1 LUPAPÄÄTÖS Nro 101/10/1 Dnro PSAVI/18/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Muonion kunnan Pietaraisenvaaran kaatopaikan sulkemisrakenteita koskeva muutoshakemus, Muonio Muonion kunta PL 25 99301 MUONIO
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Kaatopaikan pintarakenteet... 4 Alkuperäiset lupamääräykset... 4 Haettu muutos... 5 Jäteveden puhdistus... 6 KAATOPAIKKA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 6 Hydrologiset tiedot... 6 Maaperä ja pohjavesiolot... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 Kaatopaikkaveden laatu- ja määrä... 7 Vaikutus pintavesiin... 7 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 Raportointi... 8 TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 10 Lausunnot... 10 Hakijan kuuleminen ja vastine... 10 Merkintä... 10 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V A S T U U A L U E EN R A T K A I S U... 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 14 Korvattavat päätökset... 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 15 Ratkaisu... 15 Perustelut... 15 Oikeusohje... 15 MUUTOKSENHAKU... 16
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Muonion kunta on 22.10.2009 jättänyt Lapin ympäristökeskukselle hakemuksen, joka koskee Pietaraisenvaaran kaatopaikan sulkemisrakenteiden muuttamista. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Pietaraisenvaaran kaatopaikan sulkemisrakenteiden muuttamista. Kaatopaikka sijaitsee Muonion keskustaajamasta noin 10 km etelään valtatien 21 länsipuolella kiinteistöllä (Valtionmaa RN:o 498-893-11-1). Muonion kunta on vuokrannut kaatopaikka-alueen Metsähallitukselta. Kaatopaikalle on vastaanotettu ja loppusijoitettu tavanomaista jätettä sekä välivarastoitu sähkö- ja elektroniikkaromua, ongelmajätettä ja romuajoneuvoja. Lisäksi kaatopaikalla on pilaantuneen maan käsittelyalue, joka on varustettu öljynerotuskaivoilla. Pietaraisenvaaran kaatopaikan toiminta on lopetettu 31.10.2007. Pietaraisenvaaran kaatopaikalla toimii tällä hetkellä hyötyjäteasema, jossa vastaanotetaan sähkö- ja elektroniikkaromua, ongelmajätettä ja metalliromua. Lisäksi alueella on pilaantuneen maan käsittelyalue. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin mukaisesti luvan myöntäneen viranomaisen on luvan haltijan hakemuksesta muutettava lupaa momentin (1 5) kohdissa mainittujen edellytysten täyttyessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 d kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian. Toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lapin ympäristökeskus on 14.2.2005 antamallaan päätöksellä myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan Dnro 1396Y0289-121. Alueelle ei ole laadittu asema- tai yleiskaavaa. Tunturilapin seutukaavassa alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET).
4 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1975 2007. Kaatopaikka-alueen laajuus lisäalueineen on noin 5 ha. Vanhalla loppusijoitusalueella (1,4 ha) sijaitsee nykyisin hyötyjätteiden keräysalue. Kaatopaikalle on sijoitettu vuosittain yhdyskuntajätettä noin 400 tonnia ja 60 120 tonnia rakennusjätettä. Kaatopaikan pintarakenteet Suljettavan kaatopaikan pintarakenteilla on tarkoitus estää sade- ja pintavaluntavesien imeytymistä jätemassaan sekä siitä seuraavaa suotoveden muodostumista ja haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön. Pintarakenteiden avulla tehostetaan myös kaasun talteenottoa ja vähennetään kaatopaikkojen haju-, pöly-, lintu- ja maisemahaittoja. Pintarakenteen toimintaan vaikuttavat ensisijaisesti käytetyt rakennekerrokset ja niiden materiaalit sekä rakenteen kaltevuus. Rakenteen on täytettävä työmaaliikenteen ja mahdollisen jälkikäytön asettamat vaatimukset. Rakenteen suunnittelussa on huomioitava painumisen ja kantavuuden lisäksi veden ja tuulen aiheuttama eroosio, routasyvyys, juurien tunkeutuminen rakenteeseen ja jyrsijöiden vaikutus. Alkuperäiset lupamääräykset Lapin ympäristökeskuksen päätöksessä on annettu seuraavat pintarakenteita koskevat lupamääräykset: 31. Jätetäytön päälle tulee rakentaa kaasunkeräysputkisto tai kaasunkeräyskerros joko yhtenäisenä kerroksena tai säteittäisinä jätetäytön korkeimmalle kohdalle kaasunkäsittelypaikalle johtavina kanavina. Kaasunkeräyskerros tulee rakentaa sorasta, sepelistä, louheesta tai muusta sellaisesta karkeasta materiaalista, jossa kaasu varmuudella kulkeutuu. Kaasunkeräys on järjestettävä siten, että pääosa alueella muodostuvasta kaasusta saadaan kerättyä. Kaatopaikalla muodostuvat kaasut on käsiteltävä biosuodattimella tai vähintään vastaavantehoisella muulla menetelmällä. 