+- 1980 LAKE PLAID- MOSKOVA
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 II 111 IV V VI VII LIITTEET YLEISKATSAUS JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO Jäsenistö Kunniajäsenet Valtuuskunta Puheenjohtajisto Hallitus Työvaliokunta Varainhoito ja tilintarkastus Kokoukset Virkailijat VALIOKUNNAT 1 Talousvaliokunta 2 Kansainvälinen valiokunta 3 Valmennusvaliokunta 4 Tiedotusvaliokunta KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 1 Kansainvälinen Olympiakomitea 2 Euroopan kansallisten komiteoiden liitto 3 Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliitto 4 Pohjoismaiden olympiakomiteoiden kokoukset 5 Muu kansainvälinen edustus TALOUS 70-VUOTISJUHLAT Ansiomitali Juhlavastaanotto Iltajuhla KUNNIANOSOITUKSET Pöytäviiri Ansiomitali Tase ja tuloslaskelma Ongelmia olympialiikkeemme ympyröissä Erikoisleirit Muut avustukset Valmentajamäärärahat Valmennusmäärärahajako 2 4 4 4 4 8 9 9 10 10 10 11 11 11 12 13 15 15 15 16 16 17 18 19 19 19 20 22 22 22
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 2 1 YLEISKATSAUS Toimintavuoden aikana tuli kuluneeksi 70 vuotta Suomen Olympiayhdistyksen - alkuaan Suomen Olympialainen Komitea - perustamisesta. Tapahtuma sai runsaasti julkisuutta osakseen erityisesti juhlapäivänä 4.12.1977, jolloin vietettiin varsinaisia juhlallisuuksia. Päivän ohjelmaan sisältyivät virallinen vastaanotto Olympiastadionilla Suomen Urheilumuseossa, jota kunnioitti käynnillään mm. Tasavallan Presidentti sekä iltajuhla Hotelli Kalastajatorpalla arvovaltais~ne vieraineen. Kansainvälinen toiminta on ollut vilkasta. Edustajamme ovat osallistuneet Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK), kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliiton (GANO) ja Euroopan kansallisten komiteoiden liiton (ENO) kokouksiin sekä perinteiseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Valmennus- ja koulutustoiminta on keskeisin asia toimintavuonna, jolloin olympiakisoja ei ole. Valtaosa varoista on kohdistunut urheilijoiden valmennustukeen, erikoisleireihin, tutkimustoimintaan sekä monipuoliseen urheilulääkäreiden, -tutkijoiden, valmentajien ja urheilutoimittajien koulutustoimintaan. Tästä saatu palaute osoittaa, että koulutusta todella tarvitaan myös asiantuntijatasolla ja tämä rohkaisee jatkamaan toimintaa. Huippu-urheilun tukeminen, tietojen hankkiminen ja soveltaminen sekä taustatietojen antaminen näyttävät muodostavan laajan kokonaisuuden, jossa jokainen osa-alue tukee ja tarvitsee toinen toistaan. Taloudelliset edellytykset olympiadin 1977-80 ajaksi on pyritty varmistamaan. Konsulttitoimistoksi valittu Projektiryhmä Ky valmisteli taloudelliset yhteistyösopimukset 10 suomalaisen yrityksen kanssa niin, että ne voitiin allekirjoittaa jo toimintavuoden / alkupuoliskolla. Tähän liittyen on allekirjoitettu myös sopimukset olympialiittojen kanssa urheilijoiden käytöstä markkinoinnissa. Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen kunnioitti tervehdyskäynnillään virallista 70-vuotisjuhlavastaanottoa. Kuvassa presidentti, komitean puheenjohtaja 1937-46, keskustelee tämän päivän olympiajohtajiemme kanssa. TV-2 on aloittanut ohjelmasarjan nimelta KurVi, joka esitetään kerran kuukaudessa. Ohjelmaan sisältyy mm. urheiluaiheinen tietokilpailu, johon osallistuva tukee ostamansa postikortin hinnalla olympiavalmennusta. 1977-80 markkinointi tunnukseksi valittiin suunnittelukilpailun perusteella Poronmaito-niminen työ, jonka taiteilija Hannu Hiltunen on luonut. Tunnus esiintyy myös emo postikortissa. Taloudelle on kuitenkin ratkaisevaa ollut valtiovallan myönteinen suhtautuminen, sillä toimintavuoden tulopuolesta 77 % on saatu valtionavustuksena.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 3 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 4 Suomen Olympiakomitea ja koko maailman olympialiike koki vakavan menetyksen, kun kaupunginjohtaja Erik von Frenckell poistui keskuudestamme lähes 90 vuoden lassä. Hänen laaja ja mittava elämäntyönsä kohdistui mm. olympiaurheiluun. Erik von Frenckell oli Suomen Olympiakomitean Jasen vuodesta 1919 vuoteen 1976, jolloin hänet valittiin kunniajäseneksi ja KOK:n jäsen hän oli vuosina 1948-76. 1976 hänet valittiin myös KOK:n kunniajäseneksi. Erik von Frenckell v.aikutti merkittävästi KOK:n tekemään päätökseen myöntää vuoden 1952 olympiakisat Helsingille. Hän toimi näiden XV olymriakisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Erik von Frenckellin tiedot ja kokemukset tunnettlln ja tunnustettiin sekä kotimaassa että ulkomailla ja siksi onkin ymmärrettävää, että hänen poismenonsa johdosta saapui runsaasti surunvalitteluja eri puolilta maailmaa. II JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO Jäsenistö Yhdistyksen jäsenliittoja on 32 ia ne ovat seuraavat: Finlands Svenska entralidrottsförbund Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Työväen Urheiluliitto Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Jousiampujain Liitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Keikkailuliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentooalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkarluliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen ~ainonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto TAKARIVI, VASEMMALTA pääsihteeri Kosti Rasinperä, toimistosihteeri Anja Anteroinen toimistonhoitaja Anneli Schwartz, valmennuspäällikkö Kalevi ' Tuominen, markkinointipäällikkö Erkki Woivalin, varatuomari E J Toivanen, toimitusjohtaja Simo Klimscheffskij, pääsihteeri Ossi Sjöman, varatuomari arl-olaf Homen, varatuomari Seppo Alkunen yhteiskuntatiet.maisteri Lasse Eskonen, tarkastaja Olavi Veste;inen PR-päällikkö Helge Nygren ' ETURIVI, VASEMMALTA kansleri Kaarlo Hartiala, vuorineuvos Paavo Honkajuuri, fil.maisteri Marjatta Väänänen, toimitusjohtaja Hannu Koskivuori, kauppaneuvos Jukka Uunila, varatuomari Pertti Paloheimo, kauppatiet.maisteri Peter Tallberg, johtaja Lennart Kivi Kunniajäsenet Valtuuskunta Yhdistyksen kokouksessa on jäsenliitto;en yhteinen äänimäärä 76 ääntä. Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäseninä ovat olleet varatuomari J W Rangell, sosiaalineuvos Akseli Kaskela sekä kaupunginjohtaja Erik von Frenckell kuolemaansa 13.9.1977 asti. Valtuuskunta oli kokoonpanoitaan yhdistyksen ylimäär ä i s e e n k 0 k 0 u k s e en. 2 5. 4. 1 9 7 7 saa k kas e ura av a : a. jäsenliitoista alla mainitut henkilöt ;a heidän varamiehensä: Suomen Ampujainliitto yli-insinööri Maunu Wirtanen everstiluutnantti Olavi Eronm everstiluutnantti Ilkka Kiianlinna eversti Risto Erjola
