Työraportti (elo-joulukuu 2012)

Pirkanmaan liitto Työraportti (elo-joulukuu 2012) Pirkanmaan skenaariot 2040 Elina Kurkioja 11.1.2013 2013

Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Yhteenveto 3 Skenaarioprosessin kuvaus 4 Skenaariotarinat 4.1 Syntytapa 4.2. Mukanaolleet yhteistyötahot 4.3 Skenaariomaailmat 4.4 Kuvaustiivistelmät ja syy-seuraus -suhteet 5 Skenaarioiden numeeriset arvot 5.1 Väestö 5.2 Työpaikat ja elinkeinorakenne 5.3 Asuminen 6 Skenaarioiden SWOT-analyysi 7 Skenaarioiden seuranta

1. Johdanto Skenaarioprosessin ensi sijaisena tarkoituksena on ollut tukea Pirkanmaan maakuntakaavoituksen maankäyttövaihtoehtojen suunnittelua. Skenaariotyöskentely muodostaa myös pohjaa maakuntasuunnitelmassa ja - ohjelmassa (maakuntastrategia) tehtäville strategisille valinnoille. Lisäksi, skenaarioprosessin tarkoituksena on ollut ennakoida Pirkanmaan tulevaa kehitystä. Päämääränä on ollut hahmottaa laaja toimintaympäristö ja saada yhteinen näkemys Pirkanmaan nykytilasta ja tulevaisuuden toimintaympäristöstä. Päämääränä on myös ollut pirkanmaalaisten toimijoiden strategisen ajattelun, näkemyksen ja vuorovaikutuksen laajentaminen sekä sitouttaminen yhteiseen visioon. Prosessilla ei ole pyritty tulevaisuuden ennustamiseen, vaan hahmottamaan Pirkanmaan mahdolliset ja vaihtoehtoiset tulevaisuuden toimintaympäristöt. Tavoitteena on ollut numeeristetut skenaariomaailmat väestön kehityksen, elinkeinorakenteen ja työpaikkojen määrän sekä asuntotuotannon suhteen. Tavoitteena on ollut myös avartaa nykytilan ymmärrystä ja vahvistaa valmiutta kohdata ei vältettävissä olevia yllätyksiä joita tulevaisuudessa on. Skenaarioprosessi on toteutettu pirkanmaalaisten toimijoiden vuorovaikutteisena prosessina elokuun 2012 ja joulukuun 2012 välisenä aikana. 2. Yhteenveto Tämä työ on osa Pirkanmaan liitossa kehitettyä yhteismuutos 2040 ajattelua, jossa tavoitteena on dynaaminen yhteismuutos maakunnassa. 2040 ajattelumalli tähtää siihen, että vuosina 2012-2014 Pirkanmaalla aloitetaan ja viedään läpi useita merkittäviä muutoksen suunnitteluprosesseja, mm maakuntakaava 2040 ja maakuntastrategia. Tämän skenaarioprosessin ensisijaisena tarkoituksena on tukea maakuntakaavoituksen maankäyttövaihtoehtojen suunnittelua ja antaa pohjaa maakuntastrategian valinnoille. Skenaarioprosessi toteutettiin uudella osallistavalla työtavalla, jossa eri puolilta Pirkanmaata olevat ihmiset koottiin yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. Haasteena oli pohtia kaukana leijuvaa aihetta: Pirkanmaan tulevaisuutta vuonna 2040. Tulevaisuudessa meitä kiinnosti erityisesti väestön kehitys, elinkeinorakenne ja työpaikkojen kehitys sekä asumisen kehitys. Yhteistyö toteutettiin viiden työpajan ja nettisivustolle perustetun kommentoinnin mahdollistavan työryhmäkansion avulla. Pääpaino oli työpajatyöskentelyllä, joihin osallistui yhteensä 38 ihmistä. Pirkanmaan liitto vastasi prosessin suunnittelusta ja työpajatyöskentelyiden yhteenvedosta sekä nettiin viedyn työryhmäkansion ylläpidosta. Työmenetelmällä haluttiin herättää keskustelua, koota monipuolisesti erilaisia näkökantoja ja työstää niitä eteenpäin yhteiseksi pirkanmaalaiseksi näkemykseksi mahdollisesta tulevaisuudesta. Lopputulokseksi on saatu neljä skenaariomaailmaa, joista kolmelle kasvuskenaariolle on määritelty suuntaa antavia numeerisia arvoja. Seuraavat tulevat askeleet on määritelty skenaarioprosessin kulku-kaaviossa. Työskentely erilaisten ihmisten kanssa yli organisaatiorajojen on kannattavaa; se on vilkastuttanut keskustelua sekä Liiton sisällä että yhteistyötahojemme kanssa. Erilaiset näkemykset ja työtavat ovat rikastuttaneet meitä kaikkia mukana olleita. Yhteisen näkemyksen tuottaminen sekä sisällöstä että prosessin kulusta on ollut innostavaa, mielenkiintoista ja haastavaa. Toivottavasti työ on myös luonut kuvaa Pirkanmaan liitosta laajasti erilaisia näkemyksiä kokoavana yhteisen Pirkanmaan kehittäjänä. 3. Skenaarioprosessin kuvaus Skenaarioprosessi toteutettiin Pirkanmaan liiton vetämänä vuorovaikutteisena prosessina elokuun 2012 ja joulukuun 2012 välisenä aikana. Prosessissa koottiin eri puolilta Pirkanmaata eri organisaatioista olevat ihmiset yhteistyöhön

