Energiateollisuus ry

Selvitys 16EPF0071.10.E0001 8.12.2010 Energiateollisuus ry Ympäristö- ja jäteasiat kaukolämpöverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa

Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sivu 3 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN HUOMIOINTI... 5 2.1 Urakan kilpailutus... 5 2.2 Työmaan ympäristönsuojelu... 5 2.3 Jätteiden lajittelu... 5 3 ASENNUSTYÖMAAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 3.1 Yleistä... 6 3.2 Kaivutyöt... 6 3.3 Kemikaalit ja polttoaineet... 6 3.3.1 Yleistä... 6 3.3.2 Polyuretaani... 7 3.3.3 Polttonesteet... 8 3.3.4 Kaukolämpövesi... 8 3.4 Käytetyt materiaalit... 11 3.5 Pilaantunut maaperä... 11 3.6 Onnettomuustilanteet... 11 3.7 Työmaan siisteys... 11 3.8 Jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö... 12 3.9 Käytetyt materiaalit ja syntyvät jätetyypit... 12 3.9.1 Betonikanavarakenteet... 12 3.9.2 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot... 12 3.9.3 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot... 13 3.9.4 Muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut kaukolämpöjohdot... 13 3.9.5 Asbestia sisältävät putkityypit... 13 3.9.6 Muut johtorakenteet... 13 3.9.7 Kaivot... 13 3.9.8 Muut materiaalit... 14 3.9.9 Maanrakennustyöt... 14 4 ASENNUSTYÖMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELU... 14 4.1 Yleistä... 14 4.2 Kaivutyöt... 14 4.3 Kemikaalit ja polttoaineet... 15 4.3.1 Yleistä... 15 4.3.2 Polyuretaani... 16 4.3.3 Polttonesteet... 16 4.3.4 Kaukolämpövesi... 16 4.4 Käytetyt materiaalit... 16

Sivu 4 (21) 4.5 Kaivumassat ja pilaantuneet maat... 17 4.6 Onnettomuus- ja vahinkotilanteet... 17 4.7 Työmaan siisteys... 18 4.8 Maanalaiset vanhat kaukolämpörakenteet... 18 4.9 Jätteiden käsittely... 18 4.9.1 Mineraaliperäiset jätteet... 19 4.9.2 Asbesti... 19 4.9.3 Muovit... 19 4.9.4 Metallit... 20 Liite 1 Liite 2 Lainsäädäntöä Lämmönjakeluverkko

Sivu 5 (21) 1 JOHDANTO Tässä raportissa käsitellään kaukolämpöverkon rakentamisen ja kunnossapidon jäte- ja ympäristöasioita. Raportti on tarkoitettu kaukolämpötyömaille jätehuolto- ja ympäristöohjeeksi ja sen tavoitteena on ehkäistä kaukolämpötyömaiden ympäristövaikutuksia. Raportti sisältää katsauksen keskeiseen ympäristö- ja jätelainsäädäntöön, kuvauksen kaukolämpötyömailla käytettävistä materiaaleista, muodostuvista jätteistä ja kaukolämpötyömaiden ympäristövaikutuksista sekä ympäristövaikutusten ehkäisyn ja lieventämisen menettelytapa- ja toimintaohjeet. Raportin on laatinut Pöyry Finland Oy ja työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka muodostivat Energiateollisuus ry Lämmönjakelutoimikunnan jäsenet. Lainsäädäntöä on käyty tarkemmin läpi liitteessä 1. Lämmönjakeluverkkoa on käsitelty liitteessä 2 2 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN HUOMIOINTI 2.1 Urakan kilpailutus Tarjouspyynnöissä tulee olla maininta, että urakoitsijan tulee ottaa huomioon tässä selvityksessä mainitut seikat ja urakoitsijan tulisi osoittaa miten huolehtii jäte- ja ympäristöasioista urakka-aikana. 2.2 Työmaan ympäristönsuojelu Kaukolämpötyömailla voi ympäristövaikutuksia muodostua työn eri vaiheissa. Ympäristövaikutuksia ehkäistään tiedostamalla mahdolliset riskit ja toimimalla siten, että ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Työmaan ympäristönsuojelussa noudatetaan tässä ohjeessa esitettyjä ohjeita ja periaatteita huomioiden kuitenkin paikalliset olosuhteet ja ohjeet (kunnan jäte- ja ympäristönsuojelumääräykset). Myös työsuojelullisia asioita on sivuttu ohjeessa, mutta pääasiassa ohje keskittyy ympäristövaikutusten tarkasteluun ja työsuojelulliset näkökohdat on rajattu ohjeen ulkopuolelle. 2.3 Jätteiden lajittelu Jätteiden asianmukaisella lajittelulla ja jätteiden toimittamisella asianmukaisiin käsittelypaikkoihin voidaan ehkäistä toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Jätteiden huolellinen lajittelu parantaa niiden uusiokäyttö- ja hävittämismahdollisuuksia. Erityyppiset jätteet lajitellaan neljään luokkaan: kierrätettävät jätteet energiajätteet sekajäte eli kaatopaikkajätteet ongelmajätteet Jätteiden lajittelu kaukolämpötyömailla toteutetaan tämän ohjeen ja paikkakuntakohtaisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.

3 ASENNUSTYÖMAAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Pöyry Finland Oy Sivu 6 (21) 3.1 Yleistä Ympäristönsuojelu on yksi kaukolämmön tärkeimmistä laatutavoitteista. Kaukolämpöyritykset noudattavat ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä. Tavoitteena on vähentää haitallisia vaikutuksia kaikessa toiminnassa. Kaukolämpöverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat sekä rakentamis- ja kunnossapitotoiminnan suoraan aiheuttamat vaikutukset (mm. toiminnassa muodostuvien jätteiden käsittely, toiminnan aiheuttamat päästöt ympäristöön) sekä kaukolämpötuotteiden koko elinkaarensa aikana aiheuttamat vaikutukset. Kaukolämpötuotteiden elinkaarella tarkoitetaan tuotteiden valmistus-, rakennus- ja käyttöhistorian eri vaiheita raaka-aineista jätteiksi. Tuotteen elinkaari alkaa raakaaineiden valitsemisesta ja valmistuksesta ja jatkuu itse tuotteen valmistamiseen, varastointiin, jakeluun ja käyttöön. Elinkaari päättyy tuotteen hylkäämiseen ja hävittämiseen, ja se käsittää myös koko elinkaaren aikaiset kuljetukset, käytössä syntyvät päästöt ja muut terveys-, työsuojelu- ja ympäristövaikutukset. Useissa elinkaaren vaiheissa aiheutuu jonkinlaisia ympäristövaikutuksia. Tässä ohjeessa tarkastellaan ainoastaan varsinaisen kaivu- ja kunnossapitotyön (kaivutöiden, kaivumassojen käsittelyn, asennustöiden, käytettävien putkimateriaalien, kemikaalien ja jätteiden työmaalla tehtävän käsittelyn) aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Elinkaariajattelun alkupää (tuotteiden valmistus, jakelu jne.) ja loppupää (jätteiden loppukäsittelyn ympäristövaikutukset) on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska ohje on tarkoitettu käytännön työkaluksi työmaille. Työmaalla tehtävillä toimilla (mm. jätteiden oikea lajittelu) voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa materiaalin loppuelinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin (jätteiden oikean käsittelyn avulla voidaan säästää neitseellisiä luonnonvaroja, vähentää ympäristökuormitusta ja tuottaa energiaa). 3.2 Kaivutyöt Kaukolämpötyömaan toiminnasta aiheutuu normaalin kaivutyön aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kun kaukolämpöputken asentamisen, korjauksen tai poistamisen vuoksi tehdään kaivanto ja liikutellaan maamassoja. Ympäristövaikutuksia aiheutuu kasvillisuuden/rakenteiden poistosta, koneiden pakokaasupäästöistä, melusta ja pölyämisestä. 3.3 Kemikaalit ja polttoaineet 3.3.1 Yleistä Kaukolämpötyömaalla ympäristövaikutuksia voi muodostua, kun työmaalla käytetään sellaisia materiaaleja/kemikaaleja, joista voi aiheutua ympäristön roskaantumista tai pilaantumista (esim. polttoaineet ja muut kemikaalit). Kaukolämpötyömaalla putkiliitosten teossa käytetään polyuretaania. Lisäksi työmailla voidaan varastoida työkoneiden polttoaineita, mikäli työskennellään kaukana yleisistä tankkauspisteistä. Lisäksi kaukolämpövedessä on pieniä pitoisuuksia erilaisia kemikaaleja.

3.3.2 Polyuretaani Pöyry Finland Oy Sivu 7 (21) Polyuretaania käytetään kaukolämpöputkien eristyksissä. Polyuretaani koostuu polyolista ja isosyanaatista. Polyuretaanivaahto saadaan aikaan käyttämällä paisutusainetta joka on sekoitettu polyoliin. Aikaisemmin paisutusaineena käytettiin freonia, joka on CFC-yhdiste. CFC-yhdisteet voimistavat kasvihuoneilmiötä ja tuhoavat ilmakehän otsonikerrosta. Nykyisin freoni on korvattu ilmakehän otsonikerrokselle haitattomalla aineella aineella (syklopentaani). Polyoli on työskentelyolosuhteissa lähes vaaraton (helposti syttyvä), mutta ympäristölle haitallinen aine. Se on haitallista vesieliöille ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia vesiympäristössä. Isosyanaatti on sekä nestemäisenä että kaasumaisena terveydelle vaarallinen aine (Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset, Suositus L2/2010, Energiateollisuus). Aineiden vaaraominaisuudet on estetty alla. Aineen pääsemistä viemäriin, vesistöön, järviin yms. tulee välttää. Aine Isosyanaatti (difenyylimetaani- 4,4 -di- isosyanaatti) Syklopentaani Polyoli (polypropyleeniglykoli) Varoitusmerkintä R- ja S-lausekkeet* Xn= haitallinen Xi= ärsyttävä F= helposti syttyvä Xn= haitallinen R22= R20= Terveydelle haitallista hengitettynä. R36/37/38= Ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa R42/43= Altistuminen hengitysteitse tai ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä S23=Vältettävä höyryn/sumun hengittämistä. S45=Onnettomuuden sattuessa tai tunnettaessa pahoinvointia hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä tätä etikettiä, mikäli mahdollista) S36/37= Käytettävä sopivaa suojavaatetusta ja suojakäsineitä R11= Helposti syttyvää R52= Haitallista vesieliöille R53=Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä S9 Säilytettävä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto S16 Eristettävä sytytyslähteistä - Tupakointi kielletty. S33 Estettävä staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti Terveydelle haitallista nieltynä. * vaaraa ja turvallisuustoimia osoittavat standardilausekkeet Polyuretaanin käytön työterveydellistä puolta ja työskentelyohjeita on käsitelty Energiateollisuuden julkaisussa Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset, Suositus L2/2010.

3.3.3 Polttonesteet Pöyry Finland Oy Sivu 8 (21) Työkoneiden polttonesteenä käytetään bensiiniä tai dieseliä. Lisäksi työkoneissa voi olla pieniä määriä raskasta polttoöljyä (esim. kompressorit). Normaalisti työmaalla ei säilytetä suuria määriä polttonesteitä, mutta mikäli työtä tehdään kaukana yleisistä tankkauspisteistä, voi työmaalla olla polttoainesäiliö, josta työkoneita tankataan. Öljyhiilivedyt kulkeutuvat maaperässä alaspäin painovoiman vaikutuksesta ja sivuttaissuuntaan lähinnä pohjavesivirtauksien mukana. Haihtuvat öljyhiilivedyt voivat kulkeutua myös maaperän huokostilassa. Keskitisleet (mm. dieselöljy ja kevyt polttoöljy) ja raskas polttoöljy kiinnittyvät maaperään eivätkä yleensä merkittävästi kulkeudu maaperässä. Bensiinit, keskitisleet ja raskas polttoöljy ovat ympäristölle vaarallisia yhdisteitä (haitallisia vesieliöille). Raskas polttoöljy ja bensiinit on luokiteltu myrkyllisiksi yhdisteiksi (T) sekä aineiksi, jotka aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa. Keskitisleet on luokiteltu haitallisiksi (Xn) ja mahdollisesti ihmisessä syöpää aiheuttaviksi yhdisteiksi. 3.3.4 Kaukolämpövesi Kaukolämpöputkissa kiertävässä vedessä käytetään erilaisia kemikaaleja mm. pharvon säätämiseksi, kemialliseen hapenpoistoon, inhibiittivaikutuksen saamiseksi, vuotojen paikallistamiseksi (väriaineet) sekä sähkönjohtavuuden nostamiseksi. Kaukolämpövedessä käytettävät kemikaalit eivät normaalissa käyttötilanteessa aiheuta haittoja ihmisille tai ympäristölle käytettyjen pienten pitoisuuksien vuoksi (Kaukolämmön kiertoveden käsittely, Suositus KK3/2007, Energiateollisuus). Osa käytettävistä kemikaaleista on kuitenkin myrkyllisiä ja ympäristölle haitallisia ja niiden joutumista ympäristöön tulee välttää. Lisäksi kaukolämpövesi on kuumaa (n. 40 100 o C) ja kuuma vesi voi aiheuttaa vaurioita kasvien juurille ja tappaa mikroorganisemeja. Myöskään monet muoviset viemärimateriaalit eivät kestä yli 60 o C lämpötiloja ja kuuma vesi voi aiheuttaa vaurioita myös katujen pinnoille (eroosio). Talvisaikaan ongelmana on myös katupintojen jäätyminen (liukkaus) ja höyryn muodostuminen (huono näkyvyys). Kaukolämpövettä voi joutua ympäristöön tai viemäriin kaukolämpöputken rikkoontuessa (vuodot) ja korjaustöiden yhteydessä. Kaukolämpöverkossa käytettävien kemikaalien käytön työterveydellistä puolta ja työskentelyohjeita on käsitelty Energiateollisuuden julkaisussa Kaukolämmön kiertoveden käsittely, Suositus KK3/2007, Energiateollisuus. Hydratsiini Kaukolämpövedessä hapen sidontaan käytettävä hydratsiini on luokiteltu kategoriaan 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelo). Kategorian 1B aineisiin tulee suhtautua niin kuin ne olisivat ihmiselle syöpää aiheuttavia. Hydratsiini on myös erittäin myrkyllistä vesieliöille. Hydratsiinin välitön myrkyllisyys kalalle (LC50, 96 h = pitoisuus, jossa 50 % kaloista kuolee 96 h aikana) on 0.6 3.9 mg/l. Akuutit EC50-arvot (pitoisuus, jossa 50 % vasteesta toteutuu) vesikirpulle on 0,16-0,19 mg/l (48 h) (Environmental Properties of Chemicals, research report 91 1990, Ministry of the Environment). Hydratsiini on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja huonon hajoavuuden perusteella.