32. Esipeittokerroksen ja sen jälkeen rakennettavan kaasunkeräyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros silttimoreenista tai vastaavan tiiveysominaisuuden (vedenläpäisevyys K-arvona < 1 10-8 m/s) täyttävästä materiaalista. Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet on poistettava. Tiivistyskerros on rakennettava mahdollisimman tiiviiksi lähellä parannetun Proctor-kokeen mukaista optimivesipitoisuutta. Rakenteen tiivistämistä on seurattava kenttäkokein (esim. Troxler-laitteella tai vastaavalla) ja tiivistämistä on jatkettava kunnes saavutetaan tiiveysvaatimus D 85 % (parannettu Proctor-koe) tai tiivistymistä ei enää tapahdu.
Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 0,5 m:n kuivatuskerros sorasta, hiekasta tai muusta vastaavasta materiaalista. Tarvittaessa kuivatuskerros erotetaan tiivistyskerroksesta ja pintarakenteesta geotekstiilillä. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla suurempi kuin 1 x 10-4 m/s. 5 Kuivatuskerroksen päälle on rakennettava pinta- ja kasvukerros, joka on vahvuudeltaan yhteensä vähintään 1 m. Pintakerroksen uloin osa tulee rakentaa kasvukerrokseksi soveltuvasta materiaalista. Pintakerros on nurmetettava, metsitettävä tai pidettävä muuten kasvipeitteisenä siten, että maisemoitu kaatopaikka sopii mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. 34. Kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden yhteydessä tehtävistä rakenteista ja käytettävistä materiaaleista tulee tehdä laadunvarmistus. Laadunvalvontasuunnitelma tulee esittää valvontaviranomaisille kolme (3) kuukautta ennen työmaan aloittamista. Laadunvarmistuksesta tulee laatia raportti, johon on sisällytettävä tiedot rakenteiden laadunvalvonnasta, käytettävien materiaalien rakeisuusmittauksista ja vedenläpäisevyysarvoista ja rakennustöiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta. Luvan hakijan on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle työn loppuun suorittamisesta ja alueella on pidettävä lopputarkastus. Hankkeesta tulee tehdä loppuraportti, josta selviää käytettyjen materiaalien laatu sekä massamäärät, työn toteutus sekä laadunvarmistumisen raportti. Loppuraportti tulee toimittaa kolme (3) kuukautta ennen lopputarkastusta Lapin ympäristökeskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lopputarkastus tulee pitää viimeistään 31.8.2010. Haettu muutos Muonion kunta hakee muutosta ympäristökeskuksen myöntämiin lupamääräyksiin siten, että kaasunkeräyskerroksen päälle rakennettava 0,5 m paksuinen tiivistyskerros on esitetty tehtäväksi maalajeista, jonka vedenläpäisevyys on 1,01 x 10-8 8,87 x 10-8 m/s. Lisäksi luvan mukaista 0,5 metrin paksuista erillistä kuivatuskerrosta ja yhden metrin pintakerrosta ei rakenneta vaan se korvataan yhteisellä pintaja kuivatuskerroksella, jonka paksuus on 0,5 m. Yhteinen pinta- ja kuivatuskerros on esitetty tehtäväksi maalajeista, joiden vedenläpäisevyys on 1,75 x 10-7 5,50 x 10-5 m/s. Pinta- ja kuivatuskerroksen päälle rakennetaan 30 cm vahvuinen kasvukerros kompostimullasta, jonka pintaan kylvetään heinänsiemenseos. Jätetäyttöalueella ei sallita isojen puiden kasvua vaan alue raivataan puustosta 5-10 vuoden välein. Tällä estetään puiden juuriston tunkeutuminen pintaja kuivatuskerroksen läpi. Muonion kaatopaikan lähiympäristön maanäytteistä tehtiin keväällä 2009 maanäytetutkimuksia, joissa määritettiin näytteiden maalajit sekä vedenläpäisevyys. Tulosten mukaan maaperän vedenläpäisevyys on 1,01 x 10-8 5,50 x 10-5 m/s.