miettimään Pirkanmaan tulevaisuutta. Prosessi on sisältänyt Pirkanmaan liiton sisäisiä projektikokouksia ja viisi workshopia alueen avaintoimijoille. Lisäksi valmistuneet skenaariot on mahdollistettu kommentoitavaksi nettisivuilla (www.maakuntakaava2040.fi) Skenaarioiden rakentamisessa on hyödynnetty kahta voima-akselia, jotka jäsentävät skenaarioiden kokonaisuutta: 1) Pirkanmaan kilpailukyky (suhteellisesti vahvistunut/heikentynyt) ja 2) Kehityksen kestävyys Pirkanmaalla (on / ei ole kestävää). Akselit ovat tukipilarit, joiden varaan on kuvattu neljä erilaista ja useiden osa-alueiden dynamiikkaa kuvaavaa tulevaisuuden maailmaa. Osa-alueiden teemoissa korostuvat väestön kehitys, elinkeinorakenteen kehitys ja työpaikkojen määrä sekä asumisen kehitys. Skenaarion/skenaarioiden pohjalta on tarkoitus luoda visio, joka on kuvaus parhaasta mahdollisesta tavoiteltavasta tulevaisuuden tilasta Pirkanmaan osalta. Valittua tavoiteltavaksi skenaarioksi muodostunutta maailmaa peilataan Pirkanmaan strategiaan ja siihen miten nykyinen strategia toteuttaa tavoiteltavaa maailmaa. Lisäksi, jotta kaikkien skenaarioiden aukaisemaan tulevaisuuden kuvaan olisi varauduttu, tulisi jokaisesta skenaariosta tarkastella Pirkanmaan riskit, mahdollisuudet ja strategiset vaihtoehdot ko. maailmoissa. Lisäksi myöhemmin tulisi määrittää indikaattorimittaristo kertomaan signaalein skenaariomaailmojen kehittymisestä reaalimaailmassa. Prosessin suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Pirkanmaan liitto. Prosessissa ovat olleet mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Valtion teknillinen tutkimuslaitos (VTT), Tampereen kauppakamari, Tredea, Tampereen yliopisto, Varsinais-Suomen liitto, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys, Rakennusteollisuus Ry, Työelämän tutkimuslaitos, Sastamalan seudun yrityspalvelu, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Tampereen teknillinen yliopisto sekä Pirkanmaan maakuntakaavan ohjausryhmä (16 henkilöä). Tämä raportti on yhteenveto skenaarioprosessin kulusta elokuu-joulukuu 2012 välisenä aikana. Skenaarioprosessin kulku

4. Skenaarioiden synty 4.1. Syntytapa Pirkanmaan liitossa oli syntynyt ajatus yhteismuutos 2040 ajatusmallista, joka tähtää siihen, että vuosina 2012-2014 Pirkanmaalla aloitetaan ja viedään läpi useita merkittäviä muutoksen suunnitteluprosesseja. Näihin suunnitteluprosesseihin kuuluvat mm maakuntakaava 2040, maakuntaohjelma, maaseutuohjelma, ESR/EAKR ohjelma, energiaohjelma, uusimuotoisten kuntien strategiat ja innovaatio-ohjelma. Yhteismuutos 2040 ajatusmallin tavoitteena on dynaaminen yhteismuutos, jossa fokus on ihmisissä, muutosjohtajuuteen valmentautumisessa ja yhteiskehittämisessä, voimauttavissa tilaisuuksissa ja projekteissa, lyhyissä toisiaan seuraavissa sykleissä, näkemyksellisyydessä, osallistamisessa työtapana, vaihe vaiheelta oppimisessa, roolien kierrossa suunnitteluprosesseissa eri organisaatioista ja sektoreilta tuleville sekä vuorovaikutteisuudessa. Liiton sisäisten suunnittelukeskustelujen jälkeen tehtiin päätös pilotoida kehitettyä 2040 ajattelua väestö- ja työpaikkasuunnitteiden tekemisessä. Ensimmäisessä vaiheessa pidettiin synkronointiworkshop yhdessä ELY:n ja Tampereen kaupungin kanssa. Synkronointiworkshopissa jaettiin tietoja ja näkemyksiä meneillään olevista selvittelyistä liittyen väestön ja työpaikkojen kehitykseen. Tilaisuudessa esiteltiin myös Liiton sisäisenä työnä tehty alustava luonnos Ysikentäksi nimetystä skenaarioiden rungoksi valmistellusta mallista. Ysikentän ajattelumalli koostui väestön, työpaikkojen ja asumisen (asumisväljyyden) numeerisista linjauksista tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen 1) tasaantuva 2) trendinomainen ja 3) optimistinen mukaisesti. Numeeriset linjaukset perustuivat Tilastokeskuksen eri vuosien väestöennusteisiin ja Tampereen väestösuunnitteeseen, eri hallitusten linjauksiin työllisyysasteesta ja asumisväljyyden nykytilanteeseen vs Pohjoismainen taso. Synkronointiworkshopin yhtenä päätöksenä oli, että järjestetään laajempi pohdiskelu asiasta. Konsulttifirma Dazzle Oy:n vetämänä pidettiin 7.6.2012 päivän mittainen työpaja, jossa oli mukana laaja joukko pirkanmaalaisia toimijoita. Työpaja koostui kahden asiantuntija puheenvuoroista (Terttu Vainio/VTT: Asuntotuotantotarve Pirkanmaalla 2030 ja Mika Raunio/UTA; Post-Global Pirkanmaa työmarkkinat ja liikkuvuus ylikansallistuvassa maailmassa), ja tämän jälkeisistä pöytäkeskusteluista sekä Ysikentän ympärille koostetusta ryhmätyöstä. Ryhmätyössä työstettiin todennäköisiä ja haluttuja skenaarioita Ysikentän maailmoista, sekä villejä kortteja. Tilaisuudesta nousi esiin tarve riittävän yhteiselle tulevaisuuden näkemykselle ja tahtotilalle Pirkanmaan eri toimijoiden välillä sekä uudenlaiselle yhteistyömuodoille. Syyskuussa 2012 linjattiin uudelleen yhteisesti Pirkanmaan liitossa, että skenaarioiden arvomaailma pitää ymmärtää ennen numeeristen arvojen määrittämistä. Samoin linjattiin se asia, että ennustetta ja skenaariota ei pidä yhdistää toisiinsa niitä ei voi tehdä yhtä aikaa. Tulevaisuuden mahdollisuuksille ja ajattelulle pitää antaa kaikki tila ennen konkreettisia päätettyjä numeroarvoja. Skenaarioiden synnyttämisen uudeksi suunnaksi päätettiin erilaisten arvomaailmojen synnyttäminen ja numeeristaminen vasta tämän jälkeen, sekä yhteistyö yli organisaatiorajojen. Skenaariotyön työmenetelmäksi valittiin yhteistyö ja osallistaminen. Tavoitteena oli, että skenaariotyöhön osallistuisi monipuolinen ja kattava pirkanmaalaisten toimijoiden ryhmä. Tarkoitus oli herättää keskustelua, koota ajatuksia tulevaisuudesta monipuolisesti eri näkökulmista ja yhdistää osapuolia. Yhteisen näkemyksen luominen tulevaisuuden maailmojen arvomaailmasta koettiin tärkeäksi. Tämä loi pohjan numeeristen arvojen hakemiselle ja numeerisen haarukan määrittämiselle sekä keskustelulle siitä, miten numeerisiin lukuihin kussakin skenaariossa päästään. Itse skenaariomenetelmänä käytettiin kahden ulottuvuuden/akselin varaan rakentuvia maailmoja. Ulottuvuudet määriteltiin pienasiantuntijaryhmässä, jossa oli henkilöitä paitsi Pirkanmaan liitosta myös ELY:stä ja Tampereen kaupungilta. Ulottuvuuksiksi määriteltiin 1) Pirkanmaan kilpailukyky (suhteellisesti kasvanut/heikentynyt) ja 2) Kehityksen kestävyyden perusta (ei ole kestävää/ on kestävää). Kestävän kehitys määriteltiin laajasti sisältäen paitsi ekologisen myös sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen. Skenaariomaailmojen kuvaukset luotiin ulottuvuuksille/ akseleille sijoitettuna ja usean osa-alueen dynamiikkaa kuvaavina. Perusosa-alueet olivat väestön kasvun kehitys, elinkeinorakenteen ja työpaikkojen kehitys sekä

