Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 1/2001 Ilmestyy keväisin ja syksyisin. Seuraava Ekokaari ilmestyy 8.9.2001

Ekokaari - ympäristöasiaa kotikunnastasi Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 1/2001 Ilmestyy keväisin ja syksyisin. Seuraava Ekokaari ilmestyy 8.9.2001 Nuuka säästää paperia, rahaa ja metsiä Ympäristöasiat yhä tärkeämpiä kuntien hankinnoissa Riihimäen muinaislöydöt valtakunnallisesti merkittäviä Miten hullu lehmä ja suu- ja sorkkatauti vaikuttavat arkeen? Uusia tuulia Ryttylän paperinkeräyksessä Mikä ovat Ryti ja Yky? Melukin on ympäristösaaste Hausjärven hiekat pois uudella harjalla Pahvi- ja paperipakkausjätteen keräys alkaa Pk-yritykset mukana jätteenhuoltohankkeessa Mitä puutarhajätteille taas pitikään tehdä? Lajittele jätteet kotona Kodin ongelmajätehuolto mallilleen Lopen jäteinfo Pidä lomavesi puhtaana Palstaviljely on kivaa Mihin löytöeläimet viedään? Hausjärven reippailijat saivat laavun Riihimäen luontopolut Ympäristökasvatusta Kiekko- Nikkareille Kesän liikuntatapahtumat ja retket Ekokaari netissä Toimitus ja ilmoitukset Arkisto (Ekokaari 2/2000) http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/index.htm2.11.2004 15:33:27

Nuuka säästää paperia, rahaa ja metsiä Nuuka säästää paperia, rahaa ja metsiä Nuuka säästää paperia, rahaa ja metsiä Nuukuusviikkoa on juuri vietetty. Sen teemana oli paperin kulutuksen vähentäminen. Suomalainen kuluttaa paperia vuosittain noin 300 kiloa, mikä on länsimaalaisittainkin paljon. Vaikka puusta ja paperista ei ole Suomessa puutetta, ei paperin tuotanto ole ympäristön kannalta harmitonta. Paperin tuotantoon kuluu puuta, energiaa, vettä ja kemikaaleja, jotka palaavat luontoon jätteinä ja erilaisina päästöinä. Noin kuudennes Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on peräisin metsäteollisuudesta. Myös luonnon monimuotoisuuden väheneminen kytkeytyy selkeästi paperintuotantoon. Suomen puuvarat eivät enää tahdo riittää metsäteollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi avohakkuita tehdään Suomessa vuosittain 130 000-150 000 hehtaaria. Metsät ovat Suomessa tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö ja metsätalous puolestaan suurin yksittäinen lajien uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Uusimpien tutkimusten mukaan eliölajeistamme lähes tuhat on uhanalaistunut tehometsätalouden seurauksena. Erityisen vakava tilanne on Etelä- Suomessa, missä vain noin yksi prosentti metsistä on suojeltu. Paperinkulutusta on helppo vähentää muuttamalla hieman tottumuksia ja käytäntöjä. Nuukuusviikolla haastettiin kotitaloudet, toimistot, koulut ja kunnat tarkistamaan paperinkulutuksensa. Samaa rataa voi jatkaa eteenkin päin. Kierrätys säästää puuta ja energiaa, mutta se ei kuitenkaan ratkaise liian suuren kulutuksen ongelmaa. Paperin kulutusta täytyy vähentää ja kierrätystä tehostaa. Tavallisella kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa omalla elämäntavallaan ja kulutusvalinnoillaan moniin ympäristöongelmiin. Kertakäytön välttäminen on helppo, jokaisen ulottuvilla oleva keino. Toimistossa voi käyttää sähköpostia ja kaksipuolista kopiointia. Naapurustossa tai työpaikalla voi kierrättää aikakaus- ja sanomalehtiä sekä kirjoja. Lehden tilauksen voi keskeyttää lomien ja matkojen ajaksi. Kahvinkeittimessä voi käyttää kestosuodatinta ja teepussit vaihtaa irtoteehen. Kun omat astiat eivät riitä, juhliin vuokrataan astiat. Talouspaperin voi usein korvata pyyheliinalla tai rätillä. Kun tuoremehun sijaan juodaan itse säilöttyä marjamehua, säästyy nestekartonkipakkauksia. Maitopurkit viedään tietenkin kierrätykseen. Näin säästyy iso kasa paperia ja paperin säästäminen säästää Etelä-Suomen metsiä. Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/pkirjoit.htm2.11.2004 15:33:28