Sivu 9 (21) Hydratsiinin pitoisuus kaukolämpövedessä on alhainen (< 0,1 mg/l) ja pitoisuus laimenee entisestään, kun kaukolämpövesi lasketaan sadevesiviemäriin/ojaan. Varsinaista tutkimusta kaukolämpöveden hydratsiinipitoisuuden vaikutuksesta vesiympäristössä ei ole tehty. Aineen vaaraominaisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa (International Chemical Safety Card, hydrazine). Aine Varoitusmerkintä R- ja S-lausekkeet* Hydratsiini Ympäristölle vaarallinen (N) Myrkyllinen (T) R45: Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. (Carc. Cat. 2) R10:Syttyvää. R23/24/25: Myrkyllistä myös hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. R34: Syövyttävää. R43: Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. R50/53: Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. S53: Vältettävä altistumista - ohjeet luettava ennen käyttöä. S45: Onnettomuuden sattuessa tai tunnettaessa pahoinvointia hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä tätä etikettiä, mikäli mahdollista). S60: Tämä aine ja sen pakkaus on käsiteltävä ongelmajätteenä. S61: Vältettävä päästämistä ympäristöön. Lue erityisohjeet/käyttöturvallisuustiedote. * vaaraa ja turvallisuustoimia osoittavat standardilausekkeet KK-6060 KK-6060 on kaupallinen tuote, jota käytetään kaukolämpöjärjestelmien korroosionja kerrostumien estoon. Tuote on myrkytöntä mutta emäksistä (ph 12) nestettä. Nestettä annostellaan kaukolämpöveteen 0,1 0,2 l/m 3 (Suomen KL-Lämpö Oy). Advantage-K350A, B, D Advantage-K350A, B, D on kaukolämpöveden käsittelyaine, joka mm. poistaa happea, nostaa veden ph:ta, eliminoi vapaan hiilidioksidin ja suojaa kupari- ja messinkiosia sekä estää kerrostumien muodostumista. Tuote ei sisällä terveydelle vaarallisia komponentteja, mutta väkevänä tuotteen alkalisuus on huomattava (ph 11 12,5). Tuotetta annostellaan kaukolämpöveteen 0,01-0,4 l/m 3 riippuen mm. veden kovuudesta (Ashland Finland Oy). Natriumhydroksidi Kaukolämpöveden ph:n säätöön käytetään esimerkiksi natriumhydroksidia (lipeä, NaOH), joka on voimakkaasti syövyttävä aine. Aine on biologisesti haitallista, koska sillä on ph:ta nostava vaikutus (myös laimennettuna) eikä sitä saa päästää laimentamattomana tai suurempia määriä pohjaveteen, vesistöihin tai viemäriin (käyttöturvallisuustiedote). Natriumhydroksidin pitoisuus kaukolämpövedessä on kuitenkin pieni. Aineen vaaraominaisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa.

Sivu 10 (21) Aine Varoitusmerkintä R- ja S-lausekkeet* Natriumhydroksidi (NaOH) C Syövyttävä R35 Voimakkaasti syövyttävää S1/2 Säilytettävä lukitussa tilassa ja lasten ulottumattomissa. S26 Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S37/39 Käytettävä sopivia suojakäsineitä ja silmien- tai kasvonsuojainta. S45 Onnettomuuden sattuessa tai tunnettaessa pahoinvointia hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä tätä etikettiä, mikäli mahdollista). * vaaraa ja turvallisuustoimia osoittavat standardilausekkeet Ammoniakki Ammoniakkia ei suositella kiertoveden ph-arvon nostoon. Sitä voi kuitenkin olla kaukolämpövedessä kemikaalien hajoamisen seurauksena tai mikäli kattilalaitosten ulospuhallusvesiä hyödynnetään kaukolämmön lisävedeksi (Kaukolämmön kiertoveden käsittely, Suositus KK3/2007, Energiateollisuus). Ammoniakki on myrkyllinen (T) ja ympäristölle vaarallinen aine (N). Myös sen vesiliuos on syövyttävä ja ympäristölle vaarallinen. Ammoniakin pitoisuus kaukolämpövedessä on kuitenkin pieni. Natriumsulfaatti Kaukolämpöveden sähkönjohtavuutta lisätään lipeällä ja tarvittaessa natriumsulfaatilla (glaubersuola, Na 2 SO 4 ). Natriumsulfaatti ei ole pieninä pitoisuuksina ympäristölle vaarallista. Väriaineet Yleiset kaukolämpövedessä väriaineena käytetyt pyraniini (solvent green 7, C16H7Na3O10S3) ja uraniini (solvent yellow 94, C20H10Na2O5) ovat ympäristölle vaarattomia aineita (Kaukolämmön kiertoveden käsittely, Suositus KK3/2007, Energiateollisuus). Väriaineita käytetään vuotojen paikallistamiseksi. Muut aineet Kaukolämpövedessä voi olla pieniä pitoisuuksia myös muita aineita kuten esim. kuparia, rautaa, kloridia ja vetykarbonaatteja. Kaukolämpövedessä käytetään myös erilaisia vedenkäsittelykemikaaleja, joista tässä ohjeessa on mainittu joitakin. Kemikaalin käsittelijän tulee olla tietoinen kemikaalin mahdollisista haittavaikutuksista, jotta voidaan toimia siten, että minimoidaan sekä työsuojelulliset että ympäristönsuojelulliset riskit. Tietoa kemikaalien ominaisuuksista saadaan mm. niiden valmistajalta ja käyttöturvallisuustiedotteista.