asumisväljyyden kehitys. Neljä skenaariomaailmaa syntyi maakuntakaavan ohjausryhmän ryhmätyönä. Ryhmät tekivät myös alustavat syy-seuraus polut tarinoille. Skenaarioiden numeeristaminen toteutettiin kolmessa teema-kohtaisessa pienryhmässä. Numeeristaminen toteutettiin kolmelle kasvuskenaariolle. Yleisesti, teema-workshopeihin oli vapaa pääsy, ja sanaa vietiin eteenpäin paitsi kutsumalla erityisesti myös kertomalla että viestiä sai viedä eteenpäin kiinnostuneille henkilöille. Teema - workshoppeihin pyrittiin saamaan mukaan pirkanmaalaisia alan asiantuntijoita väestön kehitykseen, elinkeinorakenteeseen ja työpaikkojen kehitykseen sekä asumisen kehitykseen liittyviltä aloilta/organisaatioista. Workshopeissa käytiin asioita läpi esitysten ja yleisesti saatavilla olevien ennusteiden avulla, keskustellen yhdessä ja pienryhmissä sekä kolmea excel-pohjaista ko teeman tarkoituksiin rakennettua mallia hyödyntäen. Jokaisessa workshopissa keskusteltiin yhtenevä mielipide kasvuskenaarioiden arvomaailmasta ennen numeerista keskustelua. Keskustelu käytiin ensin kolmessa pienryhmässä kasvuskenaarioittain ja vedettiin yhteen yhdessä. Numeeristen keskustelujen tueksi oli rakennettu kolme excel-pohjaista mallia, joista kaksi oli rakennettu Pirkanmaan liitossa (väestön kasvu ja elinkeinorakenne/työpaikkojen määrä) ja yksi malli VTT:llä (asuntotuotanto). Malleja hyödynnettiin kuvaamaan kokonaistilanne Pirkanmaalla kun yhtä muuttujaa muutettiin. 4.2 Mukana olleet yhteistyötahot Skenaarioiden luomisessa ovat olleet mukana seuraavat yhteistyötahot:

4.3 Skenaariomaailmat Skenaariomaailmat luotiin kahden ulottuvuuden a) Pirkanmaan kilpailukyky ja b) Kehityksen kestävyys Pirkanmaalla risteyksiin. 4.4 Kuvaustiivistelmät ja syy-seuraus -suhde TAITURI Pirkanmaan kilpailukyky ja vetovoima on vahva. Kasvua haetaan valikoiduilla sektoreilla ja kohderyhmillä. Vähähiilisyys on alueen elinkeinojen kilpailuetu. Alueella on tehty uusia päätöksiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla liittyen jokaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Pirkanmaalla painotetaan innovatiivisuutta, kansainvälisyyttä, verkostoja ja laatua. Pirkanmaata voi kuvata erilaisten tuotannontekijävirtojen yhtymäkohtana: ihmiset, tavarat, kulttuuri ja innovaatiot kohtaavat täällä. Pirkanmaa on kasvanut osaksi kansainvälistä innovatiivista verkostoa. Kansainvälisyys ja erilaisten toiminta- ja tapakulttuurien ymmärrys ja omaksuminen korostuvat alueella. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot ovat osa ihmisten elämäntapaa. Alue on houkutellut korkeakoulutettua väestöä. Paitsi keskuskunnat, myös seutukunnat ovat vahvistuneet.

IN MY BACK YARD Pirkanmaan kilpailukyky on vahva. Taloudellinen hyvinvointi on noussut alueella erittäin korkeaksi, ja aluetta voidaankin pitää tuottavan Suomen pääkaupunkina. Kaikkia nykyresursseja käytetään maksimaalisen taloudellisen kasvun tavoitteluun. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Pirkanmaalla maksimoidaan kasvu ja hyöty heti lyhytjänteisellä päätöksenteolla. Liiketoiminta kattaa laajasti kaiken mahdollisen tuottavan bisneksen. Pirkanmaa on houkutellut erityisesti yrittäjiä. Pirkanmaa on antanut vapaat kädet yrityksille toimia säätelemättä kenenkään toimintaa. Julkinen sektori on romahtanut. Taloudellinen hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti; taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ero on kasvanut suuresti: kansalaisten eriarvoisuus on korostunut. Lisäksi ympäristö ongelmat ovat kasvaneet. Tampere ja lähiseutu ovat kasvaneet väestön määrältään eniten, mutta väestöä on kuitenkin riittänyt muuallekin.