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 5 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 6 Suomen Ampumahiihtoliitto varatuomari E J Toivanen pankinjohtaja Pekka Kuvaja Suomen Hiihtoliitto johtaja Hannu Koskivuori kauppaneuvos Rolf Hohenthal johtaja Osmo Viljakainen kauppalanjohta;a Paavo M Petäjä ekonomi Eino Karttunen johtaja Alpo Heikkinen johtaja Pentti Taavitsainen nuorisosihteeri Väinö Eskelinen Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto kauppaneuvos Aarno Pajunen rehtori Erkki Alho talouspäällikkö Keijo Tapiovaara metsänhoitaja Arvo Leppälä tehtaanjohtaja Kalevi Ruuttu konttorinhoitaja Valto Mattila diplomi-insinööri Erkki E Nurmi ATK-asiantuntija Kari Kijrkkäinen Suomen Jousiampujain Liitto rakennusmestari Esko Immonen opistonjohtaja Eero Tuomola Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Kelkkailuliitto Suomen Koripalloliitto metsäteknikko Timo Hariu merkonomi Kaj Lindberg toimitusjohtaja Markku Mäenpää professori Matti Suonperä toimitusjohtaja Esko Paltanen markkinointipäällikkö Jorma Kajanto rakennusmestari Vekka vaavola filosofian maisteri Erkki Turunen johtaja Erkki J Woivalin apulaisjohtaja Thorvald Strömberg diplomi-insinööri Erkki Kuusela rakennusarkkitehti Matti Koponen varatuomari Pertti Paloheimo päätoimittaja Martti Huhtamäki Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto toimitusjohtala Jaakko Lassi~ everstiluutnantti Eero Lohi eversti Tauno Sutela komisario Olavi Mannonen Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto johtaja Valle Resko kauppias Lauri Westerberg piiritarkasta;a Reino jörklund lähettämöpäällikkö Pekka Uotila kauppaneuvos Mauri Vierumäki metsäteknikko Veikko Rauhala diplomi-insinööri Niilo Lehm arkkitehti Seppo Nurminen johtaja Kauko Penttilä pankinjohtaja Kalevi Holma liikunnanohjaaja Mauri Rauvanto insinööri Eino Mäkinen urheilutoimenjohtaia Sakari Puuras insinööri Tapio Sularanta valtiotieteiden maisteri Esa Lomma kansliasihteeri Aulis viilonm Suomen Käsipalldliitto teollisuusneuvos Ove Holvikari myyntipäällikkö Lars-Erik Ahlgren Suomen Kävelyurheiluliitto eversti Väinö Kangaspunta laborantti Kalevi Heinämaa Suomen Lentopalloliitto varatuomari Seppo Hieta diplomi-insinööri Rune Nylander Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto ministeri Jouko Loikkanen levikkipäällikkö Esko Piipponen merkonomi Max Westerberg kansanedusta;a Antti voh;onen tekniikan tohtori Sven Olof Hultin diplomi-insinönri ör;e Nordberg
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 7 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 8 Suomen Pyöräilyliitto toimitusjohtaja Simo Klimscheffski; toimitusjohtaja Raimo Vauhkonen Suomen Ratsastajainliitto johtaja Viktor Jansson johtaja Veikko Maunula Suomen Soutuliitto varatuomari Seppo Alkunen ekonomi Nils äckman Suomen Taitoluisteluliitroministeri Mar;atta Väänänen rouva Jane Erkko Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto rakennusmestari Kai Hagelberg insinööri irger Kivelä ekonomi Pertti O;ala arkkitehti Lasse Laippala isännöitsi;ä Nisse Hagman kelloseppä ~entti Karvonen toimitusjohtaja Yrjö Kokko luottopäällikkö Olavi Lehtisalo liikunnanohjaaja Eila Mikola insinööri Veikko Marttinen henkilöstöpalvelupäällikkö Tuomo Metsäranta rehtori Kosti Rasinperä liikunnanoh;aaja Aulis potinkara liikunnanopetta;a Pirjo Häggman arkkitehti Pekka Ojonen lehtori Tuomo Jalantie ylitarkasta;a Leena Jääskeläinen ekonomi Olli Laiho b. Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaiset jäsenet kansanedustaja Paavo Aitio yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Eskonen urheilutoimen;ohtaja Pentti Heinonen viestiteknikko Juhani Järvinm rouva Elli Kahila puheenjohtaja Osmo Kaipainen johtaja Lennart Kivi tohtori Pekka Kiviaho kansanedustaja Ensio Laine toimistonjohtaia Väinö pässilli sosiaalineuvos Unto Siivonen pääsihteeri Ossi Sjöman tarkastaja Olavi Vesterinen kiinteistöneuvos Oiva Eloranta valtiosihteeri Teemu Hiltunen urheilutoimenjohtaja Matti Malin pääjohtaja Esko Niskanen PR-päällikkö Helge Nygren k a u p u n gin; 0 h t aj a P e k kap a av ola sosiaalineuvos Väinö Soininen kansliapäällikkö Jaakko Numm~ nen toimistopäällikkö Reijo Vart~ Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 25.4.1977 tehtiin seuraavat muutokset valtuuskunnan kokoonoanoon: Suomen Purjehtijaliitto varalle Suomen Urheiluliitto tekniikan tohtori Sven Olof Hultinin tilalle diolomiinsinööri örje Nordberg diplomi-insinööri örje Nordbergin tilalle diplomi-insinööri Ilkka Tuominen toimitusjohtaja Yrjö Kokon tilalle varatuomari arl-olaf Homen c. Valtuuskunnan erikoisjäsenet vuorineuvos Paavo Honkajuuri kauppatieteen maisteri Peter Tallberg oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman rehtori Folke Nyberg varatuomari Magnus StAhlberg toimitus;ohta;a Jukka Uunila kauppaneuvos Erkki Kivelä kansleri Kaarlo Hartiala diolomi-insinööri Osmo Niemdä pääsihteeri Mauri Oksanen Puheenjohtajisto Valtuuskunnan varsinaisten jäsenten lukumäärä on ollut toimintavuonna 80. Yhdistyksen ja hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Jukka Uunila ja varaouheenjohta;ina puheenjohtaja Osmo Kaipainen, johtaja Hannu Koskivuori ja varatuomari Pertti Paloheimo. Yhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi kansleri Kaarlo Hartiala ja valtuuskunnan varapuheenjohtajana johtaja Lennart Kivi.