Synodaalikokouksen työpaja keskiviikkona 28.9.2016 klo 10-12 DIAKONINEN JUMALANPALVELUS Suunnittelu ja toteutus: Marko Pasma, Diakoniatyöntekijöiden liiton DTL:n asiamies, diakoni Seija Puusaari, diakonissa, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta Heikki Toivio, kehityskappalainen, Hml-Vjan srk Elina Virtanen, diakoni, Sääksmäen srk 6.10.2016 1
Simojoki Kaskinen: 1. Kiitos kun eteesi taas tulla saamme, Herramme ja kuninkaamme. Saavuimme pitkien matkojen takaa voidaksemme kanssasi jakaa, mitä elämä on tuonut, kun olet meidät uudeksi luonut, mitä elämä on tuonut, kun olet meidät uudeksi luonut. Uskoa vaikka meillä on vähän, kiitos Herra kun tulet tähän. 6.10.2016 2
2. Henkesi vuodata meihin tässä illassa viilenevässä. Ei ole takana voittoa monta, lankeemusta vain lukematonta. Niistä omatunto soimaa, sulta rukoilemme voimaa, niistä omatunto soimaa, sulta rukoilemme voimaa. Uskoa vaikka meillä on vähän, kiitos Herra kun tulet tähän. 6.10.2016 3
Diakoninen jumalanpalvelus 4
Työskentely Johdanto Ryhmät Purku 5
Mikä on diakoninen jp? Miten ihmiselämän arki tulee messuun? Jumalanpalvelus Miten messussa saatu hyvä jalkautuu arkeen? Diakoninen jumalanpalvelus Esteettömyys? -Minä itse -Yhteisö -Rakenteet 6
Alkuseurakunta kokoontuu Alkukirkolla, varhaiskirkolla tai alkuseurakunnalla tarkoitetaan yleensä Jerusalemin juutalais-kristillistä seurakuntaa Jeesuksen ylösnousemuksen (n. 30JKr) ja Jerusalemin tuhon (n. 70JKr) välisenä aikana. Varhaiskirkko eli vainojen aikaa aina vuoteen 313 saakka jolloin Rooman kerisari Konstantinus I kääntyi kristityksi. Tämän jälkeen kristityt saivat kokoontua julkisesti ja viettää jumalanpalvelusta.
Kristittyjen ensimmäinen sukupolvi oli kasvanut yhteydessä synagogajumalanpalvelukseen ja he jatkoivat sen rakenteiden käyttämistä omassa jumalanpalveluksessaan ainakin vuoteen 70 saakka. Koska kirkkorakennuksia ei juuri ollut, seurakunta kokoontui myös kodeissa ja erityisesti ehtoollisen vietto tapahtui kodeissa hyvin yksityisissä kokoontumisissa. (Apt. 2: 42-47)
Jumalanpalveluksen uusi muoto Uutena elementtinä jumalanpalveluksessa oli sen keskus, ehtoollinen, Herran ateria. Muita elementtejä olivat rukous,laulu, erityisesti psalmien laulaminen. Korintissa jumalanpalvelukseen liittyivät kiinteästi myös monet armolahjat, kielilläpuhuminen ja profetoiminen sekä niiden selittäminen.
Paavali opettaa seurakuntia Oikeasta jumalanpalveluksen vietosta Alkujaan ehtoollinen kytkeytyi keskinäiseen jakamiseen ja köyhistä huolehtimiseen. Apostoli Paavali joutui kuitenkin ojentamaan Korinttin seurakuntaa sen kokoontumis tavoista ja Herran aterian viettämisestä. (1Kor. 11:20-21) Rooman seurakunnalle Paavali puhuu järjellisestä jumalan palvelemisesta. (Room. 1:12) Ainoa mieluinen uhri jonka voimme Jumalalle antaa on lähimmäisen palveleminen. Aito jumalanpalvelus toteutuu kun se jatkuu messun päätyttyä ihmisten kohdatessa toisiaan.
