HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA

Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupungit Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA OSA I Vedenhankinnan ja jätevesienkäsittelyn perusselvitykset 24.1.25 K& Kiuru & Rautiainen Oy K&R

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 2/11 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 6 2. SUUNNITTELUALUE JA OSA-ALUEJAKO... 8 3. KARJAA... 11 3.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 11 3.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 12 3.3 Vedenhankinta ja jakelu... 13 3.3.1 Vedenottamot...13 3.3.2 Vedenjakeluverkosto...14 3.3.3 Sammutusvesi...14 3.3.4 Raaka- ja talousveden laatu ja riittävyys...14 3.4 Vesiosuuskunnat... 14 3.5 Pohjavesivarat... 15 3.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 15 3.6.1 Viemäriverkosto...15 3.6.2 Jätevedenpuhdistamo...16 3.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...18 3.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...18 3.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 19 3.8 Yhteistyö vesihuollossa... 2 4. KARJALOHJA... 21 4.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 21 4.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 22 4.3 Vedenhankinta ja jakelu... 23 4.3.1 Vedenottamot...23 4.3.2 Vedenjakeluverkosto...23 4.3.3 Sammutusvesi...24 4.3.4 Talousveden laatu ja riittävyys...24 4.4 Vesiosuuskunnat... 24 4.5 Pohjavesivarat... 24 4.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 24 4.6.1 Viemäriverkosto...24 4.6.2 Jätevedenpuhdistamot...25 4.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...26 4.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...26 4.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 26 4.8 Yhteistyö vesihuollossa... 27 5. KARKKILA... 28 5.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 28 5.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 29 5.3 Vedenhankinta ja jakelu... 3 5.3.1 Vedenottamot...3 5.3.2 Vedenjakeluverkosto...31 5.3.3 Sammutusvesi...31 5.3.4 Talousveden laatu ja riittävyys...31 5.4 Vesiosuuskunnat... 31 5.5 Pohjavesivarat... 31 5.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 32 5.6.1 Viemäriverkosto...32 5.6.2 Jätevedenpuhdistamo...32 5.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...33 5.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...33 5.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 34 5.8 Yhteistyö vesihuollossa... 35 6. LOHJA... 36 6.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 36 6.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 37 6.3 Vedenhankinta ja jakelu... 38

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 3/11 6.3.1 Vedenottamot...38 6.3.2 Vedenjakeluverkosto...39 6.3.3 Sammutusvesi...39 6.3.4 Raakaveden ja talousveden laatu ja riittävyys...4 6.4 Vesiosuuskunnat... 4 6.5 Pohjavesivarat... 4 6.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 41 6.6.1 Viemäriverkosto...41 6.6.2 Jätevedenpuhdistamot...41 6.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...46 6.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...46 6.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 47 6.8 Yhteistyö vesihuollossa... 48 7. NUMMI-PUSULA... 49 7.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 49 7.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 5 7.3 Vedenhankinta ja jakelu... 5 7.3.1 Vedenottamot...5 7.3.2 Vedenjakeluverkosto...51 7.3.3 Sammutusvesi...51 7.3.4 Talousveden laatu ja riittävyys...51 7.4 Vesiosuuskunnat... 51 7.5 Pohjavesivarat... 52 7.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 53 7.6.1 Viemäriverkosto...53 7.6.2 Jätevedenpuhdistamo...53 7.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...54 7.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...54 7.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 55 7.8 Yhteistyö vesihuollossa... 55 8. POHJA... 56 8.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 56 8.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 57 8.3 Vedenhankinta ja jakelu... 58 8.3.1 Vedenottamot...58 8.3.2 Vedenjakeluverkosto...58 8.3.3 Sammutusvesi...59 8.3.4 Talousveden laatu ja riittävyys...59 8.4 Vesiosuuskunnat... 59 8.5 Pohjavesivarat... 59 8.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 6 8.6.1 Viemäriverkosto...6 8.6.2 Jätevedenpuhdistamo...6 8.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...61 8.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...61 8.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 61 8.8 Yhteistyö vesihuollossa... 62 9. SAMMATTI... 63 9.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 63 9.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 64 9.3 Vedenhankinta ja jakelu... 64 9.3.1 Vedenottamot...64 9.3.2 Vedenjakeluverkosto...65 9.3.3 Sammutusvesi...65 9.3.4 Talousveden laatu ja riittävyys...65 9.4 Vesiosuuskunnat... 65 9.5 Pohjavesivarat... 65 9.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 66 9.6.1 Viemäriverkosto...66