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 9 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 10 Hallitus Ty5va1iokunta Hallituksen kokoonpano on ollut 25.4.1977 asti seuraava: puheenjohtaja varapuheenjohtajat jäsenet toimitusjohtaja Jukka Uunila puheenjohtaja Osmo Kaipainen johtaja Hannu Koskivuori varatuomari Pertti Paloheimo vuorineuvos Paavo Honkajuuri kauppatieteen maisteri Peter Tallberg kansanedustaja Paavo Aitio varatuomari Seppo Alkunen yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Eskonen rakennusmestari Kai Hage1berg valtiosihteeri Teemu Hiltunen toimitusjohtaja Simo K1imscheffskij toimitusjohtaja Yrj5 Kokko ministeri Jouko Loikkanen toimitusjohtaja Markku Mäenpää PR-pää11ikkö Helge Nygren oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman liikunnanohjaaja Mauri Rauvanto pääsihteeri Ossi Sj5man sosiaalineuvos Väin5 Soininen varatuomari E J Toivanen tarkastaja Olavi Vesterinen kauppaneuvos Mauri Vierumäki johtaja Erkki J Woiva1in ministeri Marjatta Väänänen Valtuuskunnan kokouksessa 25.4.1977 muuttui hallituksen kokoonpano seuraavasti: toimitusjohtaja Yrj5 Kokon tilalle varatuomari arl-olaf Homen sekä valtuuskunnan kokouksessa 28.11.1977 seuraavasti: Ty5va1iokuntaan kuuluivat seuraavat: tarkastaja Olavi Vesterisen tilalle viestiteknikko Juhani Järvinen hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila hallituksen varapuheenjohtaja Osmo Kaipainen "" Hannu Koskivuori "" Pertti "Paloheimo valtuuskunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartia1a valtuuskunnan varapuheenjohtaja Lennart Kivi Varainhoito ja tilintarkastus Kokoukset Virkailijat Yhdistyksen kirjanpitoa on toimintavuonna hoitanut ylioppilasmerkonomi Anja Anteroinen. Yhdistyksen tilintarkastajina ovat valtuuskunnan vuosikokouksessaan 25.4.1977 valitsemat ekonomi Eric Nyholm, HTM ja ekonomi Sakari Aarniala, HTM. Heidän varamiehikseen on valittu ekonomi Ilmari Aro ja ta10uspää11ikk5 Raimo Hakola. Va1vontati1intarkastajaksi valittiin ekonomi Keijo Aaltonen, KHT. Suomen Olympiayhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin 25.4.1977. Valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseen 25.4.1977 ja syyskokoukseen 28.11.1977. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seuraavasti: 12.1,4.4, 25.4, 16.5, 9.6, 5.9, 17.10 ja 28.11. Ty5va1iokunta kokoontui seuraavasti: 12.1,4.4, 14.4,25.4, 16.5, 5.9, 17.10, 14.11 j a 28.11. Olympiakomitean pääsihteerinä on toiminut 31.7.1977 asti varatuomari Magnus Ståhlberg ja 1.8 lähtien voimistelunopettaja Kosti Rasinperä, va1mennuspää1-1ikk5nä voimistelunopettaja Kalevi Tuominen, toimistonhoitajana diplomisihteeri Anneli Schwartz ja toimistosihteerinä ylioppilasmerkonomi Anja Anteroinen.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 11 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 12 111 VALIOKUNNAT 1 Talousvaliokunta Talousvaliokunta on kokoontunut toimintavuoden aikana 12 kertaa; pöytäkirjan pykäliä on näissä kokouksissa kirjoitettu 104. Valiokunnan kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri 2 Kansainvä l inen valiokunta toimitusjohtaja Markku Mäenpää 4.5 asti varatuomari Magnus Ståhlberg 4.5 alko varatuomari Seppo Hieta sosiaalineuvos Väinö Soininen varatuomari E J Toivanen toimistosihteeri Anja Anteroinen Hallitus valitsi Projektiryhmä Ky:n komitean markkinointikonsultiksi. Tämän johdosta yhtiön toimitusjohtaja Markku Mäenpää pyysi eroa tehtävästään talousvaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin sen jäsen varatuomari Magnus Ståhlberg. Talouden alaan kuuluvia asioita on käsitelty myös komitean markkinointiryhmässä, joka on ideoinut mon~n tavoin hankinta- ja markkinointitoimintaamme. Kun taloudelliset yhteistoimintasopimukset oli allekirjoitettu 10 suomalaisen liikeyrityksen kanssa, muodostettiin näiden ja komitean edustajista "Poronmaitoklubi". Se on yhteiselimenä hoitanut kaikkia osapuolia kiinnostavia asioita. Myös naistoimikunta on käynnistänyt toimintansa puheenjohtajana liikkeenharjoittaja Hilkka Koskimaa. Toimeksiantonsa mukaisesti on talousvaliokunta valmistellut ja hallitukselle esitellyt suuren joukon taloudenhoitoon liittyviä asioita. Tällaisia ovat olleet mm. markkinointisopimusten käsittely, olympialiittojen kanssa laadittujen sopimusten valmistelu, talousarvion laatiminen ja Moskovan olympiakisojen järjestelytoimikunnan kanssa solmittujen sopimusten laadinta. Toimintavuoden aikana on valiokunta kokoontunut kolme kertaa. Pöytäkirjaan on merkitty yhteensä 15 pykälää. Valiokunnan kokoonpano on seuraava: 3 Valmennusvaliokunta Valiokunta on valmistellut komiteaamme koskevat kansainväliset asiat, kuten kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliiton, Euroopan liiton ja pohjoismaisten olympiakomiteoiden kokousten asiat. Se on käsitellyt myös KOK:n sääntömuutosasiat. Valmennusvaliokunnan kokoonpano oli toimintavuonna seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri johtaja Erkki J Woivalin tekniikan tohtori Friedrich lanz lääketieteen lisensiaatti Risto Elovainio liikunnanohjaaja Seppo Haavisto valmennuksen johtaja Heikki Kantola lääketieteen lisensiaatti Juha Kataja koulutussihteeri Martti Kempas lääketieteen ja kirurgian tohtori Helmer Kvist valmennuspäällikkö Antti Lanamäki lajipäällikkö Seppo Liitsola suunnittelujohtaja Heikki Niininen päävalmentaja Kauko Palvalin valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen Valmennusvaliokunta piti toimintavuoden aikana lo kokousta, joista kertyi 84 pöytäkirjapykälää. Koska kyseessä oli olympiadin aloittava toimintavuosi, valiokunnan työskentely keskittyi lähinnä koulutusseminaareissa tiedon välittämiseen valmentajille. Koko olympiadia koskeva valmentaja- ja muun koulutuksen yleis suunnitelma laadittiin. Suunnitelma noudattaa käytäntöä, jossa kahden ensimmäisen vuoden aikana annetaan osittain kertauksenomaisesti perustiedot mm. psykologisesta ohjelmoinnista, elimistön energiatalous- ja ravintokysymyksistä, taidon ja tekniikan taustasta ja opettamisesta sekä voiman ja nopeuden sekä kestävyyden kehittämisestä. Keväällä järjestetyn tutkijakongressin tarkoituksena oli saada koko olympiadia koskeva pitkäjänteinen tutkimussuunnitelma mahdollisimman perusteellisesti kansallisella huipputasolla päätettäväksi. Kunkin olympia~almentajaseminaarin nk. pienryhmäseminaarit. jälkeen järjestettiin puheenjohtaja jäsenet sihteeri kansleri Kaarlo Hartiala varatuomari arl-olaf Homen puheenjohtaja Osmo Kaipainen johtaja Lennart Kivi varatuomari Magnus Ståhlberg varatuomari Magnus Ståhlberg 31.7 asti pääsihteeri Kosti Rasinper ä 1. 8 alkaen / I