Sivu 11 (21) Kaukolämpöveden ph Kaukolämpöveden ph:n ohjearvosuositus on 9-10 (Kaukolämmön kiertoveden käsittely, Suositus KK3/2007, Energiateollisuus). Emäksinen vesi voi olla ympäristöön päästessään haitallista vesiekosysteemille, jos vesi ei laimene riittävästi (määrä suuri suhteessa vastaanottavaan puroon tms.). 3.4 Käytetyt materiaalit Kaukolämpöjohdoissa on käytetty mineraalivillaa ja asbestia mm. eristeinä. Nykyisin asbestin käyttö on kiellettyä, mutta sitä on edelleen vanhoissa johtorakenteissa. Asbesti on käsiteltäessä pölisevää ja asbestikuidut pääsevät pienuutensa vuoksi keuhkoihin, mihin ne varastoituvat. Asbesti aiheuttaa syöpää. Mineraalivilla on myös pölisevää, mutta vain osa kuiduista pääsee keuhkoihin. Suuri osa pölystä jää ylempiin hengitysteihin. Mineraalivillapöly voi aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, mutta niistä ei todennäköisesti aiheudu pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. 3.5 Pilaantunut maaperä Ympäristövaikutuksia voi muodostua, jos kaivutöiden aikana maaperään joutuu pilaavia aineita (polttoneste- tai kemikaalivuodot, ks. luku 3.6) tai maaperästä paljastuu aiempaa pilaantuneisuutta (esim. vanha öljyvahinko, jätemateriaalia). Tällöin vaarana on pilaantuneisuuden leviäminen ympäristössä ja työntekijöiden altistuminen mahdollisille haitta-aineille. 3.6 Onnettomuustilanteet Mahdollisia ympäristövaikutuksia aiheuttavia onnettomuustilanteita kaukolämpötyömaalla ovat: - polttoainetankin/säiliön tai kemikaali-/ongelmajätesäiliön puhkeaminen, jolloin kemikaalia pääsee valumaan maahan ja mahdollisesti vesistöön/pohjaveteen - kemikaalisäiliön kaatuminen, jolloin kemikaalia pääsee valumaan maahan ja mahdollisesti vesistöön/pohjaveteen - kuljetuskaluston onnettomuudet, jolloin pölyä leviää ympäristöön (mm. maaaineskuljetukset) Polttoaineet ja osa käytettävistä kemikaaleista on ympäristölle haitallisia. 3.7 Työmaan siisteys Kaukolämpötyömaalla säilytetään kemikaaleja/polttonesteitä sekä muita asennustyössä käytettäviä materiaaleja ja siellä muodostuu jätteitä. Osa kemikaaleista, materiaaleista ja jätteistä on ympäristölle ja terveydelle haitallisia. Kun työmaalla huolehditaan kemikaalien/polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista, jätteiden lajittelusta ja yleisestä työmaan siisteydestä, voidaan ympäristövaikutusten riskiä vähentää.

3.8 Jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Pöyry Finland Oy Sivu 12 (21) Jätelain ja jätehuollossa yleisesti noudatettavien periaatteiden mukaisesti jätteet tulee ensisijaisesti käyttää aineena, toissijaisesti hyödyntää energiana ja viimeisenä keinona sijoittaa kaatopaikalle. Jätehuollon tavoitteena on edistää luonnon varojen järkevää käyttöä, ehkäistä jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa ympäristölle ja terveydelle. Kaukolämpöjohtojen rakentamisessa on käytännössä mahdollista työmaalla hyödyntää kaivumassoja kaivantojen täyttömateriaaleina, kaivoja ja ylijääneitä putkimateriaaleja sekä mahdollisesti jossakin tapauksessa muita osia, kuten venttiilejä kunnostamisen jälkeen. Ne jätemateriaalit, joita ei voida hyödyntää, tulee lajitella ohjeiden mukaisesti ja toimittaa asianmukaisiin keräyspaikkoihin kaatopaikkajätteen vähentämiseksi. 3.9 Käytetyt materiaalit ja syntyvät jätetyypit Kaukolämpöjohdoissa käytettävät materiaalit ovat muuttuneet kaukolämmityksen historian aikana ja lähes kaikkia kaukolämpöputkityyppejä on edelleen käytössä, vaikkakin uudet putket rakennetaan lähes poikkeuksetta kiinnivaahdotetulla muovisuojaputkirakenteella. Virtausputkena kaukolämpöjohdoissa on käytetty koko suomalaisen kaukolämmityksen historian ajan pääasiassa teräksisiä virtausputkia, jonka takia muovisella ja kuparisella virtausputkella varustetut putkirakenteet on esiteltynä jäteluokissa erikseen. Uutta putkea rakennettaessa syntyy jätettä uuden putken asennuksesta ja maanrakennustöistä sekä mahdollisesti vanhan putken tai muiden osien poistamisesta. Asennuksesta syntyviä jätteitä ovat mm. hukkapalat putkirakenteesta, liitosmateriaalit sekä muut asennuksessa käytettävät materiaalit. 3.9.1 Betonikanavarakenteet Betonikanavarakenteisille kaukolämpöjohdoille on yhteistä betoninen suojakuori, jonka sisällä ovat teräksiset virtausputket sekä eriste. Eristeenä on käytetty pääasiassa mineraalivillaa ja polyuretaanivaahtoa. Tyypillisiä kanavarakenteita ovat Emv, Epu, Epuk ja Wmv. Vanhemmissa, mutta vielä käytössä olevissa putkirakenteissa, on myös muita rakenteita, jotka poikkeavat tavallisesta betonikanavarakenteesta suojakuoren rakenteen ja käytetyn eritemateriaalin perusteella. Mineraalivillan ja polyuretaanivaahdon lisäksi eristeenä voi olla kevytbetonia. Myös polystyreeniä (styrox) voi olla osana eristettä. Mahdollisia kanavarakenteita ovat mm. Ekb, Ymv, Tkb, Tmv, Pkb, Pmv, Kkb, HVmv, PPkp ja ILmv. Betonielementtien tiivistämiseen on käytetty bitumia ja kumibituminauhoja. 3.9.2 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot Irrallisilla virtausputkilla varustetuissa johdoissa (Mpul ja 2Mpul; tunnetaan myös Fiskars-johtoina) on suojakuorena polyeteeniputki. Eristeenä käytetään polyuretaanivaahtoa. Virtausputki on lähes poikkeuksetta teräksinen, mutta myös muovisia virtausputkia on hieman käytössä. Joissakin rakenteissa on käytetty virtausputken ja varsinaisen eristeen välissä polystyreeniä (styrox). Myös

