PÄÄTÖS KASELY/71/07.00/2010 Kaakkois-Suomi 18.6.2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi. ILMOITUKSEN TEKIJÄT Lappeenrannan kaupunki PL 11 53101 LAPPEENRANTA Sponda Kiinteistöt Oy PL 940 00101 HELSINKI PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Leirin alue, Lappeenranta Puhdistettava alue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Leirin alueella osoitteessa Kivenkatu 2 8. Kunnostettavalla alueella olevien kiinteistöjen kiinteistötunnukset ovat seuraavat: 405-433-1-15 (omist. Lappeenrannan kaupunki) 405-433-1-15-M601 (Sponda Kiinteistöt Oy) 405-457-1-5-M602 (Sponda Kiinteistöt Oy) 405-433-1-12 (Sponda Kiinteistöt Oy) 405-457-1-3-M603 (Sponda Kiinteistöt Oy) 405-5-18-4 (Lappeenrannan kaupunki) 405-457-1-25 (Lappeenrannan kaupunki) 405-5-36-1 (Lappeenrannan kaupunki) 405-5-35-3 (Lappeenrannan kaupunki) 405-5-18-5 (Laptuote-Säätiö, ko. kiinteistön osa siirtyy Sponda Kiinteistöt Oy:lle) Alueelle on laadittu uusi asemakaava, jonka mukaan alue on toimitilarakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa liike- ja toimitiloja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja. Uuden kaavan mukaiset kiinteistötunnukset ovat: 405-5- 82-1, 405-5-82-2, 405-5-82-3 ja 405-5-82-4. Kohde on ollut ratapiha- ja varastoalueena. Alueen maaperässä on todettu raskasmetalleja, mineraaliöljyjä ja PAH-yhdisteitä. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde 020 63 60090 Salpausselänkatu 22 www.ely-keskus.fi PL 1041, 45101 Kouvola
2 ILMOITUKSEN VIREILLE TULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 25.1.2010. PUHDISTETTAVA ALUE, SEN KUNTO JA TEHDYT SELVITYKSET Alue on ollut ratapiha- ja varastoalueena. Alueella oli myös kyllästämötoimintaa. Pistoraiteiden välissä oli pitkänomaisia varastorakennuksia, mutta pääosa rautateiden rakennuksista sijoittui radan itäpuolelle. Vuoden 2000 tilanteessa kolme läntistä kiskohaaraa oli poistettu käytöstä, seuraavat kolme raidetta olivat lastauskäytössä ja itäisin raidehaara läpikulkukäytössä. Poistettujen raiteiden ympärillä oli kivi- ja maakasoja sekä ratapölkkyjä ja muuta puutavaraa. Kunnostusalueen eteläpäässä on vuonna 1978 valmistunut noutovarastona toimiva rakennus. Alueen luoteispuolella on aiemmin toiminut kaupungin keskusvarasto. Rakennukset on toteutettu useassa vaiheessa, toimisto-osa on valmistunut 1997 1998. Suomen IP-tekniikka Oy teki Leirin alueelle maaperän haitta-ainetutkimuksen Lappeenrannan kaupungin ja Kapiteeli Oy:n toimeksiannosta vuonna 2000. Pöyry Finland Oy on Lappeenrannan kaupungin ja Sponda Kiinteistöt Oy:n toimeksiannosta laatinut leirin alueelle maaperän kunnostussuunnitelman ja riskiarvioinnin tammikuussa 2010. Maaperä, pinta- ja pohjavesitiedot Leirin alue sijaitsee I Salpausselän eteläreunalla. Maan pinta on alueella tasolla + 102 +104 m viettäen lievästi etelään. Alueen luonnonmaa on hiekka. Pintakerroksessa on noin 0,5 m paksuinen täyttömaakerros, joka koostuu hiekasta ja sorasta. Täyttömaan seassa on paikoin tiiltä, hiiltä, rautaromua ja betonia. Kallion pinta sijaitsee alueella yli 2,5 m:n syvyydessä. Kohde sijaitsee III luokan pohjavesialueella (Keskusta-Lauritsala, 0540510), joka ei ole vedenhankintaa varten tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kyseinen alue on luokiteltu luokkaan III, koska aluetta ei ole vielä riittävästi tutkittu. Pohjavesi on alueella arviolta 8 10 m syvyydessä. Lähin vedenhankintaan soveltuva tärkeä pohjavesialue (Huhtiniemi, 0540501 A) sijaitsee lännessä lähimmillään 450 m:n päässä kohteesta. Kaupunginlahti (Saimaa) sijaitsee noin 1 km:n päässä kohteesta pohjoiseen. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen tutkimuksissa vuonna 2000 otettiin ensimmäisessä vaiheessa 25 koekuopasta maanäytteitä, joista analysoitiin ph, sähkönjohtavuus, öljypitoisuus, PAH-yhdisteiden pitoisuus sekä raskasmetallipitoisuudet (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Hg). Toisessa vaiheessa tehtiin 11 koekuoppaa ensimmäisessä vaiheessa havaittujen pilaantuneiden maiden rajausten tarkentamiseksi.