Ryhmät Pohtikaa ryhmässä Mitä on se hyvä, mitä saamme messussa? Miten arki tulee messuun? Miten messusta saatu hyvä jalkautuu arkeen? Miettikää yksi konkreettinen asia Mihin seurakuntana haluatte sitoutua ja Mihin työntekijänä haluat sitoutua että diakonisuus toteutuu seurakuntamme jumalanpalveluksissa 11
Ryhmätöiden tuotoksia Arjesta tuomme: tulkkaus, seurakuntalaisen kohtaaminen, selkokielisyys, arjen sanoittaminen rukouksessa ja saarnassa, sen kysyminen mitä kullekin kuuluu! Messussa koemme: sana ja/tai musiikki koskettaa, rukous ja esirukous, Pyhän Hengen kosketus, voimaantuminen, Jumalan hoito, yhteys ja ilo, Pyhän kosketus, levollisuus, ehtoollisen tuoma yhteys toisiin, saa olla omissa ajatuksissa, kohtaaminen erotuksena arjesta, mahdollisuus pohtia missä olen elämässä Arkeen vievät: kirkkokahvit, sairaan ehtoollinen, lähettäminen omin sanoin, kohdennettu kolehti, rukouspalvelu, oman oivalluksen jakaminen muiden kanssa, keskustelun mahdollisuus, tervehdyskortti messusta eteenpäin jaettavaksi 6.10.2016 12
... Lisää tuotoksia Hyvä mitä saamme messusta? Yhteyttä jumalan kanssa ja toisiin ihmisiin, voimaantumista, salaista voimaa ehtoollisesta, itse sanoittamamme esirukous, Jumalan sanan kosketus, rauhoittuminen, levollisuus, tiedän missä olen nyt, Pyhän Hengen kosketus, siunaus, ehtoollinen, hiljaisuus, uskon vahvistus, virvoitus, elämys, musiikin ja kuvan kosketus 6.10.2016 13
Miten arki tulee messuun? Oman pään sisällä, esirukouksessa, tulkkauksessa, rukouspalvelu messun jälkeen, kirkkokahveilla, saarnassa, ihmisten kysymyksissä, tavarakolehdeissa, rupattelu kesken messun vierustoverin kanssa, rauhan tervehdys, kun äänessä olijat eivät ole papereissa kiinni 6.10.2016 14
Miten saatu hyvä jalkautuu arkeen? Lähetyssanat vapaasti messun lopussa, persoonallisuus pelissä mukana, ovella kättely ja siunauksen toivotus, kirkkokahveilta hyvä maku suuhun 6.10.2016 15
Simojoki Simojoki: jakamisesta Laulu 1. Kantakaa kuormat heikkojen. Kulkekaa tiellä Kristuksen, sillä mitään ei ole suurempaa kuin työtä tehdä ja rakastaa. 2. Itkekää itkut maailman, naurakaa kanssa naurajan, sillä mitään ei ole suurempaa kuin työtä tehdä ja rakastaa. 6.10.2016 16
3. Antakaa aina iloiten, lahjaksi saitte kaiken sen, sillä mitään ei ole suurempaa kuin työtä tehdä ja rakastaa. 4. Murtakaa leipä elämän, yhteisen viinin antoi hän, sillä mitään ei ole suurempaa kuin työtä tehdä ja rakastaa. 6.10.2016 17
Diakonin tehtävät messussa Lähteenä: Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9 3. Uudistettu painos 6.10.2016 18
Diakonin tehtävät messussa 1. Kyrie-litania 2. Kunnia 3. Evankeliumi 4. Saarna 5. Yhteinen esirukous 6. Rauhan toivottaminen 7. Maljan jakaminen 8. Lähettäminen 6.10.2016 19
EHTOOLLINEN UHRIVIRSI Ehtoollispöydän kattaminen ja seurakunnan rakkaudenlahja uhrivirren aikana kootaan kolehti osoituksena seurakunnan diakonisesta huolenpidosta Seurakunta antaa lahjaksi siitä, mitä se itse on saanut lahjaksi Jumalalta. Samalla se rukoilee, että sen antama uhrilahja tulisi siunaukseksi lahjan saajalle. Ehtoollispöytä katetaan, pöydän kattaa joko liturgi avustava pappi tai diakoni 6.10.2016 20
EHTOOLLINEN HERRAN RAUHA Liturgi laulaa tai lausuu Herran rauhan. Joku ehtoollisen avustajista tai diakoni kehottaa rauhan toivottamiseen. EHTOOLLISEN VIETTO Viinin jakaminen yleensä diakonin tehtävä. PÄÄTÖSSANAT päätössanojen jälkeen liturgi, pappi tai diakoni peittää ehtoollisastiat. 6.10.2016 21
EHTOOLLINEN Luonteva jatko messun ehtoolliselle diakonin viemä sairaan ehtoollinen, kotiin tai hoivayksikköön. 6.10.2016 22