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 4/11 9.6.2 Jätevedenpuhdistamo...66 9.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...67 9.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...67 9.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 67 9.8 Yhteistyö vesihuollossa... 68 1. SIUNTIO... 69 1.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 69 1.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 7 1.3 Vedenhankinta ja jakelu... 71 1.3.1 Vedenottamot...71 1.3.2 Vedenjakeluverkosto...72 1.3.3 Sammutusvesi...72 1.3.4 Talousveden laatu ja riittävyys...72 1.4 Vesiosuuskunnat... 72 1.5 Pohjavesivarat... 73 1.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 73 1.6.1 Viemäriverkosto...73 1.6.2 Jätevedenpuhdistamo...73 1.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...74 1.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila...75 1.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 75 1.8 Yhteistyö vesihuollossa... 76 11. VIHTI... 77 11.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö... 77 11.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta... 78 11.3 Vedenhankinta ja jakelu... 79 11.3.1 Vedenottamot...79 11.3.2 Vedenjakeluverkosto...8 11.3.3 Sammutusvesi...8 11.3.4 Talousveden laatu ja riittävyys...8 11.4 Vesiosuuskunnat... 8 11.5 Pohjavesivarat... 81 11.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely... 82 11.6.1 Viemäriverkosto...82 11.6.2 Jätevedenpuhdistamot...82 11.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely...84 11.6.4 Puhdistamoiden purkupaikkojen vesistön tila...84 11.7 Haja-asutuksen vesihuolto... 85 11.8 Yhteistyö vesihuollossa... 86 12. VESIHUOLTOLAITOSTEN ORGANISAATIOT JA TALOUS... 86 12.1 Organisaatiot... 86 12.2 Talous... 86 12.3 Laaditut yhteistyöselvitykset... 87 13. NAAPURIKUNNAT... 92 14. ALUEELLA AIKAISEMMIN TEHDYT SUUNNITELMAT... 94 15. YHTEENVETO... 95 LIITTEET 1. Yhteenveto alueen vesihuollosta 2. Talousveden laatu 3. Jätevesi- ja lietemäärät 4. Yhteenveto alueen jätevedenpuhdistamoista kuormitus ja mitoitus 5. Yhteenveto alueen jätevedenpuhdistamoista puhdistustulokset ja lupaehdot

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 5/11 KARTTALUETTELO Nro Kartta Mittakaava Paperikoko KR-275-1 Vesihuollon nykytilanne 1:17 A2 KR-275-2 Vedenhankinta ja talousveden jakelu A3 KR-275-3 Jätevesien käsittely A3 KR-275-4 Natura-alueet 1:25 A3 KR-275-5 Osa-aluejako 1:25 A3

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 6/11 1. JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnitteluun liittyvät vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn perusselvitykset. Yleissuunnittelun tarkoituksena on selvittää vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn tulevat kehittämis- ja investointitarpeet. Alueellisen yleissuunnittelun ja yhteistyön tarve on korostunut viime vuosina erityisesti Vihdin Nummelan ja kirkonkylän jätevesien käsittelyratkaisuiden selvittämiseksi sekä Karjalohjan ja Sammatin jätevesien käsittelyvaihtoehtoja tarkastelemiseksi. Vedenhankinnassa on tavoitteena turvata riittävä ja hyvänlaatuinen vedensaanti suunnittelualueella ja lisätä vesilaitosten toimintavarmuutta myös poikkeusoloissa. Jätevesien käsittelyn tehostamisella vähennetään vesistöjen kuormitusta ja parannetaan yleistä viihtyisyyttä. Tässä perusselvitysraportissa on esitetty vesihuollon nykytilanne suunnittelualueen kunnissa. Tiedot on koottu alueen kunnista, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Uudenmaan liitosta, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:stä ja tilastokeskuksen www-sivuilta. Perusselvitysraporttiin liittyy kartta-aineisto, jossa on esitetty alueen asukasmäärät, vedenkulutustiedot, jätevesimäärät, vesihuoltojärjestelmät ja pohjavesialueet sekä suojelualueet. Alueelliseen vesihuollon yleissuunnitteluun liittyvät ennusteet ja tavoitteet on esitetty osaraportissa 2 sekä suunnitteluvaihtoehdot erillisessä osaraportissa 3. Vaihtoehtojen valinta ja kehittämissuunnitelmat esitetään loppuraportissa (osa 4). Lisäksi suunnitelmasta on tehty tiivistelmä (osa 5). Vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ovat tilanneet Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan liitto yhdessä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnittelutyöhön on osallistunut seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta, Uudenmaan ympäristökeskus Kari Vaitomaa, Uudenmaan ympäristökeskus Aino Tamsi, Uudenmaan ympäristökeskus Ilkka Juva, Uudenmaan ympäristökeskus Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan Liitto Pentti Laakkonen, Lohjan kaupunki Markku Kytäjä, Karkkilan kaupunki Henrik Westerlund, Karjaan kaupunki Tapio Lankinen, Vihdin vesihuoltolaitos Kukka-Maaria Luukkonen, Pohjan kunta Nina Turpeinen, Sammatin kunta Markku Kärkkäinen, Siuntion kunta Jyrki Uusitalo, Nummi-Pusulan kunta Kari Vismanen, Karjalohjan kunta (31.3.25 saakka) Katja Erätuli-Keskinen, Karjalohjan kunta (1.4.25 13.6.25) Veijo Kiimamaa, Karjalohjan kunta (13.6.25 lähtien) Ossi Jokinen, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Erja Vaarala, Hiiden Pilotti

