Hausjärven kunnassa sijaitsevan HAUSJÄRVEN kk:n ja HIKIÄN kyläsuunnitelma 2003

Hausjärven kk:n ja Hikiän kyläsuunnitelma 2003 2 Hausjärven kunnassa sijaitsevan HAUSJÄRVEN kk:n ja HIKIÄN kyläsuunnitelma 2003 Sisällys sivu 1. Johdanto 2 1.1. Suunnitelman tarve 1.2. Suunnitelman laadintavaiheet 1.3. Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana 1.4. Tekijät 2. Kylien sijainti ja historiikki 4 3. Kylien nykytila 5 3.1. Väestö ja asuminen 6 3.2. Elinkeinot 7 3.3. Palvelut 8 3.4. Yhdyskuntatekniikka 9 3.5. Ympäristö 10 3.6. Yhdistys- ja yhteistoiminta 11 4. Kylien nelikenttä 12 5. Kylien kehittämistavoitteet 13 6. Toimenpiteet 15 6.1. Tonttimarkkinointi 15 6.2. Erikoisliikkeet ja maatilojen erikoistuminen 16 6.3. Peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet 16 6.4. Tiet, TV-yhteydet, vedet ja viemärit 16 6.5. Ympäristön siisteys, Asemanseutu ja vesistöt 16 6.6. Yhdistysten tiedottaminen ja yhteistyö 17 7. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys 17 8. Yhteystiedot 18 LIITTEET 1. Yritysluettelo 2. Yhdistysluettelo 3. Kartta

3 1. Johdanto Kyläläisen erottaa ulkopaikkakuntalaisesta, koska hän osaa taivuttaa kylän nimen oikein sisäpaikallissijoissa: HIKIÄSSÄ, HIKIÄÄN. 1.1. Suunnitelman tarve Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehittämistä. Kyläsuunnittelutyön aikana kyläläiset ovat kokoontuneet yhdessä pohtimaan kylän asioita. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä saadut tiedot kyläkyselyn avulla ovat kyläsuunnittelutyön tärkein osa, koska osallistumismahdollisuudet suunnittelun alusta lähtien luovat edellytyksiä kyläläisten sitoutumiselle heitä kiinnostavien asioiden toteuttamiseen. Kyläsuunnitelma toimii kyläläisten yhteisenä julkilausumana oman kylän tulevasta kehittämisestä. Kyläsuunnitelman avulla kylä voi neuvotella kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisesta. Kylän ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä. Hausjärvellä kyläsuunnitelmat välittävät myös eri kylien näkemyksiä koko kunnan kattavaan kyläohjelmaan, jossa määritellään kylien tulevia kehittämisasioita yhteistyössä kylien ja kunnan kanssa. Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys kylän kehittämisestä. Tarkoitus on vuosittain seurata ja päivittää kyläsuunnitelmaa, joten kaikki kyläläiset voivat myös jatkossa olla mukana päivittämässä kyläsuunnitelmaa omilla näkemyksillään ja ideoillaan sekä omalla osallistumisellaan toimenpiteiden toteuttamiseen. Päivityksillä muokataan suunnitelmaa (lisätään / poistetaan toimia) kunkin ajankohdan ja tilanteen mukaiseksi, sekä todetaan toteutuneet sekä toteutuskelvottomat hankkeet. 1.2. Suunnitelman laadintavaiheet Kyläsuunnitelman teko käynnistyi 11.2.2003, jolloin pidettiin Sosiaalista pääomaa kylille - hankkeen järjestämä tiedotustilaisuus kyläsuunnittelu- ja kyläohjelmatyöstä. Ensimmäinen kyläsuunnittelukoulutus järjestettiin kaikille Hausjärven kylille 3.3.03 ja viimeiset koulutuksen pidettiin saman vuoden syksyllä. Kyläkyselylomakkeet jaettiin huhtikuussa kylän joka talouteen (1 lomake/talous). Lomakkeita jaettiin 550 kpl ja niitä palautettiin 85 kpl. Kyselyyn vastasi 80 vakiasukastaloutta ja 5 kesäasukastaloutta. Kyläkokous, jossa käsiteltiin kyläkyselyn tietoja, pidettiin 13.5.2003. Kokoukseen osallistui 25 henkilöä. Toinen kyläkokous pidettiin 10.6.2003 ja kokouksessa jatkettiin kyläsuunnitelman käsittelyä. Viimeinen kyläkokous ennen kyläsuunnitelman julkistamista pidettiin 14.11.2003. Kyläkyselystä ja kyläkokouksista on tiedotettu lehti-ilmoituksin ja lehtijutuin sekä kyläkyselyn saatekirjeellä.