Ympäristöasiat yhä tärkeämpiä kuntien hankinnoissa Ympäristöasiat yhä tärkeämpiä kuntien hankinnoissa Ympäristöasiat yhä tärkeämpiä kuntien hankinnoissa Kuntien hankinnoissa painotetaan yhä vahvemmin ympäristönäkökulmia. Riihimäellä näin on tehty jo pari vuotta. Samaan hankintarenkaaseen kuuluvat lisäksi Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää sekä joidenkin hankintojen osalta Riihimäen ammattioppilaitos. "Vuoden 2000 alusta jokaisessa tarjouspyynnössä on kehotettu tavaroiden toimittajia mainitsemaan muun muassa onko tuotteella ympäristömerkki sekä selvittämään tuotteen valmistuksen ja käytön ympäristöseuraukset", kertoo Riihimäen kaupungin talous- ja suunnittelupäällikkö Ritva Mustonen. Hän myöntää ongelmat: on todella vaikeaa pistää tuotteita ympäristövaikutusten kannalta paremmuusjärjestykseen, sillä joistakin tuotteista löytyy runsaasti tietoa, joistakin toisista hyvin vähän. Tosin pian on saatavilla netistä Efektian Hymonet-ohjelma, joka auttaa tuotteiden valinnassa ja vertailussa. Ritva Mustonen uskoo, että ympäristökysymykset tulevat hankinnoissa isoksi imagoasiaksi. Tuoreet esimerkit Riihimäen seudulta ovat pehmopaperien, jätesäkkien ja muiden kertakäyttötuotteiden sekä pesu- ja puhdistusaineiden hankinnat, joiden perusteena ympäristönäkökulma mainittiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. "Tarjouspyynnöissä voidaan vaatia tiettyjä asioita. Perusteita ovat nykyisin yhä useammin hinnan ja laadun lisäksi ympäristönäkökohdat. Uutta on se, että tuote saa jopa maksaa hieman enemmän, jos ympäristönäkökohdat täyttyvät. Juuri tässä on kymmenessä vuodessa tapahtunut suuri muutos. Nykyään halvin hinta on harvoin ainoa ratkaiseva tekijä", Ritva Mustonen selvittää. Tavoitteena lähiruoka EU-lainsäädäntö kieltää kotimaisuuden suosimisen hankinnoissa, myös elintarvikehankinnoissa. Ritva Mustosen mukaan Riihimäen elintarvikehankinnoissa pidetään kotimaisia elintarvikkeita ulkomaisia laadukkaampina, mutta nykyisin on vaikea tietää mikä on kotimaista, sillä kotimaisten valmistajien perusruoka-aineet saatetaan tuoda ulkomailta. Vaikka elintarvikkeiden alkuperämaa tulisikin kertoa, aina ei saada luotettavaa tietoa. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/ritvamus.htm (1 / 2)2.11.2004 15:33:29

Ympäristöasiat yhä tärkeämpiä kuntien hankinnoissa Ritva Mustonen uskoo, että lihan kotimaisuus tulee näyttelemään yhä suurempaa roolia hankinnoissa. Hän pitää tavoitteena lähiruokaa, jos sen saaminen vaan olisi teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Esimerkiksi Hämeenlinnassa lähiruokajärjestelmää suunnitellaan jo todenteolla. Riihimäen päiväkodeissa käytetään jonkin verran luomutuotteita. Pehmopaperit kiinnostavat Tunisiaa EU vaatii yli 1,2 miljoonan markan suuruisten tavarahankintojen kansainvälisen kilpailuttamisen. Tästä on Riihimäelläkin saatu kokemusta, sillä pehmopaperien tarjouspyyntöasiakirjoja pyydettiin Tunisiasta saakka! Prosessin kansainvälistyessä juuri ympäristövaikutusten mukaan ottaminen luo turvaa. "Eniten pystymme vaikuttaman välttämällä kertakäyttöistä ja valitsemalla lyhytkestoisten tuotteiden sijalle pitkäkestoisia. Myös kuljetusketjuihin tulee kiinnittää yhä suurempaa painoa", Ritva Mustonen tuumaa. Käytännössä pieniin keittiöihin pyritään tuomaan tavarat yhdestä paikasta. Osa pesuaineista taas ostetaan isoissa erissä ja pullotetaan pienempiin pulloihin keskuskeittiössä, josta ne jaetaan eri käyttöpisteisiin. Ritva Mustonen vakuuttaa, että yksittäishankinnoista noin 80 prosenttia jää Riihimäen- Hyvinkään alueelle; tarjouspyyntöjäkään ei lähetetä oman alueen ulkopuolelle. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/ritvamus.htm (2 / 2)2.11.2004 15:33:29

