Uuden Jyväskylän Energiayhtiö



Samankaltaiset tiedostot
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Millä Tampere lämpiää?

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä?

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Täyskäännös kotimaiseen

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Energiaa ja elinvoimaa

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaa ja elinvoimaa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lämpöä tähän päivään

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Lämpöä tähän päivään

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT

Energian tuotanto ja käyttö

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

TURKU ENERGIA -KONSERNI

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Keski-Suomen energiatase 2016

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Lähienergialiiton kevätkokous

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

Keski-Suomen energiatase 2014

ENEMMÄN KUIN ENERGIAA

Lahti Energia ratkaisija ilmastotyössä Energiateollisuuden kevätseminaari Lahden Sibeliustalolla

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Jyväskylän energiatase 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Jyväskylän energiatase 2014

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Transkriptio:

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1

2

Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja edistää seudullista yhteistyötä, maakunnan työllisyyttä ja kilpailukykyä toimia seudullisena energiaveturina. Jyväskylän Energia -yhtiöiden kilpailukyky ja toimitusvarmuus varmistetaan huolehtimalla yrityksen teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä, joita osaava henkilökunta kehittää. Uusiutuvilla energiaraaka-aineilla tuotetun sähkön ja lämmön määrää kasvatetaan hallitusti. Olennaista sähkön ja lämmön tuotantostrategiassa on, että polttoaineiden toimitusketjua ohjataan itse. Tuotanto perustuu maakunnallisten energiaraaka-aineiden laajamittaiseen hyödyntämiseen. Vesiliiketoiminnan kasvua haetaan seudullisella ja maakunnallisella yhteistyöllä. Maakunnan vesivarat turvaavat raakaveden riittävyyden. Veden laatu puolestaan varmistetaan nykyaikaisin käsittely- ja jakelumenetelmin. 3

4

JE-konserni Jyväskylän Energia yhtiöihin kuuluu emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy, jonka Jyväskylän kaupunki omistaa sataprosenttisesti. Jyväskylä Energia Oy vastaa kaukolämpö- sähkökauppa- ja vesiliiketoiminnoista ja se omistaa tytäryhtiöt: JE-Siirto Oy (100 %) JE-Urakointi Oy (100 %) Jyväskylän Energiantuotanto Oy (100 %) Jyväskylän Voima Oy (70,9 %) Voimalaakso Oy (100 %) Lisäksi Jyväskylän Energia Oy:lla on osakkuuksia: KS Energiavälitys Oy (sähkönhankinnan yhteenliittymä) (49,5 %) C-Ella Oy (asiakastietojärjestelmien lisentointi ja kehitys) (33,3 %) Suomen Hyötytuuli Oy (Porin ja Raahen tuulipuistot) (11,1 %) Enas Oy (laboratorioyhteistyö) (7,8 %) Tytäryhtiöistä Jyväskylän Energia Oy omistaa yli 50% osakekannasta, osakkuusyhtiöistä alle 50%. 5

Budjetoituja avainlukuja 2009 Liikevaihto 128,3 milj. Liikevoitto 18,6 milj. Tuloverot 0,08 milj. Investoinnit 172,4 milj. Maksetut palkat 12,9 milj. Asiakkaan kokema keskeytysaika 2007 Sähkö ² Kaukolämpö ³ 0,15 h 0,88 h 2 = Sisältää sekä häiriöt että suunnitellut katot 3 = Sisältää sekä häiriöt että suunnitellut katkot asiakas ei yleensä havaitse katkosta Ympäristövastuun avainluvut 2007 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä 18,7 % Verkostohäviöt: sähkö 2,7 % Verkostohäviöt: kaukolämpö 8,0 % Kaukolämmön lisävesi 10317 m³ Kaukolämmön pumppaussähkö 11894 MWh* 6

Henkilöstömäärä 2008 Jyväskylän Energia Oy 87 JE-Urakointi Oy 108 JE-Siirto Oy 26 Jyväskylän Voima Oy 4 Jyväskylän Energia -yhtiöt yhteensä: 225 Henkilöstömäärä 2009 (arvio) Jyväskylän Energia Oy 97 JE-Urakointi Oy 123 JE-Siirto Oy 26 Jyväskylän Energiantuotanto Oy 67 Jyväskylän Voima Oy 35 Jyväskylän Energia -yhtiöt yhteensä: 348 7