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 13 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 14 / Toimintavuonna seminaareja järjestettiin seuraavasti: 8-9.2.1977 28-31.3.1977 15.4.1977 11-13.5.1977 13-16.9.1977 12-13.11.1977 30.11-3.12.1977 urheilutoimittajaseminaari Suomen Urheiluopisto, Vierumäki olympiavalmentajaseminaari Hotelli Ellivuori, Karkku tutkijakongressi Säästöpankkiopisto, Espoo puolustusvoimien valmentajaseminaari Kuortaneen Urheiluopisto olympiavalmentajaseminaari Hotelli Joutsenlampi, Joutsa urheilulääkäriseminaari Hotelli Aulanko, Hämeenlinna olympiavalmentajaseminaari Hotelli Ellivuori, Karkku Seminaarimuistiot laati alkuvuodesta liikuntakasvatuskandidaatti Kari Vehviläinen ja syksystä lähtien liikuntakasvatuskandidaatti Risto Koskinen. Muistiot on jaettu edelleen seminaarien osanottajille sekä jäsenjärjestöille ja kaikille muille valmennustietoutta jakaville järjestöille. Tiedotusvaliokunnan näkyvimmät toimenpiteet ovat kohdistuneet julkiseen sanaan. Sen aloitteesta on toimeenpantu lehdistö- ja tiedotustilaisuuksia sekä luotu ohjelma urheilutoimittajien seminaariin. Valiokunta on paneutunut myös olympiadin aikana tehtävien kotija ulkomaille levitettävien bulletiinien tekemiseen. Valiokunnan toimesta on valmistunut komitealle oma adressi käytettäväksi sekä onnitteluihin että surunvalitteluihin. Komitean täyttäessä joulukuussa 70 vuotta toimitettiin lehdistölle runsaasti materiaalia, joka käsitteli monipuolisesti komitean työtä ennen ja nyt. Tätä materiaalia lehdistö käytti kiitettävin runsaasti hyväkseen. Valiokunnan asettama työryhmä on valmistanut tehtäväluettelon olympiajoukkueiden tiedottaja-yhdysmi ehelle sekä tähän liittyen määritellyt ne ominaisuudet, jotka tehtävään valittavalta henkilöltä tulee vaatia. Myö s henkilökysymystä on valmisteltu. Syyskuussa järjestettiin valiokunnan toimesta olympiadin 1977-80 kisatunnuksen esittely tilaisuus. Esiteltä v i nä olivat tunnuksen suunnittelija, taiteilija Hannu Hiltunen sekä taloudelliset yhteistyökumppanit. Toimintavuoden kuluessa tutkimustoiminnassa keskityttiin professori Herman Adlercreutzin sekä hänen työryhmänsä tutkimusprojektin rahoittamiseen. Projektissa tutkitaan lähinnä kovasta harjoittelusta palautumista sekä korkealla harjoittelua. Tutkimusprojekti on kaksivuotinen. 4 Tiedotusvaliokunta Tiedotusvaliokunta on kokoontunut toimintavuoden kuluessa kuusi kertaa kirjaten 51 pöytäkirjan pykälää. Valiokunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja jäsenet jäsen, sihteeri PR-päällikkö Helge Nygren varatuomari Seppo Alkunen yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Eskonen toimittaja Matti Salmenkylä tiedotuspäällikkö Pertti Eteläpää Valiokunta on ldatinut oman toimenkuvansa, jota se on pyrkinyt myös käytännössä toteuttamaan. II Ii
~UOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 15 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 16 IV KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälinen toiminta on ollut vilkasta ja komiteamme on ollut siinä mukana. Perinteinen pohjoismainen yhteistyö on jatkunut; yhteisissä kokouksissa on sovittu menettelystä KOK:n, GANO:n ja ENO:n kokouksissa. Myös eri tapahtumien - kuten omien 70- vuotisjuhlallisuuksien ja Lahden MM-hiihtojen yhteydessä - on ollut yhteydenpitoa. Ensimmäiset kontaktit Lake Placidin ja Moskovan olympiakisojen järjestäjiin on myös otettu. Kansainvälinen Olympia-Akatemia (Nissiotis), Olympic Solidarity(Ritter) ja kansainvälisten urheiluliittojen liitto (Keller) antoivat raportit. DDR:n Olympiakomitean pääsihteeri Heinze selosti UN E SOn ja kansainvälisten urheilujärjestöjen välisiä suhteita käsitelleen kongressin työn tuloksia. Erityisen pitkän ja perusteellisen puheenvuoron käytti Sveitsin Olympiakomitean puheenjohtaja Gafner aiheesta "Huippu-urheilijat tänään ja huomenna". 1 Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) KOK:n jäseninä ovat edelleen olleet vuorineuvos Paavo Honkajuuri ja kauppatieteiden maisteri Peter Tallberg. He osallistuivat 15-18.6.1977 Prahassa pidettyyn KOK:n 79. istuntoon. Komitean ja KOK:n suomalaisten jäsenten välinen yhteistyö on jatkunut kiinteänä ja luottamuksellisena. Mm. heidän osallistumisensa hallituksemme kokouksiin on ollut kiitettävää. 2 Euroopan kansallisten komiteoiden liitto (ENO) ENO:n 8. yleiskokous pidettiin 28-29.10.1977 Liechtensteinin Vaduzissa. ENO:n jäsenmaista paikalla oli 31 ja edustajia 56. Komiteastamme kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Jukka Uunila, kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala ja pääsihteeri Kosti Rasinperä. Kokouksessa hyväksyttiin järjestön toimintakertomus ja tilit kaudelta 1976-77 sekä laadittiin vuoden 1978 talousarvio. Kansainvälisen olympialiikkeen keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä päätettiin käsitellä seuraavassa yleisistunnossa ja sitä varten asetettiin viisi toimikuntaa, joissa kussakin on neljä jäsentä. Työtyhmien tehtäväalueet ovat seuraavat: 1 olympiakisojen tulevaisuus, puheenjohtajana toimii Liechtensteinin olympiakomitean puheenjohtaja Ritter ja jäsenenä mm. Kaarlo Hartiala 2 olymp iaisännyys ja -kylä 3 kisojen laajentuminen 4 ENO:n asema olympialiikkeessä 5 taloudelliset asiat Käsiteltävinä olivat myös eri kansallisten olympiakomireoiden tekemät aloitteet. Nä~ä ei kuitenkaan tehty lopullisia päätöksiä. Vuoden 1978 yleiskokous päätettiin pitää 16-20.6.1978 Sofiassa. Kun vuoden 1979 yleiskokouspaikasta päätettiin, hakijaksi ilmoittautui ainoastaan elgian Olympiakomitea, joten kokous pidetään rysselissä. 