Riihimäen seudun muinaislöydöt valtakunnallisesti merkittäviä Riihimäen seudun muinaislöydöt valtakunnallisesti merkittäviä Tutkimukset laajenevat Lopelle ja Hausjärvelle Riihimäen seudun muinaislöydöt valtakunnallisesti merkittäviä Riihimäen Arolammilla on tehty arkeologisia maastotutkimuksia vuodesta 1997, ja Silmäkenevan suolta on löydetty valtakunnallisesti merkittäviä muinaislöytöjä. Tulevana kesänä maastotutkimukset laajennetaan Lopelle ja Hausjärvelle. "Tärkein löytö ovat suoturpeen peittämät kivikautiset asutuskerrokset, joita Suomessa on tähän mennessä löydetty hyvin vähän, vain kaksi: Yli-Iistä ja Humppilasta. Silmäkenevalta niitä on löytynyt viisi", kertoo Riihimäen museotoimenjohtaja Heikki Matiskainen. Kaikki lähti siitä, kun Penninmäestä löytyi keramiikkaa, ja siitä tehtiin havainto, että Silmäkeneva on toiminut järvialtaana. Tämän perusteella Heikki Matiskainen pyysi alueelle maastotutkimuksia. Käynnistyneissä kaivauksissa pyritään kaivamaan ainoastaan turpeen alaisissa paikoissa, mineraalimaassa ei kaiveta. "Suoturpeessa eloperäistä ainesta säilyy paremmin kuin orgaanisissa kerroksissa. Yleensä asuinpaikat ovat mineraalimaalla, josta eloperäiset merkit ovat tyystin kadonneet. Silmäkenevalta on löydetty muun muassa puuesineitä, joista on voitu tehdä radiohiiliajoituksia ja niiden perusteella ajoittaa kulttuurivaiheet", Matiskainen selvittää. Riihimäellä asuttu 10 000 vuotta Silmäkeneva on ollut muinainen järvi, joka on syntynyt yli 10 000 vuotta sitten. Se on ollut Vantaanjoen merkittävä latvajärvi tuhansien vuosien ajan kivikauden (9800-1200 ekr) asukkaille. Järvi on soistunut noin 500 jkr. Muinaisjärven pinnan vaihtelut jääkauden jälkeisellä ajalla antavat tietoa ilmastohistorian kehityksestä. Vastaavia altaita ei Suomessa ole muita. Alueelta on tehty runsaasti muinaislöytöjä. Varhaisimmat löydöt, kvartsikivestä tehdyt työkalut ja iskentäjätteet, ovat vuosilta 8000-5000 ekr. Runsaimmin edustettuna on kampakeraaminen kivikausi 5000-3000 ekr, jolta on löytynyt saviastioiden paloja. Yli puolentoista metrin syvyydestä löytynyt vuoteen 3200 ekr ajoitettu meripihkariipus todistaa, että kivikaudella on ollut kauppakontakteja Baltian Liepajan lahdelle. Löydöistä nuorin, jo aiemmin löydetty Kristuksen syntymän ajoilta oleva suksi, on nähtävänä Riihimäen kaupunginmuseossa. Heikki Matiskaisen mukaan löydöt todistavat, että Riihimäen seudulla on ollut asutusta ainakin vuodesta 8000 ekr eli vähintään 10 000 vuotta. Maatalous käynnistyy Riihimäen seudulla ajanlaskun alun tietämissä, jolloin asutus keskittyy järviseudulle. Syvennetään vanhaa, etsitään uutta Tänä kesänä Silmäkenevalla keskitytään viime vuoden löytöpaikkoihin ja etsitään myös uusia esihistoriallisia asuinpaikkoja. "Yritämme ymmärtää järven ja ihmisten käyttäytymistä tuhansien vuosien aikana", Heikki Matiskainen summaa. Lopella oli kaivuprojekteja 1980-luvulla. Nyt on löytynyt kaksi mielenkiintoista paikkaa http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/matiskai.htm (1 / 2)2.11.2004 15:33:30

Riihimäen seudun muinaislöydöt valtakunnallisesti merkittäviä Tevännöllä, lähellä Laakasaloa, jossa kaivaukset alkavat kesäkuussa. Hausjärvellä inventoitiin arkeologiset kohteet viime syksynä, ja sen perusteella tutkimukset alkavat heinäkuussa kahdessa kohteessa Teurojoen varrella Mommilanjärven tienoilla. Hyvinkään arkeologisten kohteiden maastoinventointi alkaa jo toukokuussa. Projektiin on palkattu kuusi arkeologia, joiden avuksi tulee 25 koululaista. Tutkimuksia tukee merkittävällä tavalla EU:n rakennerahasto. Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/matiskai.htm (2 / 2)2.11.2004 15:33:30