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 7/11 Juho Kähkönen, M-real Kirkniemi (31.8.25 saakka) Maria Mäntymäki, M-real Kirkniemi (1.9.25 lähtien) Petri Niemi, UPM-Kymmene Konsultin edustajina suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Risto Saarinen, Econet Engineering Oy Jyri Rautiainen, Kiuru & Rautiainen Oy Anna Mikola, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Vehmaskoski, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Heikkinen, Kiuru & Rautiainen Oy

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 8/11 2. SUUNNITTELUALUE JA OSA-ALUEJAKO Suunnittelualueeseen kuluu Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupungit sekä Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion, ja Vihdin kunnat. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan tarvittavilta osin lähikuntien vesihuollon kehittämisratkaisut. Alueella asuu yhteensä noin 98 asukasta, joista 75,1 % taajamissa ja 24,9 % hajaasutusalueilla (taulukko 2.1). Suunnittelussa käytetään kuntajaottelua yksityiskohtaisempaa osa-aluejakoa, joka noudattaa pääpiirteissään kyläjaottelua. Osaaluejako on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Taulukossa 2.2 on esitetty vesihuoltolaitoksien vesijohtoon ja viemäriin liittyneet asukkaat. Alueella lähes 76 % asukkaista on liittynyt vedenjakeluun ja noin 73 % viemäriin. Alueella Karkkilassa, Lohjalla, Karjaalla, Pohjan kunnassa ja Vihdissä vesihuolto on järjestetty kaupunkimaisesti, ja liittymisaste on yli 75 % vesijohtoon ja yli 7 % viemäriin. Nummi-Pusulassa, Karjalohjalla, Sammatissa ja Siuntiossa kuntarakenne on hajanainen, ja vain noin puolet asukkaista on liittynyt vesijohtoon ja jopa kaksi kolmannesta on kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn varassa. Taulukossa 2.3. näkyy asukastiheys sekä maa- ja vesipinta-ala alueen kunnissa. Asukastiheys vaihtelee alueella Karjalohjan ja Nummi-Pusulan noin 12 as/km 2 :sta Lohja lähes 13 as/km 2 :en. Taulukko 2.1 Asukasmäärät suunnittelualueen kunnissa 31.12.23. Kunta Kokonaisasukasmäärä Asukkaat taajamissa Asukkaat hajaasutusalueella as. as. % as. % Karjaa 8 99 726 8,8 173 19,2 Karjalohja 1 494 51 34,1 984 65,9 Karkkila 8 764 7664 87,4 11 12,6 Lohja 36 4 32224 89,5 378 1,5 Nummi- 5 937 2537 42,7 34 57,3 Pusula Pohja 5 4 44 8, 1 2, Sammatti 1 239 739 59,6 5 4,4 Siuntio 5 158 2158 41,8 3 58,2 Vihti 24 954 16154 64,7 88 35,3 Yhteensä 97 544 73 25 75,1 24 294 24,9 Alueen kunnista Vihti kuuluu selvimmin pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin. Myös muista kunnista käydään pääkaupunkiseudulla töissä. Alueen kuntien joukossa on myös kesämökkikuntia. Kesämökkien määrä on merkittävä erityisesti Karjalohjalla ja Sammatissa, joissa kesämökkejä on yhtä paljon kuin pysyviä asukkaita. Kuntien elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Palveluiden osuus on yli 5 % kaikissa muissa kunnissa paitsi Pohjan kunnassa, jossa jalostuksen osuus on huomattava. Myös

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 9/11 Karkkilassa ja Lohjalla teollisuustyöpaikkoja on runsaasti. Alkutuotannon osuus on suuri (1 2 %) Sammatissa, Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa. Seutu- ja maakuntakaavoitus Suunnittelualueelle on tehty seutu- ja maakuntakaavoja siten, että Karjaa, Pohja ja Siuntio kuuluvat Läntisen Uudenmaan maakuntakaavaan vuodelta 24, Vihti sisältyy Helsingin seutukaavaan ja Karjalohja, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula ja Sammatti kuuluvat Länsi-Uudenmaan seutukaavaan vuodelta 1996. Uusi Uudenmaan maakuntakaava tulee kattamaan koko suunnittelualueen. Maakuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Taulukko 2.2 Vesi- ja viemärilaitoksiin liittyneet asukkaat 31.12.23. Kunta Laitoksiin liittyneet Laitosten ulkopuolella Vesilaitos Viemärilaitos Vesilaitos Viemärilaitos Taulukko 2.3 Asukastiheys suunnittelualueen kunnissa 31.12.23. Kunta Karjaa 748 737 151 162 Karjalohja 67 67 824 824 Karkkila 7665 766 199 114 Lohja 347 3 47 5957 5957 Nummi- 285 196 387 3977 Pusula Pohja 4 38 14 124 Sammatti 73 55 59 689 Siuntio 1918 17 324 3458 Vihti 18716 17568 6238 7386 Yhteensä 74 76 71 325 23 468 26 219 Asukasmäärä Vesipinta-ala Asukastiheys/ maa- km 2 Pinta-ala Maapintaala as. km 2 km 2 km 2 % as/ km 2 Karjaa 8 99 214 195 19 8,9 46,1 Karjalohja 1 494 164 123 41 25, 12,1 Karkkila 8 764 255 243 12 4,7 36,1 Lohja 36 4 357 278 79 22,1 129,5 Nummi- 5 937 55 468,2 36,8 7,3 12,7 Pusula Pohja 5 4 264,8 225,8 21,6 8,2 22,2 Sammatti 1 239 85 73 12 14,1 17, Siuntio 5 158 248 242 6 2,4 21,3 Vihti 24 954 566 522 44,9 7,9 47,8 Yhteensä 74 76 2658,8 237 272,3 1,2 31,3