4 Kyläsuunnitteluryhmä aloitti suunnitelman työstämisen maaliskuussa 2003. Alkusuunnittelun jälkeen annettiin kullekin ryhmän jäsenelle oma vastuu alueensa, joista yhdistämällä saatiin suunnitelma kokoon. Suunnitelman runko perustuu yhteisövalmentajan Eija Lahtisen suunnitelmapohjaan, johon kyläkyselyn pohjalta kerättiin tiedot kylän nykytilanteesta sekä tulevaisuuden kehittämistavoitteista. Ryhmän kokoontumistahti sekä tehokkuus lisääntyi syksyllä 2003 ja varsinkin loka-marraskuu olivat kyläsuunnitelman valmistumiseksi kiireisiä. Talkootunteja on ryhmän jäseniltä kertynyt huomattava määrä. Valmis kyläsuunnitelma julkistettiin 11.12.2003, jonka jälkeen se laitettiin yleiseen jakeluun. 1.3. Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana - Ahjolan kunnostus on aloitettu talkoilla korjaamalla hiomalla ja lakkaamalla lattiat sekä kartoittamalla nuorisoseura Sarastuksen aktiviteettia Ahjola-projektissa. - Kaivatut Internet-yhteydet kirjaston käyttäjille on tulossa keväällä 2004. - Hikiän televisiokanavien kuvan ja äänen ongelmiin on parannus saatavilla syksyllä 2003, jolloin Riihimäen puhelimen kaapeli-tv-verkko valmistuu. Kirkonkylän osalta asia on edelleen toteuttamatta. 1.4. Tekijät Kyläsuunnittelutyöstä on vastannut kylätoimikunnan kyläsuunnitteluryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Esko Ihalainen pj, Sinikka Halttunen, Pertti Tiitola ja Pentti Aho. Kyläsuunnitelma on tehty osana Sosiaalista pääomaa kylille -hanketta, joka on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hallinnoima hanke. Hanketta rahoittavat Hämeen TE-keskus ja hankkeeseen osallistuvat kunnat (Asikkala, Hausjärvi ja Jokioinen). Kyläsuunnittelutyön asiantuntijana on toiminut yhteisövalmentaja Eija Lahtinen Bircaterra ky:stä. HIKIÄSSÄ 9.12.2003 Suunnitteluryhmän psta Esko Ihalainen

5 2. Kylän sijainti ja historiikki Kuva 2. Pitäjän entinen viljamakasiini toimii nykyisin kotiseutumuseona Historiikki Varhaiskeskiajalla koko Etelä-Häme kuului vanhojen pirkkalaisten metsästysalueeseen. Hausjärven pitäjä erotettiin itsenäiseksi kappeliksi Janakkalan emäseurakunnasta vuonna 1611. Historiallinen Hausjärvi on pinta-alaltaan nykyistä huomattavasti laajempi. Siihen kuuluivat aina vuoteen 1918 saakka osa nykyistä Hyvinkään kaupunkia ja vuoteen 1922 saakka nykyinen Riihimäen kaupunki. Hausjärven kunta on perustettu vuonna 1868. Asutus Hausjärvellä on tosin huomattavasti vanhempaa. Salpausselän alueella, johon myös Hausjärvi kuuluu, on todistettavasti ollut asutusta jo ns. kampakeraamisella kaudella. Hausjärven nimen syntymästä on monia arvailuja; 1. Järvellä olleiden majavien Hausta oli arvokasta voidemaista eritettä Metsäkansan ajoilla. 2. Kuusen havuista järven ympärillä> havujärvi> havusjärvi> Hausjärvi. 3. Saksalaisten hansakauppiaiden das Haus-sanasta. 4. Haus-nimisestä miehestä. Se on kuitenkin varmaa, että kirkonkylän ympärillä olleen kylän nimi annettiin lähellä lainehtivan Hausjärven mukaan. Hausjärven kuivatus aloitettiin 1860-luvulla Pietarin radan alta (silloinen kirkkoherra ei antanut radan kulkea kirkon maiden halki, joten rata kulkee nyt Hikiän lävitse) sekä myöhemmin viljelysten tieltä. Kerrotaan, että Hausjärvestä sai kalaa vielä 1950-luvulla. Hikiän nimen alkuperästä onkin vähemmän arvailuja;