3 Alueen maaperässä todettiin korkeita haitta-ainepitoisuuksia. Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia on alueella havaittu mineraaliöljyjen (C10-C20, C20-C40), PAHyhdisteiden, raskasmetallien (arseeni, kupari, lyijy, sinkki, elohopea) osalta. Maaperä on pilaantunut pääosin pintakerroksesta, mutta paikoin pilaantumista havaittiin vielä 1,4 m:n syvyydellä. Pilaantuneisuus jakautuu pilaantuneisuusasteen ja haitta-aineiden mukaan seuraavasti. PAH-yhdisteet > ongelmajäteraja, mineraaliöljyt > ongelmajäteraja/ylempi ohjearvo, raskasmetallit > ylempi ohjearvo/alempi ohjearvo: Pilaantuneita maita on noin 1 200 m 2 suuruisella alueella yhteensä noin 1 200 m 3 eli 2 400 tonnia. Pilaantuneisuus esiintyy keskimäärin syvyydellä 0,5 1,5 m. Pintamaassa on lisäksi ylemmän ohjearvon ylittäviä maita, jotka on laskettu mukaan seuraavassa esitettyihin massa-arvoihin. PAH-yhdisteet ja raskasmetallit > ylempi ohjearvo, osittain lisäksi mineraaliöljyt > ylempi ohjearvo/alempi ohjearvo: Pilaantuneita maita on noin 1 900 m 2 suuruisella alueella yhteensä noin 1 900 m 3 eli 3 800 tonnia. Pilaantuneisuus esiintyy keskimäärin syvyydellä 0 1,0 m. Raskasmetallit > ylempi ohjearvo, osittain lisäksi PAH-yhdisteet > alempi ohjearvo: Pilaantuneita maita on noin 2 100 m 2 suuruisella alueella yhteensä noin 1 050 m 3 eli 2 100 tonnia. Pilaantuneisuus esiintyy keskimäärin syvyydellä 0 0,5 m. PAH-yhdisteet > ylempi ohjearvo, osittain lisäksi raskasmetallit ja mineraaliöljyt > alempi ohjearvo: Pilaantuneita maita on noin 2 400 m 2 suuruisella alueella yhteensä noin 950 m 3 eli 1900 tonnia. Pilaantuneisuus esiintyy keskimäärin syvyydellä 0 0,5 m. Raskasmetallit, PAH-yhdisteet > alempi ohjearvo: Pilaantuneita maita on noin 1 900 m 2 suuruisella alueella yhteensä noin 1 200 m 3 eli 2 400 tonnia. Pilaantuneisuus esiintyy keskimäärin syvyydellä 0 0,5 m. Lisäksi lievästi pilaantuneita maita sijaitsee koko voimakkaasti pilaantuneen kerroksen alapuolella ja reunoilla arviolta 0,5 m:n paksuudelta yhteensä noin 3 700 m 3 eli 7 400 tonnia. (Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin maan pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettäviin kynnys- ja ohjearvoihin.) KUNNOSTUSSUUNNITELMA JA RISKINARVIOINTI Kunnostustavoitteena pidetään ylempää ohjearvotasoa, mutta myös alemman ohjearvotason ylittävät maat poistetaan kunnallisteknisten linjojen, rakennekerrosten
4 ja rakennusten kohdalta. Alemman ohjearvotason maita voidaan paikoin poistaa myös muilta alueilta. Pysäköinti ja liikennealueille rakennetaan rakennekerros, joka on paksuudeltaan 0,6 m. Pilaantuneet maat poistetaan tämän rakennekerroksen paksuudelta. Vuonna 2009 tehdyn riskinarvioinnin mukaan (perusarviointi) kunnostuksen jälkeen, kun kohteesta on poistettu kaikki ylemmän ohjearvotason ylittävät maat ja osa alemman ohjearvon ylittävistä maista, ei jäljelle jääneistä maista aiheudu enää terveyshaittaa, koska alueelta poistetaan kaikki ylemmän ohjearvotason maat, joka on yleisesti käytössä oleva kunnostustaso toimitilarakennusten alueilla, rakennusten alapuolisilta alueilta poistetaan myös alemman ohjearvotason ylittävät maat, alueen pintakerroksesta poistetaan alemman ohjearvon ylittävät maat rakennekerrosten alueelta ja maat peitetään puhtaalla pintakerroksella viheralueilla, alue päällystetään pääosin asfaltilla. Koska rakenteet estävät sade- ja suotovesien imeytymisen ja pääsyn maahan, haitta-aineiden liukeneminen ja kulkeutuminen estyvät, alueella ei asuta, kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella alueen orsivettä ei käytetä talousvetenä Kohteeseen paikoin jäävä raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden osalta alemman ohjearvon ylittävä maa ei aiheuta merkittävää ekologista riskiä, koska kohde ei ole luontoarvoiltaan herkkä. Pilaantuneella alueella mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävien maankaivuiden ja rakennusten purun yhteydessä alemman ohjearvon ylittävät kaivumaat tulee poistaa alueelta. Jos maankäyttö muuttuu asuinkäytön suuntaan, kunnostusrajana on alempi ohjearvotaso. Alueen rakentaminen aloitetaan mahdollisesti kesällä 2010. Rakentaminen tapahtuu mahdollisesti vaiheittain. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asiasta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja. Ilmoituksen johdosta on oltu yhteydessä Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Ympäristötoimen kannanoton mukaan piha-alueilla tulisi puhtailla massoilla tehtävän peittokerroksen paksuuden olla yksi metri.
5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti seuraavin määräyksin. Määräykset 1. Maaperän kunnostustyön aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Samalla on ilmoitettava kunnostustyön ympäristöteknisestä valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Ympäristötekninen valvoja valvoo ja vastaa työn toteuttamisesta tämän päätöksen mukaisesti sekä on yhteydessä viranomaisiin, mikäli poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. 2. Kaivutyön aikana on puhdistustyön etenemistä seurattava ja työtä ohjattava aistinvaraisen seurannan sekä kenttätestien ja näytteenoton avulla. Valvojalla tulee olla valmius seurata haitta-ainepitoisuuksia kenttäanalyysein. Osa mittaustuloksista on varmistettava laboratorioanalyyseillä. 3. Kunnostustyö on tehtävä esitetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti siten, että kunnostettavalta alueelta on poistettava pilaantunut maa-aines. Jäännöspitoisuudet eivät em. alueilla saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä ylempiä ohjearvoja. Uusien rakennusten alapuolisilta alueilta sekä viemäri tms. putkistotöiden alueelta tulee poistaa myös alemman ohjearvotason ylittävät maamassat. Kuitenkin, siltä osin kun alueelle jää alemman ohjearvotason ylittäviä maamassoja, tulee ne peittää puhtailla maa-aineksilla siten, että asfaltoiduille, viher- ym. piha-alueille tulee vähintään yhden metrin paksuudelta puhdasta maa-ainesta. Tällöin tulee lisäksi asentaa puhtaiden pintamassojen ja pilaantuneita maamassoja sisältävien maamassojen väliin huomioverkko tms. Alueiden puhtaus on varmistettava PAH-, mineraaliöljy- ja raskasmetallianalyysein. Mikäli alueet, joilta pilaantuneita maita on poistettu, peitetään ennen kuin analyysein on voitu varmistua perusmaan puhtaudesta, on työsuunnitelmassa varauduttava siihen, että poistettavaksi määrätyt pilaantuneet maat saadaan tällöinkin poistettua. Alueelta on myös poistettava tavanomainen jäte, romu ja jätteeksi katsotut rakenteet. 4. Maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvotason, voidaan käyttää alueen kaivantojen täyttämisessä ja muotoilussa. 5. Pilaantuneen maan kaivu ja kuljetus on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä terveyshaittaa alueella työskenteleville, asioiville tai naapurustolle. Työalueet tulee aidata siten, että ulkopuolisten liikkuminen alueella estyy. Kuljetusreitit tulee ohjeistaa pilaantuneiden maamassojen kuljettajille. 6. Pilaantuneiden maiden välivarastointia kohteessa tulee välttää. Mikäli pilaantuneita maita joudutaan työteknisistä syistä alueella tilapäisesti varastoimaan ennen kuljetusta, tulee tällöin varmistaa, etteivät haitta-aineet pääse leviämään maaperään tai ympäristöön, erityisesti pölyäminen tulee estää.