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 1/11 Alueen pohjavedet ja vesistöt Suunnittelualueella on runsaat pohjavesivarat. Merkittävimmät esiintymät kuuluvat Salpausselän pohjavesiesiintymään. Rannikkoseudun savialueen pohjavesivarat ovat niukemmat. Sora-ja hiekkamuodostumissa syntyvä pohjavesi on luontaisesti hyvälaatuista. Sen sijaan pienemmissä esiintymissä laatu vaihtelee, rauta- ja mangaanipitoisuudet voivat olla korkeita ja meren läheisyydessä pohjavesi voi olla suolapitoista. Pohjaveden laatu on viime aikoina heikentynyt. Erityisesti harjualueiden pohjavesien käyttöä talousvedeksi on jouduttu paikoin jopa rajoittamaan liikenneväylien, asutuksen, teollisuuden, maa-ainesten oton ja muiden toimintojen aiheuttamien laatuongelmien vuoksi. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi suurta järveä, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi. Vesistöt ovat merkittäviä virkistyskäytön kannalta. Lisäksi Lohjanjärvi toimii teollisuuden raakavesilähteenä sekä Lohjan kaupungin varavesilähteenä. Hiidenveden vettä voidaan Hiidenvesi-tunnelissa johtaa Vantaanjokeen Helsingin varavedeksi. Viimeksi näin toimittiin vuonna 21, kun Päijänne-tunnelia korjattiin. Jokivesistöistä Mustionjoki (Karjaanjoki) on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja arvokas simpukkalajistonsa takia. Mustionjoessa on vuollejokisimpukan pääesiintymä maailmassa. Etelässä alue rajoittuu Suomenlahteen. Erityisesti Pohjanpitäjänlahti on kuormitusherkkä vuonomaisuutensa ja pysyvän kerrostuneisuutensa vuoksi. Alueen vesistöjä lisäksi käytetään maatalouden kasteluvetenä. Mustionjoessa on myös vesivoimalaitoksia. Kuva 2.1. Suunnittelualue.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 11/11 3. KARJAA 3.1 Väestö, elinkeinot ja maankäyttö Vuonna 23 Karjaan kaupungissa oli 8 99 asukasta, joista noin 173 asuu hajaasutusalueella. Vapaa-ajan asuntoja vuonna 23 on 519 kpl (Tilastokeskus). Kaupungin työpaikoista noin 5 % on alkutuotannossa, 24 % teollisuudessa, 68 % palveluissa ja 3 % muilla toimialoilla. Tärkein työnantaja on Oy Sisu-Auto Ab. Karjaan haja-asutusalueella on vuoden 24 alussa yhteensä 116 maatilaa. Nämä jakautuvat seuraavasti: 9 kpl kasvinviljelytiloja 16 kpl maitotiloja 6 kpl nautakarjatiloja 1 kpl sikatiloja 2 kpl lammastaloustiloja 1 kpl hevostiloja Taulukko 3.1.1. Aluejako ja väestö alueittain. Osa-alue Asukkaat Keskustaajama 65 Mustio 77 Backgränd (Pohjoisosa) 9 Grundsjö (Eteläosa) 82 Koko kunta 899 Kaavoitus Yleiskaavoitus: Kaava Vahvistettu Karjaan keskustan osayleiskaava 1999 Mustion ruukin osayleiskaava Mustionjokilaakson osayleiskaava tekeillä Asemakaavoitus: Asemakaavoitettua aluetta on noin 1 km 2, josta noin 9 km 2 on keskustassa ja 1 km 2 Mustion asemanseudulla. Lohjanjärven rannalle on laadittu 2 kpl ranta-asemakaavoja. Karjaalla ei ole kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Natura 2 alueisiin kuuluvat seuraavat kohteet:

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 12/11 - Varvarinsuo - Tulijärvi-Makubergen - Läppträsket - Långån kosteikko - alueita Lohjanjärvellä - Mustionjoki, (kuuluu myös Karjaanjoki Life-projektiin) Kasvu keskittyy kaupungin alueella keskustan, Mustion ja Degerbyn alueille. Keskustaajaman jatkeena myös Svedja etelässä ja Malmbacka pohjoisessa kasvavat. 3.2 Yleiskuvaus kunnan vesihuollosta Karjaan kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alue käsittää Karjaan keskustan, n. 2 metrin levyisen alueen Meltolan vedenottamon päävesijohdon varrella, Mustion keskustan sekä suuren osan Mustion ruukkia. Lisäksi noin 5 km keskustasta etelään sijaitseva Koulutushotelli Raasepori on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon. Lindnäsin ottamolta toimitetaan lisäksi Tielaitokselle talousvedeksi kelpaamatonta vettä tienpitotarkoituksiin. Kaupungin vesihuoltolaitoksen taksat 1.1.25 alkaen olivat: - liittymismaksu vesi 55, viemäri 841 (maksuluokka 1); vesi 757, viemäri 1177 (maksuluokka 2) ); vesi 193, viemäri 1514 (maksuluokka 3) - käyttömaksu vesi 1,2 (alv %) ja viemäri 1,48 (alv %) - perusmaksu alk. 3, /kk (vesimittarin koon mukaan) - Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelymaksu: sakokaivolietteet 4,14 /m 3 (alv %), umpikaivolietteet 2,76 /m 3 (alv %) Taulukko 3.2.1. Vesi- ja viemäriverkostoon liittyneet vuonna 22. Vesijohto Viemäri kuluttajia as. Kiinteistöt kpl % as. verkosto km verkosto/ liittyjä m/as kuluttajia as. Kiinteistöt kpl % as. verkosto km verkosto/ liittyjä m/as. Yhteensä 748 19 83 88,2 11,8 737 82 79,6 1,8

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 13/11 Taulukko 3.2.2. Kunnan vesi- ja viemärilaitoksen laskutettu ja laskuttamaton vesimäärä vuosina 22 ja 23. Ominaisvedenkulutus Laskutettu vesi/jätevesi Laskuttamaton I/d/as m 3 m 3 /d m 3 m 3 /m % Vesilaitos 2 181 494 1353 276 3,1 36 Vesilaitos 3 18 492 135 243 2,8 33 Viemärilaitos 2 178 48 1315 1 39342 17,5 7 Viemärilaitos 3 171 461 1263 1 82 13,6 66 Karjaan-Pinjaisten puhdistamolla käsiteltiin lisäksi Pohjan kunnan jätevettä 11 m 3 vuonna 23 ja 119 58 m 3 vuonna 22. 3.3 Vedenhankinta ja jakelu 3.3.1 Vedenottamot Karjaan Vedellä on käytössään neljä vedenottamoa: Maasilta, Nyby, Meltola ja Mjölnarby, Lindnäsin ja Meltolan sairaalan vedenottamot ovat varavedenottamoita. Suunnitelmissa on tehdä uusi vedenottamo Ingvalsbyhyn. Uusi vedenottamo voisi tarvittaessa korvata Maasillan ottamon ja parantaa Mustion veden riittävyyttä. Päävedenottamo, Maasillan vedenottamo, on alun perin rakennettu 194-luvulla, jolloin vesi otettiin rengaskaivosta. Vedenottamoa parannettiin 196-luvulla rakentamalla uusia putkikaivoja. Raakavesi sisältää rautaa ja mangaania, minkä vuoksi se käsitellään hapettamalla. Myös raakaveden kloridipitoisuus on korkeahko (35 mg/l). Nybyn vedenottamo otettiin käyttöön vuonna 1973. Vesi otetaan putkikaivosta. Kloridipitoisuus on kohonnut myös Nybyssä, jossa se on 2 mg/l. Muilta osin veden laatu on hyvä. Meltolan vedenottamo otettiin käyttöön vuonna 1976. Vesi otetaan kahdesta putkikaivosta. Kloridipitoisuus on kohonnut myös Meltolassa, jossa se on 25 mg/l. Muilta osin veden laatu on hyvä. Mjölnarbyn vedenottamo otettiin käyttöön vuonna 1987. Vesi otetaan putkikaivosta. Kloridipitoisuus on 1 mg/l. Vedessä on havaittu torjunta-aineita pieninä pitoisuuksina, minkä vuoksi se johdetaan aktiivihiilisuodattimen kautta. Lindnäsin varavedenottamo otettiin käyttöön 196-luvulla. Kohonneiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien vuoksi vettä ei talousvettä toimitetaan nykyisin ainoastaan Tielaitoksen varikolle tienpitotarkoituksiin. Lindnäsin vedenottamo toimii muuten varavedenottamona. Meltolan sairaalan vedenottamo toimii nykyisin varavedenottamona. Sillä on lupa 2 m 3 :n vuorokausimäärän ottamiseen.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 14/11 Svedjan entisen vanhainkodin vedenottamo palvelee nykyisin Karjaan kaupungin päiväkotia (Regnbågen) sekä vammaisille tarkoitettua hoitokoti Kerttulia. Päiväkodissa on n. 2 lasta päivähoidossa, ja Kerttuli on 1-paikkainen. Lisäksi Malmbackan ja Joddbölen vesiosuuskunnilla on omat vedenottamonsa. Taulukko 3.3.1. Vedenottamot Käyttöönottovuosi Vedenottamot Vedenottolupa Ottamon kapasiteetti m 3 /d Maasilta 194 18 288 16 Nyby 1973 8 648 356 Meltola 1976 9 792 536 Mjölnarby 1987-288 115 Nykyinen otto m 3 /d 23 Lindnäs 196-luku 192 varalla Meltolan sairaala 2 varalla Yhteensä 36 48 215 3.3.2 Vedenjakeluverkosto Vesijohtoverkoston pituus on 88,2 km. Putkista osa on 194-luvulta. Verkostoa on jatkuvasti saneerattu. Mustion asemanseudun vesijohtoverkon rakensi aikoinaan vesiosuuskunta. Vesijohdot ovat paikoitellen vanhoja ja huonokuntoisia. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto on samaa painepiiriä: - vesitornin tilavuus 6 m 3, HW +77,75 m 3.3.3 Sammutusvesi Sammutusvesi otetaan vesijohtoverkoston alueella pääosin verkostosta. 3.3.4 Raaka- ja talousveden laatu ja riittävyys Pohjaveden laatu on Meltola-Mustion pohjavesialueella pääsääntöisesti hyvä. Erityisesti Meltolan alueella kloridipitoisuudet ovat lähellä talousveden teknistä suositusrajaa. Mjölnarbyn ottamolla ja tutkitulla Ingvalsbyn alueella vedessä on todettu torjunta-aineita pieninä pitoisuuksina. Talousvesitutkimusten mukaan talousveden laatu täyttää hyvin STM:n asetuksessa 461/2 talousveden laadulle asetetut bakteorologiset ja fysikaalis-kemialliset vaatimukset. 3.4 Vesiosuuskunnat Malmbackan vesiosuuskunta Osuuskunnan verkkoon on liittynyt 15 asukasta. Osuuskunnalla on oma vedenottamo. Malmbackan vedenottamo on 182 metrin syvyinen kallioporakaivo. Kaivo on porattu 1963. Vedenottamolla ei ole vesioikeudellista lupaa, ja ottomäärä on pieni. Vuonna