1,2 0,8 0,6 0,4 0,2 1 0 Hausjärvi kk:n ja Hikiän kyläsuunnitelma 2003 6 1. Hämeenlinnan isäntien lähdettyä hevoskyydillä Helsinkiin markkinoille nousivat hevosten pintaan hiki juuri nykyisen Hikiän kohdalla (Hikiäntiehän oli silloin Suomen pääväylä välillä Helsinki- Hämeenlinna). 2. Pietarin radan rakennusvaiheessa Hikiän kohdalla oli erittäin kuumat kesähelteet, joten vuoron vaihtuessa miehet sanoivat menevänsä hikiään. Taka-Hikiä on taasen eri asia (ehkä); 1. Taka-Hikiän kylä Hausjärven ja Mäntsälän rajalla, 2. Agronomi-opiskelija sanoi menevänsä Taka-Hikiään, lähtiessään Karhiin työharjoitteluun, 3. Onpa jopa sanottu Riihimäen olleen oikeastaan Taka-Hikiä, kuuluihan Karan kartanon mailla mäellä olevan riihen ympärille kehittynyt asutus Hausjärveen vuoteen 1918 asti, tällöin puhuttiin myös Etu-Hikiästä, joka oli tietysti Hyvinkää. Hikiän kylä sijaitsi 1700-luvulla Pässinmäen etelärinteellä, siellä oli mm. Leander-postitalo ja Brusilan talossa Hikiän kievari. Simolan talon navetassa oli tinaamo. Rautateiden pilettitehdas oli evakossa sodan aikana nykyisessä neuvolan talossa. Helsingissä myytiin Riiakan lähteen vettä. Riiakalla oli ensin meijeri, jossa tehtiin voita hevosen pyörittämällä kirnulla ja myöhemmin limsatehdas. Tehtaalla tehtiin mm. Pommacia ja sitruunasoodaa. Toiminta loppui sodan aikana. Hikiässä oli myös tienhaaran resiinapaja ja ylikäytävällä oli vahti ja puomit. Radan varressa Sepäntiellä oli Ahjon kauppa ja Asemantiellä Osuuskauppa. Heino saha toimi Hikiällä v. 1926 1945. Saha työllisti kylässä kymmeniä ihmisiä, sijaitsi nykyisen maantiesillan alla. Heinolla oli myös mylly. Hikiän kattotiilitehdas on antanut kylälle työpaikkoja ja ilmettä vuodesta 1944 lähtien. VR:llä oli paja nykyisen Ivon paikalla. Kovaa elinkeinoa harjoittivat myös Ojalan ja Oseniuksen metalliverstaat. Kievarina Russilan jälkeen toimi Kalkeen talo, jossa Juhani Aho on asunut yhden vuoden. Siellä asui myös kenraali Järnefelt, jonka tytär Aino Sibelius on siellä myös syntynyt. Palanderin talossa Asemateillä on toiminut aiemmin Hikiän koulu. 3. Kylän nykytila Kyläkyselyn värit Täysin samaa mieltä Vähän samaa mieltä Vähän eri Mieltä Täysin eri mieltä Kylien nykytilan kartoittamiseen käytettiin kyläkyselyn tuloksia. Tulokset ovat esitetty graafisesti vastauksien perusteella. Kunkin taulukon perässä on lyhyt yhteenveto, josta selviää kylää olennaisesti kuvaavat tulokset. On huomioitava, että sekä kirkonkylä että Hikiä on samassa taulukossa ja kylien välillä saattoi olla pientä eroavaisuutta. (lisätietoa suunnitelmatiimiltä).

7 3.1. Väestö ja asuminen Kuva 3. Hämäläinen kylämaisema (Ahjolan edustalta) Kirkonkylän ja Hikiän asukkaat arvostavat kylien luonnonläheisyyttä, väljää maaseutumaista asuinympäristöä sekä hämäläistä kylämaisemaa. Kylät ovat rauhallisia, lähikaupungit ovat kuitenkin sopivan matkan päässä sekä kulkuyhteydet suuriin kaupunkeihin (Helsinki, Lahti, Hämeenlinna ja Tampere) ovat hyvät. Kylien asukkaat ovat ystävällisiä ja hymyileviä, kylillä tavattaessa on paikkakuntalaisilla tapana tervehtiä ja vaihtaa muutama sana. Hikiässä väestömäärä on n. 1200 asukasta ja kirkonkylässä n. 350 asukasta. Talouksia on yhteensä n. 550 taloutta, joista kesäasuntoja on arviolta n. 5%. Tonttitarjontaa on kunnalla Hikiässä kahdella alueella: Suikkarinpellolla ja Riiakanrinteessä on vapaina muutamia tontteja. Uusien alueiden kaavoitus tulisikin aloittaa heti, jotta tonttitarjonnassa ei tulisi katkoa, koska kysyntä on voimakasta. Asumismuotona on pääasiassa omakotitalot, rivitalot ja paritalot. Vuokra-asuntoina on kerros- ja rivitaloasuntoja. Yksi omistuskerrostalo on Hikiässä. Kirkonkylässä sen sijaan ei ole kunnan tonttitarjontaa, vaan muutamia yksityisten tarjoamia tontteja haja-asutusalueella. Tulisikin harkita kunnan tonttien kaavoittamista myös kirkonkylälle.

8 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % KYLÄLLÄ ON HYVÄ ASUA 3.1. Väestö ja asuminen Naapureilta saa pyytäessä apua Kylän väestökehitys on elinvoimaista Kylälle tulee hankkia uusia asukkaita Tonttitarjonta tulee kartoittaa ja markkinoida Kyläkyselyn mukaan: Kylällä on erinomaisen hyvä asua. Naapureilta saa yleensä apua, mutta väestökehitys on hieman heikohkoa. Kylälle tulee hankkia uusia asukkaita ja tonttitarjontaa tulee lisätä ja markkinoida. 3.2. Elinkeinot Hikiän ja kirkonkylän alueella on palvelu-, teollisuus- sekä muiden alojen pienyrityksiä n. 50 yritystä, joista liitteenä luettelo (liite 1). Suurimmat yritykset ovat Fortum Oy:n tytäryhtiöt Johtotec Oy ja Fortum Service Power Muuntajatuote Oy, jotka omistavat Hikiässä sijaitsevan Etelä-Suomen päämuuntoaseman.