DOWNSHIFTAUS Pirkanmaan kilpailukyky on heikentynyt suhteessa muuhun maahan ja Eurooppaan. Alueen kehitys on perustettu vahvasti kestävälle kehitykselle, jolloin päätöksenteossa ja toimenpiteissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla painotetaan taloudellista, sosiaalista, ekologista ja kulturellista kestävää kehitystä. Elinkeinorakenteen uudistaminen ja kehitystyö eri sektoreilla on jäänyt selkeästi jälkeen suhteessa muuhun maahan ja kansainvälisesti. Joillakin teollisuussektoreilla mm lääketeollisuuden ja uusiutuvan energian alueilla on tehty kuitenkin huippukehitystyötä, mutta edelleen suhteessa muuhun maahan ja kansainvälisesti markkinoinnissa ja tuotteiden ja palvelujen realisoinnissa ollaan jäljessä. Pirkanmaa ei ole päässyt hyvissä ajoin mukaan uusiin liiketoimiin. Maaseutuelinkeinot ovat elpyneet. Pirkanmaalainen omavaraistalous on kasvanut. Pirkanmaan maaseutumaisista elinoloista odotetaankin uusia bisnesmahdollisuuksia alueelle. Pirkanmaalle on kehittynyt sisäisesti solidaarisia pienyhteisöjä. Muuttoliike alueelta/alueelle on vähäistä. Kaupunkiasuminen on laskenut ja väestöä on siirtynyt syrjäseuduillekin.

5. Skenaarioiden numeeriset arvot Skenaariotarinoiden arvomaailmojen syntymisen ja tarinoiden luomisen jälkeen ryhdyttiin pohtimaan skenaarioiden numeeristamista/ konkretisointia. Konkretisointi päätettiin tehdä kolmelle kasvuskenaariolle liittyen väestön kasvuun, elinkeinorakenteen ja työpakkojen määrään sekä asuntotuotantoon. Luvut pyrittiin peilaamaan jokaisen kolmen kasvuskenaarion arvomaailmaan. Numeeristamisessa haettiin lukuhaarukkaa ei niinkään selkeää yhtä lukua, vaikka se teknisesti yhdeksi luvuksi jouduttiin kirjaamaankin. Lisäksi skenaarioiden numeeristamisessa pyrittiin tuomaan oma pirkanmaalainen asiaymmärrys maakunnan kehityksestä esiin unohtamatta kuitenkaan olemassa olevia eri toimijoiden laatimia julkaistuja ennusteita ja suunnitteita. Numeerisia arvoja työstettiin kolmessa teemaryhmässä, joihin oli kutsuttu alan asiantuntijoita eripuolilta Pirkanmaata. Ryhmätapaamisten kulku oli hyvin samanlainen: Jokaiselle ryhmäläiselle lähetettiin viikkoa aikaisemmin tutustuttavaksi tietopaketti, jossa oli koottuna uusimpia ennusteita ja suunnitteita Pirkanmaasta, sekä trendikuvia aiheesta. Myös rakennettu aputyökalu (excel-malli) numeeristen arvojen määrittämiseen lähetettiin nähtäväksi. Jokaisessa ryhmässä keskusteltiin pienryhmätyönä skenaariomaailmojen arvoista (yksi ryhmä, yksi skenaario), ja pyrittiin yhteiseen ymmärrykseen vetämällä pienryhmätyöt yhteen yhdessä. Jokaiseen ryhmätapaamiseen oli valmisteltu excel-malli, jota apuna käyttäen pyrittiin konkreettisten numeroarvojen määrittämiseen. Mallin oletusarvoja muuttamalla nähtiin kokonaistuloksen muutos konkreettisesti. VÄESTÖN MÄÄRÄ Väestön määrän kehitysnäkymä on oleellinen perusta kun päätöksiä tehdään mm alueen palvelujen tarpeesta, asuntorakentamisesta ja elinkeinollisista strategioista. Väestön määrän kehitysnäkymän perustilastopohjana eri skenaarioissa on nykytila, Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan (hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksessa ja kunnanvaltuustossa vuonna 2010) sisältyvä kaupunkiseudun väestösuunnite vuoteen 2030 saakka. Tilastokeskuksen ennusteet kattavat kaikki kunnat ja Tampereen kaupunkiseudun väestösuunnite on laadittu Tampereen kaupunkiseudun kuntien osalta. Pirkanmaan liiton keväällä 2012 tekemää kyselyä kuntien omista arvioista väestön määrään liittyen ei hyödynnetty koska tiedot oli aseteltu usein sanallisesti tai kerrottu kunnan pitäytyvän Tilastokeskuksen ennusteessa. Edellä mainittujen numerotilastojen ja suunnitteiden lisäksi väestön määrän kehitysnäkymän määrittämisessä käytettiin pohjana trendikuvia väestön ikärakenteesta ja miten väestö sijoittuu tällä hetkellä. Yllämainittuja tilastoja ja omaa asiantuntijuuttaan apuna käyttäen asiantuntijat pohtivat Pirkanmaan väestön kehitystä seutukunnittain. Keskustelua käytiin skenaarion arvopohjaan perustuen ja avuksi oli laadittu excelpohjainen malli, jota käytettiin apuna väestömäärän numeerisen kokonaisbalanssin löytämiseksi. Tärkeimmät keskustelut käytiin skenaarioittain seuraavista aiheista: 1) Miten suurta väestön kasvu olisi kussakin skenaariossa ja miten kasvu toteutuisi 2) Miten kasvu sijoittuisi, kaupunkeihin vai maaseudulle 3) Millainen ikärakenne Pirkanmaalla olisi. Taituri Tässä maailmassa Pirkanmaan väkiluvun odotetaan kasvavan voimakkaasti, mutta hallitusti. Kasvu on 0,9%/v (2011-2040), tarkoittaen yhteensä 143 000 ihmisen lisäystä vuoteen 2040. Tämä tarkoittaa nettoväestönlisäyksenä vuodessa noin 4900 ihmistä. Pääosa väestönlisäyksestä on työperäistä ja korkeasti koulutettua. Koska Pirkanmaalle virtaa työikäistä väestöä muualta uskotaan väestön ikärakenteen tasapainottuvan ja vähitellen myös luonnollisen väestön lisäyksen kasvavan.