Diakonin tehtävät Sääksmäellä Ehtoollispöydän kattaminen, diakoni jää alttarille jo tuolloin Prefaatio ja Isämeidän-rukous Diakoni jakaa tarvittaessa leivän tai viinin Lasten siunaaminen Ehtoollishartaudet kodeissa, laitoksissa ja muissa palveluyksiköissä käyttäen siunattuja ehtoollisaineita Seurakuntalaisten rohkaiseminen ehtoollisavustajiksi Pidetään huolta siitä että siunattuja ehtoollisaineita on saatavilla, jotta diakoniatyöntekijä voi viedä ehtoollisen tarvitsevalle
Messussa on siis tehtäviä 1. Liturgille 2. Avustavalle papille 3. Diakonille 4. Kanttorille 5. Seurakuntalaiselle niinkö? 6.10.2016 24
Jo Jeesuksen aikaisessa synagogajumalanpalveluksessa palvelusta ei pidetty, ellei läsnä ollut vähintään kymmenen täysivaltaista seurakunnan jäsentä. Näistä seitsemän palveli eri tehtävissä! Siis 70 prosenttia osallistujista. Osallistaminen/ osallistuminen/ osallisuus/ yhteisöllisyys omassa kotikirkon messussani? 6.10.2016 25
Elävässä seurakunnassa seurakuntalainen voi messussa Toivottaa tervetulleeksi Kirjoittaa rukousaiheita Jakaa materiaalia Rukoilla messun puolesta Hoitaa lapsia Pitää pyhäkoulua Koristella kirkkotilaa Lukea tekstejä Avustaa ehtoollisjaossa Olla hiljaa paikallaan Hoitaa miksausta Soittaa mukana Valmistella tarjoilua & jatkoja Olla esirukoilijana Antaa lahjansa yhteiseen käyttöön Kerätä kolehtia Sytyttää kynttilän/ tuohuksen Tuoda terveiset messuun Näyttää kuvia & tekstejä Säädellä valaistusta Ohjata parkkipaikalla Toimia järjestysmiehenä Olla paikannäyttäjänä Valmistaa ja jakaa esitteitä Kantaa ristiä, Raamattua, ym. Saarnata Tuoda ja toteuttaa ideansa messun monipuolistamiseksi Kääntää tekstejä eri kielille Levätä ja ammentaa Jakaa huolensa jonkun kanssa Opastaa uusia jäseniä pienryhmiin Kysellä eri tavoin Raamatusta Kyseenalaistaa käytäntöjä Laulaa hiljaa tai ylistää seisaaltaan Liikkua muita häiritsemättä Jne. 6.10.2016 26
Yhteenvetona diakonisesta jumalanpalveluksesta Voisimmeko käyttää kirkkoa myös arkena tapaamisille, ryhmille tai arjen kirkkokahveille? Kaikki messut ovat erityismessuja johon kaikki voivat osallistua Panostammeko laadukkaaseen kohtaamiseen? Sairaan ehtoollinen käyttöön diakoniatyöntekijöiden viemänä Lukekaa kirja FREDRIK MODEUS/ Osallisuuteen kutsutut (Kirjapaja 2014) Kolehdista srk:lle tiedoksi kolehdin tuotto ja mitä sillä saatu aikaan; kerääjä myös laskemaan kolehtia 6.10.2016 27
DIAKONINEN JUMALANPALVELUS On sitä että muututaan ja kasvetaan yhdessä On sitä että tehdään ja palvellaan yhdessä toistemme kanssa jumalanpalveluksessa On yhteinen pöytä Kristuksen kanssa Ilman yhdessä tekemistä vaarana on vieraantuminen, tunteettomuus, persoonattomuus, kylmyys, osattomuus, eristäytyminen, ahdistus, suvaitsemattomuus ja vihakin. 6.10.2016 28
Pyhästä kirjasta sieltä täältä Ei Ihmisen Poikakaan ole tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja ostamaan hengellään ihmiset vapaiksi. (Markus 10:45) Kun minä, teidän opettajanne ja Herranne, olen pessyt teidän jalkanne, on teidänkin pestävä toistenne jalat. Olen antanut teille esimerkin. Tehkää samoin kuin minä. (Johannes 13:14-15) 6.10.2016 29
Simojoki Simojoki: Pyhiinvaeltajan 1. Eilinen jääköön taa, Huominen tulla saa, mutta elämä jatkuu tässä ja nyt, tässä on taivas ja maa. Joka päivä, joka hetki, käydä saamme voimassa Jumalan. Joka päivä, joka hetki, laulu soi pyhiinvaeltajan. laulu 2. Joskus on synkkä yö, kasvoille viima lyö, mutta rohkeuden saamme, laulumme soi, työmme on Jumalan työ. Joka päivä, joka hetki, käydä 6.10.2016 30
3. Vahvakin kompastuu, hiljenee rohkein suu, mutta rakkaus kantaa, nousemme taas, luja on Golgatan puu. Joka päivä, joka hetki, käydä saamme voimassa Jumalan. Joka päivä, joka hetki, laulu soi pyhiinvaeltajan. 4. Nosta jo arka pää, lohduta itkevää, sillä Jumalan kansa, hiljaiset maan, teille on lupaus tää. Joka päivä, joka hetki, käydä 6.10.2016 31
Palvelkaa iloiten Herraa 32