Miten hullu lehmä ja suu- ja sorkkatauti vaikuttavat arkeen? Miten hullu lehmä ja suu- ja sorkkatauti vaikuttavat arkeen? Riihimäen seutu pääsee kuin koira veräjästä Hullu lehmä -epäilyt tutkitaan Helsingissä Euroopassa riehuva hullun lehmän tauti (BSE) ei ole aiheuttaneet mitään erityisjärjestelyjä Riihimäen seudulla, sillä alueella ei ole teurastamoja. "Läänineläinlääkäreiltä on tullut selvät ohjeet, ja niitä alueen eläinlääkärit noudattaisivat, jos he kohtaisivat epäiltäviä tapauksia", kertoo vt. terveysvalvonnan johtaja Satu Olkkonen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos Helsingissä tutkii maan kaikki mahdolliset BSE-epäilyt. "Vallalla ei ole peittelyhenki. Epäilytkin annetaan heti julkisuuteen", Satu Olkkonen vakuuttaa. Kaikista yli 30 kuukauden ikäisistä naudoista, sairaslähetteellä teurastamolle tulleista, hätäteurastetuista ja teurastamokuljetuksen aikana kuolleista naudoista otetaan aina näyte, joka lähetetään tutkittavaksi Helsinkiin. "Kuluttajat haluavat elintarvikkeet halvalla, ja tähän se johtaa", Satu Olkkonen pohtii. Myös kaikkien praktiikassa työskentelevien eläinlääkäreiden tulee BSE:tä epäiltäessä ottaa naudasta tarvittavat näytteet ja toimittaa ne tutkittavaksi. Koska naudanlihan merkintäjärjestelmä on voimassa, pystytään lihan alkuperäistila jäljittämään helposti myös ulkomaisen lihan ollessa kysymyksessä. "Kuluttajalla on oikeus vaatia tietoonsa lihan alkuperä. Toisaalta viranomaisia ei ole niin paljon, että kaikkea pystyttäisiin valvomaan", Satu Olkkonen sanoo. Suu- ja sorkkatauti vaarallinen vain eläimille Satu Olkkonen muistuttaa, ettei suu- ja sorkkatauti ole ihmiselle vaarallinen. Vaarallinen se on vain sorkkaeläimille: lehmille, sioille, lampaille, vuohille, poroille ja hirville. Mutta se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita, ja se on kova leviämään. Suomessa on suu- ja sorkkatautia ollut viimeksi 1959. Satu Olkkonen suosittaa matkailijaa välttämään brittiläisiä maatiloja niin kauan kuin suu- ja sorkkatauti raivoaa maassa. Britanniasta ja muista suu- ja sorkkataudin saastuttamista maista tulevat vieraat ja heidän vaatteensa kannattaisi saunottaa vähintään 70 asteessa eikä heitä tulisi 4-5 päivään päästää vierailemaan eläintiloille. Suu- ja sorkkataudin saastuttamista maista ei myöskään tulisi tuoda matkamuistoksi eläinperäisiä tuotteita, lihaa, juustoja tai muita maitotuotteita. Vaikkei suu- ja sorkkatauti ihmiseen tartukaan, http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/hulluleh.htm (1 / 2)2.11.2004 15:33:31

Miten hullu lehmä ja suu- ja sorkkatauti vaikuttavat arkeen? ihminen voi olla sen välittäjä. Toisaalta on hyvä muistaa, että suu- ja sorkkatautia on aina ollut esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. "Hirveän vähän meille on tullut kyselyjä niin hullun lehmän taudin kuin suu- ja sorkkataudinkin suhteen", Satu Olkkonen kertoo. Hän uskoo, että eläintautiepidemioiden on pakko johtaa tuotantoketjujen tervehdyttämiseen ja luomutuotannon lisääntymiseen. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/hulluleh.htm (2 / 2)2.11.2004 15:33:31

Ryttylän paperinkeräyksessä uudet kuviot Ryttylän paperinkeräyksessä uudet kuviot Kirin paperilaatikot nyt vain entisen lasitehtaan varastolla Ryttylän paperinkeräyksessä uudet kuviot Ryttylän Kiri on huolehtinut koko Ryttylän kylän paperinkeräyksestä yli kaksikymmentä vuotta, ja huolehtii edelleen. Ryttylän paperinkeräyskuviot ovat kuitenkin tänä keväänä muuttuneet. Kun Kirin paperinkeräyslaatikoita on tähän saakka löytynyt kerros- ja rivitalojen pihojen lisäksi Saarisen kaupalta ja kylätalolta, nyt niitä on ainoastaan Ryttylän Kirin paperivarastona toimivan entisen lasitehtaan varastohallin ulkopuolella. Kirin veteraanit lajittelemassa keräyspaperia paperivarastollaan. "Siis kaikkien ryttyläläisten, jotka haluavat toimittaa keräyspaperinsa Kirin kautta eteenpäin uusiokäyttöön, on nyt syytä kuljettaa paperit uuteen keräyspaikkaan entisen lasitehtaan varastolle", sanoo Vieno Grönberg, joka on eräs Kirin paperinkeräysaktiiveista. Paperinkeräys on ollut Kirin tärkeä varojenhankintatapa vuosikymmeniä. Paperista saatuja rahoja on käytetty muun muassa Ykslammin rannalle kiriläisten käyttöön rakennettuun mökkiin, jossa on saunat ja mainiot olotilat. Paperinkeräyksessä ovat viime vuosina puurtaneet pääosin vapaaehtoiset veteraaniporukat. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/kirinpap.htm2.11.2004 15:33:32