9 Kuva 4. Eteläsuomen päämuuntoasema Levypala Luukko Oy on kasvava ja menestyvä yritys alallaan ja LT-Kone Oy on erikoistunut valmistamaan leipomoteollisuuden laitteita. Muurausliike Sami Vanne on erikoistunut vaativiin rakennustöihin alallaan ympäri Etelä-Suomen. Hestra Oy valmistaa liikehuoneistokalusteita, joista osa menee vientiin. Kirkonkylässä on mm. Paanti Oy (valmistaa metallilaitteita) sekä rakennus Kilpeläinen. Kylältä löytyy myös kukkakauppa/hautaustoimisto. Maatiloja on Hikiän ja kirkonkylän alueella useita, jotka ovat pääosin erikoistuneita kasvinviljelytiloja (sokerijuurikas, mallasohra, öljykasvit ym.) ja muutama kotieläintila. Mainittakoon Tuomelan luomutila, joka tuottaa ja myy luomutuotteita kirkonkylässä. 3.2. Elinkeinot 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kylälle tulee saada uutta yritystoimintaa Kylän maatilojen yhteistyötä tulee lisätä Yritysten yhteistyötä tulee lisätä Luonto- ja perinnekohteet + matkailu yrityksiä tulee markkinoida enemmän Asukaskyselyn mukaan: Yritystoimintaa kaivataan kylälle lisää ja yritysten markkinointia tulee lisätä. Luonto ja perinnekohteita on kylällä ja niitä vaalimalla voidaan lisätä matkailua.

10 3.3. Palvelut kuva 5. Hikiän keskustaa (Kauppa, posti ja kirjasto) Hausjärven seurakunta ja sen virastot sijaitsevat kirkonkylässä sekä kansalaisopisto ja samoin Palvelukoti Raija Oy, joka on erikoistunut vanhusten kokonaishoitoon. Peruspalvelut ovat Hikiässä: kauppa, pankki, kampaamo ja asiamiesposti sekä terveyspalvelut, neuvola, hammashoitola, seurakunnan diakoniatoimisto ja lääkärin vastaanotto viikoittain. Rautatien (Riihimäki-Lahti) ja säännöllisen linja-autoliikenteen lisäksi Hikiään pääsee mainiosti yksityisautoilla. Hikiän baari tarjoaa maukkaan lounaspaikan. Harrastusmahdollisuuksina on mm. valaistu pururata / latu liikuntakentän yhteydessä. Liikuntakentällä on talvella hyvät jääkiekko- ja luistelumahdollisuudet ja kesällä jalkapallo-, tennis-, lentopallo- ja sulkapallokentät. Lisäksi kyliltä löytyy kattava latuverkko ja entinen hyppyrimäki ja ampumarata. Seuraintalo Ahjola sekä toimintatalo Harald tarjoavat monenlaista virikettä kyläläisille. Hikiällä on myös paloasema sekä mattojen pesupaikka. Palvelujen säilyminen ja kehittyminen vaatii kyläläisiltä oman kylän tuotteiden suosimista sekä palvelujen käyttöä.

11 3.3. Palvelut 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lasten päivähoito hyvin järjestetty Koulukuljetukset toimivat Kouluasiat kunnossa Vanhusten palvelut kunnossa Julkiset kulkuneuvot OK Postin jakelu OK Riittävästi seurakuntatoimintaa Harrastus mahdollisuudet hyvät Kyläkyselyn mukaan: Postin palvelut ovat kylällä erinomaisesti hoidetut kuten myös koulukuljetukset ja seurakuntatoiminta. Lasten päivähoito sekä kouluasiat ovat pääosin mallillaan, mutta vanhusten palvelut, julkiset kulkuneuvot ja varsinkin harrastusmahdollisuudet ovat Hikiän ja kirkonkylän osalta kehittämistarpeessa. 3.4. Yhdyskuntatekniikka 3.5. Kuva 6. Tiestöä Kirkonkylälle päin Tiestöt kylillä ovat hyvät, mutta sekä Hyvinkään että Riihimäen suuntaan kaivataan kevyen liikenteen väyliä. Hyvinkäälle menevän tien oikaisu on myös ollut kunnan/valtion toimintalistassa pitkään. Keväisin teiden ja teiden varsien puhdistus pitäisi olla ripeämpää. Asutusalueilla olevien 30, 40 ja 50 km/h nopeusrajoitusten noudattamiseen pitäisi olla keinot (valvonta, hidasteet, kiertoliittymät). Pohjavesi kylillä on hyvää, mutta kirkonkylän osalta puuttuu tältä osin kunnallistekniikka ja näin ollen siellä täytyy turvautua omiin kaivoihin tai vesiosuuskuntaan.