Sivu 13 (21) lasikuituputkia on käytetty eristeen ja virtausputken välissä mahdollistamaan paremmin virtausputken liikkumisen. 3.9.3 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorikaukolämpöjohdot ovat rakenteeltaan hyvin lähellä irrallisilla virtausputkilla varustettua muovisuojakuorirakennetta, mutta niissä eriste on kiinnitetty virtaus- ja suojaputkeen siten, että virtausputki ei pääse liikkumaan lämpölaajenemisen takia eristeen sisällä. Suojakuorena käytetään polyeteeniputkea ja eristeenä polyuretaanivaahtoa. 3.9.4 Muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut kaukolämpöjohdot Muovisuojakuorirakenteisia putkirakenteita on käytetty myös muovisilla ja kuparisilla virtausputkilla, vaikkakin niiden käyttö on ollut erittäin vähäistä teräksisiin virtausputkiin verrattuna. Eristeenä muovisilla ja kuparisilla virtausputkilla varustetuissa putkirakenteissa on käytetty mineraalivillaa, polyuretaanivaahtoa sekä vaahdotettua polyeteeniä. Yleisin muovivirtausputkirakenne on 2Mpuk ja yleisimpiä kuparivirtausputkirakenteita ovat Mmv ja 2Mpuk. 3.9.5 Asbestia sisältävät putkityypit Asbestia sisältävissä putkityypeissä on käytetty suojakuorena asbestisementti- / himaniittiputkia. Eristeenä voi olla mineraalivillaa tai polyuretaanivaahtoa. Käytettyjä asbestisuojaputkijohtorakenteita ovat Amv, 2Amv, Apu ja 2Apu. 3.9.6 Muut johtorakenteet Joustavissa putkirakenteissa eristeenä olla mineraalivillan ja polyuretaanivaahdon asemesta myös vaahdotettua polyeteeniä. Sisätiloihin rakennettavissa kaukolämpöjohdoissa eristeenä käytetään pääasiassa mineraalivillaa tai solukumieristettä. Vanhoissa sisäjohdoissa on käytetty asbestieristeitä. Eriste päällystetään Al-laminaatilla, alumiinipellillä, galvanoidulla pellillä tai muulla vastaavalla materiaalilla. Maan päälle asennettavissa johdoissa käytetään ilma-asennusjohtoja. Maan päälle kaukolämpöputkia asennetaan esimerkiksi kiinnitettäessä kaukolämpöputkia siltarakenteisiin. Ilma-asennusputket vastaavat normaaleja kaukolämpöputkia, mutta niissä suojakuorirakenteena on alumiinipelti tai galvanoitu pelti. 3.9.7 Kaivot Kaivon runko on yleisimmin teräsbetonia, mutta myös muovisia elementtikaivoja käytetään. Kaivon kansi on valurautaa tai betonia. Mikäli kaivossa on sähköisiä toimilaitteita, kuten säätöventtiilejä tai pumppuja, on kaivo sähköistetty. Tällöin kaivossa on sähkökaapeleita ja mahdollisesti valaisimia. Kaivossa olevissa toimilaitteissa voi olla voiteluaineena esimerkiksi vaseliinia. Kaivojen eristämiseen on käytetty mineraalivillaa ja polystyreeniä (styrox).

3.9.8 Muut materiaalit Pöyry Finland Oy Sivu 14 (21) Polyuretaani valmistetaan isosyanaatin ja polyoolin reaktiolla. Isosyaniitti on muotoa MDI (difenyylimetandi-isosyanaatti). Polyuretaanivaahto saadaan aikaan käyttämällä paisutusainetta. Varsinaisen paisutusaineen lisäksi polyuretaanin valmistuksessa käytetään pieniä määriä muita lisäaineita. Aikaisemmin puhallusaineena käytettiin freonia. Nykyisin freoni on korvattu myrkyttömillä aineilla (syklopentaani). Aikanaan uusien kaukolämpöjohtojen freonin massaosuus eristeestä oli noin 9,4 % eristeen painosta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston mittausten mukaan noin 30 vuotta vanhoissa johdoissa freonin osuus on noin 1-2,5 % eristeen painosta. Vanhemmissa johtorakenteissa käytetään kiintopisteitä sekä lämpöliikkeiden vastaanottoon erilaisia rakenteita. Kiintopisteessä putki on kiinnitetty teräsbetonielementtiin, joka kiinnittää putken maahan. Verkossa on putkien lisäksi muita osia kuten venttiilejä ja pumppuja. Kaukolämpöjohdoissa voidaan käyttää eristeen sisällä hälytyslankoja, joilla valvotaan eristeen pysymistä kuivana. Hälytyslankoja on kaksi kappaletta eristettä kohden. Hälytyslangat ovat kuparia. Toinen langoista on tinattu. 3.9.9 Maanrakennustyöt Kaivantoa kaivettaessa poistetaan tarpeeton maa-aines, joka kuljetetaan välittömästi pois työmaalta. Uusimmissa kaukolämpökaivannoissa salaojaputkien materiaalina on käytetty PVCmuovia, polypropeenia tai polyeteenia. Aikaisemmin salaojaputkina käytettiin tiiliputkia. 4 ASENNUSTYÖMAAN YMPÄRISTÖNSUOJELU 4.1 Yleistä Ympäristövaikutuksia voidaan ehkäistä oikeanlaisella toiminnalla ja kiinnittämällä huomiota toimintatapoihin. Asennuskohteessa tehtävät pienetkään valinnat ympäristön hyväksi eivät ole yhdentekeviä. Ympäristövaikutuksia voidaan ehkäistä polttoaineiden ym. kemikaalien sekä jätteiden asianmukaisella lajittelulla (tavanomaisten ja ongelmajätteiden erottelu, ks. luku 4.9) ja varastoinnilla (asiamukaiset suoja-altaat/säiliöt polttoaineille/kemikaaleille), toiminnan huolellisella suunnittelulla ja varautumalla etukäteen onnettomuustilanteiden ja muiden poikkeustilanteiden varalle (mm. imeytysaineet öljyvahingon varalle) sekä noudattamalla ympäristöystävällisiä toimintatapoja. 4.2 Kaivutyöt Kaivutöissä aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää toiminnan huolellisella suunnittelulla ja noudattamalla ympäristöystävällisiä toimintatapoja.