Mikä ovat Ryti ja Yky? Mikä ovat Ryti ja Yky? Rytin ensimmäisenä tavoitteena on ympäristötalo Ryti-hanke on käynnistynyt parantamaan Riihimäen, Lopen ja Hausjärven ympäristötietoutta ja kehittämään ympäristöviestintää. Ensimmäisenä Rytin tavoitteena on perustaa alueelle seudullinen ympäristötalo, joka tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden elämyksiin sekä luonto- ja ympäristötietoon. Ryti on kaksivuotinen, osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke. Projektihenkilöstö palkattiin joulukuun alusta 2000. Projektipäällikkönä työskentelee Maija Venäläinen ja projektisihteerinä Kirsi Hallikainen. Maija Venäläinen löytää rytejä eli järviruokoja työpaikkansa lähettyviltä. Projektipäällikkö Maija Venäläinen on valmistunut Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta pääaineenaan ympäristönsuojelu ja sivuaineenaan ympäristökasvatus. Hän on aiemmin työskennellyt Helsingin nuorten luontotalossa, Harakan luontokoulussa, metsähallituksessa ja kouluttajana yliopistossa. Hän oli kolme vuotta Suomen ympäristökasvatuksen seuran puheenjohtajana. Hän asuu Hyvinkäällä ja tekee töitä Riihimäellä Eteläisen Asemakadun varrella, josta hän pääsi talvella hiihtäen kotiin. "Luksusta", Maija Venäläinen tuumaa kotimatkatavastaan. "Ympäristötalon toteuttamissuunnitelma valmistuu kuluvan vuoden syksyllä, ja sitä toteuttamaan on perustettu työryhmä. Toteuttamissuunnitelman osia ovat tilaselvityksen lisäksi perusnäyttelyn luominen, luontokoulun perustamissuunnitelma sekä ympäristöaiheisen leirikoulun suunnittelu", Maija Venäläinen selvittää. Hänen mukaansa tavoitteena on löytää ympäristötalolle kaunis, vireä, luonnonmukaisesti peruskorjattu toimintatila. Viestintäaineistoa ja yhteistyötä Toinen Rytin tavoite on saada aikaan seudullinen ympäristönsuojelun viestintäaineisto. "Ympäristövastuullinen toiminta, jossa kaikki toimijatahot ovat selvillä ympäristönsuojelun yhteisistä päämääristä ja toimintatavoista, tarvitsee tuekseen ajantasaista viestintäaineistoa. Uudet esitteet valmistuvat pääosin vuonna 2002", Maija Venäläinen lupaa. Yhteistyö on Rytissä tärkeää. Ryti-hanke etsii ympäristöviestinnän uusia muotoja hakeutuen yhteistyöhön Yky-hankkeen, tiedotusvälineiden, Hyrinetin, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen, seudun muiden EU-hankkeiden, JuuriKulttuuri-projektin, koulujen, päiväkotien, kansalais- ja harrastusjärjestöjen, Suomen luontokoulujen, Hämeen luontokeskuksen, Hämeenlinnan kestävän kehityksen indikaattorit hankkeen ja Turun http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/rytikorj.htm (1 / 3)2.11.2004 15:33:34

Mikä ovat Ryti ja Yky? kauppakorkeakoulun ympäristöbarometritutkimushankkeen kanssa. Maija Venäläinen pyytää Riihimäen, Lopen ja Hausjärven asukkailta vinkkejä Ryti-hankkeen sisällöksi. Mikä teitä kiinnostaa? Kertokaa siitä rytiläisille! Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Lisätietoja: Maija Venäläinen Puh. 019-741 559 Gsm 050 352 8059 maija.venalainen@riihimaki.fi www.riihimaki.fi/ryti Ryti = Riihimäki ympäristötietoisuus Ryti = järviruoko Yky lisää kuntien ja yritysten ympäristöyhteistyötä Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi toteuttavat vuosina 2000-2002 Yky-hankkeen, jolla tähdätään yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyöhön. Kokonaisbudjetti on 3 miljoonaa markkaa, josta puolet on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta. Yky:n projektipäällikkönä on Tarina Ringvall, ympäristöneuvojana Helena Jokinen ja toukokuun loppuun saakka projektisihteerinä Pirjo Karhunen. Projektipäällikkö Tarinka Ringvallin edellinen työpaikka oli lahtelainen ympäristöteknologian keskus Neopoli Oy, jossa hän toimi projektikoordinaattorina neljä vuotta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Kuopion yliopistosta pääaineenaan ekologinen ympäristötiede. "Riihimäellä on jo tehty paljon ympäristöyhteistyötä, nyt otetaan Lopen ja Hausjärven yritykset mukaan", tuumaa Tarinka Ringvall. Yky-hanke tarjoaa yrityksille konsultoivaa koulutusta, joka alkaa syksyllä 2001. Koulutusta suunnitellaan yhteistyössä Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Ympäristöneuvoja Helena Jokinen on jo aloittanut jätehuoltokartoituksen Mattilan teollisuusalueen yrityksissä. Sen on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden syksyllä. Mattilan alueella toimii runsaasti pieniä yrityksiä, joilla ei ole aikaa eikä resursseja keskittyä ympäristönsuojelun kysymyksiin. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/rytikorj.htm (2 / 3)2.11.2004 15:33:34

Mikä ovat Ryti ja Yky? Ympäristönäyttely syksyllä Yritysten kanssa on suunniteltu kansalaisille suunnattua ympäristönäyttelyä, joka pidetään sunnuntaina 9.9.2001 Riihimäen veturitalleissa. Samaan aikaan järjestettävä asematapahtuma kerää rautatieaseman seutuville tuhatmäärin kansaa. Ympäristönäyttelyn yhteyteen suunnitellaan myös yrityksille ympäristöseminaaria, jonka aiheena on jätehuolto. "Osa Yky-hanketta on ympäristöverkon aktivoiminen. Tavoitteena on löytää yhteistyömuoto, joka hyödyntää verkoston yrityksiä ja kuntien ympäristöviranomaisia. Yritysten ympäristövastaavien tapaamisia aiotaan järjestää pari kertaa vuodessa", Tarinka Ringvall kertoo. Vuoden 2002 ohjelmaan suunnitellaan myös ympäristökilpailua, jonka tarkoituksena on tuoda esiin Riihimäen alueen aktiivisuus ympäristöasioissa. Ympäristönsuojeluviranomaisten, EKES-Kuntayhtymän, yritysten neuvontapalveluiden ja pkyritysten yhteistyön tukemiseksi Riihimäöen seudulla toimiville yrityksille suunnitellaan ympäristöpalvelukeskusta. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Lisätietoja: Tarinka Ringvall Puh. 019-741 558 Gsm 050 352 8026 tarinka.ringvall@riihimaki.fi Yky = yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyö http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/rytikorj.htm (3 / 3)2.11.2004 15:33:34