12 3.4. Yhdyskuntatekniikka 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tiet OK Kevyenliikenteen väylät OK Vesihuolto OK Sähköt OK Puhelinyhteydet OK Tietoliikenne yhteydet OK TV-kanavat OK Viemäri ja jätevesi OK Jätehuolto OK Kyläkyselyn mukaan: Teiden ja kevyen liikenteen väylien osalta on kylissä parantamisen varaa kuten myös varauksin TVkanavien näkyvyydessä. Muuten yhdyskuntatekniikka on kylillämme pääosin hyvässä kunnossa. 3.5. Ympäristö Kuva 7. Aamusumu itätiellä Hausjärven kirkonkylä sekä Hikiä antavat asukkailleen erittäin kauniit ja luonnonläheiset ympäristöt ja asumisolosuhteet. Jääkausi on muokannut ympäristöämme nykyisenlaiseksi: vaikuttavat harjut ja niiden lukot, siirtolohkareiden muovaamat hiidenkirnut ja Hikiän kuuluisat pirunpellot ovat jäänne muinaisen Balttilaisen jääjärven rannoista. Maaseutumaisuus on kyliemme ominaispiirre nykyisen maatalouselinkeinon myötä. Hikiä on tunnettu myös lukuisista lähteistä, joista tunnetuin on Riiakan lähde aseman vierellä. Uimarannan puute voitaisiin korjata hyödyntämällä osia lettona olevasta kuivatusta Hausjärvestä.

13 3.5.Ympäristö 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tienvarsinäkymät ovat siistit Kylämaisema hyvin hoidettu Luontokohteet hyvin hoidettu Vesistöt OK Rakennukset OK Perinnepaikat OK Tulee tehdä maisemanhoitoon suunnitelma Kyläkyselyn mukaan: Nykyisin kylällä koetaan kylämaiseman ja tienvarsinäkymien olevan kohtalaisen huonossa hoidossa, kuten myös rakennusten kunto sekä Hausjärvi sekä muut vesistöt. Tarvetta maiseman hoitosuunnitelman tekemiseen vaikuttaa kylillä olevan sekä luontoreittien ja retkeilykohteiden lisäämiseen. Lisää luontoreittejä ja retkeilykohteita 3.6. Yhdistys- ja yhteistoiminta Kuva 8. Maastojuoksukilpailut Hikiän pururadalla Aktiivinen yhdistystoiminta on kylillämme ollut tunnusomaista. Nyttemmin yhdistyksiä on useita (liite 2), mutta yhdistysten tiedottaminen kylän asukkaille ja muille yhdistyksille on vähäistä ja vaatii kehittämistä. Yhdistyksistä voidaan mainita tässä mm. Nuorisoseura Sarastus, Työväenyhdistys, Martat, Hausjärven Urheilijat, 4-H-kerho, MLL sekä Hausjärven kylätoimikunta (Kirkonkylä, Hikiä, Karhi), jotka järjestävät harrastusmahdollisuuksia ja tilaisuuksia, joihin kyläläisillä on mahdollisuus osallistua.

14 3.6.Yhdistys- ja yhteistoiminta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yhdistykset toimivat hyvin Kyläläiset osallistuvat yhteisiin toimiin Kylällä on talkoohenkeä yhdistykset tiedottavat hyvin tapahtumia ja toimintaa sopivasta Yhdistykset tekevät hyvin yhteistyötä kylän ja kunnan yhteistyö OK Kylän tulee hakea hankerahoitusta Ahjola tulee muuttaa kylätaloksi Kyläkyselyn mukaan: Nykyisin kylämme yhdistykset eivät herätä kiinnostusta eikä yhdistykset tiedota riittävästi. Yhteisiä toimia ei kylällä ole riittävästi ja talkoohenki on vähäistä. Tapahtumia kylällämme ei koeta olevan riittävästi. Yhdistysten välinen yhteistyö ja kunnan kanssa tekemä yhteistyö on riittämätöntä. Hankerahoituksen hakeminen kylän kehittämiseen koetaan tärkeäksi. Eräs hankerahoituksen kohde olisi Ahjolan kylätalo, johon talkoolaisia varmasti kylältä löytyy. 4. Kylien nelikenttä Osallistumme kylätalon talkoisiin Kylien sisäiset heikkoudet * Hajanainen taajamarakenne * Erikoispalvelut puuttuvat * Koulut kaukana kylän keskustasta * Terveyspalvelut haettava Oitista * Vanhusten palvelut heikot * Tieyhteydet Hyvinkään suuntaan heikot * Riihimäelle puuttuu kevyen liikenteen väylä * Vesistöt (Hausjärvi ) kuivattu * Ympäristön yleissiisteys * Palvelut jäämässä asukaskehityksen kelkasta Kylien ulkoiset uhat * VR-liikenteen hiljeneminen oikoradan myötä * Kaavoituksen hitaus, tonttien väheneminen * Rautatien vaarallistenaineiden kuljetukset Kylien sisäiset vahvuudet * HIKIÄ-kylän nimi vahvuus, hyödynnettävä? * Puhdas ja raikas ilma * Luonnon läheisyys ja luonnon antimet (marjat, sienet) * Kylien rauhallisuus ja asukkaiden ystävällisyys * Hyvä sijainti kaupunkien kyljessä * Hyvät rakennusmaastot, edullinen rakentaa * Peruspalvelut kylässä (kauppa, pankki, posti, kirjasto ym) * Koulukeskus suunnitteilla * Hyvä päivähoitotilanne ja paikat * Paljon lapsiperheitä * Hyvä asiamiesposti ja pankkipalvelut * Peruspalvelut toimivat Hikiässä, mutta kirkonkylässä on vähän palveluja. * Seurakunnan palvelut ovat kirkonkylässä Kylien ulkoiset mahdollisuudet * Hyvä sijainti hyödynnettävä * Lähellä moottoritietä sekä rautatietä * Terveellinen ympäristö, harjumaastoa * Mahdollisuus monimuotoiselle tonttitarjonnalle * Yhteistyö kunnan luottamuselinten kanssa * Taajamajunat 5. Kylien kehittämistavoitteet