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 15/11 22 päivittäinen toimitettu vesimäärä oli n. 4 m 3. Malmbackan vesiosuuskunta on tarkoitus ottaa vesihuoltolaitokseen haltuun lähiaikoina. Joddbölen vesiosuuskunta Joddbölen vesiosuuskunnan vedenottamo toimittaa vettä noin kymmeneen talouteen Backgrändissä. Vedenottamon kaivo on rengaskaivo. Vesioikeudellista lupaa ei ole, koska toimitettu vesimäärä jää alle lupavelvoiterajan. 3.5 Pohjavesivarat Taulukko 3.5.1. Pohjavesivarat kunnan alueella. NIMI NUMERO LUOKKA ARVIOITU OTTAMOT ANTOISUUS, m 3 /d Karjaa 1221A I 3 Landsbro Nyby Karjaa 1221B I 12 Karjaa 1221C I 3 Meltola-Mustio 12251A I 11 Meltola Meltolan sairaala Lindnäs Mjölnarby Meltola-Mustio 12251B I 25 Ingvalsby (tutkittu antoisuus 2 m 3 /d) Meltola-Mustio 12251C I 8 Backgränd 1223 II 6 Finnmalmen 1225 III 15 Åkernäs 1224 III 1 Rullarsböle 12252 III 2 Yhteensä luokka I = Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue luokka II = Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Karjaan ja Meltolan-Mustion pohjavesialueille on tehty suojelusuunnitelma. 3.6 Jätevesien johtaminen ja käsittely 3.6.1 Viemäriverkosto Jätevesiviemäriverkoston pituus on 79,6 km. Hulevesiviemäreiden pituus 32,2 km. Suurin osa hulevesistä johdetaan ojiin ja vesistöihin. Viemäriverkostossa on 22 pumppaamoa.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 16/11 3.6.2 Jätevedenpuhdistamo Karjaan Pinjaisten puhdistamo Karjaan kaupungin keskustan jätevedet puhdistetaan Karjaan Pinjaisten puhdistamossa, joka sijaitsee Pohjan Pentbyssä. Puhdistamossa käsitellään myös Pohjan kunnan Pinjaisten jätevedet. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1973, ja sinne johdetaan n. 8 henkilön jätevedet. Puhdistettu vesi johdetaan Mustionjokeen. Puhdistamon prosessi on: - Porrasvälppä 3 mm - Hiekanerotus (6 m 3 ) - Ilmastus (81 m 3 ) - Väliselkeytys (V=11 m 3, A=37 m 2 ) - Flokkaus (2 x 85 m 3 ) - Jälkiselkeytys (V=84 m 3, A=28 m 2 ) - Lietteen sakeutus (V=85 m 3. A=28 m 2 ) - Kuivaus (linko) Uutta Pohjan kunnan kanssa yhteistä puhdistamoa ollaan suunnittelemassa Åminneforsiin. Taulukko 3.6.1. Puhdistamon mitoitus ja nykykuormitus. Mitoitus Vuosi 22 Asukasvastineluku AVL 11 4 Q keskim m 3 /d 792 532 Q max m 3 /d 129 m 3 /h q max q mit BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Tilakuorma ilmastuksessa Pintakuorma väliselkeytyksessä Pintakuorma jälkiselkeytyksessä m 3 /h kg/d kg/d kg/d 845 798 25 17 kg BHK 7 /m 3,99 m/h,6 m/h,79 Jätevedenpuhdistamon lupa on voimassa vuoteen 27. Jos puhdistamoa halutaan käyttää tämän jälkeen, on uutta lupaa haettava viimeistään 3.6.26. Taulukko 3.6.2. Pinjaisten jätevedenpuhdistamon toimivuus vuonna 23 käyttötarkkailu-tulosten perusteella. Lupaehto Parametrit mg/l Puhdistettu jätevesi mg/l Puhdistusteho % BHK 7 <15 11 95 kokonaisfosfori <,5,3 95