Väestöä tulee Suomesta ja ulkomailta Pirkanmaan vetovoimaisen elinkeinorakenteen ja kansainvälisen kehitysyhteistyön houkuttelemina. Lisäksi Pirkanmaan maine ympäristöystävällisenä alueena houkuttelee asujia. Suuri osa väestöstä sijoittuu Tampereen seudun lisäksi 2-3 aluekeskukseen, jotka ovat Valkeakoski, Sastamala ja Mänttä-Vilppula. Aluekeskukset ovat kyenneet luomaan omat vetovoimatekijänsä. In my back yard Tässä skenaariossa väestö kasvaa Pirkanmaalla voimakkaasti, 1,09%/v (2011-2040), tarkoittaen yhteensä 181 000 ihmisen lisäystä vuoteen 2040. Tämä tarkoittaa nettoväestönlisäyksenä vuodessa noin 6200 ihmistä. Pääosa väestön lisäyksestä on työperäistä ja yrittäjähenkistä. Erityisesti runsaan ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrän ansioista väestön ikärakenne tasapainottuu. Väestöä tulee Suomesta ja ulkomailta Pirkanmaan vetovoimaisen ja mahdollisuuksia täynnä olevan liike-elämän toimintaympäristön houkuttelemina. Väestön kasvua ei ole kyetty hallitsemaan. Väestö on keskittynyt erityisesti Tampereelle ja lähialueille, mutta myös mm Etelä-Pirkanmaan seutukunta on saanut lisää asukkaita. Downshiftaus Väestön kasvu Pirkanmaalla on maltillista, 0,4%/v (2011-2040), tarkoittaen yhteensä 60 000 ihmisen lisäystä vuoteen 2040. Tämä tarkoittaa nettoväestönlisäyksenä vuodessa noin 2050 ihmistä. Ennakoitua pienempään väestön määrän kasvuun on syynä se, että nykyisten pirkanmaalaisten pienten ikäluokkien aktiivi-ikä on juuri vuonna 2040 ja, että alue on houkutellut vain vähän asukkaita muualta. Positiivista on kuitenkin se, että väestön ikärakenne on tasapainoinen. Pääosa väestön lisäyksestä on toteutunut luonnollisen kasvun myötä ja kotimaasta muuttajista, jotka arvostavat luonnonmukaista elämäntapaa ja kiireettömyyttä, ja haluavat konkretisoida nämä asiat. Suuri osa väestöstä sijoittuu Tampereen lähiseuduille, mutta luonnonmukaisen elämisen arvostuksen johdosta asukkaita on hakeutunut myös reuna-alueille. Tampere on menettänyt asukkaita.

VÄESTÖN MÄÄRÄ KUNNITTAIN Väestön lisäys 2011-2040 2040 IN Kasvu MY BACK 2011- YARD 2040, %/a Väestön lisäys 2011-2040 2040 DOWN- SHIFTAUS Kasvu 2011-2040, %/a 2011 TILASTO 2040 TAITURI Kasvu 2011-2040, %/a Pirkanmaa yht. 491 472 634 300 0,9 % 142828 672 536 1,1 % 181 064 551 500 0,4 % 60 028 Akaa 17 091 23 204 20003 20 003 Urjala 5 246 5 649 4870 4 870 Valkeakoski 21 022 29 147 25127 25 127 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 43359 58 000 1,0 % 14641 50 000 0,5 % 6 641 50 000 0,5 % 6 641 Ikaalinen 7 375 7 925 7800 8 019 Parkano 6 982 6 899 6790 6 981 Kihniö 2 179 1 977 1945 2 000 Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 16536 16 800 0,1 % 264 16536 0,0 % 0 17 000 0,1 % 464 Sastamala 24 498 29 678 26980 25 182 Punkalaidun 3 236 3 322 3020 2 818 Lounais-Pirkanmaan seutukunta 27734 33 000 0,6 % 5266 30 000 0,3 % 2 266 28 000 0,0 % 266 Hämeenkyrö 10 533 13 044 14 349 11 218 Kangasala 29 891 38 114 41 926 32 778 Lempäälä 20 888 32 037 35 240 27 552 Nokia 32 056 44 941 49 435 38 649 Orivesi 9 590 10 724 11 796 9 222 Pirkkala 17 763 30 789 33 868 26 478 Pälkäne 6 882 7 737 8 510 6 654 Vesilahti 4 383 6 660 7 325 5 727 Ylöjärvi 30 942 43 769 48 146 37 642 Tampere 215 168 272 186 0,8 % 57018 312 996 1,3 % 97 828 195 920-0,3 % -19 248 Muu Tampereen seutukunta 162928 227 814 1,2 % 64886 237 004 1,3 % 74 076 234 080 1,3 % 71 152 Tampereen seutukunta yhteensä 378096 500 000 1,0 % 121904 550 000 1,3 % 171 904 430 000 0,4 % 51 904 Juupajoki 2 046 1 997 1 959 1 997 Mänttä-Vilppula 11 308 11 639 11 419 11 639 Ruovesi 4 940 5 135 5 038 5 135 Virrat 7 453 7 729 7 584 7 729 Ylä-Pirkanmaan seutukunta 25 747 26 500 0,1 % 753 26 000 0,0 % 253 26 500 0,1 % 753 Väestön lisäys 2011-2040