3 Kansalliiten olympiakomiteoiden maailmanliitto (GANO) GANO:n yleiskokous pidettiin Abidjanissa 27.3-1.4. Läsnä oli 86 kansallista olympiakomiteaa, näiden joukossa Suomi, jota edustivat kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala ja pääsihteeri Magnus Ståhlberg. Kokouksissa oli tarkoitus vaihtaa mielipiteitä olympialiikkeeseen ja -kisoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, tehdä ja rekisteröidä aloitteita sekä näiden perusteella antaa KOK:lle suosituksia. Selvänä pyrkimyksenä oli kansallisten olympiakomiteoiden ja sen yhteisjärjestön vahvistaminen &ekä Afrikan maiden itsearvon korostaminen. Sääntömuutosesitysten käsittely osoitti, että näissä kysymyksissä oli vaikeata saavuttaa yksimielisyyttä. Seuraava GANO:n kokous pidetään elokuussa 1979 Puerto Ricossa. Abidjanissa pidettiin myös KOK:n työvaliokunnan ja GANO:n yhteiskokous. Tässä kokouksessa toistui huomattava määrä GANO:n kokouksen asioista. Erikseen mainittakoon Kanadan antama raportti vuoden 1976 Montrealin olympiakisoista sekä vuoden 1980 talvi- ja kesäkisojen järjestely toimikuntien puheenjohtajien käyttämät puheenvuorot. 4 Pohjoismaiden olympiakomiteoiden kokoukset Toimintavuoden e n simmäinen Pohjoismaiden olympiakomiteoiden kokous pidettiin Abidjanissa 27.3.1977. Suomea edustivat Hartiala ja Ståhlberg. Kokouksessa käsiteltiin GANO:n kokousohjelmaa, o 1 y m p i c S 0 l:id ari t y Y n j a koi m i k a n t a k 0 m i s s i 0 0 n 1 i i t t yy i ä asioita sekä ENO:n asemaa kansainvälisessä olympialiikkeessä. Esillä olivat myös ehdotukset KO K:n sääntö- 1pn muuttamiseksi. II
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 17 I SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 18 ~ Muu kansainvälinen edustus Seuraava Pohjoismaiden olympiakomiteoiden yhteinen kokous pidettiin Kööpenhaminassa 26.8.1977. Suomea olivat edustamassa Hartiala, kansainvälisen valiokunnan jäsen Lennart Kivi, Ståhlberg ja Rasinperä. Kokouksessa olivat esillä Olympic Solidarityn toimintaan liittyvät asiat mm. järjestön varojen käyttö. Mielipiteitä vaihdettiin myös UNESOn ja urheilun välisistä suhteista sekä ENO:n tulevasta toiminnasta. Ruotsin Olympiakomitean pääsihteeri o engtson ilmoitti, että Ruotsi tutkii mahdollisuuksia hakea vuoden 1980 talvikisoja. Tässä asiassa hän toivoi Pohjoismaiden tukea. Erityisesti Suomi, Ruotsi ja Norja olivat kiinnostuneita mahdollisista yhteisistä toimenpiteistä Lake Placidin talvikisoja varten. Tämän johdosta asetettiin toimikunta valmistelemaan sekä Lake Placidin, Moskovan, Puerto Ricon, Sofian että esikisojen kuljetuskysymyks~a. Toimikuntaan valittiin Arne Mollen, Wolf Lyberg, örje Kaas-Andersen ja Rasinperä. Toimintavuoden aikana komitean edustajat ovat vierailleet sekä Lake Placidin että Moskovan olympiakisojen järjestäjien luona. Lake Placidissä kävivät varapuheenjohtaja Hannu Koskivuori ja valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen sekä Moskovassa hallituksen jäsen Markku Mäenpää, talousvaliokunnan puheenjohtaja Magnus Ståhlberg ja pääsihteeri Rasinperä. Kansleri Hartiala on osallistunut alustajana olympialääkäreiden liiton 3. kansainväliseen kongressiin, joka pidettiin 2-6.5.1977 Salsomaggioressa, Italiassa, ja valittiin samalla liiton hallitukseen. Olympic Solidarityn järjestämään valmentajien koulutustilaisuuteen Roomassa 1.10-15.11.1977 ovat osallistuneet Uolevi Väisänen, pyöräily ja Eero Saarinen, koripallo. V TALOUS Komitean olympiadin 1977-80 ajalle laatima talousarviosuunnitelma on lähtenyt toteutumaan hyvin. Kun valtiovalta on täysimääräisesti vastannut omasta osuudestaan ja oman varainhankinnan osuus kasvoi alkuperäistä suunnitelmaa suuremmaksi, on lähtökohta todellakin hyvä. Valtionavustus oli 2.205.000 mk eli 77 % ja oman varainhankinnan nettotuotto 659.544 mk eli 23 %. Kun varaukseksi vuotta 1980 varten on siirretty 400.000 mk, on ylijäämä 52.059,50 mk. Varojen käyttö on jakautunut siten, että valmennusja koulutustoimintaan on käytetty 1.942.727 mk eli noin 81 % menojen kokonaismäärästä. Hallintokulut olivat 358.379 mk eli 15 % ja loppu 4 % on jakautunut olympiakisakulujen, kansainvälisen toiminnan ja tiedotus- ja suhdetoiminnan kesken. Komitean oman varainhankinnan osuus perustuu lähinnä niihin sopimuksiin, jotka on solmittu 10 suomalaisen liikeyrityksen, virallisen tukijan kanssa. Nämä ovat seuraavat: Kustannus Oy Apulehti, Aura Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Mallasjuoma Oy, Osuuspankkien Keskuspankki Oy, Paasivaara Yhtymä Oy S W, Oy Gustav Paulig Ab, Oy Suomen Trikoo Ab, Oy Union-Öljy Ab, Vaasan Höyrymylly Oy ja Suomen Sokeri Oy. Moskovan olympiakisojen 1980 järjestelytoimikunnan kanssa on tehty sopimus kisatunnuksen käytöstä Suomessa. Sopimuksessa mainitaan mm, ettei tunnusta käytetä kaupallisesti niillä tuotealoilla, joilla komitealla on oma sopimus. Komitean hyväksyminen tarvitaan kaikkiin järjestelytoimikunnan ja suomalaisten yritysten kesken solmittaviin sopimuksiin.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 19 SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 20 II 1: II Ii Ii II VI 70-VUOTISJUHLAT Ansiomitali Suomen Olympialainen Komitea perustettiin 2.12.1907 ja hyväksyttiin KOK:n jäseneksi samana vuonna pidetyssä järjestön 9. istunnossa Haagissa. Komitean 70-vuotispäivän vietosta päätettiin hallituksessa jo keväällä 1977. Valmisteluja varten nimettiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi tuli varapuheenjohtaja Pertti Paloheimo. JuWlapäivän pääjuhla oli tarkoitus pitää Finlandiatalossa, mutta aiemmin juhlaan lupautunut KOK:n presidentti, lordi Killanin joutui terveydellisistä syistä peruuttamaan tulonsa ja tästä syystä luovuttiin pääjuhlan vietosta. Toimikunta esitti hallitukselle, että komitean ansiomitalin lyöttäminen on tähän ajankohtaan sopiva, koska olympiaurheilun hyväksi on toimittu jo 70 vuotta ja ansioituneita on runsaasti. Hanke toteutettiin siten, että mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Kain Tapper ja sen valmisti Sporrong Oy. Mitali kuvaa Pohjolan yöttömän yön auringon ja olympiarenkaiden liikettä avaruudessa. Ensimmäinen kappale ojennettiin Tasavallan Presidentti Urho Kekkoselle komitean syntymäpäivänä 2.12.1977. Mitalia luovuttaessaan puheenjohtaja Jukka Uunila kiitti presidentti Kekkosta siitä