6 7. Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy vettä, jossa esiintyy haittaainepitoisuuksia, tulee vesi poistaa sekä toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Veden joutuminen alueen ojiin ja kaupungin viemäriverkostoon tulee estää. 8. Maaperästä poistetut pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa alueelle tai laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä ko. jätettä. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteeksi katsottavan haittaainepitoisuuden, on toimitettava paikkaan, missä on lupa käsitellä kyseistä jätettä. Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, voidaan sijoittaa nykyaikaiset pohjarakenteet omaavalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pilaantuneille maa-aineksille suunnitellulle alueelle. Lievästi pilaantuneet maamassat voidaan käyttää kaatopaikan rakenteissa ympäristöministeriön kannanotossaan esittämällä tavalla. Rakennusjätettä tai muuta jätettä sisältävät maa-ainekset tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Ennen kaivutöiden aloittamista tulee varmistaa pilaantuneiden maiden vastaanoton järjestyminen. Pilaantuneen maan vastaanottaja on ilmoitettava ELY-keskukselle ennen toimitusten aloittamista. 9. Kiinteistöltä poistettavista pilaantuneista maamassoista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee selvitä maa-ainesten poistopaikan sijainti, määrä, pitoisuus sekä toimitustapa, -aika ja -paikka. Tiedot tulee esittää jäljempänä mainitussa loppuraportissa. 10. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, voi ELYkeskus antaa lisäohjeita tai määräyksiä kunnostustyön toteuttamisesta. 11. Kunnostuksen loppuraportti tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Perustelut Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, edellyttäen, että pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyä puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen eikä toimenpiteistä voida katsoa aiheutuvan päätöksen määräykset huomioon ottaen ympäristön muuta pilaantumista.
7 Maaperän kunnostustavoitteiden asettamisessa on sovellettu ympäristöhallinnon ohjetta 2/2007 maaperän ja puhdistustarpeen arvioinnista sekä valtioneuvoston asetusta VNA 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Kohteen maaperän kunnostustasoksi on asetettu pääosin ylemmät ohjearvot. Ylemmät ohjearvot on riskinarvion perusteella hyväksyttävissä alueelle tulevassa maankäytössä. Rakennusten alapuolisilta osin sekä alueilta, joihin kohdistuu muita kaivutöitä kuten viemärilinjat, tulee puhdistuksessa kuitenkin saavuttaa alemmat ohjearvotasot. Vaikka aluetta ei olekaan kaavoitettu asuinkäyttöön, on alue varattu vähittäisliikkeiden toiminnalle, jolloin alueella tulee liikkumaan lähes esteettä runsaasti ihmisiä. Mahdollisessa kevyemmässäkin rakentamisessa saataisi haittaainepitoisuuksiltaan lähes ylemmän ohjearvotason maamassoja nousta maanpinnalle. Sen vuoksi alueen maamassat, siltä osin kun jäännöspitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvotasot, on peitettävä yhden metrin paksuisella puhtaiden massojen kerroksella. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki 77 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1097/2009) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen (1097/2009) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 48 /h. Käytetyn tuntimäärän, 18 h, mukaan maksua kertyy 864. Maksu peritään erillisellä laskulla.
8 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun takia asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Ylitarkastaja Erja Monto JAKELU Päätös saantitodistuksella Lappeenrannan kaupunki Jäljennös maksutta saantitodistuksella Sponda Kiinteistöt Oy Jäljennös maksutta Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus LIITTEET Valitusosoitus
liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 18.6.2010, Dnro KASELY/71/07.00/2010 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 18.6.2010. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 19.7.2010. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.