Työryhmä päätyi keskusteluissaan taulukossa esitettyihin kasvuprosentteihin koko Pirkanmaan ja seutukuntien osalta. Taituri maailmassa kasvustrategiana on valikoidun kasvun strategia. Siinä pyritään panostamaan laatuun ja kasvamaan valituilla sektoreilla ja kohderyhmillä. In my back yard maailmassa kasvustrategiana on valikoimattoman kasvun strategia. Siinä pyritään kasvamaan kaikilla keinoilla ja kaikilla sektoreilla. Downshiftauksen maailma on jarruttelevan kasvun strategia. Tässä maailmassa kasvua jarrutellaan. Väestön määrä kunnittain Työryhmässä määritellyillä kasvuprosenteilla on laskettu seutukunnan väestönmäärä skenaarioittain. Tampere ja muu Tampereen seutukunta päätettiin jakaa niiden väestörakenteellisen erilaisuuden johdosta. Jako on suoritettu seuraavasti: Taituri; käytetty Tilastokeskuksen ennustamia prosentuaalisia osuuksia vuoden 2040 väestömäärästä Tampereella ja Tampereen seutukunnissa yhteensä. Tilastokeskus ennustaa Tampereen seutukunnan kasvavan voimakkaammin kuin itse Tampereen kaupungin vuonna 2040 ja väestömäärien eron pienenevän. In my back yard; käytetty nykyhetkeen perustuvia prosentuaalisia osuuksia väestömäärästä Tampereella ja Tampereen seutukunnissa yhteensä. Nykyhetkeen on luonteenomaista se, että molemmat sekä Tampereen kaupunki että sen seutukunnat kasvavat hyvin. Kaupunki on kuitenkin selkeästi suurempi väestömäärältään. Downshiftaus; käytetty Tilastokeskuksen ennustamia vastakkaisia prosentuaalisia osuuksia vuoden 2040 väestömäärästä Tampereella ja Tampereen seutukunnissa yhteensä. Kunnittaiset väestömäärät saatu siten, että jokaiselle kunnalle on laskettu prosentuaalinen osuus Tilastokeskuksen vuoden 2040 ennusteen perusteella seutukunnassa. Tilastokeskuksen väestöennuste on yksityiskohtainen menneen kehityksen analyysiin perustuva ennuste. Saatua osuutta on käytetty painoarvona jaettaessa työryhmässä määriteltyä seutukunnittaista kokonaislukua kussakin skenaariossa. Näin ollen syntyneet kunnittaiset väestömäärät ovat kombinaatio työryhmän omaan analyysiin perustuvasta väestösuunnitteesta ja Tilastokeskuksen laadintamenetelmästä. Väestön ikärakenne Työryhmä ei ennättänyt paneutua väestön ikärakenteeseen. Tämä aihe päätettiin miettiä eteenpäin yhteisellä kommentoinnin mahdollistavalla nettisivustolla sen jälkeen kun Pirkanmaan liitto tekee alustavan ikärakenneanalyysin skenaarioittain. Aiheeseen ei ole tullut kommentteja.

ELINKEINORAKENNE JA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Pirkanmaalla on meneillään elinkeinorakenteen muutos. Perinteisen teollisuuden osuus on vähenemässä ja palveluelinkeinot nousevat sekä yhdistyvät tuotettuun tavaraan. Selkeä linjaus siitä, mikä on palvelu ja mikä erillinen tuote, on katoamassa. Perinteisen elinkeinorakenteen rakenteen - alkutuotanto, teollisuus, rakentaminen, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut - sektorit ovat liittäytymässä toistensa päälle ja selkeät kategoriat ovat hämärtyneet. Lisäksi se, millainen on tulevaisuuden työ / työpaikka, on muutoksen ytimessä ja suuri kysymysmerkki uusien teknologioiden ja innovaatioiden mahdollistaessa uudenlaisia toimintatapoja mm etätöiden muodossa. Myös arvomaailmojen muutos luo haastetta määrittää tulevaisuuden työ. Yleisesti, uusien menestyksen ja kasvun itujen löytäminen elinkeinorakenteessa ja työelämässä on meneillään. Yllä mainitut asiat toivat haastetta kategorisoida Elinkeinorakenne ja työpaikat -teema-ryhmässä tulevaisuuden elinkeinorakenne ja arvioida sille numeerisia arvoja työllisten määrinä alueittain. Tulevaisuuden elinkeinorakenteen ja työpaikkojen määrän määrittämisen perustana asiantuntijoista kootulla työryhmällä oli nykyinen elinkeinorakenne ja työpaikkojen määrä Pirkanmaalla, jotka perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoon. Lisäksi työryhmäläisillä oli käytettävissä TEM:n ennuste vuoteen 2025 ja VATT:n ennuste vuoteen 2030 jotka sisältävät mm työpaikkojen määräennusteita Pirkanmaalla. Työryhmässä keskusteltiin pienpöytäkeskusteluna jokaisen skenaarion arvomaailmasta ja pyrittiin luomaan yhteinen näkemys koko ryhmässä. Varsinainen numeeristaminen tehtiin yhdessä keskustellen ja käyttäen hyödyksi excelpohjaista mallia, jossa työpaikkojen määrää seutukunnittain muuttamalla määriteltiin elinkeinorakennetta sektoreittain kussakin skenaariossa erikseen. Työryhmä päätyi laajassa keskusteluissaan siihen, että elinkeinorakenne pitää kategorisoida (yllä mainituista haasteista huolimatta), jotta asiaa voitaisiin määrittää. Työryhmässä työstettiin jokaiselle skenaariomaailmalle koko Pirkanmaan kattava elinkeinorakenteen suhteellinen muutos verrattuna nykyiseen rakenteeseen. Työpaikkojen määrää työryhmässä ei ennätetty pohtia. Yleisesti, elinkeinorakenteen rakenne ja työpaikkojen määrän kehitys vuoteen 2040 todettiin hyvin haasteelliseksi määrittää. Työryhmän keskustelu oli vilkasta mutta konkretiaan ei kunnolla päästy.

