Kirjallisuutta ja lähdemeriaalia Antila P, Frisk T & Hätönen H. 2004.Työpaikkaohjaajien koulutuksen hyvä käytäntöjä. Koonta & Levitys. Educainstituutin julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. Lehtoranta P, Leivo H & Haapasalo S. 2003. Miten ohja työssäoppijoita. Terttuprojektissa kehitetty koulutusmeriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille. Helsinki: Yliopistopaino. Antila P. 2005. Näkökulmia työpaikkaohjaajien täydennyskoulutukseen. Educainstituutin julkaisuja. Helsinki: Kirjapaino Kyriiri Oy. Frisk T & Antila P. 2004. Kohti työssäoppimisen hyviä käytäntöjä. Educainstituutin julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. Frisk T. 2005. Ohjaaminen työssä. EducaInstituutin julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. Frisk T. 2005. Työssäoppimisen käytäntöjä. Educainstituutin julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. Harra K, Raitaniemi V & Ruohotie P (toim.) 2000. Työpaikkakouluttajan opas. Yritysanalyyseja ja työpaikkakouluttajan opetussuunnitelma. Tampereen yliopisto, Ammtikasvuksen tutkimus ja koulutuskeskuksen julkaisuja. Helsinki: OKKAsäätiö. Huhtala A. 2000. Työssäoppimisen filosofia John Dewey n mukaan. Teoksessa Ruohotie, Honka & Mustonen (toim.) Työssäoppimisen haasteet ammtikasvukselle. Ammtikasvuksen tutkimus ja koulutuskeskuksen julkaisuja D:126. Hämeen ammtikorkeakoulu. Mykrä T. 2002. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä työssäoppimisen ohjaaminen ja arviointi työyhteisön arjessa. EducaInstituutin julkaisuja. http://www.educainstituutti.fi/julkaisut. Mäkinen J, Olkinuora E, Rinne R & Suikkanen A. 2006. Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Keuruu: Otava. Määttä V. 2001. Työpaikkakouluttaja oppisopimusopiskelijan opastajana, valmentajana, mentorina. Työpaikkakouluttajan roolit, ohjaustyylejä ja vinkkejä hyvistä käytännöistä. Opetushallitus. Onnismaa J, Pasanen H & Spangar T. 2004. Ohjaus ammtina ja tieteenalana. Ohjaustyön välineet. Juva: PSKustannus. Opetushallitus. 2003. Näyttötutkintoopas. Tutkintojen järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. http://www.oph.fi /näyttötutkintoopas Opetushallitus. 2006. Ammillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (luonnos). Osaaja lehti. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien tiedotuslehti. Hätönen H. 2004. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. Educainstituutin julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. Hätönen H. 2004. Työpaikkaohjaajan osaamiskartta. Menetelmä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. EducaInstituutin julkaisuja. Järvinen A, Koivisto T & Poikela E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Aikuiskasvus. Juva: WSOY. Kauppila R. 2004. Taitava oppija. Opas taitavaksi oppisopimusopiskelijaksi. Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry. Kauppinen R. 2004. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. Juva: PSKustannus. Kivimäki S. 2000. Ammtioppijan HOPS ja työssäoppiminen. Tampereen yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Aikuiskasvuksen proseminaari. Pohjonen P. 2005. Työssäoppiminen. Keuruu: Otava. Poutanen T. 2005. Tutorin ja työpaikkaohjaajan opas. Sorvi ja pulpetti. Opettaj ja työpaikkaohjaaj työssäoppimisen kehittäjinä. Hyvinkää: Savion kirjapaino. Romppanen B & Pohjanheimo E. 2004. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana ja ohjaajana näkökulmana kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen. EducaInstituutin julkaisuja. Tulostettavissa http://www.educainstituutti.fi/julkaisut. Seinäjoen koulutuskeskus, Oppisopimuspalvelut. 2006. Opaskansio oppisopimusopiskelijan työpaikkakouluttajalle. Työssäoppijan ohjaus ja arviointi työpaikalla. 2003. Perehdyttämisaineisto työpaikkaohjaajan tehtävään ja opiskelijan ohjaukseen. http://www.t.fi/2003/nuoriso_ja_koulupalvelu/tyossaoppiminen_julkaisut.shtml Kolb D. 1984. Experiential Learning. Experience as The Source of Learning and Development. Englewood Cliffs, New Jersey: PrenticeHall, Inc. Korte R. 2001. Työssäoppiminen ja pedagogiset rkaisut. Opetushallitus. Moniste. Kulmala J. 2000. Työssäoppiminen, sen monet muodot ja mahdollisuudet. Teoksessa Ruohotie, Honka & Mustonen (toim.) Työssäoppimisen haasteet ammtikasvukselle. Ammtikasvuksen tutkimus ja koulutuskeskus. Hämeen ammtikorkeakoulu, julkaisuja D:126. Kupias P. 2005. Oppia opetusmenetelmistä. Educainstituutin julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. www.akonet.org www.edu.fi/info/oppisopimus www.edu.fi/tonet www.esrmomutoko.fi www.koulutusrahasto.fi www.lahdeliikkeelle.info www.mol.fi www.nayttotutkinnot.fi www.näyttökumppanuus.fi www.oph.fi Lasonen J. 2000. Työpaik oppimisympäristönä: Työpaikkaohjaajien ja opettajien arviointeja. Silta hankkeen seurantutkimus. Moniste. Lehtoranta P & Aalto A. 2003. Tukea työssäoppimiseen. Terttuprojektissa koottuja kokemuksia opettajan ja työpaikkaohjaajan toiminnasta työssäoppimassa olevan opiskelijan tukena. Helsinki: Yliopistopaino. www.oph.fi/europassi www.oph.fi/nayttotutkinnot www.oph.fi/ops www.oppisopimus.net www.osaan.fi www.sedu.fi/oppisopimus 26
Liite 1: Toisen asteen ammilliset tutkinnot koulutusaloittain Seinäjoen koulutuskeskus, Oppisopimuspalvelujen kooste 12/2006 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Vapaaaika ja nuorisotyö Nuoriso ja vapaaajan ohjauksen pt, nuoriso ja vapaaajan ohjaaja Lasten ja nuorten erityisohjaaja Kielitieteet Viittomakielisen ohjauksen pt, viittomakielen ohjaaja Asioimistulkki Opetus ja kasvustyö Lapsi ja perhetyön pt, lastenohjaaja Muu humanistisen ja kasvusalan koulutus Suntio KULTTUURIALA Käsi ja taideteollisuus Käsi ja taideteollisuusalan pt, artesaani Aseseppäkisälli Hopeaseppä Kaivertaja Keramiikkakisälli Kiviseppäkisälli Kultaajakisälli Kultaseppä (Käsityöntekijä) Lasinpuhaltajakisälli Luonnontieteellisen alan konservoinnin Maalari* Mallinrakentajakisälli Puusepänalan * Restaurointikisälli Romanikulttuurin ohjaaja Saamenkäsityökisälli Seppäkisälli (Sisustusalan )* Soitinrakentajakisälli Tekstiilialan * Vaetusalan * Veneenrakentaja* Verhoilija Aseseppämestari Hopeaseppämestari Kaivertajamestari Keramiikkamestari Kiviseppämestari Kultaajamestari Kultaseppämestari Lasinpuhaltajamestari Maalarimestari* Mallinrakentajamestari Puusepänalan e* Restaurointimestari Romanikulttuurin ohjaajan e Saamenkäsityömestari Seppämestari (Sisustusalan e)* Soitinrakentajamestari Tekstiilialan e* Vaetusalan e* Venemestari* Verhoilijamestari Viestintä ja informaiotieteet Audiovisuaalisen viestinnän pt, mediaassistentti Kuvallisen ilmaisun pt, kuvaartesaani Audiovisuaalisen viestinnän Informaio ja kirjastopalvelualan Valokuvaaja Audiovisuaalisen viestinnän e Valokuvaaja Teteri ja tanssi Tanssialan pt, tanssija Teterialan Teterialan e Musiikki Musiikkialan pt, muusikko / musiikkiteknologi / pianonvirittäjä YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETA LOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalous ja kauppa Liiketalouden pt, merkonomi Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen Isännöinnin Kiinteistövälitysalan Markkinointiviestinnän, markkinointiassistentti / visuaalinen markkinoija / tapahtumamarkkinoija Myynnin Rahoitus ja vakuutusalan Sihteeri Taloushallinnon (Tullialan ) Ulkomaankaupan Viestinvälitys ja logistiikkapalvelujen Virastomestari Yrittäjän Johtamisen e Kaupan esimies Markkinointiviestinnän e Taloushallinnon e Ulkomaankaupan e Yrittäjän e LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittely Tietojenkäsittelyn pt, danomi Tietojenkäsittelyn Tietojenkäsittelyn e TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Arkkitehtuuri ja rakentaminen Maanmittausalan pt, kartoittaja Rakennusalan pt, maanrakentaja / maarakennuskoneenkuljettaja / talonrakentaja Talotekniikan pt, kiinteistönhoitaja / LVIasentaja / tekninen eristäjä Ammtisukeltaja Ilmastointiasentaja Ilmastointijärjestelmien puhdistaja Kaukolämpöasentaja Kiinteistönhoitaja Kylmäasentaja Ltianpäällystäjä Lämmityslaiteasentaja Maarakennusalan Putkiasentaja Rakennustuotannon Rakennustuotealan Talonrakennusalan Tekninen eristäjä Tekninen piirtäjä Teollisuusputkiasentaja Vesihuoltoalan Ilmastointiasentaja Kaukolämpöyliasentaja Kiinteistönhoitaja Kylmämestari Ltiamestari (Maarakennusalan e) Putkiasentaja Rakennusalalan työmaapäällikkö Talonrakennusalan e Kone, metalli ja energiekniikka Kone ja metallialan pt, automaioasentaja / hienomekaanikko/ koneenasentaja / koneistaja / kunnossapitoasentaja / levyseppähitsaaja / työvälinevalmistaja / valaja / valumallinvalmistaja Hissiasentaja Hitsaaja Kaivosalan Koneenasentaja Koneistaja Laivanrakentaja Levytekniikan Metallien jalostuksen Rakennuspeltiseppä Työvälinevalmistaja Valaja Valumallin valmistaja Hitsaajamestari Koneenasentajamestari Koneistajamestari Levytyömestari Työvälinemestari Valajamestari Valumallimestari Sähkö ja automaiotekniikka Sähköalan pt, automaioasentaja / elektroniikkaasentaja / sähköasentaja Automaioasentaja Elektroniikkaasentaja Elektroniikka ja sähköteollisuuden Kiskoliikenteen turvalaiteasentaja Kotitalouskoneasentaja Sähköasentaja Sähkölaitosasentaja Voimalaitoksen käyttäjä Automaioyliasentaja Elektroniikkayliasentaja Sähkölaitosyliasentaja Sähköyliasentaja 27
Tieto ja tietoliikennetekniikka Tietokoneasentaja Tietoliikenneasentaja Tietokoneyliasentaja Tietoliikenneyliasentaja Graafinen ja viestintätekniikka Painoviestinnän pt, painotuotantoassistentti Digitaalipainaja Jälkikäsittelykoneenhoitaja Kirjansitoja Painaja Painopinnanvalmistaja (Faktori) Kirjansitojamestari Kirjapainoteknikko Konesitojamestari Painajamestari Rotaiomestari Sivunvalmistajamestari Elintarvikeala ja biotekniikka Elintarvikealan pt, elintarvikkeiden valmistaja / leipurikondiittori / lihuotteiden valmistaja / meijeristi Elintarvikejalostaja Elintarviketeollisuuden Kondiittori Leipomoteollisuuden Leipuri Lihanjalostajan Liheollisuuden Maidonjalostajan Meijeriteollisuuden Elintarviketekniikan e Kondiittorimestari Leipurimestari Prosessi, kemian ja meriaalitekniikka Kemiantekniikan pt, prosessinhoitaja Labororioalan pt, laborantti Muovi ja kumitekniikan pt, kumituotevalmistaja / muovituotevalmistaja Paperiteollisuuden pt, paperinjalostaja / paperiprosessinhoitaja Pintakäsittelyalan pt, korroosionestomaalari / ltianpäällystäjä / maalari /pintakäsittelijä Puualan pt, levyprosessinhoitaja / puuseppä / sahaprosessinhoitaja Veneenrakennuksen pt, veneenrakentaja Verhoilu ja sisustusalan pt, verhoilija / sisustaja Kemianteollisuuden Korroosionestomaalari Kumialan Lasikeraamisen alan Levyalan Maalari* Muovimekaanikko Paperiteollisuuden Puusepänalan * Sahaalan Teollinen pintakäsittelijä Veneenrakentaja* Kemianteollisuuden e Levymestari Maalarimestari* Muovitekniikan e Paperiteollisuuden e Pintakäsittelymestari Puusepänalan e* Sahamestari Venemestari* Tekstiili ja vaetustekniikka Jalkinealan pt, suutari Tekstiilialan pt, tekstiilinvalmistaja Vaetusalan pt, modisti / pukuompelija / turkkuri / vaturi Jalkinealan Laukku ja nahkaalan Nahanvalmistaja Tekstiilialan * Turkkuri Vaetusalan * Jalkinealan e Laukku ja nahkamestari Nahanvalmistajamestari Tekstiilialan e* Turkkurimestari Vaetusalan e* Ajoneuvo ja kuljetustekniikka Autoalan pt, ajoneuvoasentaja / autokorinkorjaaja / automaalari / automyyjä / varaosamyyjä Lennonjohdon pt, lennonjohtaja Lentokoneasennuksen pt, lentokoneasentaja Logistiikan pt, autonkuljettaja / linjaautonkuljettaja/ yhdistelmäajoneuvonkuljettaja/ lentoasemahuoltaja/ varastonhoitaja Merenkulkualan pt, korjaaja / laivasähköasentaja / vahtikonemestari / vahtiperämies Ajoneuvonosturinkuljettaja Autokorimekaanikko Automaalari Automekaanikko Automyyjä Autosähkömekaanikko Dieselmekaanikko (Henkilöautomekaanikon ) Lastinkäsittelyalan Lentoasemapalvelujen Linjaautonkuljettaja Metsäkoneasentaja Pienkonemekaanikko Puutavaran autokuljettajan Raskaskalustomekaanikko Varasosamyyjä Varastoalan Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja Ajojärjestelijä Autoalan myyjä Autoalan työnjohdon e Autokorimestari Automaalarimestari Automekaanikko Lastinkäsittelyalan e Varastoalan e Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Kello ja mikromekaniikan pt, kelloseppä/mikromekaanikko Suunnitteluassistentin pt, suunnitteluassistentti Turvallisuusalan pt, turvallisuusvalvoja Kivimies Kunnossapidon * Lukkoseppä Nuohooja (Rautiekaluston kp:n ) (Sisustusalan )* Vartija Ympäristöhuollon Kunnossapidon e Lukkoseppämestari Nuohoojamestari (Sisustusalan e)* Tekniikan e Tuotekehittäjä Turvallisuusvalvoja LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALA Mailalous Maalousalan pt, maaseutuyrittäjä / hevostenhoitaja / rsastuksenohjaaja / turkistarhaaja Hevostenvalmentaja Karjalouden Kengitysseppä Luonnonmukaisen tuotannon Maalouskoneasentaja Mehiläistarhaaja Rsastuksenopettajan Seminologi Viljelijä Maaseudun vesitalouden e Rsastuksenopettaja Tallimestarin e Tarhaajamestari Puutarhalous Puutarhalouden pt, puutarhuri Arboristin Floristi Puistopuutarhuri Viinintuotannon Viljelypuutarhuri Floristimestari Puistomestari Taimistomestari Kalalous Kalalouden pt, kalastaja / kalanjalostaja / kalanviljelijä / kalastuksenohjaaja Kalanjalostaja Kalanviljelijä Kalastusopas Metsätalous Metsäalan pt, metsuri / metsäkoneenkuljettaja / metsäluonnonhoitaja Bioenergiaalan Metsäkoneenkuljettaja Metsätalousyrittäjä Metsäkoneenkuljettaja Metsämestari Luonto ja ympäristöala Luonto ja ympäristöalan pt, ympäristönhoitaja / luontoyrittäjä / luontaistalousyrittäjä / porotalousyrittäjä Erä ja luontooppaan Luonnontuotealan Porotalouden Keruutuotetarkastaja Luontokartoittaja Riistamestari 28
