Biotalous ja kestävän energiantuotannon murros mahdollisuudet Suomelle Mari Pantsar, Sitra

Samankaltaiset tiedostot
Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Kiertotalouden edistäminen

Suomen ja maailman aurinkoenergimarkkinat. Jero Ahola, LUT School of Energy

Kiertotalous- Suunta tulevaisuudelle Mari Pantsar, Johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Aurinkosähköstandardointi yliopiston puheenvuoro. Jero Ahola, LUT School of Energy Systems,

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

Hiilineutraali kiertotalous

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

VOISIKO SUOMI OLLA BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUALUSTA? Harri Jaskari Kansanedustaja, KOK Talousvaliokunnan varapj.

Hiilineutraali kiertotalous

KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN Johtaja Mari Pantsar, Sitra

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Kiertotalous ei kierrätystä, vaan systeemitason muutos

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

KIERTOTALOUDEN JA RESURSSIVIISAUDEN YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET Turku Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Globaalit megatrendit vastuullisen sijoittamisen ajureina. Janne Peljo Sitra

Kiertotalouden merkitys ja mahdollisuudet Suomelle

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Ota ennakointi osaksi yrityksen menestystä

Energiatehokkaasta hiilineutraaliksi! Hiilineutraalius luo mahdollisuuksia suomalaiselle rakennusteollisuudelle

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Hiilineutraalius ja resurssiviisaus energia- ja ja aluetaloudessa Jaana Pelkonen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle Kari Herlevi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

KANSALLINEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tampere Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

Suomesta cleantechin supervalta

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ilmastobisnes kasvuun biokaasun mahdollisuudet

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Kiertotalous teollisuudessa

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Rakentaminen ja kiertotalous. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari Nani Pajunen, Sitra

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Toimintaympäristö: Fortum

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Transkriptio:

Biotalous ja kestävän energiantuotannon murros mahdollisuudet Suomelle 12.11.2016 Mari Pantsar, Sitra 1

Luonnonvarojen kasvavan kysynnän tyydyttäminen on haastavaa seuraavan 20 vuoden aikana Source: McKinsey 2

Sitra Jaana Pelkonen 2016 3

Ilmastonmuutos on sekä uhka että mahdollisuus OECD: Globaalin BKT:n 0.7%-2.5% lasku vuoteen 2060 mennessä Ilmastonmuutoksen vaikutukset Maailman Pankki: Globaalin BKT:n 2 % vuosittainen kasvu vuoteen 2030 asti - ilmaston muutoksen torjunta $ IEA: $48,000 miljardia energiainvestointeihin vuoteen 2035 mennessä, josta 40,000 miljardia energian tuotantoon We Mean Business: Pariisin sopimuksen toimeenpano avaa vähintään $18,500 miljardin markkinan 2030 mennessä Sources: World Bank, OECD, IEA World Energy Investment Outlook 2014, Ministry of Employment and the Economy 4

Maailmalla vauhti kiihtyy 5

Future energy system features: Security of Supply a limited resource Energy a non limited resource 2016 2030 47 /MWh 34 /MWh 80 /MWh 47 /MWh 2016 2030 50 /MWh 36 /MWh 92 /MWh 52 /MWh 2016 2030 70 /MWh 50 /MWh 80 /MWh 47 /MWh Clear Seasonality Wind most competitive Intermittent power 2016 2030 44 /MWh 32 /MWh 44 /MWh 26 /MWh 2016 2030 63 /MWh 45 /MWh 51 /MWh 30 /MWh 2016 2030 66 /MWh 47 /MWh 51 /MWh 30 /MWh Low seasonality PV most competitive Intermittent power 2016 2030 54 /MWh 39 /MWh 38 /MWh 22 /MWh 2016 2030 62 /MWh 44 /MWh 43 /MWh 25 /MWh 2016 2030 66 /MWh 47 /MWh 45 /MWh 26 /MWh 6 NOTE: Solar and wind resources and CAPEX may largely vary by individual projects, even on same region, thus impacting LCOE. Hence, figures are indicative and do not aim to present our geographical preferences for given technologies but rather illustrate progress of wind and solar globally, long-term. PV LCOE assumptions based on EU PV Technology Platform report and EU PVSEC 2015 paper (lead author Fortum solar technology manager Dr. Eero Vartiainen) LCOE assumptions: 7% real WACC CAPEX, OPEX globally uniform; lifetime solar 30y, wind 25y Wind and solar: internal assumptions that solar utilisation to increase by 7,5% and wind by 15% from 2016 to 2030 Uniform 20% corporate tax assumed

Suomen hallituksen tavoitteet Yksi viidestä strategisesta kärkihankkeesta on nostaa Suomi biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä Nostaa uusiutuvan energian osuus yli 50 %:iin (bioenergia, ydinvoima). Nostaa uusiutuvan energian omavaraisuus yli 55 %:iin. Lopettaa kivihiilen käyttö energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö. Puu liikkeelle: 15 Mm3 enemmän vuodessa. Nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä > 40 %.

Pöyryn (2016): tulevaisuuden biomateriaalien markkina kasvaa yli 1000 mrd euroon. Suomessa biokiertotalousmateriaalien kehitys ja tuotanto voivat kasvattaa alan työntekijöiden määrän nykyisestä 25 000 ihmisestä 45 000 ihmiseen vuoteen 2025 mennessä.