Taituri Tässä skenaariomaailmassa yksityinen palvelusektori kasvaa selkeästi ja julkinen palvelusektori vähenee suhteessa nykyhetkeen. Myös rakentaminen kasvaa suhteessa nykyiseen tilanteeseen. Alkutuotanto vähenee hiukan ja teollisuuden arveltiin pysyvän suhteessa saman suuruisena kuin nykyään. Pirkanmaan liike-elämässä painottuu vastuullinen ja kauaskatseinen kestävä ympäristönäkökulma. Vähähiilisyys on alueen elinkeinojen uusi kilpailuetu. Tämän lisäksi erityisesti kansainvälinen yhteistyö tutkimuksessa ja tuotekehityksessä on ollut avainasemassa Pirkanmaan elinkeinojen kehittämisessä. Paitsi kehityskärkien kasvaminen myös perusteollisuuden pohja on osattu varmistaa Pirkanmaalla. Perusteollisuuden merkitys on erityisen tärkeä kaupunkiseudun ulkopuolella. Pieni- ja keskisuuri yrityssektori on kasvanut voimakkaasti. Palvelualojen työvoimantarve on kasvanut voimakkaasti. Julkisen sektorin palveluja on siirtynyt yksityiselle palvelusektorille. Uudis- ja korjausrakentamisen osuus kasvaa koska alueelle on virrannut paljon uutta työvoimaa ja arvomaailma tukee korjausrakentamista. In my back yard Tässä skenaariomaailmassa yksityinen palvelusektori kasvaa huomattavasti julkinen palvelusektorin romahtaessa. Teollisuuden osuus kasvaa selkeästi, ja myös rakentaminen kasvaa selkeästi suhteessa nykyiseen tilanteeseen. Alkutuotannon oletetaan kasvavan. Pirkanmaan elinkeinorakenne perustuu vahvalti luonnonvaroihin (metsät, kaivosteollisuus, tehomaatalous) Teknologiatuotanto on heikentynyt selvästi. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on paljon ja monenlaisilla aloilla. Julkinen palvelusektori on romahtanut, ja palvelut on suureksi osaksi yksityistetty. Uuden rakentamista on paljon, koska alueelle virtaa runsaasti uusia ihmisiä. Downshifting Tässä skenaariomaailmassa teollisuuden osuus on peinentynyt, myös rakentaminen on vähentynyt suhteessa nykyhetkeen. Palvelusektori on kasvava. Alkutuotanto kasvaa. Pirkanmaan elinkeinorakenne ei ole uusiutunut. Nykyinen perusteollisuus on pysynyt samankokoisena kuin vuonna 2011. Uusiutuva energia ja IT sovellukset ovat merkittäviä liiketoiminta-alueita jotka kantavat suuren osan Pirkanmaan tulosta. Pienyhteisöt ja kolmas sektori ovat kasvaneet: vapaaehtoistyö on voimistunut. Pirkanmaan työllisyystilanne on hyvä. Erityisesti pienet palveluyritykset ovat voimissaan. Ihmiset myös jakavat töitä ja tekevät lyhyempää työviikkoa kuin vuonna 2011. Omaa vapaa-aikaa arvostetaan. Rakentamisessa painotetaan korjausrakentamista. Maaseutumaisen elintavan arvostus on kasvanut.

TYÖPAIKKOEJN MÄÄRÄ Kasvu 2010-2040, %/a 2040 IN MY BACK YARD Kasvu 2010-2040, %/a 2040 DOWN- SHIFTAUS Kasvu 2010-2040, %/a 2010 TILASTO 2040 TAITURI Lisäys 2010-2040 Lisäys 2010-2040 Pirkanmaa 206157 244485 0,57 % 38 328 251176 0,66 % 45019 232386 0,4 % 26229 Akaa 4851 5753 5910 5468 Urjala 1688 2002 2057 1903 Valkeakoski 7746 9186 9438 8732 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 14285 16941 2 656 17404 3119 16102 1817 Ikaalinen 2845 3374 3466 3207 Kihniö 759 900 925 856 Parkano 2746 3257 3346 3095 Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 6350 7531 1 181 7737 1387 7158 808 Sastamala 8925 10584 10874 10061 Punkalaidun 1102 1307 1343 1242 Lounais-Pirkanmaan seutukunta 10027 11891 1 864 12217 2190 11303 1276 Hämeenkyrö 3244 3847 3952 3657 Kangasala 8835 10478 10764 9959 Lempäälä 6400 7590 7798 7214 Nokia 10613 12586 12931 11963 Orivesi 2925 3469 3564 3297 Pirkkala 5216 6186 6355 5880 Pälkäne 2240 2656 2729 2525 Vesilahti 832 987 1014 938 Ylöjärvi 9127 10824 11120 10288 Tampere 116219 137826 21 607 141598 25379 131005 14786 Muu Tampereen seutukunta 49432 58622 9 190 60227 10795 55721 6289 Tampereen seutukunta yhteensä 165651 196448 30 797 201825 36174 186726 21075 Juupajoki 760 901 926 857 Mänttä-Vilppula 4555 5402 5550 5135 Ruovesi 1958 2322 2386 2207 Virrat 2571 3049 3132 2898 Ylä-Pirkanmaan seutukunta 9844 11674 1 830 11994 2150 11096 1252 Lisäys 2010-2040

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän perustana on TEM:n ja VATT:n ennusteet, jotka molemmat ennustavat työpaikkojen määrän kasvavan 0,57%/v. Pirkanmaalla. TEM:n mukaan ko. ennuste tarkoittaa vuonna 2030 seuraavaa: 71,7% työllisyysastetta, 5,7% työttömyysastetta ja 75,2% työvoimaosuutta (15-64v). TEM on päivittämässä vuonna 2007 julkaistua Hemaasu-nimistä ennustemalliaan, josta on saatavissa maakunta ja kunta tasoisia kattavia ennusteita mm työpaikkojen määrästä. Päivitys tulee keväällä 2013. Taituri Tässä skenaariomaailmassa työpaikkojen määrä kasvaa 0,57%/v Pirkanmaalla vuosina 2010-2040. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 244 500 työpaikkaa vuonna 2040 eli noin 38 300 uutta työpaikkaa nykyiseen verrattuna. Kuntakohtaisten työpaikkojen määrän määrittämisessä on käytetty nykyisen tilaston 2010 kuntakohtaisia työpaikkaosuuksia. In my back yard Tässä skenaariomaailmassa työpaikkojen määrä kasvaa 0,66%/v Pirkanmaalla vuosina 2010-2040. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 251 200 työpaikkaa vuonna 2040 eli noin 45 000 uutta työpaikkaa nykyiseen verrattuna. In my back yard skenaariomaailmassa uskotaan olevan myös harmaata taloutta, joka ei näy tilastoissa. Tämän skenaarion kasvuprosentti on arvioitu TEM:in ennusteesta: TEM:in ennuste on viety vuoteen 2040 saakka 0,57%/a kasvuprosentilla. Saatu kokonaisluku on sijoitettu omiin laskelmiin ja laskettu kasvu vuosista 2010-2040. Kasvuprosentiksi on saatu mainittu 0,66%/a koska perusluvut ovat erilaiset. TEM:in ennusteen ja viimeisen Tilastokeskuksen vuoden 2010 työpaikkojen määrän luvut eroavat toisistaan. Kuntakohtaisten työpaikkojen määrän määrittämisessä on käytetty nykyisen tilaston 2010 kuntakohtaisia työpaikkaosuuksia. Downshiftaus Tässä skenaariossa työpaikkamäärän oletetaan kasvavan linjassa väestön määrän kanssa eli 0,4%/v. Tämä tarkoittaa noin 232 400 työpaikkaa vuonna 2040 eli lisäystä nykyhetkeen noin 26 200 työpaikkaa. Downshiftaus skenaariomaailmassa solidaarisuuden ja yhteisöauttamisen korostuminen vaikuttavat työpaikkalukuihin. Kuntakohtaisten työpaikkojen määrän määrittämisessä on käytetty nykyisen tilaston 2010 kuntakohtaisia työpaikkaosuuksia.