Muu luonnonvara ja ympäristöalan koulutus Eläintenhoitaja Golfkentänhoitaja Golfkenttämestari Koeeläintenhoitaja Maaseudun kehittäjä SOSIAALI, TERVEYS JA LIIKUNTAALA Sosiaaliala Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Koulunkäyntiavustaja Perhepäivähoitaja Koulunkäyntiavustaja Terveysala Jalkojenhoidon (Obduktiopreparatori) Sairaankuljettaja Kipsimestarin e Psykirisen hoidon e Sosiaali ja terveysalojen yhteiset Sosiaali ja terveysalan pt, lähihoitaja Päihdetyön Puhevammaisten tulkki Vanhustyön e Hammaslääketiede ja muu hammashuolto Hammastekniikan pt, hammaslaborantti Kuntoutus ja liikunta Liikunnanohjauksen pt, liikuntaneuvoja Hieroja Liikunnan Liikuntapaikkojenhoitaja (Valmentaja) Hieroja Liikuntapaikkamestari Valmentaja Tekniset terveyspalvelut Optiikkahiojan Välinehuoltaja Välinehuoltaja Farmasia ja muu lääkehuolto Lääkealan pt, farmanomi / lääketeknikko Kauneudenhoitoala Hiusalan pt, parturikampaaja Kauneudenhoitoalan pt, kosmetologi Hiusalan Hiusalan e Kosmetologin e MATKAILU, RAVITSEMIS JA TALOUSALA Mkailuala Mkailualan pt, mkailupalvelujen tuottaja / mkailuvirkailija Maaseutumkailun Mkailun ohjelmapalvelun Mkaopas Mkoimistovirkailija Majoitus ja ravitsemisala Ceringalan pt, palveluvastaava / suurtalouskokki Hotelli ja ravintolaalan pt, hotellivirkailija / ravintolakokki / tarjoilija Hotellivirkailija Ravintolakokki Suurtalouskokki Tarjoilija Baarimestari Dieettikokki Hotelli ravintola ja suurtalousesimiehen e Ruokamestari Kotitalous ja kuluttajapalvelut Kotitalous ja kuluttajapalvelujen pt, kotitalousyrittäjä / tuoteneuvoja Kotityöpalvelujen Puhdistuspalvelut Puhdistuspalvelujen pt, toimitilahuoltaja / tekstiilihuoltaja Laitoshuoltaja Tekstiilihuollon Pesuleknikko Siivousteknikko Siivoustyönohjaaja * = yhteinen toisen tutkintoalan kanssa HUOM! OPH ei ole vahvistanut suluissa ( ) olevien tutkintojen perusteita. Päivitetty 11/2006/PV, Sedu 29
LIITE 2: valtioneuvoston SUOSITUS TYÖPAIKALLA TAPAhTUvASTA OPPIMISESTA 30
Liite 3: Oppisopimuskoulutukseen liittyvää termistöä Aikuiskoulutus Ammillinen lisäkoulutus Ammillinen perustutkinto Ammtikirja Ammtiosaamisen näyttö Ammtitutkinto Ammtitutkintostipendi Arvioija Arviointi Arviointikeskustelu tarkoittaa kaikkia niitä koulutuksia, joissa huomioidaan aikuispedagogiikka. Aikuiskoulutuksissa opiskelijalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa huomioidaan aikaisempi osaaminen sekä tavoiteosaaminen. on ammillista täydennys tai jkokoulutusta, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään ammtitaitoa. Koulutus tähtää yleensä ammti tai erikoisammtitutkintoon, mutta se voi oppisopimuskoulutuksessa olla myös eitutkintotavoitteista. Jokaisen perustutkinnon voi suorittaa opetussuunnitelmaperusteisena kolmivuotisena ammillisena peruskoulutuksena (nuoret) tai näyttötutkintona (aikuiset), jolloin näytöissä osoitetaan ammtitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkinto antaa yleisen jkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin. on käytössä niillä aloilla, joilla työmarkkinaosapuolet ov siitä sopineet. Ammtikirja kerää yksiin kansiin kaikki merkinnät tutkinnoista, osutkinnoista, muista koulutuksista ja työsuhteista. liittyy nuorten ammilliseen peruskoulutukseen. Ammtitaito osoitetaan käytännön tehtävissä, joita voidaan tarvittaessa täydentää suullisesti, kirjallisesti tai muilla tavoin. (vrt näyttötutkinto). liittyy näyttötutkintoihin. Ammtitutkinnossa osoitetaan alan ammtityöntekijältä edellytettävä ammtitaito. Ammtitaitovaimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaav tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammtitutkinnosta. liittyy näyttötutkintoihin. Koulutusrahasto myöntää stipendin henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkinnon hyväksyttävästi. Ehtona on, että tutkinnon suorittaja on tutkintotodistuksen allekirjoituspäivämäärään