Taulukko 1. Suunnitellut pintakerrosrakenteet Muonion suljettavalle kaatopaikalle 6 Kerros paksuus (m) maalaji kaasunkeräyskerros sora, sepeli, louhe tai muu karkea materiaali tiivistyskerros 0,5 m srhkmr, hksimr, HkMr, sihkmr yhdistetty kuivatusja pintakerros 0,5 m srhk, hksr, HkMr, srhkmr kasvukerros 0,3 m kompostimulta vedenläpäisevyys (koekuopan numerot) 1,01 x 10-8 8,87 x 10-8 (kuopat KK1, KK3, KK7, KK9 ja KK10) 1,75 x 10-7 5,50 x 10-5 (kuopat KK3, KK4, KK8 ja KK9) Jäteveden puhdistus Kaatopaikan valumavedet muodostuvat sade- ja sulamisvesistä sekä vähäisessä määrin jätteiden mukana tulevasta vedestä. Pintavesiä ei johdeta kaatopaikka-alueen ulkopuolelle, joten kuormitusta ei voida suoranaisesti mitata. Osa kaatopaikalle tulevasta vedestä saattaa imeytyä hitaasti maaperään ja sen vuoksi seurataan pohjaveden laatua oletettavasti puhtaaksi jäävällä alueella ja kaatopaikka-alueella. Pohjavedet valuvat yli 300 m matkan ennen kuin ne voivat lähteiden ja kuivatusojien kautta palautua pintavesiksi. Varsinaiseen vesistöön, Kangosjokeen on kaatopaikalta matkaa noin 1,4 km. Kaatopaikkavesiä ei ole käsitelty ennen syksyä 2004. Alueelle on rakennettu syksyn 2004 aikana tasausallas ja kaatopaikka-alueen ympärille niskaojat. KAATOPAIKKA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaatopaikka-alue on mäntymetsää ja alueen länsiosassa on pieni suoalue. Hydrologiset tiedot Kaatopaikka-alue sijaitsee Pietaraisenvaaran itärinteellä, josta pintavedet laskevat aluksi pohjois-koilliseen ja noin 0,5 km:n etäisyydellä viljelysojiin ja edelleen 1,7 km:n etäisyydellä Kangosjokeen (valuma-alue 67.481). Kangosjokeen laskevaan Kangosjärveen johdetaan puhdistettuja yhdyskuntajätevesiä ja siihen päätyy myös Särkijärvellä olevan RKTL:n Muonion kalanviljelylaitoksen jätevesien kuormitusta. Kangosjoki laskee noin 0,5 km alempana Muonionjokeen (valuma-alue 67.481).