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 17/11 Mustion puhdistamo Mustion puhdistamo sijaitsee Mjölnarbyssä. Siellä puhdistetaan Mustion asemanseudun ja Mustion ruukin asutusten jätevedet. Väestöpohja on n. 1 henkilöä. Karjaan jätevesien käsittelyä koskevien pitkän aikavälin suunnitelmien mukaan myös Mustion jätevedet tullaan johtamaan uudelle Åminneforsin puhdistamolle, ja Mustion puhdistamo lakkautetaan. Puhdistettu vesi johdetaan Mustionjokeen. Taulukko 3.6.3. Mustion jätevedenpuhdistamon toimivuus vuoden 23 kahden ensimmäisen neljänneksen käyttötarkkailutulosten perusteella. Lupaehto Puhdistettu Puhdistusteho Parametrit jätevesi mg/l mg/l % BHK 7 <15 12 96 kokonaisfosfori <,7,39 98 Jätevedenpuhdistamolle on haettava uusi ympäristölupa vuoden 21 loppuun mennessä. Meltolan puhdistamo Meltolan puhdistamo palvelee Meltolan sairaalaa sekä sen yhteyteen kuuluvia rakennuksia. Puhdistamo ei kuulu Karjaan Veden toimialueeseen, vaan siitä huolehtii Meltolan henkilökunta. Puhdistettu vesi johdetaan ojaan, joka kulkee Stormossenin suoalueen ohi ja pois pohjavesialueelta. Kaskimaan puhdistamo Kaskimaan puhdistamo palvelee hoivakoti Kerttulia ja päiväkoti Regnbågenia. Puhdistamoa hoitaa Karjaan Veden henkilökunta, mutta se ei kuulu Karjaan Veden toimialueeseen. Puhdistettu vesi johdetaan Kurbymossen-nimiselle suolle. Uusi Åminneforsin puhdistamo Uudelle puhdistamolle on tarkoitus johtaa Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan jätevedet. Nykyiset Karjaan-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamot poistetaan käytöstä uuden puhdistamon valmistuttua. Myös Meltolan ja Mustion jätevedet tullaan johtamaan uudelle puhdistamolle, ja vanhat puhdistamot poistetaan käytöstä. Myös Karjalohjan ja Sammatin jätevesikuormituksen vaikutusta on tarkasteltu puhdistamon yleissuunnitelmassa. Puhdistamo on mitoitettu siten, että sillä saavutetaan BHK 7 - pitoisuus 1 mg/l, fosforipitoisuus,2 mg/l sekä 7 %:n kokonaistyppireduktio jäteveden lämpötilan ollessa yli 12 ºC.