15 Kylien ongelmat tai kehittämiskohteet Kylien tavoitteet 1. Väestö ja asuminen * Omakotitonttien niukkuus * Vapaa-ajan asuntoja mahtuisi lisää 1. Tonttitarjonta * Kaavoitetaan uusia omakotialueita * Kaavoitetaan myös rivitalo- ja paritaloalueita * Tontit tulisivat olla tarpeeksi isoja ja laadukkaita sekä pelto- että metsätontteja * Tontteja vapaa-ajanasumista varten 2. Elinkeinot * Elinkeinorakenne yksipuolista * Maatiloilla vähän kyliä palvelevia toimintoja 3. Palvelut * Monia kunnan tarjoamia peruspalveluita puuttuu * Julkiset liikenneyhteydet heikkenee * Kunnan palvelut jäämässä väestökehityksen jälkeen * Koulut väärillä paikoilla (koulukeskus) * Harrastusmahdollisuuksia vähän 4. Yhdyskuntatekniikka * Hikiäntien kohtuuttoman suuret ajonopeudet * Hyvinkääntie mutkainen ja kapea * Puutteita keveyn liikenteen väylissä * TV-yhteydet heikot paikoittain * Vesijohto ja viemäröinti heikkoa etenkin kirkonkylässä 2. Erikoisliikkeet ja maatilojen erikoistuminen * Erikoisliikkeitä ja uusia palveluita * Maatilojen suoramyyntiä ja erikoistumista (mm. maatilamatkailu, erikoistuotteet esim. luomutuotteet, sahti ja vihannekset) 3.Peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet * Lääkärin palvelut jokapäiväiseksi * Vanhusten terveyspalveluja lisää * Erikoisliikkeitä lisää esim. apteekkipalvelut saatava kylälle, pankkiautomaatti ja maksuautomaatti sekä matkahuolto kylälle * Kahvila esim. asemarakennukseen * Toimiva kauppa säilytettävä. (edellyttää kyläläisten suosivan omaa kyläkauppaa) * Juna- ja linja-auto-yhteydet säilytettävä / parannettava * Kunnan palvelut mitoitettava väestönkehityksen mukaiseksi * Koulukeskus saatava alulle sopiva paikka olisi urheilukentän alueella * Ahjola, kansalaisopisto ja Harald kyläläisten parempaan tuntemukseen * Yhdistysten toiminnan tunnetuksi tekeminen * Kartoitetaan kyläläisten tarpeet ja harrastustoiveet * Urheilukentän parantaminen * Kirjaston yhteyteen nettiyhteys 4. Tiet, TV-yhteydet, vedet ja viemärit * Hidasteet / kiertoliittymät Hikiäntielle * Hyvinkääntien parannus saatava alulle * Kevyen liikenteen väylät (Riihimäki, Hyvinkää) * TV-yhteyksiin saatava parannusta, alilähetin tai kaapeli-tv saatava molemmille kylille * Vesijakelu turvattava sekä siirtoviemärin rakentaminen Riihimäelle * Taajaman opastaulun ajanmukaistaminen

16 5. Ympäristö * Ympäristö osin epäsiisti * Romuautot valtaavat taajaman tontit * Radan ylikulkusilta epäsiisti. * Aseman seutu nykyisellään huonokuntoinen ja siivoton * Asemarakennus lähes tyhjillään ja rappeutumassa * Vähän vesistöjä 6. Yhdistys- ja yhteistoiminta * Yhdistysten tiedottaminen toiminnastaan huonoa * Yhteistyö on yhdistysten välillä vähäistä 5. Ympäristön siisteys, Asemanseutu ja vesistöt * Pidetään siivoustalkoita * Panostettava ennalta ehkäisevään siisteyteen (lapset ja nuoriso) * Painostus romuautojen hävittämiseen asianmukaisesti, kunnan ympäristölautakunta osaltaan mukaan * Sillankaiteiden uusiminen maisemaan sopiviksi * Pyritään kehittämään aseman seutua ja saada mahdollisesti entinen asemarakennus kyläyhdistykselle tukikohdaksi. * Aseman seudun kunnostaminen ja vesistöjen maisemointi * Kesäkahvila * Hausjärvi: vanha järvi osin kunnostettava ja maisemoitava * Kanoottireitti Hikiän lähteiltä Puujokeen 6. Yhdistysten tiedottaminen ja yhteistyö * Yhdistyksille saatava yhteinen ilmoitustaulu, esim. Postiin * Kehitetään yhteistyömuotoja * Pidetään säännöllisesti yhteyttä * Yhteisiä tapahtumia, joiden järjestämiseen osallistuvat eri yhdistykset