7 Maaperä ja pohjavesiolot Maaperä vaihtelee siltistä soraiseen hiekkamoreeniin. Kaatopaikka-alueen maaperän vedenläpäisevyyskerroin on 1.3 x 10 7 7.9 x 10 10 m/s. Kaatopaikka-alueen maaperätutkimukset on tehty vuonna 1996. Kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Kaatopaikka-alueelta on etäisyyttä lähimmälle luokitellulle pohjavesialueelle (Pietaraisenvaara nro 1249817 A ja 1249817 B, III-luokka) noin 450 m länteen. Pietaraisenvaaran juurella on pieniä lähteitä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikkaveden laatu- ja määrä Kaatopaikkavesien käsittely on toteutettu suotovesialtaalla. Allaskäsittelyn vaikutus näkyy selvimmin kokonaistypen pitoisuuksien alenemisena. Typen reduktio vuoden 2009 tarkkailussa oli 22 93 %. Lähtevän veden mikrobiologinen laatu on erinomainen. Suotovesialtaaseen tulevan ja lähtevän veden kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat lähes samansuuruiset. Lähtevän veden kloridipitoisuus on vaihdellut vuosien 2006 2009 välillä 3,6 120 mg/l. Lähtevän veden sähkönjohtavuus on vastaavana aikana ollut 6,6 91 ms/m, kokonaistyppipitoisuus 780 11 000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 24 180 µg/l. Kaatopaikalta lähtevän veden määrää ei ole mitattu, koska suotovesialtaassa ei ole mittapatoa. Vaikutus pintavesiin Pintavesien vedenlaatua on tarkkailu kahdesta pisteestä, joista toinen on kaatopaikka-alueen koillispuolella sijaitseva lähde L1 ja toinen on kaatopaikan koillispuolen suoalueella. Muonion kaatopaikan vaikutus pintavesiin on ollut ilmeisen vähäinen. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuudet Kaatopaikan pintavesien tarkkailupisteessä ovat pysytelleet normaalilla luonnonvesien tasolla vuodesta 2002 lähtien. Lähteessä pitoisuuksien vaihtelu on ollut suurempaa mutta selvää nousevaa trendiä ei tuloksista voi havaita. Ravinnepitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla koko tarkkailun ajan ja vastaavat normaaleja pitoisuuksia luonnonvesissä. Ammoniumtypen osalta pitoisuuksissa on esiintynyt yksittäisiä piikkipitoisuuksia vuonna 2003 ja 2007, mutta nämäkään pitoisuudet eivät ole poikkeuksellisen korkeita. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pohjavesien laatua on seurattu 3 putkesta otetuilla näytteillä. Tuloksista voidaan päätellä, että kaatopaikan vaikutus pohjaveden laatuun ei ole kovin merkittävä. Kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat matalia ja vastaavat hyvää pohjaveden laatua, vaikka eri putkien välillä erot ovat suhteelli-
sen suuria. Putken h5 typpiyhdisteiden pitoisuudet ja fosfaattifosforin pitoisuus ovat huomattavasti muita putkia korkeammat. Korkein kokonaistyppipitoisuus mitattiin vuosien 2006 2009 välisenä aikana vuonna 2006, jolloin pohjavesiputken 5h:sta otetusta näytteestä mitattiin kokonaistyppipitoisuus 5 400 µg/l. Vastaavasti matalin pitoisuus mitattiin vuonna 2009, jolloin kokonaistyppipitoisuus oli 480 µg/l. Vastaavasti korkein fosfaattifosforipitoisuus mitattiin vuonna 2006, jolloin näytteestä mitattiin fosfaattifosforin pitoisuudeksi 1 200 µg/l. Matalin pitoisuus mitattiin vuonna 2009, jolloin pitoisuus oli 130 µg/l. 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kaatopaikan tarkkailua on suoritettu vuodesta 1997 lähtien Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua laajennettiin vuonna 2005 vastaamaan ympäristölupapäätöksen 2/2005 määräyksiä, jolloin aloitettiin kaatopaikkaveden määrän ja laadun tarkkailu. Tarkkailuohjelmaa on muutettu vuonna 2008 vastaamaan suljetun kaatopaikan tarkkailua. Suljetun kaatopaikan ympäristötarkkailua on suoritettu kahdesta vesistöpisteestä ja kolmesta pohjavesiputkesta. Lisäksi kaatopaikkavesien laatua on tarkkailtu suotovesialtaaseen tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä. Raportointi Tarkkailutulokset toimitetaan tiedoksi välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tutkimusten