mennessä ollut yhteensä 5 vuotta työ tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan ja on alle 64vuotias. Stipendi on veroton ja sen suuruus on 330 (2006). www.koulutusrahasto.fi liittyy näyttötutkintoihin. On tutkinnon järjestäjän nimeämä tutkinnon suorittajan ammtitaidon arvioija eli näyttöä arvioiva henkilö. Arvioija on työntekijöiden (TT), työnantajien (TA) tai oppilaitoksen (OPE) edustaja, jotka yhdessä muodostav kolmikantaarvioinnin. on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan tulkinnallista analyysia. liittyy näyttötutkintoihin. On näytön jälkeen pidettävä keskustelu, jossa paikalla tutkinnonsuorittajan lisäksi kolmikanta. Arviointikokous Erikoisammtitutkinto Erillishaku Etäopetus Europassi todistus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks) Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamissuunnitelma Henkilöstökoulutus Hyväksiluku Itsearviointi Itseohjautuvuus Kolmikanta Koulutuksen järjestäjä liittyy näyttötutkintoihin. On arviointikeskustelun jälkeen pidettävä kokous, jossa kolmikanta arvioi tutkinnonsuorittajan näytön. liittyy näyttötutkintoihin. Erikoisammtitutkinnossa osoitetaan alan vaivimpien työtehtävien hallinta. Ammtitaitovaimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaav tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammtitutkinnosta. koskee koulutuksia, jotka eivät ole yhteishaussa. Erillishaulla pyritään suoraan yksittäiseen oppilaitokseen. Yleinen käytäntö aikuiskoulutuksessa. on opetusmuoto, jossa opiskelija opiskelee itsenäisesti esim. kotona, työpaikalla tai verkkoopiskeluna. Tavallisesti etäopiskelu alkaa ja päättyy lähiopetusjaksoilla. on asiakirja, jonka avulla todennetaan toisessa EU jäsenvaltiossa suoritettu ammtiin valmistava koulutusjakso. on erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva kirjallinen suunnitelma. liittyy näyttötutkintoihin. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa tutkinnon suorittajan ohjaus neuvonta, opetus ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistaminen sisältyy koulutukseen hakeutumiseen, näyttötutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammtitaidon hankkimiseen. liittyy näyttötutkintoihin. Laaditaan jokaiselle tutkinnon suorittajalle. Suunnitelmaan kirjaan, minkä tutkinnon osien mukaiseen ammtitaitoon opiskelija pyrkii ja miten hän aikoo saavuttaa puuttuvan osaamisen. Suunnitelman toteutumista seuraan ja muokaan opiskelun edetessä. on työnantajan työntekijöilleen järjestämää koulutusta. Työnantaja osallistuu koulutuskustannuksiin. opiskelijan jo hankkima osaaminen huomioidaan hänen henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa laadittaessa. tarkoittaa oman toiminnan tulkinnallista analyysia. Arviointiperusteina ov toiminnalle asetetut tavoitteet. tarkoittaa taitoa opiskella ja työskennellä itsenäisesti, esimerkiksi oman aikaulun laiminen ja opiskelusta suoriutuminen. liittyy näyttötutkintoihin. Tarkoittaa, että näyttöjen arvioij muodostav kolmea näkökulmaa edustavan arvioijaryhmän. Edustettuna ov työntekijöiden, työnantajien ja/tai itsenäisten amminharjoittajien sekä opetusala. voi olla kunta, kuntayhtymä, valtion oppilaitos, rekisteröity yhteisö tai säätiö, joka on saanut Opetusministeriöltä luvan järjestää ammillista koulutusta. 31