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 18/11 Taulukko 3.6.4. Uuden puhdistamon mitoitus. Mitoitus Asukasvastineluku AVL 17 Q keskim m 3 /d 6 5 Q max m 3 /d 15 m 3 /h q max q mit BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi m 3 /h 45 kg/d 12 kg/d 5 kg/d 25 Karjalohjan ja Sammatin jätevesien yhteenlaskettu osuus uuden jätevedenpuhdistamon kuormituksesta olisi 3-5 %. Uusi puhdistamo on suunniteltu kaksilinjaiseksi aktiivilietelaitokseksi, jonka prosessiyksiköt ovat: - Välppäys - Hiekanerotus - Ilmastus, joka on jaettu denitrifikaatio- ja nitrifikaatiovaiheisiin - Väliselkeytys - Hiekkapikasuodatus - Lietteen sakeutus ja kuivaus lingolla Puhdistamon biologinen osa voidaan ohittaa välppäämön jälkeen johtamalla jätevedet suoraan selkeytykseen ja hiekkasuodatukseen. 3.6.3 Jätevesilietteiden määrä ja käsittely Puhdistamolle tuodaan kaupungin alueelta sako- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 22 tuotiin yhteensä 717 m 3. Sako- ja umpikaivolietteet pumpataan tulevan veden joukkoon. Puhdistamolla syntyi kuivattua lietettä (14 %) vuonna 22 228 m 3. Lingon käyttöönoton jälkeen lietteen kuiva-ainepitoisuus on ollut 23-25 %. Kuivattu liete aumakompostoidaan Karjaan kaatopaikalla ja käytetään viherrakentamiseen. Kompostoinnin ympäristölupa umpeutuu vuoden 25 lopussa, uutta lupaa aiotaan hakea. 3.6.4 Puhdistamon purkupaikan vesistön tila Mustionjoki on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja arvokas simpukkalajistonsa takia. Mustionjoessa on vuollejokisimpukan pääesiintymä maailmassa. Toinen uhanalainen simpukka, jokihelmisimpukka, on häviämässä joesta lohen ja taimenen puutteeseen. Mustionjoen veden laadun kannalta pistekuormituksella on selvä veden laatua heikentävä vaikutus, vaikka suurin osa joen kuljettamasta kuormituksesta on hajakuormituksen aiheuttamaa. Karjaan-Pinjaisten puhdistamon purkupaikan alapuolella jätevesikuormitus näkyy selvästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina. Typpikuormitus puhdistamolta on kasvanut hieman viime vuosina. Myös veden fekaalisten kolibakteerien määrät nousevat selvästi ja ajoittain veden hygieeninen laatu on heikko. Puhdistamon aiheuttama fosforikuormitus

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 19/11 on pysynyt melko samalla tasolla. Joen fosforipitoisuuksissa voidaan havaita pientä laskua. Mustionjoki laskee Pohjanpitäjänlahteen, jonka happitilanne on ajoittain erittäin heikko. 3.7 Haja-asutuksen vesihuolto Joitakin kiinteistöjä haja-asutusalueella on liittynyt Meltolan ja keskustan väliseen päävesijohtoon ja joitain kiinteistöjä koulutushotelli Raaseporin yhdysvesijohtoon. Vesijohtoverkon ulkopuolella haja-asutusalueella asuu noin 1 henkilöä. Kiinteistökohtainen vedenhankinta on pääasiassa toteutettu maa- ja kallioporakaivoilla. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on vanhoilla kiinteistöillä hoidettu saostus- tai umpikaivoilla. Veden laatu ja riittävyys Veden riittävyyden kanssa on ollut ongelmia kuivina kesinä. Tietyillä alueilla on myös ongelmia korkeiden radon- ja fluoridipitoisuuksien vuoksi. Kehittämistarvealueet Kehittämissuunnitelmassa on esitetty useita kehittämistarvealueita, joiden keskitetyn vedenhankinnan ja jakelun sekä viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn tarve selvitetään. Esitetyt alueet ovat: Alue Tod.näk. Tod. näk. Asukkaat Svedja-Domargård vedenhankinta kaupungin verkostoon jätevedenkäsittely kaupungin verkostoon 99 Degerby kaupungin verkostoon kaupungin verkostoon Mustion ruukkialue kaupungin kaupungin verkostoon, osin verkostoon, osin rakennettu rakennettu Prästbacken kaupungin kaupungin verkostoon verkostoon Grundsjö vesiosuuskunnan perustaminen Vallarsvedja vesiosuuskunnan perustaminen Smedsby vesiosuuskunnan perustaminen Malmbacka/Fredriksstad Vesiosuuskunta on, viemäröinti tarpeen, liitetään kaupungin sijaitsee Karjaan verkostoon pohjavesialueella Backgränd Vesiosuuskunta on yhteinen pienpuhdistamo Kasaby, Meltola, Pienpuhdistamoita Mangård, Invalsby 28 393 151 76 72 4

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 2/11 3.8 Yhteistyö vesihuollossa Karjaan Vesi myy talousvettä joillekin kiinteistöille Pohjan Pinjaisiin ja Inkoon Stormoran kylään. Karjaan ja Pohjan talousvesiverkot on liitetty yhteen. Karjaan Vesi ottaa vastaan Pohjan kuntaan kuuluvan Pinjaisten alueen jätevedet. Pinjaisissa on Karjaan ja Pohjan yhteinen jätevedenpuhdistamo. Uutta yhteistä puhdistamoa suunnitellaan Åminneforsiin. Uusi puhdistamo tullaan ottamaan käyttöön vuonna 27. Samalla myös vesihuoltolaitosten organisaatioiden yhdistymistä on alettu selvittää. Pohjan Gumnäsin puhdistamon lietteet kompostoidaan Karjaan kaatopaikalla.