Sivu 15 (21) Johtoreitin valinnalla voidaan huomioida mahdolliset suojellut ja muut arvokkaat kohteet sekä suunnitella kaivualueet siten, että ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Työmailla tulee välttää koneiden turhaa tyhjäkäyntiä, huolehtia tarvittaessa pölyämisen ehkäisystä (kastelu) ja siitä, ettei maa-ainesta kulkeudu työmaan ulkopuolelle esim. ajoneuvojen renkaissa (maa-aineksen kulkeutuminen katualueille johtaa pölyhaittoihin). Myös tarpeetonta melua tulee välttää. Kun työtä tehdään herkästi häiriintyvien kohteiden (esim. asunnot, koulut, päiväkodit, hoitolaitokset) läheisyydessä, on pölyn ja melun torjuntaan (mm. kastelu, käytettävä kalusto ja toimintatavat) kiinnitettävä erityistä huomiota. Haittoja voidaan tarvittaessa vähentää myös huomioimalla lähialueen herkkien kohteiden erityistarpeet (esim. lepo- ja ulkoiluajat) ja sovittamalla eniten häiriötä aiheuttavat työvaiheet muihin aikoihin. Työskenneltäessä puiden ja pensaiden lähellä, tulee ne suojata, mikäli on oletettavissa, että ne voivat vahingoittua. Suojaamistoimenpiteinä on aidan rakentaminen yksittäisen kasvin tai kasviryhmän ympärille tai puun rungon suojaaminen lautaverhouksella. Puiden ja kasviston suojauksessa tulee olla yhteydessä kunnan viherrakentamisesta vastaan organisaation kanssa. Mikäli johtolinjaa rakennettaessa joudutaan tekemään louhintatöitä, tulee louhintamenetelmät valita ympäristön rajoitusten ja kallion laadun vaatimusten mukaan. Louhintatyössä tulee noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja turvallisuusohjeita. Ennen poraustyön aloittamista on jokaisesta erilaisesta räjäytyksestä laadittava Räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden (VNp 410/86) ja turvallisuusmääräysten 16:0 ohjeiden mukainen räjäytyssuunnitelma. Räjäytyssuunnitelmaa laadittaessa tulee vaadittujen työn laatuvaatimusten lisäksi ottaa huomioon ympäristön tärinärajoitukset ja turvallisuustekijät. Lisäksi tulee huomioida, mitä säädetään Räjähdeasetuksessa 473/1993 ja Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 sekä Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta 390/2005. 4.3 Kemikaalit ja polttoaineet 4.3.1 Yleistä Työmaalla säilytetään vain välttämättömät kemikaalit/polttonesteet ja aineet varastoidaan asianmukaisissa säiliöissä. Kemikaalit ja polttonesteet tulee varastoida siten, että ulkopuolisten pääsy varastoon/säiliöön on estetty (esim. lukittu säiliö/varastotila). Säiliöön/astiaan on merkittävä, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi-, tankkaus- ja muut käsittelyalueet tulee ensisijaisesti sijoittaa tiiviille kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään tai viemäriin ja mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Mikäli tiivistä pinnoitettua aluetta ei työmaalla ole tai sen rakentaminen ei ole mahdollista/tarkoituksenmukaista, on alueelle varattava riittävästi imeytysmateriaalia kemikaalien maahanpääsyn estämiseksi ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Kemikaalien pääsy vahinkotilanteessa viemäriin on myös estettävä. Polttonesteiden ja kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee lisäksi noudattaa alueellisia määräyksiä (mm. kunnan ympäristönsuojelumääräykset).

4.3.2 Polyuretaani Pöyry Finland Oy Sivu 16 (21) Polyuretaanin käsittely tulee toteuttaa olemassa olevia ohjeita (Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset, Suositus L2/2010, Energiateollisuus) ja hyviä työtapoja noudattaen. Työskentelyssä on varottava aineen pääsyä ympäristöön ja aineet on säilytettävä siten, etteivät ulkopuoliset pääse niihin käsiksi (ks. edellä). Käytetyt aineet tulee kerätä, varastoida ja hävittää asianmukaisesti (ks. kpl 4.9). 4.3.3 Polttonesteet Työkoneet tankataan, pestään ja huolletaan muualla kuin työmaalla. Poikkeuksena tästä ovat tilanteet, joissa yleiset tankkauspisteet ovat niin kaukana, että työmaalla on välttämätöntä olla oma polttoainesäiliö. Tällöin polttoainesäiliön (muut kuin ajoneuvojen tankit) tulee olla ns. kaksoisvaippasäiliö tai sen tulee olla varustettu riittävän tilavuuden omaavalla kiinteällä suoja-altaalla. Mikäli polttoainesäiliötä täytetään työmaa-alueella, tulee säiliön olla varustettu ylitäytönestolaitteella. Säiliön on oltava lukittava. 4.3.4 Kaukolämpövesi Kaukolämpöveden tarpeetonta johtamista luontoon tulee välttää. Verkostotöiden yhteydessä kaukolämpövettä tarvittaessa johdetaan luontoon esim. sadevesiviemärin/-kaivojen kautta. Tyhjennykset on suunniteltava siten, ettei kuumasta vedestä aiheudu ongelmia omalle henkilökunnalle, ulkopuolisille eikä ympäröivälle luonnolle. Viemäriin tai suoraan maastoon vettä laskettaessa on toimittava siten, että viemäriputket eivät vahingoitu (vesi jäähdytettävä siten, että viemäriputket kestävät tyhjennysveden lämpötilan: muoviviemärit < 60 C) eikä kuuma vesi vahingoita kasvien/puiden juuria tai muita eliöitä (veden jäähdytys, pienien määrien hidas lasku). Jos vesi johdetaan suoraan kadulle tai maastoon on otettava huomioon myös höyrypilven ja veden liikenteelle, omalle henkilökunnalle ja ulkopuolisille aiheuttamat haitat ja vaarat (höyry aiheuttaa näkyvyysongelmaa, talvella vesi jäätyy ja tekee kadun liukkaaksi) sekä kuuman ja paineellisen veden maata ja asvalttia syövyttävä vaikutus. Verkostojen tyhjennykset on suunniteltava huolellisesti ja tyhjennykset suorittava henkilöstö on koulutettava tehtävään. Suuremmissa tyhjennyksissä (esim. lämpöakun tyhjennyksessä) on otettava yhteyttä jäteveden puhdistamoon ja sovittava veden laskemisesta viemäriin. Värjätyn veden laskemisesta luontoon on tiedotettava tilanteen mukaan, jotta vältytään selittelyltä jälkikäteen. 4.4 Käytetyt materiaalit Purettaessa johtorakenteita, joissa on käytetty mineraalivillaa tai asbestia, on työsuojeluun ja ympäristönsuojeluun kiinnitettävä erityistä huomiota. Purkutyön yhteydessä on ehkäistävä pölyn leviäminen ympäristöön ja työntekijöiden altistuminen. Asbestipurkutyöt on toteutettava suunnitelmallisesti asianmukaisia suojavarusteita käyttäen ja viranomaisohjeita noudattaen. Myös mineraalivillaa tulee käsitellä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä.