17 Kuva 9. Hikiän asema 6. Toimenpiteet Tässä on esitetty tulevat toimenpiteet yleispiirteisesti. Jokainen toimenpide vaatii yksityiskohtaisen suunnittelun siinä vaiheessa, kun toimenpiteen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Osasta toimenpiteistä voidaan tehdä erillinen hankesuunnitelma joko kylän omana hankkeena tai sitten yhteistyössä esim. toisten kylien kanssa. Osa asioista toteutetaan kyläläisten talkootyöllä ja osa asioista toteutuu yhteistyössä oman kunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Jokainen toimenpide vaatii toteutuakseen kyläläisten aktiivista panosta. Tavoitteena on, että jostakin tietystä toimenpiteestä kiinnostuneet kyläläiset lähtisivät rohkeasti mukaan toteuttamaan heille itselleen tärkeitä asioita. Jokaisen kyläläisen pienikin panos on arvokas yhteisten asioiden toteuttamisessa ja entistä parempien Hausjärven kirkonkylän ja Hikiän rakentamisessa. Toimenpiteiden toteuttamisesta kiinnostuneet kyläläiset voivat ottaa yhteyttä kylätoimikunnan puheenjohtajaan tai jäseniin, jotka ohjaavat kyläsuunnitelman yleistä eteenpäinvientiä. Kuva 10. Kylämaisemaa 6.1. Tonttitarjonta - Ollaan yhteydessä kunnan kaavoitusviranomaisiin kylien tonttiasian osalta (tontteja mahdollisesti esim. Riihimäentien varteen). - Kylien / kunnan on houkuteltavat uusia asukkaita hyvillä, edullisilla ja tarpeeksi suurilla tonteilla. - Järjestetään tonttimarkkinoita. - Turvataan tonttivaranto usean vuoden tarpeisiin eteenpäin, kysyntä on voimakasta. - Toivotaan myös vapaa-ajanasuntoja lisää sekä Hikiään että kirkonkylälle.

18 6.2. Erikoisliikkeet ja maatilojen erikoistuminen - Lisätään eri elinkeinojen yhteen hiileen puhaltamista. - Erikoisliikkeitä ja palveluja pyritään saamaan kylille kysynnän mukaan. - Rohkaistaan uusia yrityksiä ja nuoria yrittäjiä valitsemaan kylämme toimipaikakseen. - Tuetaan (kunta / kylien asukkaat) maatilojen erikoistumista ja markkinointia tuotteille mm. luomutuotteet ja muut erikoistuotteet ja palvelut tiloilla. 6.3. Peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet - Ollaan aktiivisesti yhteydessä uuden koulukeskuksen rakentamispäätöksiä tekeviin tahoihin. - Esitetään kuntaa kartoittamaan kylien erityispalvelutarpeet (apteekki, pankki ja maksuautomaatti, matkahuolto, lääkäri yms.) ja ottamaan huomioon voisiko ko. palveluja kytkeä uuden koulukeskuksen yhteyteen. - Turvataan jo olevien palvelujen pysyvyys, markkinointi ym. - Vanhusten palvelut turvattava, palveluasuntoja, kotipalvelua ym. - Vaaditaan kunnan investointeja kohdennettavaksi Hikiän / Kirkonkylän palveluihin. - Panostetaan kaupan pysymiseen Hikiässä. - Painostetaan kunnan keskittävän investointejaan ja palvelujaan Hikiän sekä kirkonkylän väestöpohjan mukaiseksi (mm. päiväkodit, koulut ja terveydenhuolto). - Junavuorojen kulku turvattava oikoradan tullessa. Pidetään yhteyttä VR:ään. - Kartoitetaan harrastustarpeet ja tiedotetaan olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista sekä eri tilojen käyttömahdollisuuksista harrastustoimintaan. 6.4. Tiet, TV-yhteydet, vedet ja viemärit - Tieyhteydet kuntoon etenkin Hyvinkään suuntaan (pidetään huolta ettei kunnassa / TVL:ssa unohdeta tai siirretä myöhemmäksi). - Kevyen liikenteen väylät (Riihimäki sekä Hyvinkää) saatava kunnan ensisijaisten toimenpiteiden joukkoon. - Hikiän-kirkonkylän tielle saatava turvallisuutta lisättyä, esim. töyssyjä ja kiertoliittymiä lisää, etenkin kun koulukeskus valmistuu ja liikenteeseen tulee paljon lapsia. - Taajaman opastaulu on ajamukaistettava. - Alilähetin tai kaapeli-tv on saatava kylille. - Vesihuolto ja viemäröinti kuntoon etenkin kirkonkylässä. 6.5. Ympäristön siisteys, Asemanseutu ja vesistöt - Tehdään suunnitelma rautatieaseman seudun (rakennus, ympäristö sekä vesistö) entisöinnistä, kunnostuksesta ja maisemoinnista viihtyisäksi kyläläisten käyttöön. - Ympäristö kylillä on pidettävä puhtaana, järjestetään siivoustalkoita yhteistyössä eri yhdistysten sekä kunnan kanssa. - Hyvät ulkoilumahdollisuudet, pururata, urheilukenttä ja ulkoilumaastot on pidettävä kunnossa ja huollettuina. - Vaaditaan ja kampanjoidaan puhtaiden kylien puolesta. Tietoiskuja asukkaille siisteydestä, niin julkisilla paikoilla, kuin kotona. - Järjestetään kampanja romuautojen poistamiseksi kyliltä yhteistyössä kunnan julkisivulautakunnan kanssa.