tilaajalle, Muonion kunnan ympäristöviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. ELYkeskukselle tulokset on toimitettu myös sähköisessä muodossa. Tuloksista ilmenee käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät sekä kokonaisepävarmuus. Vaikutustarkkailun tulokset on toimitettava ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin Ely-keskuksen määräämällä tavalla. Vuosittain laaditaan yhteenvetoraportti vesistötarkkailusta ympäristöhallinnon kulloistenkin ohjeiden mukaisesti. Raportoinnissa noudatetaan julkaisussa "Yleisohjeet velvoitetarkkailusta" (Vuoristo 1992) annettuja ohjeita. Raportin jakelu on sama kuin yksittäisten tarkkailutulosteidenkin ja se toimitetaan asianosaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportissa esitetään kootusti kaikki käsillä olevassa tarkkailuohjelmassa määrätyt tarkkailut ja mittaukset. Lisäksi esitetään selvitykset mahdollisista poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamista hyväksytyistä suunnitelmista. Raportissa tarkkailuvuoden tuloksia vertailtava aikaisempiin tuloksiin niin pitkältä ajalta kun tietoja on olemassa ja ne ovat vertailukelpoisia. TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI Muonion kunnan keskuskaatopaikan vaikutukset ympäröivien vesistöjen vedenlaatuun ovat vuodesta 2002 lähtien suoritetun tarkkailun tulosten pe-
rusteella olleet jokseenkin merkityksettömiä. Kaatopaikan ympäristössä olevista pohjavesiputkista otettujen vesinäytteiden tuloksista voidaan päätellä, että Muonion kaatopaikalta aiheutuu jonkin verran kuormitusta pohjaveteen, mutta vaikutusalue lienee kuitenkin rajallinen. 9 Kaatopaikan lopettaminen ja pintarakenteiden muodostaminen Muonion kunnan ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitetyllä tavalla vähentää suotovesien muodostumisen määrää nykyiseltä tasolta arviolta 80 %, jolloin myös kaatopaikan aiheuttama kuormitus pienenee samassa suhteessa. Kaatopaikan kuormitus tulee todennäköisesti edelleen näkymään peitetyn jätetäytön ympäristössä olevien pohjavesiputkien vedenlaadussa kohonneina kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksina useiden vuosien ajan. Kauempana kaatopaikalta sijaitsevien vesistöpisteiden vedenlaadussa kaatopaikan lopettamisen vaikutukset eivät todennäköisesti tule näkymään millään tavalla, koska tulokset nykyiselläänkin vastaavat luonnonvesien pitoisuuksia. Kaatopaikan kuormituksen väheneminen sulkemisen seurauksena voi periaatteellisesti parantaa ympäröivien vesistöjen vedenlaatua, mutta tähän mennessä kaatopaikan vaikutukset eivät ole yltäneet tarkkailussa mukana olleisiin vesistöpisteisiin saakka. Kaatopaikan pintarakenteiden rakentaminen Muonion kunnan esittämällä tavalla riittää turvaamaan suljetun kaatopaikan vesistöön aiheutuvan kuormituksen alenemisen tasolle, jossa kaatopaikkaa ympäröivien luonnonvesistöjen veden kemiallinen, mikrobiologinen ja terveydellinen laatu ei oleellisilta osiltaan heikkene kaatopaikan vaikutuksesta. Tähän johtopäätökseen päätymiseen ovat vaikuttaneet seuraavat asiat: Kaatopaikan pienestä koosta ja sijainnista johtuen muodostuvan suotoveden määrä on vähäinen. Yhdistetty pinta- ja kuivatuskerros suunnitelman mukaisin kallistuksin riittää ohjaamaan suuren osan (arviolta 80 %) sadannasta pintavaluntana tai yhdistetyn pinta- ja kuivatuskerroksen johtamana jätetäytön ulkopuolelle. Suunnitelman mukaisesti rakennettava yhteinen pinta- ja kuivatuskerros riittää antamaan riittävän routasuojauksen tiivistyskerroksen suojaamiseksi. Vesistötarkkailun tulokset viimeisen seitsemän vuoden ajalta näyttävät, että kaatopaikan vaikutukset lähialueiden vesistöihin ovat vähäiset jo nykyisellään ja kuormituksen pieneneminen noin 20 %:iin nykyisestä ei lisää vaikutuksia niissä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 15.2.2010 hakemuksen lisäkappaleella, rakennustyöasiakirjoilla sekä jatkoaikahakemuksella.