Sivu 17 (21) Tarvittaessa käytetään suojaimia (mm. hengityssuojaimet, käsineet, silmäsuojaimet, suojavaatteet). 4.5 Kaivumassat ja pilaantuneet maat Mikäli työmaalta löydetään kaivun yhteydessä pilaantunutta maata tai jätettä, ilmoitetaan tästä kunnan ympäristöviranomaiselle ja paikalliseen ELY-keskukseen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Mikäli pilaantuneisuus on sen luonteista, että pilaantuneisuuden leviämisen riski on ilmeinen (esim. kaivutyön yhteydessä todetaan maassa kemikaalia, joka vaarassa kulkeutua läheiseen ojaan), ollaan välittömästi yhteydessä myös Pelastuslaitokseen. Pilaantuneen maan poistaminen (puhdistaminen) edellyttää ilmoituksen tekemistä ELY-keskukselle tai Aluehallintoviraston (AVI) myöntämää ympäristölupaa. Kun kyseessä on pilaantuneisuustapaus, jossa pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on tiedossa, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää (esim. massanpoisto) ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista, riittää ilmoituksen tekeminen ELYkeskukselle (Ympäristönsuojelulaki). Ilmoituksen sisällöstä säädetään ympäristönsuojeluasetuksessa. Tarvittavat pilaantuneisuustutkimukset, ilmoitus-/lupa-asiat, kunnostuksen suunnittelun ja valvonnan ym. hoitaa käytännössä pilaantuneisuustutkimuksiin erikoistunut ympäristökonsulttitoimisto. Vastuussa alueen puhdistamisesta, tarvittavien selvitysten teettämisestä ja ilmoituksen jättämisestä/luvan hakemisesta kustannuksineen on pilaantuneisuuden aiheuttaja/roskaaja tai alueen haltija. Mikäli työmaalla sattuu kemikaalivuoto tai maaperään joutuu töiden yhteydessä muuta pilaavaa ainetta, toimitaan jäljempänä esitettävällä tavalla (ks. luku 4.6). Pilaantuneet maat ja jätteet tulee aina toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Puhtaita kaivumaita voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, mikäli ne ominaisuuksiensa puolesta siihen soveltuvat. Mahdolliset ylijäämämaat sekä muut kaivujätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan (maankaatopaikat, mahdolliset muut hyödynnyskohteet). 4.6 Onnettomuus- ja vahinkotilanteet Onnettomuustilanteisiin varaudutaan välttämällä tarpeetonta kemikaalien ja polttoaineiden varastointia työmaa-alueella, kemikaalien ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla (ks. luku 4.3), varaamalla työmaalle riittävästi imeytysainetta ja keräyskalustoa öljy/kemikaalivuotojen varalle ja ohjeistamalla työntekijät toiminnasta onnettomuustilanteissa. Mikäli työmaalla havaitaan öljy/kemikaalivuoto, pyritään vuotanut neste mahdollisuuksien mukaan keräämään välittömästi talteen ja estämään päästön leviäminen (nestemäinen vuoto imeyttämään imeytysmateriaaliin, jolloin se saadaan kerättyä talteen). Tämän jälkeen onnettomuudesta ilmoitetaan Pelastuslaitokselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja paikalliseen ELY-keskukseen. Pelastuslaitos hoitaa tarvittavan akuutin ympäristövahingon torjuntatyön (haitta-aineen leviämisen ehkäisy). Tämän jälkeen asiassa edetään ympäristöviranomaiselta saatavien ohjeiden perusteella.

Sivu 18 (21) ELY-keskus voi määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan (pilaantumisen aiheuttajan) selvittämään pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistamistarpeen. Tarvittaessa pilaantunut maaperä tulee kunnostaa (käytännössä toteutetaan yleensä massanpoistolla). Kunnostuksesta on vastuussa pilaantumisen aiheuttaja. Mikäli puhdistustyötä on tarpeen jatkaa Pelastuslaitoksen suorittamien toimenpiteiden jälkeen, kutsutaan paikalle yleensä ulkopuolinen konsultti suorittamaan tarvittavat tutkimukset ja valvomaan pilaantuneen alueen kunnostusta (ks. luku 4.5). Maaperän puhdistamisesta on tehtävä ilmoitus ympäristökeskukselle tai sille on haettava ympäristölupa (ks. luku 4.5). 4.7 Työmaan siisteys Työmaalla tulee huolehtia työmaan siisteydestä kaikissa työvaiheissa. Tämän avulla voidaan ehkäistä ympäristövaikutuksia. Maita kaivettaessa ja käsiteltäessä huolehditaan siitä, että pölyä muodostuu mahdollisimman vähän ja kaivettavat massat kuljetetaan joko välittömästi pois alueelta tai välivarastoidaan siten, etteivät ne pääse leviämään ympäristöön ajoneuvojen renkaiden tai tuulen mukana. Työmaalla muodostuvat jätteet lajitellaan asianmukaisesti (ks. luku 4.9) ja kerätään omiin keräysastioihinsa, joista ne toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jätteet kerätään omiin astioihinsa välittömästi eikä niitä jätetä ympäristöön lojumaan. Hyötykäyttökelvottomat kaivujätteet (vanha asfaltti yms.) kuljetetaan pois alueelta mahdollisimman nopeasti. Käytettävät materiaalit, työkoneet ja muut tarvikkeet säilytetään niille varatuilla alueilla. Kemikaalit säilytetään lukitussa tilassa/lukittavissa säiliöissä. 4.8 Maanalaiset vanhat kaukolämpörakenteet Vanhoja johtoja uusittaessa suositeltavin tapa on rakentaa uusi johto vanhan viereen. Vanhan johdon maahan jättämisestä tulee sopia paikallisen ympäristöviranomaisen kanssa. Jos vanhan johdon jättämisestä paikoilleen aiheutuu vaaraa tai haittaa, on käytöstä poistetut kaukolämpöjohdot purettava ja vietävä pois asianmukaisesti. 4.9 Jätteiden käsittely Rakentamisessa syntyvät jätteet lajitellaan toimitettavaksi hyötykäyttöön tai toimitetaan kaatopaikkasijoitukseen. Työmaan jätehuollon järjestäminen tulee toteuttaa paikallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Työmaan jätehuollossa voidaan hyödyntää paikallisia keräyspisteitä, kuten pienjäteasemia tai alueellisia jätekeskuksia. Jätteiden kuljetuksesta voidaan myös sopia jätteenkuljetusyritysten kanssa, jotka osaltaan ohjeistavat lajittelun ja toimittavat jätteet käsiteltäväksi. Seuraavassa on käsitelty jätehuollon menettelytapoja kaukolämpöverkon rakentamisessa tyypillisesti syntyvien jätelajien mukaan. Esitetyt menettelytavat noudattavat yleistä Suomessa käytössä olevaa tapaa jätteiden käsittelyssä. Eri jäteyhtiöiden ohjeistus voi joissakin yksityiskohdissa poiketa esitetystä. Taulukossa 6.1 on esitetty koosteena jätehuollon menettelytavat jätelajeittain.

