1 OUTOKUMMUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 nojalla Hyväksytty teknisen lautakunnan kokouksessa 10.12.2001 135. Hyväksytty teknisen lautakunnan kokouksessa 17.08.2004 108. 1 Yleistä 2 Tavoitteet Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Tavoitteena on saada vähennettyä jätteiden määrää ja ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti niin, että mahdollisimman suuri osa jätteistä ohjautuu hyötykäyttöön raaka-aineena. Esikäsitellyn, lajitellun jätteen tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksilla tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi. 3 Määritelmiä Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: biojätteellä kompostiin soveltuvaa kokonaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä, kuten ruokajätettä, muuta elintarvikejätettä ja puutarhajätettä; elintarvikejätteellä elintarvikkeiden kaupassa ja ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia sekä elintarvikkeiden ja rehujen yms. valmistuksessa syntyvää biojätettä; eläinjätteellä vähäriskistä eläinjätettä, joka ei aiheuta vakavaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle levittämällä tarttuvia tauteja; energiajätteellä erikseen kerättyä energiantuotannossa hyödyntämiskelpoista jätettä, joka ei ole materiaalina hyödynnettävissä ja joka ei sisällä haitallisia aineita; eritysjätteellä jätteitä, joiden keräily, kuljetus tai käsittely määrän tai laadun vuoksi edellyttää erityisiä toimia, kuten välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta jotka eivät ole ongelmajätettä (mm. asbestijäte, kuivakäymäläjäte, kompostiin soveltumattomat suurehkot pakatut elintarvike-erät, rasvanerottimien pohjasakat, erityislietteet, isokokoiset jäte-esineet, erityisen haiseva tai pölyävä jäte);
2 haja-asutusalueilla muita kuin edellisessä kohdassa mainittuja alueita, jätehuoltomääräysten liitekartassa alue II; hyötyjätteellä hyötykäyttöä varten lajiteltuja jätejakeita, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja joille on osoitettu vastaanottopiste (mm. keräyspaperi, ja -pahvi, biojäte, jätepuu, lasi, metalli sekä sellainen muovi, jolle on järjestetty vastaanotto); hyötyjätteiden keräyspisteellä tai aluekeräyspisteellä yhteiseen käyttöön tarkoitettua keräyspistettä, johon on sijoitettu keräysvälineitä eri jätelajeja varten; jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa, toiminnan järjestäjää taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallinnassa jäte on; jätteiden keräysvälineillä pinta- ja syväkeräysastioita, säkkejä, säiliöitä, lavoja, saostus- ja umpikaivoja sekä muita hyväksyttyjä välineitä, joihin jätteet kerätään kuljetusta varten; keräyskartongilla erikseen kerättyjä kuitupakkauksia, kuten maito- ja mehutölkkejä yms, joita voidaan hyötykäyttää; keräyslasilla tyhjiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua uusiokäyttöön soveltuvaa lasia; keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmateriaalia ja muuta keräyskelpoista metallijätettä, joka kokonsa vuoksi voidaan laittaa järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen; keräysmuovilla käytöstä poistettuja muovipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua keräyskelpoista muovia; keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua uusiokäyttöön soveltuvaa pahvia, kartonkia, voimapaperia ja vastaavaa; keräyspaperilla kotitaloudessa, toimistossa tai muussa vastaavassa paikassa jätteenä käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa sanomalehteä, aikakausilehteä, suoramainontajulkaisua, puhelin- tai postimyyntiluetteloa, kirjekuorta, toimistopaperia ja muuta edellisiin verrattavaa paperituotetta, keräyspaperiksi ei sovellu esim. WC-, talous- ja tapettipaperi; kompostoinnilla biojätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla nopeutetaan sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa; korkealaatuisella keräyspaperilla tarkoitetaan mm. valkoista kopio- ja konekirjoituspaperia sekä ATK-paperia ja -tulosteita ja jossa ei ole mukana