henkilökohtaisesta panoksesta, jonka hän oli aktiiviurheilijana, urheilujohtajana - mm. 10 vuotta Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana - ja urheilevana presidenttinä antanut maamme urheilulle. Ansiomitalin säännöt hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 28.11.1977. Juhlavastaanotto Juhlavastaanotto pidettiin Suomen Urheilumuseon tiloissa Olympiastadionilla sunnuntaina, 4.12.1977. Paikka oli valittu lähinnä siksi, että museossa ovat samalla nähtävänä monet olympiakisojen historiaan liittyvät suomalaismuistot. Tervasoihduin ja Suomen sekä olymp:alipuin koristettu juhlapaikka otti vastaan ensimmäisen onnittelijansa, Tasavallan Presidentin, kello 10. Vastaanotto kesti kello 14.00 asti. Ulkomaisten V1eraiden tervehdykset aloittivat KOK:n edustajat, varapuheenjohtaja Juan Antonio Samaranch sekä suomalaisjäsenet Paavo Honkajuuri ja Peter Tallberg. Heitä seurasivat Neuvostoliiton, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin olymoiakomiteoiden edustajat. Kotimaiset urheilujärjestöt ja elinkeinoelämä muistivat komiteaamme monin lähetystöin, lahjoin, kukkasin ja sähkein. Iltajuhla Iltajuhlaa vietett11n hotelli Kalastajatorpalla. Vieraiden joukossa olivat ulkomailta saapuneet olympiakomiteoiden edustajat, suomalaisten urheilujärjestöjen johtohenkilöt, valtiovaltamme edustajat sekä komiteamme entiset ja nykyiset johtajat. Olympiaurheilijoita edustivat olympiavoittajien yhdistyksen johtomiehet puheenjohtajansa Toivo Loukolan johdolla. Tervehdyspuheen piti puheenjohtaja Jukka Uunila, joka sanoi mm: "Ateenan kisojen jälkeen Suomi on kaikissa kesä- ja talvikisoissa Sap?oroa lukuunottamatta ollut kultamaiden joukossa. Tähän päivään mennessä suomalaiset miehet ja naiset ovat ruoneet talvi- ja kesäkisoista yhteensä 114 kulta-, 106 hopea- ja 123 pronssimitalia eli kaiken kaikkiaan 343 olympiamitalia. Tätä saavutusta voidaan pitää ainutlaatuisena. Millään muulla Suomen kokoisella maalla ei ole ollut vastaavaa menestystä." Tämän jälkeen hän käsitteli olympiakomitean vaiheita KOK:ssa ja kotimaassa sekä Helsingin olympiakisoja 1952. Puheensa hän päätti: "Puuttumatta tässä yhteydessä tämän seikkaperäisemmin olympiakomiteamme historiaan on korostettava, että olympiakomitea on itse asiassa ainoa urheilullinen foorumi, jossa kaikki maamme liikuntatoiminnan keskusjärjestöt työskentelevät täysivaltaisesti samassa organisaatiossa. Komitea on tänään yhtenäinen, aktiivinen ja jäsentensä myötävaikutuksella hyviin tuloksiin pystyvä. Tästä yhtenäisyydestä ja yksimielisyydestä meidän on pidettävä kiinni. Näin toimien voi pieni kansamme luottavaisesti suhtautua niihin haasteisiin, joita olympiaurheilu kautta maailman jatkuvasti laajeten meille joka hetki esittää." Juhlapuheen piti komitean valtuuskunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala. Puhee~saan hän tarkasteli olympialiikettä monista suunnista ja tasoilta, GANO:n, KOK:n, olympialääkäreiden kansainvälisen kongressin ja ENO:n kokouksissa esille tulleiden ja tarjoamien virikkeiden pohjalta. "Olympiavuoren juurella ahertavat ovat monipuolisesti järjestyneet. He ovat keränneet voimansa ja kiistattoman asiantuntemuksensa yhteen, ovat ottaneet monet aloitteet käsiinsä ja jopa äänekkäästi häiritsevät asemien ja rituaalien suojaamien jumaltensa rauhaa." Puhuja puuttui myös niihin poliittisiin, taloudellisiin ja eettisiin ongelmiin, joita on esiintynyt ja esiintyy olympiakisojen yhteydessä. Kokemuk~iaan kesällä 1977 pidetystä UNESOn urheilua käsitelleestä kokouksesta hän eritteli: "Erityisesti sieltä kuului nyt kplmannen maailman yhteinen ja yhdistynyt ääni. Se vaatii tasaarvoisuutta myös teknisten, tiedollisten ja aineellisten palvelujen osalta. On ilahduttavaa, että sovinnollinen, jopa liikuttavan urheilumielinen yhteishenki
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 21 väritti lopullisia päätöslauselmia. Kansallisten olympiakomiteoiden taholta nostettu laajamittainen solidaarisuusohjelma muodostaa jo nyt huomattavan osan KOK:n työkohteista." Taiteellisesta ohjelmasta vastasivat trumpettitaiteilija Lauri Ojala, lausuja Veikko Sinisalo ja oopperalaulaja Jorma Hynninen. Illan viimeisen puheen piti suurlähettiläs Juan Antonio Samaranch, joka kertoi ihailustaan Suomen kansaa ja sen urheiluhenkisyyttä kohtaan.,\ KOK:n onnittelut toi I varapuheenjohtaja, suurlähettiläs Juan Antonio Samaranch. Vieressä seisovat KOK:n suomalaisjäsenet Paavo Honkajuuri ja Peter Tallberg. Neuvostoliiton Olympiakomiteaa edusti varapuheenjohtaja Victor Ivonin.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry TOIMINTAKERTOMUS 1977 22 VII KUNNIANOSOITUKSET Naap urimaan Ruotsin Olympiakomitean onnittelijana oli työvaliokunnan puheenjohtaja.g. Anderberg. Pöytäviiri n:o 106 " 107 " 108 " 109 " 110 " 111 " 112 " 113 " 114 " 115 " 116 Ansiomitali n:o 1 " 2 Suomen Urheiluopisto ' 50 v 22.5.1977 pääsihteeri Emanuel Rose 1.7.1977 toimitusjohtaja Rolf Haikkola 50 v 14.7.1977 toimittaja Tauno Jorasmaa 50 v 5.8.1977 valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen 50 v 9.8.1977 liikunnanohjaaja Mauri Rauvanto 50 v 22.9.1977 olympiavoittaja Heikki Savolainen 70 v 25.9.1977 olympiavoittaja Toivo Loukola 75 v 2.10.1977 jaostopäällikkö Tapio Pöyhönen 50 v 19.11.1977 varatuomari E J Toivanen 50 v 23.11.1977 Stadion-Säätiö 50 v 11.12.1977 Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen 2.12.1977 Stadion-Säätiö 50 v 11.12.1977 Norjan Olympiakomitea oli lähettänyt matkaan varapuheenjohtaja Joh. hr. Schönheyderin.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY:N TILINPÄÄTÖS 31.12.19]7 TASE 31. 12.1977 l r V a s t a a v a a Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset 532.567,07 Tilisaatavat 80.003,- Lainasaatavat 20.000,- 632.570,07 Käyttöomaisuus Arvopaperi t 2.400,- Kalusto 1.1.1977 18.382,45 lisäys v.1977 16.592,85 34.975,30.1. poisto 30% 10.492,59 24.482,71 26.882,71 J.W.Range11in rahaston varat Pankki talletukset 9.835,56 Arvopaperit 18.015,94 27.851,50 Tanskan Olympiakomitean puolesta onnitteli KOK:n jäsen Niels Ho1st Sörensen. V a s t a t t a v a a 687.304,28 ========== vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 13.687,71 Siirtovelat 10.637,04 Pitkäaikainen Laina 2.455,45 Oma pääoma J.W.Range11in rahasto Pääoma 1. 