Tuotanto Lämpö ja sähkö Jyväskylän Energiantuotanto Oy tuottaa kaksi kolmannesta Jyväskylän Energian myymästä sähköstä ja lähes 100 % kaukolämmöstä Rauhalahden voimalaitoksessa. Sen pääpolttoaineina käytetään saatavuustilanteesta riippuen turvetta, puuta ja vaihtoehtoisia polttoaineita. Voimalaitos tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Jyväskylän kaukolämmön tuotannossa avustavat Savelan voimalaitoksen lisäksi kymmenen öljykäyttöistä lämpökeskusta sekä biokaasukeskus. Omalla energiantuotannolla on merkittävä, maakunnallisesti työllistävä vaikutus mm. polttoaineketjun kautta. Jyväskylän Voima Oy rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa nykyistä Rauhalahtea noin puolitoista kertaa suurempaa voimalaitosta Keljonlahteen. Tuotanto on määrä käynnistää toukokuussa 2010. Uuden voimalaitoksen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi kaukolämpökuorman kasvun, Rauhalahden voimalaitoksen ikääntymisen, öljyn käytön kasvun ja yhteistuotannon lisäämismahdollisuuden takia. Rauhalahden voimalaitos ei riitä vastaamaan kasvavaan energiatarpeeseen. Uusi voimalaitos tuottaa yhteistuotantona sähköä ja lämpöä sekä erillistuotantona lauhdesähköä. Rakentaminen on aloitettu marraskuussa 2007. Voimalaitoksen rakennustöiden etenemistä voit seurata laitoksen omilta www-sivuilta: www.keljonlahdenvoimala.fi. 8

Vedentuotannon jakautuminen laitoksittain 2009 (arvio) Vesi Puhtaan veden ja toimivan vesiverkon merkitys korostuu erityisesti silloin, jos vedessä tai sen saannissa ilmenee ongelmia. Jyväskylän Energia yhtiöiden toiminta-alueella käytetään vettä noin 35000 kuutiota vuorokaudessa. Vesi tuotetaan pääasiassa kolmessa tuotantolaitoksessa: Vuonteenharjun tekopohjavesilaitoksella Viitaniemen pintavesilaitoksella tuotetaan talousvettä Tuomiojärven vedestä Janakan pintavesilaitosten kautta saadaan Kaivovedellä tuotettua rantaimeytettyä tekopohjavettä. Vuonteen tkpl Viitaniemen talousvesi & Viitaniemi M-Real Kangas Kaivovesi, Janakka Kirri-Palokka Liinalampi (Tikkakoski) Vihtakangas, Korpilahti Ostot: Laukaa / Muurame Talvi 2009 arvio 3 % 2 % 3 % 6 % Edellä mainittujen lisäksi vettä tuotetaan Keski-Palokan, Kirrin, Liinalammen ja Vesangan pohjavedenottamoissa. Pohjavettä ostetaan myös Muuramesta ja Laukaasta. 8 % 31 % 35 % Vettä johdetaan sieltä, mistä se kulloinkin teknistaloudellisesti ja laadullisesti on järkevintä. Kylmän veden aikana lokakuusta huhtikuulle käytetään pääsääntöisesti tekopohjavettä sekä pintavettä ja tarvittaessa rantaimeytettyä tekopohjavettä. Uuden Jyväskylän taajamaalueiden ulkopuolella vesihuoltoa hoitavat myös useat vesiosuuskunnat. Kesä 2009 arvio 3 % 2 % 3 % 6 % 49 % 25 % 12 % 9

10

Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n polttoaineen käyttö GWh 1500 1000 500 0 Myydyn sähkön alkuperä Koko Suomi 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 REF 0 Hiili 14 Öljy 249 Puu 575 Turve 1356 Jyväskylän Energia 31,4 % 38,4 % 30,2 % 12,0 % 35,1 % 52,9 %* Turve ja fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energialähteet Ydinvoima * Turve 40 % Muut fossiiliset 13 % Lähde: Grexel Systems: Suomen jäännösjakaumalaskelma 2007 11

Yhteystiedot Postiosoite: PL 4, 40101 JYVÄSKYLÄ Fax: (014) 214 070 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@jenergia.fi Asiakaspalvelu (014) 366 4010 Myyntipalvelu (014) 366 4020 Liittymäpalvelut (014) 366 4030 Valvomo (014) 366 4040 www.jenergia.fi 12