4.9.1 Mineraaliperäiset jätteet Pöyry Finland Oy Sivu 19 (21) Jätteenkäsittelyä tekevät yritykset käsittelevät teräsbetonin murskaamalla sen terästen erottamiseksi ja palakoon pienentämiseksi maanrakentamiseen sopivaksi. Erotettu teräs toimitetaan hyötykäyttöön. Teräsbetonijäte tulee pitää erillään muista jätemateriaaleista ja toimittaa hyötykäyttöön tai murskattuna kaatopaikalle. Mahdollisuus käyttää teräsbetonia suoraan raaka-aineena kaukolämpöverkon rakentamisessa ovat vähäiset, koska murskausta työmailla ei tavallisesti voida tehdä. Puhdasta murskattua betonia voidaan käyttää täyttöihin työselityksen mukaisesti, jos verkon rakenteet ja rakenteet, johon kaukolämpöverkko liittyy sen sallivat. Tiilijäte toimitetaan hyötykäyttöön tai käytetään murskattuna täyttöihin työselitysten sen salliessa. Asfalttibetoni murskataan ja hyötykäytetään rakennusmateriaalina. Asfaltti tulee pitää erillään muista jätemateriaaleista ja toimittaa vastaanottopisteisiin sellaisenaan. Kevytbetonia voidaan käyttää murskattuna täyttömateriaalina, jos työselitykset sen sallivat. Muutoin kevytbetonijäte voidaan toimittaa jätteenkäsittelyyn betonijätteen mukana. Mineraalivilla voidaan toimittaa sekajätteenä kaatopaikkasijoitukseen. Mineraalisia jätemateriaaleja vastaanottavat alueelliset jäteyhtiöt ja jotkin yksityiset jätteenkäsittelijät. 4.9.2 Asbesti Asbestisementtiputket ja asbesti eristeet tulee purkaa ja käsitellä asbetityöohjeiden mukaisesti ja toimittaa erityisjätteenä kaatopaikkasijoitukseen. Asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (1380/94) mukaan ennen purkutöihin ryhtymistä tulee tehdä asbestikartoitus, jossa todetaan asbestin sijoittuminen rakenteeseen, sen määrä ja purkutyön toteutustapa. Mikäli purkutyöstä aiheutuu työtekijöille enemmän altistumista kuin asbestin jättäminen rakenteisiin aiheuttaisi, tulee purkutyö tehdä asbestipurkutyönä. Asbestipurkutyötä voi tehdä ainoastaan työsuojeluviranomaisen valtuuttama yritys tai yksityinen purkutyön suorittaja. Asbestijäte tulee kuljettaa suljetuilla lavoilla tai pakata tiiviisti kuljetuksen ajaksi. Asbestijätettä vastaanottavat kaatopaikkatoimintaa ylläpitävät jäteyhtiöt. 4.9.3 Muovit Kaukolämpöverkon rakentamisessa käytettäviä muovimateriaaleja ovat polyeteeni, Polystyreeni, polyuretaani ja lasikuitu. Puhtaat polyeteeniputket toimitetaan kierrätykseen tai energiajätteeksi. Polyuretaania sisältävät polyeteeniputket toimitetaan energiajätteeksi. PEX-muoviputket ovat myös polyeteeniä ja ne toimitetaan energiajätteenä energiahyötykäyttöön. Polystyreeni toimitetaan energiajätteenä energiahyötykäyttöön. Lasikuituputket voidaan toimittaa sekajätteenä kaatopaikkasijoitukseen.

Sivu 20 (21) Kiinteä polyuretaanivaahto tulee toimittaa energiajätteenä hyötykäyttöön tai sekajätteenä kaatopaikalle. Nestemäinen polyuretaani vaahdotetaan ja toimitetaan kiinteänä energiajätteenä tai sekajätteenä. Jos polyuretaanin nestemäisiä raakaaineita kuten isosyönaatti ja polynoli ei voida vaahdottaa, tulee ne toimittaa ongelmajätteen keräyspisteisiin. Myös tyhjät isosyanaatti- ja polynoliastiat, joissa on ainejäämiä, tulee toimittaa ongelmajätteen keräykseen. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään ja ne tulee toimittaa pakattuina mieluiten alkuperäispakkauksissa. Muovijätteitä ja ongelmajätteitä vastaanottavat alueelliset jäteyhtiöt ja puhtaita kierrätyskelpoisia muovimateriaaleja kuten PE, PEX, PP ja PVC putkimateriaaleja toimittavat tukkuliikkeet ja jotkut materiaalia hyödyntävät yritykset. 4.9.4 Metallit Teräs ja kupariputket toimitetaan metallin keräykseen hyötykäytettäväksi. Metalleja vastaanottavat alueelliset jäteyhtiöt, yksityiset romunkerääjät ja metalleja käsittelevät yritykset. Taulukko 6.1. Jätehuollon menettelytavat jätelajeittain Jätelaji Suojakuorimateriaalit Teräsbetonielementit Polyeteenisuojaputki Asbestisementtiputki Lasikuituputki Eristemateriaalit Kevytbetoni Mineraalivilla Vaahdotettu polyeteeni Polyuretaanivaahto (freonia ponneaineena) Polyuretaanivaahto (freonia ei ponneaineena) Polystyreeni (styrox) Asbestieristeet Virtausputkimateriaalit Teräs PEX-muoviputki Kupari Kaivot Teräsbetoni Polyeteenikaivot Menettely Murskattavaksi hyötykäyttöön tai kaatopaikkasijoitukseen Puhdas putki energiahyötykäyttöön Erityisjätteenä kaatopaikkasijoitukseen Kaatopaikkasijoitukseen Murskattavaksi hyötykäyttöön Sekajätteenä kaatopaikkasijoitukseen Energiahyötykäyttöön Energiajätteenä tai sekajätteenä joko energiahyötykäyttöön tai kaatopaikkasijoitukseen Energiajätteenä tai sekajätteenä joko energiahyötykäyttöön tai kaatopaikkasijoitukseen Energiajätteenä hyötykäyttöön Erityisjätteenä kaatopaikkasijoitukseen Kierrätykseen tai hyötykäyttöön Energiajätteenä hyötykäyttöön Kierrätykseen tai hyötykäyttöön Kierrätykseen tai murskattavaksi hyötykäyttöön Kierrätykseen tai energia hyötykäyttöön