keräyspaperia; lannalla, virtsalla ja lietelannalla maataloustuotannossa tms. syntyvää eloperäistä jätettä ja puristusnesteellä esim. tuorerehun varastoinnissa syntyvää nestettä; lietteellä saostus- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivon lietettä, puhdistamolietettä yms.; maa- ja kiviaineksella rakentamistoiminnassa syntyvää vaaratonta maa- ja kiviainesjätettä; ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (mm. maali- ja liuotinainejätteet, raskasmetalliparistot, akut, elohopea- lamput ja -loisteputket, öljyjätteet, lääkkeet, tartuntavaaralliset jätteet, asbestijäte); pakkausjätteellä valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettua käytöstä poistettavaa pakkausta tai pakkausmateriaalia, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä, lukuun ottamatta tuotantojäännöstä; puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan, puutarhan tai puiston hoidossa syntyvää biojätettä; rakennus- ja purkujätteellä uudis- tai korjausrakentamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyvää jätelain tarkoittamaa jätettä; riskijätteellä terveydenhuollon yms. laitosten viiltäviä ja pistäviä jätteitä, kudosjätteitä tai näihin verrattavia jätteitä; saastuneella maa-aineksella Samase raja-arvot ylittävää öljyistä maata sekä raskasmetalleiden, PAH-yhdisteiden, mineraaliöljyjen, fenoleiden tai muiden vastaavien haitallisten aineiden sillä tavoin saastuttamia maita, että niitä ei voimassa olevien määräysten perusteella voida käyttää esim. maanrakennuksessa tai joita ei saada toimittaa tavanomaisten jätteiden kaatopaikalle; sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen; taaja-asutusalueella aluetta, jolle yleensä on vahvistettu asema- tai rakennuskaava, jätehuoltomääräysten liitekartassa alue I; yhdyskuntajätteellä asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, sekä sekajätettä, josta suurinta osaa hyödyntämiskelpoisesta jätteestä ei ole kerätty talteen, ei kuitenkaan ongelmajätettä, kuivakäymäläjätettä ja lietettä; 3
4 öljyisellä jätteellä jäteöljyä ja veteen sekoittunutta öljyä, öljynerotuskaivojen lietettä tms. öljysäiliöiden puhdistuksessa syntyvää sakkaa sekä jätettä, johon on sekoittunut öljyä siinä määrin (>0,1%), että sen käsittely muiden jätteiden joukossa aiheuttaisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle; 4 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen Koko kaupungin alue kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Kaupunki on jaettu kahteen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeeseen I kuuluu taaja-asutusalue mukaan luettuna Ulla ja Kuusjärven taajama. Vyöhykkeeseen II kuuluu hajaasutusalueet. Kartta eo. alueista on nähtävänä teknisessä virastossa. Jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Hajaasutusalueella kiinteistö voi liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen myös niin, että jätteen haltija toimittaa jätteet aluekeräyspisteeseen, josta kaupunki järjestää jätteenkuljetuksen. Tällaisessa tapauksessa kiinteistön kuuluu maksaa jätemaksutaksan mukainen maksu aluekeräyspisteen käytöstä. Hakemuksesta voi kaupungininsinööri kuitenkin päättää, että järjestettyyn jätteenkuljetukseen ei tarvitse liittyä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jätteen haltija järjestää itse jätehuollon. Vapautus järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä ei vapauta mahdollisen keräyspistemaksun, Eko-maksun tai sitä vastaavan maksun suorittamisesta. 5 Keräysvälineiden määrä ja kunnossapito Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä kiinteistön jätehuollon tarkoituksenmukaiseksi järjestämi-seksi. Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa niin, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä ja kuormauskäsittelyn sekä kuumapesun kestäviä. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista ja ne on pestävä tarvittaessa. 6 Keräysvälineet Yhdyskuntajätteen keräysvälineenä saadaan käyttää: 1) jätteenkuljettajan toimittaman märkälujasta paperista tai muovista valmistettuja lujia 200-240 l jätesäkkejä, jotka kiinteistön haltijan tulee sijoittaa kannellisiin telineisiin siten, että ne on suojattu kastumiselta ja eläimiltä; 2) käsin siirreltävissä olevia 240-660 l kannellisia tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; jos jäteastiaa ei ole varustettu pyörillä 1.6.2002 mennessä, peritään 50%:lla korotettu kuljetusmaksu; 3) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan
5 käsittelypaikalle; 4) maahan upotettavia kannellisia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti sijoittaa jäteautoon tai joihin sijoitettu säiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 5) rullakoita ja paalaimia pahvinkeräykseen; 6) poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia, kaupungin jätehuoltoyksikön hyväksymiä keräysvälineitä; 7) hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti rakennettuja saostus- ja umpikaivoja; 7 Keräysvälineiden merkitseminen Keräysvälineiden ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat: harmaa: sekajäte/kuivajäte vihreä: keräyspaperi tai -pahvi ruskea: biojäte sininen: lasi (vanhat säiliöt voivat olla valkoisia) keltainen: nestepakkauskartongit, tekstiilit yms. punainen: ongelmajäte valkoinen: muovi musta: metalli oranssi: energiajäte Keräysvälineet tulee myös merkitä näkyvään paikkaan kiinnitettävällä riittävän suurella, käyttötarkoitusta osoittavalla ja kyseisen jätelajin keräysvälineen värisellä tekstitarralla tai maalaamalla. 8 Keräysvälineiden enimmäispainot ja sijoittaminen Käsin siirreltäväksi tarkoitetut keräysvälineet saavat täysinäisinä painaa enintään: - 200-240 l jätesäkit 40 kg - 240-660 l astiat (pyörillä) 100 kg - 240-660 l astiat (pyörittä) 50 kg - muut koneellisesti kuormattavat jätesäiliöt ja telineet 100 kg/m 3 Biojätteen keräykseen suositellaan 140 litran jäteastioita. Jos käytetään 240 litran bioastiaa on painon takia tyhjennysauton päästävä astian viereen. Niiden omakotitalojen, jotka haluavat vapaehtoisesti kuulua biojätteen keräyksen piiriin, keräys käy parhaiten 240 litran astian sisäpuolelle ripustettavan bioboksin avulla. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalla. Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat sekä jätesäkkitelineet on sijoitettava
6 sellaiseen paikkaan, johon jäteautot pääsevät esteettömästi ja turvallisesti vähintään kymmenen (10) metrin etäisyydelle. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle. Ne tulee tarvittaessa suojata näköesteellä kuten aitauksella tai istutuksella. Suojauksen tulee olla riittävän väljä keräysvälineiden joustavaa tyhjennystä varten. Keräysvälineet voidaan sijoittaa myös erilliseen jätehuoneeseen. Jätehuoneessa tulee olla riittävä valaistus sekä tarvittaessa vesijohto ja viemäri. Jätehuoneeseen tulee olla lukitsematon käynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Ovien ja aukkojen tulee olla riittävän väljiä astioiden siirtämistä varten. 9 Keräysvälineiden sijoittaminen, kuivakäymälät Työpaikkahuoneistojen ja enemmän kuin kaksi huoneistoa käsittävän asuinkiinteistön jäteastia tulee sijoittaa vähintään kahdeksan metrin päähän kiinteistön ilmanottoaukosta ja asuinhuoneiden ikkunoista. Kuivakäymälät on pääsääntöisesti tehtävä kompostoiviksi ja varustettava tiiviillä alustalla. Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen kaatopaikalle. Käymälä, jonka luokse päästään kuormaautolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä, imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä. Terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteeri voi sallia muidenkin keräysvälineiden käytön, mikäli niiden käytöstä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle ja ne soveltuvat kunnan alueella toimivaan kuljetusjärjestelmään. Kiinteistöllä oleviin hyötyjätteiden keräysvälineisiin noudatetaan soveltuvin osin mitä edellä tässä luvussa on määrätty. 10 Kulkuväylien kunnossapito Keräysvälineen sijoituspaikalle tulee olla esteetön pääsy. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava sinne johtavan tien kulkuluvista ja kunnossapidosta siten, että astioiden ja säkkien tyhjentäminen sekä vaihtaminen voidaan suorittaa esteettä myös talvikautena huomioituna tyhjennyspäivät. 11 Ongelmajätteiden lajittelu ja keräys kiinteistöllä Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Jätteen haltijan on tarvittaessa pakattava ja merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä ongelmajätteet sekä toimitettava ne hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Mikäli kiinteistöllä on järjestetty keräily ongelmajätteille tai niitä joudutaan siellä varastoimaan, siihen on varattava erillinen, lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin
7 ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi keräyspisteen käyttäjille on tiedotettava siitä, kuinka ongelmajätteen keräily kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkaan on järjestetty. Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa, niille tarkoitetuissa tasapohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle sijoitetuissa astioissa. Keräykseen saa käyttää vain tiiviitä, kannellisia säiliöitä, joissa on sisällöstä kertova teksti. Ongelmajätteitä saa varastoida kiinteistöllä korkeintaan 12 kuukautta, minkä jälkeen ne on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. 12 Ongelmajätteiden vastaanottopaikat Kotitalouksien ongelmajätteet otetaan vastaan Outokummun Jyrinmäen kaatopaikalla. Muiden kuin kotitalouksien ongelmajätteet tulee jätteen tuottajan toimittaa ao. viranomaisen hyväksymään ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Tietoja hyväksytyistä vastaanottopaikoista saa mm. Outokummun kaupungin teknisestä virastosta ja Jyrinmäen kaatopaikalta. Em.koskee myös öljyvesiseoksia ja vastaavia jätteitä. Toiminnassa syntyvistä ja kiinteistöllä varastoitavista ongelmajätteistä tulee pitää kirjaa, josta ilmenee ongelmajätteiden laatu, määrä ja alkuperä. Kirjanpidosta on ilmettävä myös ongelmajätteiden pois toimituksen aika ja paikka. Ympäristöluvan mukaisia saastuneita maita otetaan käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi Jyrinmäen kaatopaikalla. 13 Kuljetuksen ja käsittelyn piiriin kuuluvat jätteet Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan jätelain 10 1 momentissa tarkoitetut jätteet. Ko. jätteiden hyödyntäminen ja käsittely tapahtuu jätelain 13 :n mukaisesti. 14 Sekajätteiden keräys Sekajäte tulee kerätä kiinteistöllä oleviin keräysvälineisiin. Tekninen lautakunta voi jätelain 7 4 mom. perusteella päättää, että päätöksestä tarkemmin ilmenevällä alueella jäte on toimitettava ko. alueella olevissa aluekeräyspisteissä sijaitseviin yhteisiin keräysvälineisiin. 15 Yhteiset keräysvälineet Kiinteistöt voivat käyttää tarpeen mukaan keskinäisen sopimuksen perusteella
8 yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti tekniselle virastolle. 16 Keräysvälineiden läheisyyteen kerättävät jätteet Jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei jostakin syystä voida panna keräysvälineisiin, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen jätteelle varattuun paikkaan pois kuljetettavaksi. Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että jäte ei aiheuta haittaa terveydelle ja ympäristölle. Keräysvälineen läheisyyteen, 2 m säteelle siitä, saa sijoittaa vain sellaista jätettä tai tavaraa, joka on tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle, ei kuitenkaan biojätettä tai pilaantuvaa sekajätettä. 17 Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin 18 Tuhka Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa: -palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä -ongelmajätteitä -nestemäisiä jätteitä -käymäläjätettä -erityisjätteitä -hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia -esineitä ja aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista -esineitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojalle, keräysvälineen käsittelijälle tai muille jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille (esim. lasi ja terävät esineet) -suuria määriä puutarhajätteitä tai puiden ja pensaiden leikkuujätteitä -keittiörasvoja ja -öljyjä, sähkö- ja elektroniikkaromua, ajoneuvojen renkaita. Em. kaltaiset jätteet sekä muut järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomat jätteet on jätteen haltijan toimesta kuljetettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Vastaanottopaikoista saa tiedon teknisestä virastosta tai kaatopaikalta. Sako- ja umpikaivolietettä ei oteta vastaan kaatopaikalla. Liete tulee toimittaa Jokipohjan jätevedenpuhdistamolle. Kiinteistöllä syntyvä tuhka on sijoitettava palamattomasta aineesta tehtyyn astiaan. Jos tuhkaa ei käytetä esim. maanparannusaineena, voidaan kylmä tuhka sijoittaa yhdyskuntajätteiden keräysvälineeseen, jos se on tiiviisti ja kestävästi pakattu. Tuhka tulee kostuttaa tai muulla tavoin varmistaa, ettei se aiheuta palovaaraa. 19 Asbesti