ASUMINEN Väestön arvomaailma vaikuttaa suuresti siihen miten haluamme tulevaisuudessa asua. Asuminen teemaryhmässä pohdittiin pienpöytäkeskusteluin eri skenaariomaailmojen asumiseen liittyviä arvostuksia ja pyrittiin yhteiseen näkemykseen arvoista. Asumisen nykytilasta oli koostettu power point esitys. Asiantuntijaryhmä arvioi yhdessä asuntokunnan kokoa ja asumisväljyyden kehitystä Pirkanmaalla ja seutukunnissa perustuen nykytila-analyysiin ja Tilastokeskuksen arvioihin muutoksesta sekä omaan näkemykseen. Lisäksi apuna oli VTT:n rakentama excel-pohjainen malli, jonka avulla nähtiin suoraan asuntotuotantomäärät neliömetreinä kunnittain. Työpajassa malliin sijoitettiin ryhmän arviot asumisväljyydestä ja asuntokunnan koosta Pirkanmaalla. Ko. mallin perustana on väestö teemaryhmän määrittelemät väestömäärät, asuntokunnan koko ja yleiset määritelmät mm asuntojen poistoista. Taituri Tampereen ympäristökunnat Muu Tampereen seutukunta Etelä- Luoteis- Lounais- Ylä- Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Tampere Pirkanmaa Asuntokunnan koko 2011, hlö 2,04 2,09 2,09 2,1 1,85 2,35 2,21 1,99 Asumisväljyys 2011, m 2 /asukas 39,2 41,3 43,9 43,8 43,5 49,7 56,0 43,3 Asuntokunnan koko 2040, hlö 2,04 2,09 2,09 2,1 1,85 2,35 2,21 1,99 Asumisväljyys 2040, m 2 /asukas 41,5 43,8 47,6 47,0 46,7 51,3 58,5 47,2 Asuntokanta* 2011, milj m 2 18,9 1,8 0,7 1,2 7,7 5,1 1,3 1,1 Asuntokanta* 2040 26,2 2,5 0,8 1,5 10,2 7,9 1,8 1,3 * vakituisessa käytössä In my back yard Tampereen ympäristökunnat Muu Tampereen seutukunta Etelä- Luoteis- Lounais- Ylä- Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Tampere Pirkanmaa Asuntokunnan koko 2011, hlö 2,04 2,09 2,09 2,10 1,85 2,35 2,21 1,99 Asumisväljyys 2011, m 2 /asukas 39,2 41,3 43,9 43,8 43,5 49,7 56,0 43,3 Asuntokunnan koko 2040, hlö 1,57 1,58 1,38 1,53 1,42 1,97 1,74 1,38 Asumisväljyys 2040, m 2 /asukas 39,2 41,3 43,9 43,8 43,5 49,7 56,0 43,3 Asuntokanta* 2011, milj m 2 18,9 1,8 0,7 1,2 7,7 5,1 1,3 1,1 Asuntokanta* 2040 26,2 2,1 0,7 1,3 11,5 7,5 1,9 1,1 * vakituisessa käytössä Downshiftaus Tampereen ympäristökunnat Muu Tampereen seutukunta Etelä- Luoteis- Lounais- Ylä- Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Pirkanmaa Tampere Pirkanmaa Asuntokunnan koko 2011, hlö 2,04 2,09 2,09 2,10 1,85 2,35 2,21 1,99 Asumisväljyys 2011, m 2 /asukas 39,2 41,3 43,9 43,8 43,5 49,7 56,0 43,3 Asuntokunnan koko 2040, hlö 2,27 2,34 2,45 2,38 2,07 2,54 2,44 2,29 Asumisväljyys 2040, m 2 /asukas 43,7 46,2 51,4 50,1 49,8 53 61,0 51,2 Asuntokanta* 2011, milj m 2 18,9 1,8 0,7 1,2 7,7 5,1 1,3 1,1 Asuntokanta* 2040 24,1 2,3 0,9 1,4 9,3 7,2 1,6 1,4 * vakituisessa käytössä

5. Skenaarioiden hyödyntäminen Skenaariot liittyvät strategiaan ja visioon siten, että niiden avulla hahmotetaan ne puitteet, joihin strategiassa on otettava kantaa. Skenaarion/skenaarioiden pohjalta luodaan visio, joka on kuvaus parhaasta mahdollisesta tulevaisuuden tilasta Pirkanmaan osalta. Valittua tavoiteltavaksi skenaarioksi muodostunutta maailmaa tulisi peilata Pirkanmaan strategiaan ja siihen miten nykyinen strategia toteuttaa tavoiteltavaa maailmaa. Lisäksi, jotta kaikkien skenaarioiden aukaisemaan tulevaisuuden kuvaan olisi varauduttu, tulisi jokaisesta skenaariosta tarkastella Pirkanmaan riskit, mahdollisuudet ja strategiset vaihtoehdot ko. maailmoissa. Yleisesti, skenaarioilla luodaan perusteltua pohjaa strategialle ja visiolle alueella. Strategia koostuu niistä konkreettisista asioista ja valinnoista jotka vision määrittelemä tahtotila edellyttää toteutuakseen. Strategiatyöskentely on vision tuottamista konkreettiselle toiminnan tasolle. 6. Skenaarioiden seuranta Skenaarioille voidaan määrittää indikaattorimittaristo kertomaan signaalein skenaariomaailmojen kehittymisestä reaalimaailmassa ja hälyttämään tulevista tapahtumista. Tämä nopeuttaa toimijoiden reagointia erilaisissa, yllätyksellisissäkin, tilanteissa.