1. 1 977 23.887,53 lisäys v.1977 3.963,97 27.851,50 Varaukset 400.000,- Pääoma 1. 1. 1977 Ylijäämä v.1977 180.613,08 52.059,50 232.672,58 660.524,08 687.304,28 ========== Islannin Olympiakomitean terveiset esitti konsuli Kurt Juuranto.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS RY:N TILINPÄÄTÖS 31.12.1977 siirto - 2.391.030,88 SIJOITUKSET TULOSLASKELMA 1.1.1977-31.12.1977 Korkotuotot + 5.847,49 VARSINAINEN TOIMINTA 1 Olympiakisat II Va1mennus- ja koulutustoiminta Valmentajien koulutus Käännös apurahat Tutkimustoiminta Erikois leirit Erityisavustukset Valmennusmäärärahat Valmentajamäärärahat Valmennuspäällikkö 111 Kansainvälinen yhteistyö IV V VI Tiedotus- ja suhdetoiminta 70-vuotisjuh1a11isuudet Toimisto ja hallinto Palkat Palkkiot Sosiaalikulut Sosiaalivakuutukset Vahinkovakuutukset Vuokrat Sähkökulut Siivousku1ut Posti- puhe1in- ja sähkekulut Monistus- ;a va1okopiointiku1ut Konttoritarvikkeet 187.345,31 113.610,83 117.375,52 23.401,60 22.687,19 3.021,69 864,60 4.029,60 19.117,50 3.000,- 76.000,- 175.000,- 4.421,- 928.650,- 454.700,- 8.901,- 42.035,- 3.216,- 4.974,37 19.373,41-1.942.727,14 39.385,85 3.830,69 27.334,35 VARAINHANKIN'FA Lahjoitukset Kirjeensu1kijamerkit Olympiarahat Olympiarenkaat Poronmaitopostikortit Sekalaiset tulot KORKOKULUT Omatoiminen ku1ujäämä YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus POISTOT Kalustosta TILIKAUDEN TULOS VARAUKSET YLIJÄÄMÄ 27.012,46 17.397,68 3.165,65 605.946,60 10.729,71 237~- - 2.385.183,39 + 643.029,68-1. 742.153,71 294,20-1.742.447,91 + 2.205.00,0, + 462.552,09 10.492,59 + 452.059,50 400.000,- + 52.059,50 ============== Lehdet ja kirjallisuus Leasingmaksut Neuvotte1u- ja kokouskulut Matkakulut ja päivärahat Edustuskulut Ilmoituskulut 8.026,09 2.447,82 8.465,57 17.431,27 11.946,35 3.540,- Myönnetyt avustukset 2.000,- Ansiomita1in,vira11isen merkin ja adressin hankintakulut 37.084,62 Sekalaiset kulut 17.813,65 358.379,44 siirto 2.391. 030,88
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry Helge Nygren OTE 70-vuotisjuhlamateriaalista I SUOMEN OLYMPIA~HDISTYS ry OTE 70-vuotisjuhlamateriaalista Helge Nygren ONGELMIA OLYMPIALIIKKEEMME YMPYRÖISSÄ Suomen Olympiayhdistys ry:n (jonka hallituksesta käytetään tutunomaista nimitystä "Olympiakomitea") sääntöjen 2 k uuluu näin: Olympiakomiteamme koko olemassaolon alkuajan (1907-) sen toiminnan taustalla oli hiljaisena hiilloksena kytenyt maamme kaksikielisyyden osaltaan synnyttämä skisma: ruotsin kielisillä oli hallussaan järjestöllinen, suomen kielisillä urheilullinen valta. "Yhdistyksen tarkoituksena on päättää ja huolehtia Suomen osanotosta olympiakisoihin sekä valvoa, että Kansainvälisen Olympiakomitean sääntöjä noudatetaan Suomessa." Tämän tekstin kansalliselle olympiakomiteallemme määrittelemää toimenk uvaa ei pitäisi olla vaikea toteuttaa varsinkin, jos selviydytään urheilullisista, taloudellisista ja tänä päivänä olympiakuvaakin jonkin verran varjostavasta huumeaineongelmasta. Moneen muuhun liikuntaelämämme korkean tason organisaatioon verrattuna Olympiakomiteallamme on päämäärältä ä n selkoinen tavoite, joka sitä paitsi on selvästi rajattu sekä sektoriltaan että muodollisesti myös toiminta-ajaltaan. Yhden olympiadin ajanjaksolle ei tosin voi enää nykyaikana-kuten yllä aikoja aikaisemmin-rakentaa menestyksiin tähtäävää ja mik ä tärkeintä, menestyksiä tuottavaa, pitkän tähtäimen kansallista olympiatoimintaa. Mutta toisaalta Olympiakomitean hallinnollisesti 4-vuotiskausista muodostuva toiminta-aika tarjoaa aina ajallaan kullekin komitealle velvoittavan haasteen: katsotaan nyt, mitä tämä komitea saa aikaan! Kaikesta huolimatta myös Suom~n Olympiakomitea on 70- vuotisen olemassaolonsa aikana joutunut monien mittasuhteiltaan todella laajojen ja positiivista loprutulosta ajatellen selvittämättömienkin ongelmien eteen. Näin lyhyessä esityksessä niiden y k sityiskohtainen selostaminen on mahdotonta, mutta eräiden teemojenkin palauttaminen mieleen valaissee liikuntaihmisille kuitenkin, mistä kulloinkin on ollut kysymys. Suomalaiset olympiaongelmat alkoivat itse asiassa jo ennen kuin maassamme edes oli olympiakomiteaa ja -liikettä. Nykyaikaisten olympiakisojen 10-vuotisjuhlakilpailuihin, ns. Ateenan välikisoihin Kreikkaan 1906 kisamatkaa suunnitelleen Helsingin voimisteluseurojen keskushallituksen valtiovallalle osoittama matkarahaanomus hylättiin ja l4-miehiseksi kaavailtu joukkue supistui ainoastaan neljään urheilijaan. Puuttumatta niihin yleisesti tunnettuihin kilpi- ja lippuriitoihin, joihin separatistisia unelmia vaaliva Suomi joutui tsaarin Venäjän painostuksen kohteena virallisissa olympiakisoissa - eräiden mielestä jo Lontoossa 1908 ja todistettavasti Tukholmassa 1912 - on kuitenkin aiheellista palauttaa mieliin näihin tapahtumiin olennaisena jatkona liittynyt Suomen äänioikeuden menetys KO K:ssa 1914 Venäjän vaatimuksesta... Asetelma ei luonnollisestikaan ollut jälkimmäisille mieleinen ja 1920-luvun alkupuolella maamme saavuttaman kansallisen itsenäisyyden seurauksena ja suomalaisuusliikkeiden aktiivisuuden kasvaessa kiistat kärjistyivät kielimuurilla. On aiheellista muistaa, että myös olympiakomitean perusjärjestöinä toimineissa erikoisliitoissa pitivät ruotsin kieliset valtaa varsin monissa. Vuonna 1926 SVUL vaati jälleen oman näkemyksensä mukaan oikeudenmukaisempaa suhdetta Olympiakomitean kokoonpanoon viitaten siihen kiistämättömään tosiasiaan, että sen osuus olympiaedustuksissamme oli jatkuvasti kasvanut. Samanaikaisesti korostettiin valtiovallan mukaantulon ehdotonta välttämättömyyttä olympiaosanottomme rahoituksessa, mikä nyt rasitti pääasiassa liikuntajärjestöjä ja urheilusta kiinnostuneita yksityisiä henkilöitä sekä liike- ja teollisuuslaitoksia. Olympiakisojen SVUL:n toiminnalle aiheuttam~eripuolista haittaa väläyteltiin yhtenä syynä 1927, kun SVUL useiden maamme olympia toimintaa käsitelleiden esitystensä kariuduttua ilmoitti asettuvansa kielteiselle kannalle osanottoon IX olympiadin kisoihin Amsterdamissa 1928. Tämä koko kansakuntaa vapisuttanut päätös peruutettiin kuitenkin myöhemmin. 