19 - Kunnostetaan ja maisemoidaan vanha järvi ja tehdään kanoottireitti Hikiän lähteiltä Puujokeen. 6.6. Yhdistysten tiedottaminen ja yhteistyö - Suunnitellaan kylille tunnukset (logot) sekä painetaan esim. paidat kyläläisten käyttöön - Yhteistyötä lisätään keinotekoisesti kylillä toimivien eri yhdistysten välillä. Yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia. Hyödynnetään tapahtumissa HIKIÄ-nimeä. - Ahjola-projekti saatava käyntiin. Nuorisoseura Sarastus kantaa päävastuun asiasta. - Liitteenä yhdistysluettelo alueella toimivista yhdistyksistä. - Elvytetään VAARIN-VAPPU sekä muita unohdettuja tapahtumia. - Otetaan kylien yhdistyksissä käyttöön ns. verkostomarkkinointi. - Suunnitellaan tiedotuslehtinen eduista kylän yhteisten asioiden hyväksi tekemisestä sekä yhdistyksistä. - Viihtyisyyttä kylillä lisätään yhteisille tapahtumilla esim. kesätanssit ja markkinat/tori. 7. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys Kyläsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain kylätoimikunnan kevätkokouksessa. Kylätoimikunta huolehtii kyläsuunnitelman tarkistamisesta ja päivittämisestä ennen kokousta, jolloin kyläkokouksessa voidaan esitellä kyläsuunnitelmaluonnos. Kyläsuunnitelmaan tehdään muutoksia vuoden aikana sitä mukaan kuin tarve vaatii. Seurannassa voidaan asiat ryhmitellä toimenpiteittäin toteutuneisiin asioihin ja kehitettäviin asioihin. Kylätoimikunta ohjaa eri toimenpiteet työryhmille ja vastuuhenkilöille, jotka huolehtivat toimenpiteiden toteuttamisesta. Kylätoimikunta kerää toimenpiteiden tilannetiedot työryhmiltä ja vastuuhenkilöiltä. Kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus olla mukana kylän kehittämisessä ja kyläsuunnitelman toteuttamisessa ja päivittämisessä. Toimenpiteiden toteuttamisessa tarvitaan kyläläisten ideoita ja talkootyötä. Työryhminä ja vastuuhenkilöinä voivat toimia kaikki kyläläiset riippumatta siitä kuuluvatko he kylätoimikuntaan. Myös kylän eri yhdistykset ja seurat ovat toimenpiteiden kehittelijöitä ja toteuttajia. Kylätoimikunta tekee vuosittaisen toimintasuunnitelman, johon otetaan kyläsuunnitelmasta niitä asioita (kehitettäviä asioita), joita vuoden aikana aiotaan toteuttaa. Toimintasuunnitelman valmistelutyöt voidaan tehdä eri työryhmissä ja samalla ne arvioivat toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja yhteistyökumppanit. Työryhmien ehdotusten perusteella kylätoimikunnan kokouksessa laaditaan koko kylän toimintasuunnitelma. Isommista asioista tehdään hankesuunnitelmia ja haetaan hankerahoitusta toteuttamiseen joko kylän omana hankkeena tai yhdessä muiden kylien kanssa. Toimintasuunnitelma yhdessä päivitetyn kyläsuunnitelman kanssa käsitellään kylätoimikunnan kokouksissa. Päivitetty kyläsuunnitelma tai sen tiivistelmä asetetaan jakeluun kyläläisten ja kunnan asianomaisten saataville kyläkokouksen jälkeen. Ensimmäinen päivitysajankohta Kyläsuunnitelma päivitetään ensimmäisen kerran kylätoimikunnan kevätkokouksessa 2004.

20 8. Yhteystiedot Tietoja kyläsuunnitelmasta sekä uusia näkemyksiä kyläsuunnitelmaan antavat ja ottavat vastaan seuraavat henkilöt: Pentti Aho puh. 050-5561564 Sinikka Halttunen puh. 040-5883823 Esko Ihalainen puh. 040-5816041 Pertti Tiitola puh. 040-5026328 Parhaiten kyläsuunnitelman tekoon pääsee osallistumalla kylätoimikunnan avoimiin kokouksiin. LÄHTEET Lasse Toivola; Maalaiskylässä ennen vanhaan, 1991 Hausjärven kunta; Kehittämissuunnitelma 1. 1991 Kylätoimikunta; Kyläkysely, 2003 Kuvat Pertti Tiitola