Riihimäki Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.201 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 201. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=347 Alue, Hämeen Yrittäjät ry, N=227 Kunta, Riihimäki, N=33 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 201 Aluejärjestön keskiarvotulos 201 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 201 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 201 7,0 2014,7 Kunta 44 22 ALUE 201,7 2014,8 KOKO MAA 201,7 4 5 7 8 10 2014,
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Häme, N=227) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue,7,7 Hausjärvi Loppi Humppila Riihimäki 7,1 7,1 7,0 7,0 Hattula Janakkala Tammela Hämeenlinna Forssa,,,5,5,4 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 3 3 7 3 3 22 17 1 15 15 1 18 31 48 41 45 47 52 42 22 14 25 18 3 3 10 18 4 5 7 8 10 3,8,7,7,,7,5,,8,7 7,0,8,8,7,3,3 7,2,,7,7,4, Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Riihimäki, N=33) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit,8, Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys,,8 Kunnan viestintä ja tiedottaminen,,7 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka,2 7,0 7,1,7 201 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri,7 7,2 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta,7 7,0
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 21 45 15-0,1 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 18 58-0,1-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 3 15 42 33 0,0-0,1 0,2 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 24 45-0,3-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 22 44 1 3-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 22 44 1-0,3-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 53-0,1-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 47 22 0,0-0,3-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,4 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 23 10 58 3 0,3 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 23 23 32 1 0,3 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 55 24 0,2 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 3 1 42 32 0,2 0,2 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 3 3 45 3 0,3 0,2 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 15 42 30-0,1-0,3-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 15 15 18 15 1 15 21 48 48 5 58 52 58 24 24 15 1 15 3-0,4-0,4-0,1-0,1-0,1-0,4-0,5-0,3-0,5-0, -0,4-0,4-0,5-0,5-0,4 Min Ka Max 1-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 18 58 15 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 44 22 1-0,1 0,3 0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 3 30 3 18 0,0 0,5 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 3 3 30 18 0,0 0,5 0,2 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 45 24 0,0 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Riihimäki, N=33) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 48 24-0,1 0,2 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 18 55 18-0,4 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 10 13 1 13 3-0,1-0,4 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 33 42-0,3-0,4-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Riihimäki, N=33) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan hankintapolitiikka Koulutus ja osaaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Kunnan viestintä ja tiedottaminen 33 34 33 30 27 20 23 24 33 25 24 28 30 48 47 41 42 4 7 71 73 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 3 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 27kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.201 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,% Keskisuuret yritykset (50 24 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 4 hlöä) 15 08 3,4% Mikroyritykset (1 hlöä) 24 234 Yhteensä 282 58 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 hlöä) 34 382 Pienyritykset (10 4 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 24 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 1,4% 43,4% 17,% 22,3% Mikroyritykset (1 hlöä) 3 mrd Pienyritykset (10 4 hlöä) mrd Keskisuuret yritykset (50 24 hlöä) 8 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 17 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32