9 Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja, lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi tekstillä "Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista". Pakkauksia käsiteltäessä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi noudatettava erityistä varovaisuutta. Asbestijätteen toimittamisesta kaatopaikalle on ennalta sovittava kaatopaikanpitäjän kanssa. 20 Jätteiden lajittelu Jätteen haltijan huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että uudelleen tai muutoin hyödyksi käytettävät jätteet, hyötyjätteet, erityisjätteet, riskijätteet ja ongelmajätteet pidetään erillään muista jätteistä. Kiinteistö on velvollinen toimittamaan lajitellut jätteet kaupungin järjestämiin keräyspisteisiin tai huolehtimaan em. lajiteltuja jätteitä vastaanottavan yrityksen kanssa jätteiden edelleen toimittamisesta. Lajitellun jätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa muita kuin ko. keräysvälineisiin tarkoitettuja jätteitä. 21 Hyötyjätteiden lajittelu a) Asuinkiinteistöt Asuinkiinteistöistä tulee keräyspaperi, -pahvi, lasi, metalli, paristot ja lääkkeet yms. tulee toimittaa niille varattuihin keräyspisteisiin tai mahdollisuuksien mukaan muuhun hyötykäyttöön (esim. kierrätys). Asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään 5 asuinhuoneistoa, tulee olla keräysväline paperijätteelle. Jos kiinteistöllä on vähintään 10 asuinhuoneistoa, tulee lisäksi olla keräysväline keräyspahville, siten kuin siitä myöhemmin erikseen päätetään. Kaikkien viisi huoneistoa ja suurempien rivi- ja kerrostalojen asukkaiden on lajiteltava biojäte erilleen ja toimitettava biohajoavassa pussissa tai vastaavassa hajoavassa suojakääreessä kiinteistön biojäteastiaan kuljetusta varten. Keräilyastian jäätymisen ehkäisemiseksi biojäteastiaan ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä. Muiden asuinkiinteistöjen on mahdollisuus halutessaan liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Biojäte voidaan myös kompostoida kiinteistöllä näiden määräysten 30 mukaisella tavalla. b) Muut kuin asuinkiinteistöt Muilla kuin asuinkiinteistöillä tulee keräyspaperi ja -pahvi pitää erillään muista jätteistä ja sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Korkealaatuinen keräyspaperi tulee pitää erillään tavallisesta keräyspaperista ja sitä varten tulee olla omat keräysvälineet. Hyödyntämiskelpoinen keräysmetalli, -lasi, -muovi, puujäte ym. hyödyntämis-
10 kelpoinen jäte tulee pitää erillään ja toimittaa hyötykäyttöön, mikäli se on mahdollista. Biojäte on pidettävä erillään sekajätteestä ja toimitettava erillään käsiteltäväksi, jos sitä kertyy yli 50 l/viikko. Jos kiinteistöllä on hyväksytty ympäristölupa, on lisäksi noudatettava siinä olevia määräyksiä. c) Suuret yleisötilaisuudet Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa tulee tapahtuman järjestäjän huolehtia tilaisuuden jätehuollosta. Alueella tulee olla keräysvälineitä riittävästi ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava tarpeen mukaan ja välittömästi tilaisuuden päätyttyä. Hyötyjätteiden erilliskeräily on järjestettävä myös yleisötilaisuuksissa, jos tilaisuuden luonne niin edellyttää. d) Yleistä Keräyspaperin ja syntypaikkalajittelussa, erilliskeräilyssä ja kuljetuksessa on huolehdittava, että paperi säilyy mahdollisimman hyvälaatuisena ja tässä tarkoituksessa estettävä mm. sen likaantuminen ja kastuminen. Tuottaja tai muu keräyspaperin talteenottaja saa keräyspaperin omistukseensa ja vastaa sen jätehuollosta siitä alkaen, kun keräyspaperi on laitettu sille tarkoitettuun keräysvälineeseen tai luovutettu erillisessä keräyskampanjassa kampanjan järjestäjälle tai tämän osoittamaan paikkaan. 22 Puutarhajätteet Puutarha- sekä puiden ja pensaiden leikkuujätteet, joita ei käsitellä kiinteistöllä, on koottava erikseen ja toimitettava niille osoitettuihin käsittelypaikkoihin. Eo. paikoista saa tietoja teknisestä virastosta ja kaatopaikalta. 23 Rakennus- ja purkujätteiden käsittely Rakennustoiminta on suunniteltava ja toteutettava sekä rakennus- ja purkujätteet kerättävä ja kuljetettava siten, että seuraavat jätelajit lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja -aineista: -puhdas maa- ja kiviaines, ruoppausjäte -betoni-, tiili-, kipsi-, keramiikka- ja kivennäislaattajäte -puhdas puujäte -metallit, johdot, kaapelit -puhdas keräyspaperi ja -pahvi -ongelmajäte.