10 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Muonion kunnassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 7.4. 7.5.2010. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Muonion kunnassa ja Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Muonion kunnalta, Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Lapin ELY-keskuksella ei ole ollut huomauttamista esitettyyn ympäristöluvan muutoshakemukseen. Pietaraisenvaaran kaatopaikan pienestä koosta ja sijainnista johtuen muodostuvan suotoveden määrä on vähäinen. Keskuskaatopaikan vaikutukset ympäröivien vesistöjen vedenlaatuun ovat vuodesta 2002 lähtien suoritetun tarkkailun tulosten perusteella olleet jokseenkin merkityksettömiä. Kaatopaikan pintarakenteiden rakentaminen Muonion kunnan esittämällä tavalla riittää turvaamaan suljetun kaatopaikan vesistöön aiheutuvan kuormituksen alenemisen tasolle, jossa kaatopaikkaa ympäröivien luonnonvesistöjen veden kemiallinen, mikrobiologinen ja terveydellinen laatu ei oleellisilta osiltaan heikkene kaatopaikan vaikutuksesta. 2. Muonion kunta Kunnalla ei ole ollut ympäristöluvan muutoshakemukseen huomautettavaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Kunnanhallitus ilmoitti 24.9.2010 saapuneessa vastineessa, ettei sillä ole huomautettavaa annetuista lausunnoista. Merkintä Lapin ympäristökeskuksen toiminta on päättynyt 31.12.2009, jonka jälkeen sen toimialueella käsiteltävänä olleet ympäristönsuojelulainsäädännön alaan kuuluvat ympäristölupa-asiat hoidetaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueella.
11 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V A S T U U A L U E EN R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Pohjois-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Lapin ympäristökeskuksen Muonion kunnalle 14.2.2005 myöntämän ympäristöluvan Dnro 1395Y0289-121 lupamääräykset 31, 32 ja 34 kuulumaan seuraavasti. 31. Tiivistetyn jätetäytön ja esipeittokerroksen päälle on rakennettava kaasunkeräysputkisto tai kaasunkeräyskerros joko yhtenäisenä kerroksena tai säteittäisinä jätetäytön korkeimmalle kohdalle kaasunkäsittelypaikalle johtavina kanavina. Kaasunkeräyskerros on rakennettava sorasta, sepelistä, louheesta, rengasrouheesta tai muusta vastaavasta karkeasta materiaalista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kaasunkeräysputkistoa. Kaasunkeräys on järjestettävä siten, että pääosa alueella muodostuvasta kaasusta saadaan kerättyä. Kaasu on johdettava jätetäytön lakialueelle rakennettavalle vähintään 100 m 2 :n laajuiselle biosuodinalueelle. Biosuodin on rakennettava materiaalista, jossa mikro-organismit hapettavat metaanin ja haisevat rikkiyhdisteet. Biosuotimen paksuus tulee olla vähintään 1,3 metriä. 32. Esipeittokerroksen ja sen jälkeen rakennettavan kaasunkeräyskerroksen päälle on asennettava suodatinkangas ja rakennettava vähintään 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros silttimoreenista tai vastaavan tiiveysominaisuuden (vedenläpäisevyys K-arvona < 1 10-8 m/s) täyttävästä materiaalista. Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet on poistettava. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 0,4 m:n kuivatuskerros kivennäismaa-aineksesta, jonka vedenläpäisevyys on suurempi kuin 1 x 10-4 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on rakennettava pinta- ja kasvukerros, joka on vahvuudeltaan yhteensä vähintään 0,6 m. Pintakerroksen uloin osa tulee rakentaa kasvukerrokseksi soveltuvasta materiaalista, joka on nurmettava. Lopullinen kasvukerros tulee rakentaa ennen lopputarkastuksen suorittamista. Aluetta on säännöllisesti raivattava siten, että sinne ei pääse kasvamaan puustoa tai pensaita, joiden juuristo voi haitata rakenteiden toimintaa. 34. Kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden yhteydessä tehtävistä rakenteista ja käytettävistä materiaaleista on tehtävä laadunvarmistus. Tämän päätöksen muutosten osalta päivitetty laadunvalvontasuunnitelma on esitettävä valvontaviranomaisille kolme (3) kuukautta ennen työmaan aloittamista. Rakentamisen aikainen laadunvalvonta on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Laadunvarmistuksesta on laadittava raportti, johon on sisällytettävä tiedot rakenteiden laadunvalvonnasta, käytettävien materiaalien rakeisuusmittauksista ja vedenläpäisevyysarvoista ja rakennustöiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta. Luvan hakijan on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle työn loppuun suorittamisesta ja alueella on pidettävä lopputarkastus. Hankkeesta tulee tehdä loppuraportti, josta selviää käytettyjen materiaalien laatu sekä massamäärät, työn toteutus sekä laadunvarmistumisen raportti. Loppuraportti on toi-
mitettava kolme (3) kuukautta ennen lopputarkastusta Lapin ELYkeskukselle ja Muonion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lopputarkastus tulee pitää viimeistään 15.9.2012. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 1, kohdan 5 (13/2002) mukaan lupaviranomainen voi päätöksellään lieventää kaatopaikan pintarakenteita koskevia vaatimuksia, jos kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveysja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristösuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Kaatopaikalla käytettävän tekniikan ja haittojen torjuntamenetelmien on tällöinkin oltava jätelain 6 :n 5 kohdassa säädetyn mukaisia. Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1975 ja se sijaitsee noin 12 km:n etäisyydellä Muonion keskustasta lounaaseen. Sen toiminta on lakannut vuonna 2007. Kaatopaikka ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Kaatopaikka-alueelta on etäisyyttä lähimmälle luokitellulle pohjavesialueelle (Pietaraisenvaara nro 1249817 A ja 1249817 B, III-luokka) noin 450 m länteen. Kaatopaikka-alueen laajuus lisäalueineen on noin 5 ha. Suljettava loppusijoitusalue on noin 1,6 ha. Vanhalla kaatopaikka-alueella (1,4 ha) sijaitsee nykyisin hyötyjätteiden keräysalue. Kaatopaikalle on sijoitettu vuosittain yhdyskuntajätettä noin 400 tonnia ja 60 120 tonnia rakennusjätettä. Kaatopaikan ympäristövaikutukset ovat kaatopaikan koko, sijainti ja tarkkailutulokset huomioonottaen pienet. Kaatopaikan ympäristövaikutukset pienenevät edelleen loppusijoitusalueen sulkemistoimenpiteiden jälkeen. Hakemusasiakirjojen mukaan kaatopaikan vaikutukset sen alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ovat vuodesta 2002 lähtien suoritetun tarkkailun tulosten perusteella olleet jokseenkin merkityksettömiä. Yleisesti ottaen pitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla koko tarkkailun ajan ja vastaavat normaaleja pitoisuuksia luonnonvesissä. Kaatopaikan jätetäytön vieressä olevista pohjavesiputkista otettujen vesinäytteiden tuloksien mukaan kaatopaikalla on, etenkin typen ja fosforin osalta pohjavettä kuormittava vaikutus. Kaatopaikalta aiheutuvaa kuormitusta pohjavesiin ei voida pitää merkittävänä otettaessa huomioon, että kyseessä ei ole pohjavesialue, eikä alueella ole muutakaan vedenottoa. Muodostuva pohja- ja vajovesi purkautuu kaatopaikkaa ympäröiville suoalueille ja edelleen metsäojiin Lisäksi pohjavesien pitoisuudet ovat pienentyneet viime vuosina ja tulevat edelleen pienenemään peittokerrosten rakentamisen myötä. Näin ollen kaatopaikan pintakerroksia koskevista vaatimuksista voidaan poiketa tämän ympäristölupapäätöksen mukaan. Lupamääräysten mukaiset rakenteet sisältävät kaikki kaatopaikan pintarakennekerrokset.