Melukin on ympäristösaaste Melukin on ympäristösaaste Melu on ympäristösaaste Monissa maissa melu mielletään ympäristösaasteeksi, jota on pakko vähentää ihmisten terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden vuoksi. Myös meillä on havahduttu melun torjuntaan. Siten voidaan estää melusta aiheutuvia haittoja: kuulon heikentymistä, unihäiriöitä, pinnan kiristymistä ja psyyken horjumista. Nykyihminen elää melun keskellä. Töissä on meluisaa, kadulla pauhaa liikenne ja kotona metelöivät vielä stereot, radio, televisio ja kodinkoneet. Ihmisten reagointi meluun on muuttunut. Hiljaisuutta täytyy nykyään etsimällä etsiä. On perustettu hiljaisuusryhmiä, joihin hakeudutaan rauhoittumaan. Terveystarkastaja Ari Laitinen arvioi, että sisämelusta tulee Riihimäen alueella vuosittain pari valitusta. Voisiko meluannosta pienentää? Mikä on meluannos, joka saa aikaan muutoksen kuulossa? Se on yksilökysymys. Siihen vaikuttavat muun muassa altistuksen voimakkuus, kesto ja toistuvuus sekä itse kunkin omat henkilökohtaiset ominaisuudet. Jokaisen kannattaisi ehkä pohtia, voiko oman kuulokyvyn eteen tehdä jotakin. Terveystarkastaja Ari Laitinen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä suosittelee, että itse kukin istuisi ja miettisi, onko meluannosta järkevää jostakin pienentää. Melusta saattaa aiheutua esimerkiksi somaattisia oireita, jotka eivät vaikuta kuulokykyyn vaan hermostoon. Asuinmelua säännellään monilla viranomaismääräyksillä. Kaavoituksella voidaan luoda hyvän asumisen edellytykset määräämällä esimerkiksi liikenteen, teollisuuden ja asuinalueiden keskinäisistä suhteista. Rakentamismääräykset muokkaavat suunniteltavia kiinteistöjä muun muassa melun suhteen sovittuihin raameihin. Yhteisöt voivat omilla järjestyssäännöillään myös vaikuttaa asiaan sopien yhteisesti esimerkiksi mattojen tamppauksesta ja autolla ajamisesta piha-alueella. Itselle saa aiheuttaa melua, muille ei Pääsääntönä on, ettei asunnossa saa aiheuttaa terveydellistä haittaa melun muodossa naapureille tai muille ulkopuolisille. Itselle sen sijaan saa aiheuttaa melua niin paljon kuin haluaa, mutta se ei saa häiritä muita. Voidaankin kysyä, kannattaako se. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/meluonym.htm (1 / 2)2.11.2004 15:33:35

Melukin on ympäristösaaste "Yleensä meluhaitat tulevat käytännössä esiin meluhaitan kärsijän kautta. Sitten selvitämme, tarvittaessa myös mittauksin, onko melusta terveyshaittaa", Ari Laitinen kertoo. Hän arvioi, että sisämelusta tulee Riihimäen alueella vuosittain pari valitusta. On hyvä muistaa, että työpaikoilla suositellaan kuulosuojaimia, jos melu ylittää 85 desibeliä. Kuluttajaviraston tekemän tutkimuksen mukaan esimerkiksi leluautojen ja muiden liikkuvien lelujen desibelimäärä on 80-102, ja siinä melussa leikkiajan turvallisuusraja päivittäin on 7 minuuttia! Patterilla toimivia ja vinkuvia pehmoleluja saisi kuunnella päivittäin korkeintaan 15 minuuttia. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Korvalappustereoiden pitkäaikainen tai kovalla volyymillä kuunteleminen voi vahingoittaa kuuloasi. Jos korvasi alkavat soida, vähennä äänenvoimakkuutta tai sulje laite. Kodin työkoneet ja laitteet haketin moottorisaha moottoriruohonleikkuri porakone pyörösaha hiomakone nurmikonviimeistelijä 100-120 desibeliä 100-115 85-100 95-105 100-120 100-120 70-95 http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/meluonym.htm (2 / 2)2.11.2004 15:33:35