11 -saastunut maa-aines yms. Keräyslasi, -muovi ja energiajäte ym. hyödyntämiskelpoinen jäte on kerättävä erikseen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan niille osoitettuihin käsittelypaikkoihin. 24 Keräysvälineiden tyhjennys Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa keräysvälineet on tyhjennettävä seuraavasti: a) Biojätettä sisältävät keräysvälineet on tyhjennettävä kerran viikossa. Talviaikana (marras-huhtikuu) tyhjennysväli voi olla korkeintaan kaksi viikkoa. Syväkeräysastioiden tyhjennysväli saa olla korkeintaan 4 viikkoa. b) Yhdyskuntajätettä sisältävät keräysvälineet on tyhjennettävä kesäaikana (touko-lokakuu) vähintään 2 viikon välein ja talviaikaan (marras-huhtikuu) 4 viikon välein. Omakotitaloilla ja haja-asutusalueella tyhjennysväli voi olla enintään 4 viikkoa. Syväkeräysastioiden tyhjennysväli saa olla korkeintaan 12 viikkoa. Ne alle 5 huoneistoa olevat asuintalot ja vyöhyke 1 ja 2 alueella olevat omakotitalot, jotka kompostoivat tämän jätehuoltomääräyksen 30 :n mukaisella lämpöeristetyllä kompostorilla kaikki biojätteensä on mahdollista saada pelkän sekajätteen tyhjennysväliksi 6-8 viikkoa. Puristinkontit on mitoitettava siten, että tyhjennysväli on edellä mainittu. Jäähdytyslaittein varustetun seka- tai biojätteen keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla enintään neljä viikkoa. Paperi-, lasi- ja metallijätteen yms. hyötyjäteastiat on tyhjennettävä tarvittaessa. Tuottajan tai muun keräyspaperin talteenottajan on huolehdittava siitä, että keräyspaperi noudetaan keräysastioista niin usein, että kertyvä keräyspaperi sopii keräysvälineisiin niin, että keräysvälineet voidaan aina sulkea. Mikäli kiinteistön jäteastiat ovat jätteitä noudettaessa tyhjät peritään käynnistä täysi kuljetusmaksu. Maksu peritään myös, mikäli jätehuolto-urakoitsijan pääsy astioille on estetty esim. pysäköimällä autoja tai asettamalla muita esteitä jäteastioiden eteen. Kiinteistöillä, joilla jäteastian tyhjennysväli on tiheämpi kuin neljä viikkoa (eli 1, 2 tai 3 viikkoa) on mahdollisuus tarvittaessa (esimerkiksi lomamatkan vuoksi) perua jäteastian tyhjennys kerran vuodessa ilmoittamalla siitä Outokummun kaupungin tekniseen virastoon kaksi viikkoa ennen tulevaa tyhjennyskäyntiä. 25 Ongelmajätteiden toimittaminen Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava asianomaisesti hyödynnettäviksi tai
12 käsiteltäviksi niin, että samaa ongelmajäte-erää ei varastoida kiinteistöllä yli 12 kuukautta. 26 Erotuskaivojen tyhjennysvälit Yleiseen viemäriverkostoon liitetyt hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot sekä saostuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 27 Poikkeukset keräysvälineiden tyhjennysvälistä Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa, on ilmoitettava terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteerille ja kuljetettava viipymättä asianomaiseen käsittelyyn. Terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteeri voi yksittäistapauksessa päättää em. poikkeavasta tiheämmästä tyhjennysvälistä, jos se jätteen määrän ja laadun vuoksi on aiheellista tai jos jätteestä aiheutuu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Poikkeukset jätehuoltomääräysten 24 :lää harvemmista keräysvälineiden tyhjennysvälistä myöntää kaupungininsinööri, jos se jätteen määrän ja laadun vuoksi on aiheellista. 28 Kuljetusvälineet Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätteitä saadaan kuljettaa a) umpikorisessa kuljetusvälineessä b) puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä c) keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä. Rakennustoiminnasta syntyvä jäte ja muu jäte tulee kuljettaa umpinaisessa tai kannellisessa säiliössä. Mikäli jätettä poikkeuksellisesti kuljetetaan muulla tavoin tulee huolehtia siitä, että jätettä ei pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Kuorma on peitettävä asianmukaisella peitolla. Pölyävää tai kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisessa tai kannellisessa säiliössä. 29 Jätteiden kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen on taaja-asutusalueella sijaitsevalla asuinkiinteistöllä ja sen lähistöllä kielletty kello 22.00-06.00 välisenä aikana sekä pyhäpäivinä. 30 Kompostointi Kiinteistöllä voidaan kompostoida siellä syntyvää kompostoituvaa jätettä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu missään tilanteessa haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat
13 kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyviä puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä ilman varsinaista kompostoria asianmukaisessa kehikossa tai aumassa. Komposti on sijoitettava niin, että se ei roskaa ympäristöä. Kompostoimattomat puutarhajätteet on toimitettava kaupungin osoittamaan vastaanottopaikkaan. Eloperäistä talousjätettä saa taajama-alueella kompostoida vain lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorisa. Kompostori on suojattava haittaeläimiltä eli sen tulee olla kannellinen ja kestävästä materiaalista valmistettu. Siinä tulee olla pohja tai pohjaverkko, joka estää haittaeläinten pääsyn kompostiin, mutta sallii ilmakierron kompostissa. Elintarvikejätekompostia ei saa poistaa kompostorista ennen, kuin jätteet ovat selvästi maatuneet. Muun kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta, eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennuslupasuunnitelmissa merkittyyn jätehuollolle merkittyyn tilaan ilman erillistä naapurin lupaa. Käymäläjätteen ja sakokaivolietteen yms. kompostointiin taaja-asutusalueella tulee hakea lupa terveystarkastaja ympäristönsuojelu-sihteeriltä. Tämä määräys ei koske kompostointia, johon on saatu jätelain mukainen lupa. 31 Jätteiden poltto Taaja-asutusalueella saa polttaa risuja ja oksia sekä käsittelemätöntä puutavaraa sekä vähäisessä määrin lämmityksen yhteydessä paperia ja pahvia ja muuta niihin verrattavaa jätettä keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä tulipesässä. Muu jätteenpoltto taaja-asutusalueella on kielletty. Taaja-asutusalueen ulkopuolella saa polttaa edellä tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä myrkyttömiä ja poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Muiden jätteiden poltto on kielletty. Polttaminen ei saa aiheuttaa ympäristölle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Tämä määräys ei koske jätteen polttoa, johon on saatu jätelain mukainen lupa. 32 Jätteiden hautaaminen maahan, eläinjäte Maahan saa haudata yleensä ainoastaan puutarhajätettä tai vastaavaa. Eläinjäte mm. kuolleet eläimet on toimitettava Jyrinmäen kaatopaikalle, jossa
14 se haudataan välittömästi ko. tarkoitusta varten varattuun paikkaan. Yksittäiset eläimet voi terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteerin luvalla haudata sopivaan paikkaan, jos se voidaan tehdä aiheuttamatta haittaa ympäristölle ja terveydelle. Lemmikkieläimille on erillinen hautausmaa. Lantaa, virtsaa, lietelantaa ja puristenesteitä tulee käsitettä, varastoida ja levittää valtioneuvoston asetuksessa 931/2000 määrätyllä tavalla. 33 Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta Teollisuusjätettä, lietettä tai erityisjätettä vastaanottopaikalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen soveltuvuudesta tälle paikalle. Jos jätettä säännöllisesti vastaanottopaikalle toimittava jätteen haltija on sopinut vastaanotosta kirjallisesti vastaanottopaikan pitäjän kanssa, kuormakohtaisia kelpoisuusselvityksiä ei tarvita. 