13 Lupamääräysten perustelut 31. Kaatopaikkakaasujen hallittu johtaminen ja käsittely vähentää kaasujen aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja niiden itsesyttymisen vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja haittaa siten alueen maisemointia. Lupamääräyksessä on tarkennettu biosuodattimelle asetettuja vaatimuksia vastaamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoa pienillä kaatopaikoilla. 32. Suotovesien määrän minimoimiseksi tiivistyskerros tulee olla rakennusmateriaalista, jonka vedenläpäisevyyden K-arvo on pienempi kuin 1 10-8 m/s. Tiivistyskerroksen rakentaminen paremmin vettä läpäisevästä materiaalista lisää sadevesien imeytymistä jätetäyttöön ja muodostuvien suotovesien määrää. Näin ollen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysvaatimuksia ei ole muutettu. Kuivatuskerroksen rakentamisella varmistetaan suotovesien poistuminen rakenteista hallitusti. Kuivatuskerros muodostaa tiivistyskerroksen kanssa vedenkulkua ohjaavan rakenteen ja alentaa tiivistyskerrokseen kohdistuvaa vesipainetta. Rakennusmateriaalin on oltava hyvin vettä läpäisevää ja muutenkin ominaisuuksiensa puolesta sovelluttava kuivatuskerrokseen. Suunnitelmassa on esitetty yhdistetyn pinta- ja kuivatuskerroksen rakentaminen. Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista (861/1997) on esitetty, että kaatopaikan pintarakenteissa tulee olla erillinen kuivatuskerros. Kuivatuskerroksen tarkoituksena on johtaa pintakerroksen läpi suotautuneet vedet loppusijoitusalueelta pois, ennen niiden imeytymistä jätetäyttöön. Pintarakenteen oikean teknisen toiminnan varmistamiseksi kuivatuskerrosta ei voi jättää pois. Otettaessa huomioon kaatopaikan pieni koko, ei kuivatuskerroksen ohentaminen vaikuta olennaisesti sen toimintaan. Pinta- ja kasvukerroksen tarkoituksena on toimia routasuojana alemmille rakennekerroksille ja kasvualustana kylvetylle nurmelle ja luontaisesti kasvaville kasveille sekä pensaille. Pinta- ja kasvukerros edistää pintavaluntaa ja suojaa alempia kerroksia kasvien juurilta. Lisäksi kasvukerroksella on tärkeä maisemallinen merkitys siten, että kaatopaikka sulautuu hyvin ympäristöön. Pintakerroksen ohentamisella ei vaaranneta alempien rakenteiden toimintaa, otettaessa huomioon alueen kasvittamisesta annettu määräys ja talviaikana lumen suojaava vaikutus routaa vastaan. Suodatinkankaan asentamisella estetään kaasunkeräyskerroksen tukkeutuminen. 34. Laadunvarmistusraportin tarkoituksena on varmistaa, että työt on suoritettu riittävällä huolellisuudella ja rakentamisessa on käytetty lupaehtojen määräämiä menetelmiä ja rakennusmateriaaleja. Työnaikaisella laadunvalvonnalla varmistetaan pintarakenteiden toimivuus ja mahdollisimman hyvä lopputulos. Toiminnalle on laadittu laadunvalvontasuunnitelma, jota on tarpeen täydentää tämän päätöksen sisältöä vastaavaksi.
Rakentamisen laadunvalvontasuunnitelman laatimisella voidaan etukäteen tarkastella rakentamisen laatuun liittyviä yksityiskohtia. Valvonnalla, loppuraportoinnilla ja tarkastuksella varmistetaan, että toiminta on ollut asianmukaista rakennustöiden kaikissa vaiheissa ja rakennustyöt on toteutettu suunnitelmien mukaisesti, ja ettei alueesta myöhemminkään aiheudu riskiä ympäristölle tai terveydelle. Lopputarkastuksen määräajalla varmistetaan, että kaatopaikan sulkeminen tapahtuu joutuisasti ja kaatopaikkatoiminta alueella loppuu. Ympäristöluvan valvonnasta vastaavilla viranomaisilla on oikeus saada valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnasta. 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Lapin ympäristökeskuksen ko. toiminnalle 14.2.2005 myöntämän ympäristölupapäätöksen Dnro 1396Y0289-121 lupamääräykset 31, 32 ja 34. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 28, 31 ja 41-43 :t Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 5 ja 16-20 :t Jätelaki (JäteL 1072/1993) 6 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) liite 1 kohta 5 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17
15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 583 euroa. Lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksutaulukon mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan perusmaksu on 8 610. Lupamääräysten muuttamisesta koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Juha Anttila Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Sami Koivula. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Juha Anttila. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 587 3182 tai 020 636 1020. JA/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 29.11.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.