Koulutuksen lau Koulutusaika Koulutusala Koulutuskertomus Koulutuskorvaus Lähiopetus Mentori Monimuotoopetus Näyttötutkinto Näyttötutkintomestari Omaehtoinen koulutus tarkoittaa koulutuksen kykyä vasta koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin. on aika, jonka koulutuksen suorittaminen jollakin opintolinjalla kestää. Ilmaistaan vuosina, kuukausina, viikkoina ja päivinä (vrt. oppisopimuksessa oppiaika). on yläkäsite, joka määrittelee miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Tutkinnot on luokiteltu kahdeksaan koulutusalaan: 1) humanistinen ja kasvusala, 2) kulttuuriala, 3) yhteiskuntieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, 4) luonnontieteiden ala, 5) tekniikan ja liikenteen ala, 6) luonnonvaraala, 7) sosiaali, terveys ja liikuntaala, sekä 8) mkailu, ravitsemis ja talousala. liittyy oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimusviranomainen lähettää kahdesti vuodessa lomakkeen työnantajalle, ja pyytää työpaikkakouluttajaa ja oppisopimusopiskelijaa arvioimaan työssä tapahtunutta oppimista, jokaisen tutkinnon osan osalta erikseen. Asteikko on 15. liittyy oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimusviranomainen maksaa työnantajalle koulutuskorvausta X /kk työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisestä. Korvauksen maksaminen on sidottu työssä tapahtuneen oppimisen väliarviointiin eli koulutuskertomukseen. on opetusmuoto, jossa opiskelija ja opettaja ov välittömässä kontaktissa. Sisältää oppilaitoksessa tapahtuvaa luokkaopetusta, ryhmätyöskentelyä, seminaareja, harjoitustöitä ja teknisten apuvälineiden käyttöä. on ensisijaisesti neuvonantaja, joka toimii opiskelijan kehittymisen tukena. Hän on positiivisten sysäyksien antaja. Mentoroinnissa korostuu erityisesti opiskelijan koulutukseen liittyvien tavoitteiden sekä persoonallisen ja ammillisen kehittymisen tavoitteet. Mentorointi pyrkii vahvistamaan opiskelijan ammtiidentiteettiä. on opetusmuoto, jossa etä ja lähiopetus vuorottelev. Erilaisten opetusjärjestelyjen, kuten iltaopetuksen, ohjun etäopetuksen ja lähiopetuksen sekä itsenäisen työskentelyn yhdistämiseen perustuva opetus ja opiskelutapa, jota tukee opiskelijan ohjaus ja neuvonta. on ammillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammtitaidon hankkimistavasta riippumon perus, ammti tai erikoisammtitutkinto. liittyy näyttötutkintoihin. On alansa tutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän asiantuntija. Koulutuksen laajuus on 15 opintoviikkoa. viittaa opintojen rahoitukseen: omaehtoiseen koulutukseen henkilö voi hakeutua omasta aloitteestaan, ja opintojen rahoitusta varten voi hakea opintotukea. Opetussuunnitelman perusteet Opintososiaaliset edut Oppiaika Oppisopimus Oppisopimuskoulutus Osallistumistodistus Portfolio Päättöarviointi Tietopuolinen lähiopiskelu Tutkinnon suorittaja Tutkintomaksu on Opetushallituksen vahvistama asiakirja, jossa määritellään työelämän tehtävä ja taitoalueista muodostetut ammtitaitovaimukset. Tutkinnon perusteet ov lakiin verrtava normi, jota on noudettava. liittyy oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimusviranomainen maksaa oppisopimusopiskelijalle asetuksen mukaiset edut tietopuolisten lähiopetuspäivien ja näyttöpäivien osalta, jos opiskelija ei saa ko päiviltä palkkaa. oppisopimuksessa määritelty oppisopimuksen kesto, jonka kuluessa kaikki opiskelu, työssä tapahtuva oppiminen ja näytöt on mahdollista toteuttaa. Oppiaika on samalla määräaikaisen työsuhteen pituus. on määräaikainen kirjallinen työsopimus, jonka työnantaja ja työntekijä (=oppisopimusopiskelija) allekirjoittav ja jonka oppisopimusviranomainen allekirjoituksellaan vahvistaa. Määräaikaisen työsopimuksen muuttaa