34 Jätteen kaatopaikkakelpoisuus Valtakunnallisten kaatopaikkakelpoisuutta koskevien määräysten lisäksi jätteen tulee täyttää seuraavat kaatopaikkakelpoisuutta koskevat ehdot: -yhdyskuntajätteiden kaatopaikan jätetäyttöön sijoitettavan öljyisen maan tai muun jätteen kokonaisöljyhiilivetypitoisuus ei saa ylittää 1000 mg/kg (0,1%) - jätteen ph:n tulee olla välillä 3-12 -öljynsuodattimia yms. ei puristettuinakaan saa sijoittaa kaatopaikalle. Raskasmetallien, liuottimien ja muiden haitta-aineiden saastuttamien maaainesten osalta noudatetaan käytössä olevia saastuneille maa-aineksille asetettuja raja-arvoja. Jos kyseiset raja-arvot ylittävät jätteet voidaan sijoittaa erityisjätteiden käsittelypaikalle, noudatetaan niiden käsittelyssä ko. käsittelypaikan ympäristöluvassa esitettyjä ehtoja. Jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta päättää ympäristöviranomainen valtakunnallisten ohjeiden perusteella. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten mahdollisista tutkimuksista vastaa jätteen haltija. 35 Jätteiden toimittaminen hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan Näiden määräysten 13 :ssä tarkoitetut jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, saa toimittaa vain Jyrinmäen kaatopaikalle tai hyväksyttyihin jätteiden keräyspisteisiin. Saostus- ja umpikaivojen lietteet otetaan vastaan Jokipohjan jätevedenpuhdistamolla. Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia, käyttöä koskevia määräyksiä. Muut kuin edellä tarkoitetut jätteet on toimitettava asianmukaisesti hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi. Jätettä tuotaessa on vastaanottopisteeseen on pyydettäessä ilmoitettava jätteen syntypaikka ja laatu.
15 Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei täytä vastaanottopaikan vastaanottoehtoja. 36 Jätteiden keräily vastaanottopaikoilla Jätteiden keräily kunnan jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikoilla sekä jätteiden poiskuljettaminen on sallittu vain käsittelypaikan haltijan luvalla. 37 Liittymisestä vapautuminen biojätteen osalta Jos kiinteistö huolehtii biojätteen asianmukaisesta käsittelystä 30 :ssä tarkoitetulla tavalla ja ilmoittaa siitä kirjallisesti terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteerille, tai sillä on hyväksyttävä sopimus biojätteen hyötykäyttöön toimittamisesta, ei järjestettyyn jätteenkuljetukseen tarvitse biojätteen osalta liittyä. 38 Roskaamiskielto Ympäristöön ei saa jättää roskia, likaa eikä käytöstä poistettuja koneita, laitteita ajoneuvoja, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai edellä olevaan rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. 39 Selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus Jätteen haltijan tulee pitää kirjaa umpi- ja saostuskaivojen sekä öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista sekä paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Nämä tiedot on vaadittaessa esitettävä valvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Yrityksellä on jätelain perusteella (51 ) kirjanpitovelvollisuus kiinteistöllä syntyneistä tai sinne tuoduista ongelmajätteistä. 40 Poikkeusvalta Teknisen lautakunnan päätöksellä voidaan yksittäistapauksessa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu. Poikkeukset keräysvälinetyypistä, keräysvälineiden sijoittamisesta ja tyhjennysvälistä myöntää kaupungininsinööri. 41 Tarkemmat ohjeet ja määräykset Tekninen lautakunta voi antaa näitä jätehuoltomääräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. 42 Jäteneuvonta Tietoa jätteiden lajittelusta, keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä saa
16 kaupungin teknisestä virastosta, terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteeriltä, kaatopaikalta ja jätteiden kuljetusurakoitsijalta. 43 Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvoite Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä valvottava kiinteistön jätehuollon toteutusta. 44 Pakkokeinot ja seuraamukset Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa. 45 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.10.2004. Samalla kumotaan 10.12.2001 135 annetut jätehuoltomääräykset.