Hausjärven hiekat pois uudella harjalla Hausjärven hiekat pois uudella harjalla Uusi hiekanpoistotekniikka pöllyttää vähemmän Hausjärven taajamissa on hiekanpoisto sujunut sutjakammin kuin aiemmin, sillä teillä on ahkeroinut uusi hiekanpoistoharja. Vaikka rahat eivät riittäneetkään kastelujärjestelmään, nyt on pöllynnyt vähemmän kuin ennen. Uusi harja on kiinnitetty Villemonitoimikoneeseen, jolla hiekanpoiston lisäksi sujuu myös auraus ja hiekoitus. Edelleen on käytetty myös vanhaa, traktoriin kiinnitettyä etuharjaa. Mutta koska kunnalla nyt on kaksi hiekanpoistokonetta, enää ei tarvita ulkopuolista yrittäjää hiekanpoistoon. Tauno Henttinen aloitti tänä keväänä hiekanpoiston uudella harjalla maaliskuun lopussa. Rakennusmestari Pauli Hakala Hausjärven kunnan tekniseltä toimialalta kertoo, että uusi 45 000 markkaa maksanut hiekanpoistoharja on toiminut hyvin. Se kerää hiekan 600 litran säiliöön, josta hiekka siirretään peräkärryyn ja maankaatopaikalle. Hiekasta on hienoin aines osittain poissa ja sen joukossa on roskaa. Jos hiekkaa käytettäisiin uudelleen hiekoittamiseen, se pitäisi pestä. Kastelujärjestelmä toivelistalla Pauli Hakala toivoo ensi kevääksi hiekanpoistokoneeseen kastelujärjestelmää, jonka hinta on 80 000 markkaa. Sillä hinnalla saataisiin 2 200 litran säiliö, ja koneella pystyttäisiin pesemään katuja painepesulla. Hausjärvellä hiekanpoisto alkoi maaliskuun lopulla. Alussa pakkaset häiritsivät puhdistusta. Tavoitteena on saada kaikki kadut kuntoon vappuun mennessä. "Mutta kaikki on keleistä kiinni. Pahimpia ovat yöpakkaset, sillä hiekanpoisto vaatii sulan kelin. Vähän saisi olla kosteaa, ettei pöllyisi kovin paljon", Pauli Hakala toivoo. "Meillä käytetään osassa hiekkaa hivenen suolaa. Lämmitettävä hiekka vaikuttaa hyvältä, mutta sellainen järjestelmä olisi varmaankin liian iso investointi näin pieneen kuntaan. Meillä on ongelmana kolme taajamaa, joissa kaikissa pitäisi pystyä aloittamaan hiekoitus samalla silmänräpäytyksellä, kun liukkaat kelit tulevat", Pauli Hakala ennakoi jo tulevaa talvikautta. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/hausjrve.htm (1 / 2)2.11.2004 15:33:37

Hausjärven hiekat pois uudella harjalla http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/hausjrve.htm (2 / 2)2.11.2004 15:33:37

Pahvi- ja paperipakkausjätteen keräys alkaa Pahvi- ja paperipakkausjätteen keräys alkaa Pahvi- ja paperipakkausjätteen keräys alkaa Riihimäellä Asumisessa syntyneen jätteen hyödyntäminen ottaa Riihimäellä aimo harppauksen, kun kiinteistökohtainen pahvi- ja paperipakkausjätteen eli keräyskartongin keräys vihdoin pääsee alkamaan myös asuinkiinteistöissä. Samanaikaisesti myös aluekeräystä tehostetaan. Keräyskartongilla tarkoitetaan kuivien tuotteiden paperi- ja kartonkipakkausten, kartonkitölkkien ja aaltopahvin seosta. Seoksesta valmistetaan hylsykartonkia. Kiinteistökohtainen keräys vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöille Vuoden 2000 alussa voimaan tulleet Riihimäen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset edellyttävät keräyspahvin ja keräyskartongin lajittelua kiinteistön omaan keräysastiaan kaikilla vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöillä. Keräyksen aloittamisen esteenä on ollut keräysjärjestelmän puuttuminen keräyskartongin osalta, ruskeaa pahvia sen sijaan on kerätty aiemminkin. Keräysjärjestelmän selkiinnyttyä jätehuoltomääräysten mukainen pahvin ja kartongin keräys päästään aloittamaan Riihimäellä. Keräysastiat oltava kiinteistöillä kesäkuun alkuun mennessä Tavoitteeksi on asetettu, että keräyksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä olisi keräyskartonkisastiat hankittuna ja keräyssopimukset tehtynä kesäkuun 2001 alkuun mennessä. Mikäli asuinkiinteistö on jo ehtinyt aloittaa ruskean aaltopahvin keräyksen, on nämä keräysastiat muutettava tyhjentäjän kanssa tehtävällä sopimuksella keräyskartonkiastioiksi. Keräyskartongin keräysastioista ja tyhjennyksistä sekä astiatarroista voi kysyä Säkkiväline Oy: ltä (Jukka Palonperä, puh. 020505 3207) sekä Riihimäen Jätehuolto Oy:ltä, puh. 722 988. Alle 10 huoneiston asuinkiinteistöt käyttävät yhteisiä keräyspisteitä Periaatteena on, että yhteisiä aluekeräyspisteitä käyttävät ne asukkaat, joiden asuinkiinteistöllä ei tarvitse olla omaa astiaa keräyskartongille. Riihimäen Paperinkeräys Oy järjestää keräyskartongin aluekeräyksen Riihimäellä. Keräyskartongille tarkoitettuja keräyssäiliöitä on tällä hetkellä Riihimäellä seuraavissa kohteissa: - City-Market, Merkoksenkatu - Superspar, Lopentie 22-24 - S-Market, Hämeenkatu 40-42 - S-Market, Etelän Viertotie 1 - Tellustori, Peltosaari - ST1-huoltoasema, Peltosaarenkatu http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/elinapah.htm (1 / 2)2.11.2004 15:33:37