oppisopimukseksi yhteisesti sovittu koulutustavoite. on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuva koulutusjärjestelmä, jossa suurin osa ammtitaidosta hankitaan työpaikalla. Koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus. oppisopimusviranomaisen allekirjoittama todistus toteutetusta koulutuksesta. Arvioinnit esitetään tutkinnon osittain. Osallistumistodistuksen liitteinä ov: 1) työnantajan arviointi työpaikka tapahtuneesta koulutuksesta tutkinnon osittain, ja 2) tietopuolisen opetuksen järjestäjän arviointi tutkinnon osittain. on opiskelijan kokoama kansio omasta osaamisesta. Se on osoitus omasta ammtitaidosta ja voi sisältää esim. työnäytteitä. Se voi olla konkreettinen kansio tai salkku, mutta myös esim. video, levyke tai valikoima kuvia tai yhdistelmä erilaisista osista. oppiajan päättyessä toteutettava työssä tapahtuneen oppimisen loppuarviointi. Arviointi kohdistuu aina jokaiseen tutkinnon osaan asteikolla 15. Päättöarvioinnin arvosan siirtyvät Osallistumistodistuksen liitteeseen Työnantajan arviointi työssä tapahtuneesta oppimisesta. liittyy oppisopimuskoulutukseen. Tarkoittaa oppisopimusopiskelijan osallistumista oppilaitoksen järjestämään teoreettiseen opiskeluun oppilaitoksessa. on näyttötutkintoa suorittava henkilö. liittyy näyttötutkintoihin. Tutkintomaksu ktaa tutkintotoimikuntien kustannukset. Näytön suorittaja maksaa 50,50 ennen ensimmäistä näyttöä. Laskuttajana toimii oppilaitos. Oppilaitos tilittää tutkintomaksun kokonaisuudessaan Opetushallitukselle. 32
Tutkintotilaisuus Tutkintotodistus Tutkintotoimikunta Työpaikkakouluttaja Työssä oppiminen Työssäoppiminen Työvoimakoulutus Valmistava koulutus liittyy näyttötutkintoihin. Tutkintotilaisuus on tutkinnon järjestäjän organisoima ja ennalta suunniteltu tapahtumakokonaisuus, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammillisen osaamisensa määriteltyjen työtehtävien suorittamisella. on todistus ammillisen perustutkinnon, ammtitutkinnon tai erikoisammtitutkinnon suorittamisesta. Todistuksen saa, kun kaikki tutkinnon os on hyväksytysti suoritettu. liittyy näyttötutkintoihin. Opetushallituksen asettama työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja amminharjoittajia edustava luottamuselin. Tutkintotoimikunn johtav tutkintojen kehittämistä ja järjestämistä sekä myöntävät tutkintotodistukset. henkilö, jonka työnantaja on sopinut oppisopimusopiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Keskeisin rooli on tukea opiskelijaa tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Hän toimii työpaikalla opastajana, valmentajana ja mentorina. oppisopimusopiskelijan tavoitteellista ja ohjtua opiskelua, jossa suurin osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammtitaidosta opitaan työpaikoilla (vrt työssäoppiminen). on tavoitteellista ja ohjtua opiskelua, jossa osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammtitaidosta opitaan työpaikoilla (vrt työssä oppiminen). tarkoittaa työhallinnon rahoittamaa koulutusta, jota järjestetään työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Opiskelij haetaan työvoimoimistojen kautta. on näyttötutkinnon suorittamiseen tarvittaessa järjestettävää koulutusta. Valmistavan koulutuksen tarve määritellään tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamissuunnitelmassa. 33
Oppisopimusasioissa Sinua palvelee Seinäjoen koulutuskeskus, Oppisopimuspalvelut Rastaantaival 2, 60200 Seinäjoki Puhelin 020 124 5000 Faksi 020 124 4702 oppisopimus@sedu.fi www.sedu.fi