Kiertotalous vaalii materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kiertoa mahdollisimman pitkään Viljely/ keräys Kaivostoiminta/ materiaalien valmistus Biologiset kierrot Palauttaminen maaperään Biokaasu Biokemiallinen hyödyntäminen Anaerobinen hajottaminen ja kompostointi Biokemiallisen tuotteen ekstraktointi Käyttö toisella tavalla Alku-/välituotteen valmistaja Lopputuotteen valmistaja Jälleenmyyjä/ palvelun tarjoaja Kuluttaja Keräys Energiaksi Kaatopaikka Käyttäjä Keräys Uudistus/ uudelleenvalmistu s Ylläpito Uusiokäyttö/ jälleenmyynti Kierrätys Tekniset kierrot 9 Lähde: Ellen MacArthur Foundation

Maailma on täynnä hukkaa ja kuitenkin raaka-aineiden tarve kasvaa koko ajan. 10-15 % Rakennusmateriaaleista hukataan purkuvaiheessa. Miksi heitämme pois 80 % kulutustuotteista ja niiden materiaaleista? Euroopassa materiaaleja käytetään keskimäärin VAIN KERRAN Autojen keskimääräinen käyttöaika on 8 % 31 % tuotetusta ruuasta menee jätteksi. Suomessa tämä on 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa. Toimistojen käyttöaika on n. 40 % Sources: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinzey, Luke 10

Tuotteiden myynti uudelleenkäyttöön ja valmistukseen luo työpaikkoja Reuse & remanufacture High value is retained by keeping the original design and function of products 8-20 jobs (per thousand tonnes of products) Recycle Moderate value is retained by recapturing raw materials to make new products 5-10 jobs (per thousand tonnes of products) Source: Green Alliance Landfill Value is lost when materials and products are thrown away, costing consumers over 100 per tonne 0.1 jobs (per thousand tonnes of waste)

Eräitä kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle Vuosittainen lisäarvopotentiaalia Miljoonaa euroa, 2030 mennessä 450 255 310 230 165 1785 375 Metsäteollisuus Ruokahävikin minimointi Konepajateollisuus Jakamis Rakennussektori talous ja second hand-kauppa Ravinteiden kierrätys Yhteensä ~ 1.8 mrd Sources: McKinsey, Gaia Consulting

Suomen kiertotalouden tiekartta Maailmanlaajuisesti uniikki tiekartta Kirjoita teksti tähän Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa Miljardien eurojen lisäarvo-potentiaali kansantaloudelle The number of additional jobs would exceed 75,000 in Finland (Club of Rome) 13

1000 osallistujaa sidosryhmätilaisuuksissa 250 toimenpideideaa ja kommenttia 66 toimenpidettä ensimmäisessä aallossa 14

15

Esimerkkejä tiekartan politiikkatoimista 1. Kiertotalouden mahdollistava koulutus- ja tutkimuspolitiikka. 2. Verotuksen painopisteen muutos (alv, fossiiliset polttoaineet). 3. Tuetaan maaseudulla uusiutuvia polttoaineita fossiilisten sijaan. 4. Metsästrategian päätavoitteeksi metsäperäisten tuotteiden ja palveluiden arvon maksimointi volyymin sijaan. 5. Kannustetaan julkisissa hankinnoissa puupohjaisten materiaalien markkinaa.

KIERTOTALOUS (Sateenvarjo-käsite) JAKAMISTALOUS Vaikuttaa esim. matkailualaan. Arvio: jakamistalouden arvo globaalisti on $26 miljardia (2013), ennuste $35 miljardia (2025). BIOTALOUS CLEANTECH ENERGIATEHOKKUUS (jne.) POLIITTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ kansallinen hanke yritysten ja yhteisöjen positiivinen kannustaminen ja tuki prosenttiosuus innovatiivisille hankinnoille uudessa hankintalaissa SOSIAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ kasvu, työllisyys, vihreä talous tietoisuus YRITYKSET JA ORGANISAATIOT tutkimus- ja tuotekehityspanostukset kokeilut / Pilotit esimerkin voima ALUSTATALOUS (kohtaamispaikka) Alusta kiertotalousinnovaatiolle, kumppanuus: suuryritykset, start-upit, pk-yritykset ARVOT / ASENTEET Ihmisillä on yhteisöllisen osallisuuden ja vaikuttamisen tarve Ekologisesti kestävän kehityksen tukeminen Sosiaalisen eheyden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon tärkeys Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2016 17

Kansalaiset suosivat enenevässä määrin kestäviä ratkaisuja 1. Energian tuotanto ja energiatehokkuus: lämpöpumput, maalämpö, aurinkoenergia, lämmitysöljyn korvaaminen. 2. Liikkuminen: vähäpäästöiset ajoneuvot, joukko- ja kevyt liikenne. 3. Ruoka: lähiruoka, lihaproteiinin korvaaminen kasviproteiinilla. 4. Jakamistalouskonseptit, tuote palveluna: pitkä ja lyhyt aikainen vuokraus, AirBNB ja Uber. 5. Hävikin pienentäminen ja kierrätys. 6. Sijoittaminen: vähähiilisyysindeksit ja muut kohteet. 18

Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä. Afrikkalainen sananlasku