1920-luvun alussa Olympiakomiteamme joutui toisenkin kansallisen murroksen pyörteisiin. Maamme liikuntaelämän jakautuminen kansallissodan seurauksena porvarilliseen ja sosialistiseen urheiluleiriin aiheutti jälkimmäiseen kuuluvien useiden olympiatasoisten urheilijoiden sulkeutumisen pois yleismaailmallisilta olympiakentiltä vuosikymmeniksi. Tosin Suomen Olympiakomitea tarjosi Työväen Urheiluliiton jäsenille mahdollisuutta olympiaedustuksiin vuosien 1920 ja 1924 kisoihin, mutta TUL torjui esityksen sillä perusteella, että useat liiton parhaimmista urheilijoista olivat poliittisten syiden vuoksi vailla kansalaisluottamusta, eivätkä niin muodoin täyttäneet olympiaosanoton edeilyttämää "hyvämaineisuutta". Kun kansainvälinen työläisurheiluliike ja meillä Suomessa sen voimakkaana edustajana Työväen Urheiluliitto sittemmin toisen maailmansodan jälkeen hakeutui yleismaailmallisen olympialiikkeen piiriin, on kansallinen yhteistoiminta sujunut nimenomaan olympialiikkeemme piirissä jonkin verran eripuraisesta liikuntaelämästämme huolimatta yhtä tapausta lukuunottamatta varsin veljellisesti. Tämä tapaus oli Rooman olympiakisat 1~6 0. ~ iiden pitoaik ana maamme liikuntael ä mässä : : I II
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry Helge Nygren OTE 70-vuotisjuhlamateriaalista SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry ERIKOISLEIRIT ERIKOISLEIRIT vallitsi SVUL:n ja TUL:n välillä sopimukseton tila, jonka seurauksena useita olympiakelpoisia työläisurheilijoita jäi pois Rooman olympiajoukkueesta. Suomen olympialiikkeen juhliessa näinä päivinä 70- vuotista toimintaansa on sitä johtavan Suomen Olympiakomitean asema vahvempi kuin koskaan aikaisemmin. Tälle tosiasialie luo perustan ensi sijaisesti komitean asema ainoana urheilutoiminnallisena foorumina, jolla maamme kaikki liik untatoimien keskusjärjestöt työskentelevät rinta rinnan. Olympialiikkeen merkityksen kasvaessa urheilun ohella nuorison kansainvälisen rauhan ja ystävyyden yhdyssiteenä ovat asian heijastukset vaikuttaneet monilla tavoilla myönteisesti myös kansalliseen olympiatoimirnaamme. Ampumahiihtoliitto Leiri Leiri Hiihtoliitto Hiihto Leiri 15-26.8.1977 Ramsau, Itävalta 6 valmennettavaa 1 valmentaja 4-14.10.1977 Ramsau, Itävalta 2 valmennettavaa 1 valmentaja 5-15.8.1977 ja 23.9-6.10.1977 Ramsau, Itävaltra 25.000 mk Jos tänään tarkastellaan Suomen Olympiakomitean tiellä olevia olympiakynnyksiä, niin niistä ei itse asiassa ole korkeita kuin yksi, mutta se on sitäkin vaikeammin ylitettävissä: taloudellisten edellytysten saaminen niin hyväksi, ettei urheilijoittemme tehokkain mahdollinen valmentautuminen häiriinny heidän valmistautuessaan puolustamaan Suomen urheilun kunniaa olympiakisoissa Lake Placidissa ja Moskovassa 1980. Mäenlasku Leiri 12 va1mennettavaa 1 hieroja 1 lääkäri 1 valmentaja 1-12.2.1977 ad Aussee ja Tsekkos1ovakia 3 valmennettavaa 1 hieroja 2 valmentajaa Yhdistetty Leiri 20-30.9.1977 Ramsau, Itävalta 3 va1mennettavaa 1 hieroja 1 valmentaja 50.000 mk I : Mäenlasku Leiri 7-17.11.1977 Va1 Sena1es, Italia I 3 valmennettavaa 2 valmentajaa 15.000 mk I Kanootti1iitto Leiri 1.7-2. 8.1977 Mo o s er-oden-;ärvi, Ka p r un, It ä v a lta 2 v a1me n ne t tavaa 1 v almen t aja 7. 0 00 mk i 1 J.
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry ERIKOISLEIRIT SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry MUUT AVUSTUKSET Kävelyurheiluliitto VALMENTAJIEN KOULUTUS STIPENDIT Leiri 17.5-10. 6.1977 Livigno, Italia 1 va1mennettava 4.000 mk Pyöräilyliitto Uolevi Väisänen/ 01ympic Solidarity/ Rooma 1.10-15.11.1977 2.860 mk Paini1iitto Vapaapainijoiden kansainvälinen leiri 23-28. 4.1977 Tallinna 4 va1mennettavaa 1 valmentaja 3.000 mk Koripalloliitto Eero Saarinen/ 01ympic Solidarity/ Rooma 1.10-15.11.1977 2.860 mk 5. 720 mk ======== Leiri 19.9-3. 10. 1977 Font-Romeu, Ranska KÄÄNNÖSAPURAHAT Painonnostoliitto 3 va1mennettavaa 1 valmentaja 12.000 mk Jääkiekkoliitto Tony Ott: The Psycho1ogica1 Game of lee Hockey 3.000 mk ======== 5 leiriä 10-11.9, 21-23.10, 5-6.11, 19-20.11, 16-18.12.1977 Paju1ahti ERITYISAVUSTUKSET Soutuliitto Leiri olympiava1mennettavat lääkäri fysiologi hypno1ogi valmentaja 18-24.7.1977 Ratzeburg, Länsi-Saksa 1 va1mennettava 1 valmentaja 8.000 mk 4.000 mk Hiihtoliitto Käsipalloliitto Juhani Miettinen/ alppilajien va1mentajaseminaari/ Itävalta 16-23.10.1977 laes Åström/ va1mentajasymposium/ Varsova 4-11.9. 1977 2.700 mk 1.721 mk 4.421 mk ======== Fyysisen kunnon mittaaminen 12.2.1977, Jyväskylä 7 va1mennettavaa 2.000 mk Urheiluliitto Leiri 11.5-11.6.1977 Livignon, Italia 10 va1mennettavaa 3 valmentajaa 2 tutkijaa 45.000 mk 175.000 mk
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry VALMENTAJAMÄÄRÄRAHAT SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS ry II MÄÄRÄRAHAJAKO VALMENTAJAMÄÄRÄRAHAT TALVILIITTOJEN OLYMPIAVALMENNETTAVAT 1977 A 9.000 mk Kokopäivätoimiset 6.300 mk Ampumahiihtoliitto c 3.750 mk Jorma Lehtosalo Hiihtoliitto Immo Kuutsa Jääkiekkoliitto Seppo Liitsola Painonnostoliitto Taisto Kuoppala Urheiluliitto Jussi Saarela Oto-valmentajat 12 x 6.100,- 12 x 6.100,- 12 x 6.100,- 12 x 6.100,- 12 x 6.100,- 73.200,- 73.200,- 73.200,- 73.200,- 73.200,- Ampumahiihto Hiihto, miehet A c A Heikki Ikola Erkki Antila Raimo Seppänen viestijoukkue Simo Halonen Keijo Kuntola Tapio Piipponen Henrik Flöjt Mauri Lahtela Kari Saarela Tapani Köykkä Mauri Peitso viestijoukkue Juha Mieto Arto Koivisto Matti Pitkänen Teemu Pitkänen 73.650 mk TUL/nyrkkeilyjaosto Matti Hietanen Jousiampujain Liitto Rabbe Friman 12 x 3.800,- 5 x 3.300,- 7 x 3.800,- 16.500,- 26.600,- 45.600,- 43.100,- 454.700,- ========== c Pertti Teurajärvi Jouko Liljeroos Juhani Repo Johnny Hamström Veli-Matti Pellinen Risto Kiiskinen Heikki Torvi Seppo Kolehmainen Markku Koskela 83.850 Hiihto, naiset A viestijoukkue Hilkka Kuntola Helena Takalo Marja-Liisa Hämäläinen Taina Impiö Elina Huopana Marja Auroma 54.900