Kotka Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Kymen Yrittäjät ry, N=178 Kunta, Kotka, N=43 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 6,0 2014 6,2 Kunta 12 26 23 35 2 2 ALUE 2016 6,3 2014 6,2 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 9 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Kymi, N=178) Keskiarvot 4-10 Koko maa 6,7 Alue 6,3 Pyhtää 7,6 Iitti 7,5 Kouvola 6,2 Hamina 6,2 Kotka 6,0 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 5 5 21 17 12 12 9 24 27 26 30 23 31 37 26 15 23 16 23 21 19 34 30 33 35 26 24 28 17 7 7 12 12 4 5 6 7 8 9 10 2 7 2 5,7 6,2 6,7 5,7 6,1 6,5 6,0 6,3 6,7 6,2 6,5 6,8 5,8 6,0 6,3 6,1 6,3 6,7 6,4 6,6 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Kotka, N=43) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 5,7 6,3 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 5,7 6,0 6,0 6,3 6,2 6,6 5,8 5,8 6,1 6,4 2016 2014 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,4 6,9 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 19 33 33 14 2-0,5-0,2 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 19 28 44 9-0,6-0,3-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 23 30 37 9-0,7-0,4-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 28 19 37 9 7-0,5-0,4-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 26 40 23 12-0,8-0,5-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 30 42 21 7-1,0-0,7-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 37 26 26 12-0,9-0,6-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 37 28 23 12-0,9-0,6-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,7 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 32 22 32 12 2-0,4-0,2-0,5 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 24 27 22 27-0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 9 26 40 21 5-0,1 0,1 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 12 12 42 33 2 0,0 0,3 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 14 16 47 19 5-0,2 0,0 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 26 23 42 9-0,7-0,5-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 16 30 30 30 37 35 16 30 28 30 30 28 60 37 37 28 26 30 9 7 2 5 52 2 7-0,9-0,7-0,4-0,4-0,3-0,1-0,8-0,7-0,5-1,0-0,7-0,6-0,8-0,7-0,4-0,9-0,6-0,4 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 21 40 33 7-0,7-0,5-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 16 33 35 16-0,5-0,3-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 21 33 42 5-0,7-0,4-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 14 31 43 7 5-0,4-0,2 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 26 19 47 7 2-0,6-0,4-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Kotka, N=43) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 17 20 34 27 2-0,2-0,1-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 15 22 41 22-0,3-0,1-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 25 22 28 22 2-0,5-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 22 18 30 28 2-0,3-0,1-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Kotka, N=43) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Koulutus ja osaaminen Kunnan viestintä ja tiedottaminen Elinkeinopolitiikka ja resurssit 35 25 30 32 34 28 19 23 23 32 30 23 30 56 46 51 41 65 79 76 73 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32