Pahvi- ja paperipakkausjätteen keräys alkaa Kuluvan kevään aikana Kiertolaari-keräyssäiliöitä lisätään arviolta kymmeneen keräyspisteeseen. Tavoitteena on sijoittaa säiliöt pääsääntöisesti Kiertokapula Oy:n hyötyjätteiden (metalli, lasi, paperi, paristot) aluekeräyspisteiden yhteyteen. Keräyskartongin lajitteluohjeet Keräyskartongin keräykseen kelpaavat kaikki kaupasta ostettujen tuotteiden paperi- ja kartonkipakkaukset, kuten esimerkiksi: - ruskeat pahvilaatikot ja paperit, kaikenväriset aaltopahvit - muro-, keksi-, kahvi- ja makeispaketit - sokeri- ja jauhopussit - muna- ja hedelmäkennot - maito-, mehu-, kerma-, piimä-, huuhteluaine- yms. kartonkitölkit - muovipinnoitetut käärepaperit, muovitetut paperisäkit Keräykseen eivät kelpaa: - likaiset tai huuhtelemattomat pakkaukset - muovipussit, styrox. Tärkeää on, että pakkaukset litistetään ja pakataan sisäkkäin. Näin säästyy tilaa ja keräyskustannukset pienenevät. Elina Mäenpää ympäristönsuojelusuunnittelija http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/elinapah.htm (2 / 2)2.11.2004 15:33:37

Pk-yrityiset mukana jätteenhuoltohankkeessa Pk-yrityiset mukana jätteenhuoltohankkeessa Jätehuoltohankkeessa mukana 15 pk-yritystä Kiertokapula Oy:n pk-yritysten jätehuolto-ongelmiin pureutuva hanke pääsi vauhtiin viime syksynä. Käytännössä hanketta toteuttavat Kiertokapulan jäteneuvojat, joille Hyvinkään- Riihimäen aikuiskoulutuskeskus järjesti koulutusta yritysneuvonnasta. Tällä haavaa jäteneuvojat tekevät yhteistyötä 15 yrityksen kanssa. Hankkeessa on mukana elintarvike-, matkailu- ja rakennusalan yrityksiä Hämeenlinnan seudulta, Janakkalasta ja Riihimäeltä. Hanketta tukee Euroopan sosiaalirahasto. Käytännön työ aloitetaan selvittämällä yrityksen jätehuollon nykytila ja kehittämiskohteet. Niiden perusteella yritykselle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, jossa selvitetään miten kunkin jätejakeen kanssa toimitaan ja mihin se toimitetaan. Jätehuoltojärjestelyissä painotetaan jätteiden välttämistä, lajittelua ja hyödyntämistä. Lajittelun sujumiseksi yrityksen henkilökunnalle annetaan ohjeita ja järjestetään koulutusta jäteasioista. Jätteiden hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisessä apuna on juuri valmistunut rekisteri Kiertokapulan toiminta-alueella ja lähiseudulla toimivista jätteitä hyötykäyttävistä yrityksistä. Rekisteri tulee nähtäville Kiertokapulan kotisivuille myöhemmin tämän kevään aikana. Yritykset etenevät eri tahtiin riippuen siitä, missä vaiheessa ne ovat tulleet mukaan hankkeeseen. Pisimmälle edenneille yrityksille on jo laadittu jätehuoltosuunnitelma ja henkilökunta on saanut koulutuksen uudistetusta jätehuollosta. Viimeiseksi mukaan tulleiden kanssa on vasta sovittu hankkeeseen osallistumisesta. Myös yritysten kiinnostus jäteasioiden kehittämiseen vaihtelee. Jotkut yritykset haluavat vain perusopastuksen jätteiden lajitteluun kun taas toiset haluavat lajittelun lisäksi vähentää syntyvän jätteen määrää. Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hankkeeseen osallistumisesta on ollut hyötyä. Jätteiden lajittelu on aiempaa selkeämpää ja työpiste on helpompi pitää siistinä ja turvallisena. Osa hankkeen vaikutuksista näkyy vasta myöhemmin, kun esimerkiksi voidaan vertailla vuotuisia jätemääriä ja -kustannuksia ja niiden kehittymistä. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin, että tarvittaessa yrityksen jätehuoltoa kehitetään myös hankkeen loputtua. Lisätietoa hankkeesta: Kiertokapula Oy, suunnittelija Kati Sutinen, puh 019-426 2242 http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/pkyrityk.htm2.11.2004 15:33:38

Mitä puutarhajätteille pitikään tehdä? Mitä puutarhajätteille taas pitikään tehdä? Mitä puutarhajätteille pitikään tehdä? Kompostointi Ehdottomasti paras tapa käsitellä maatuvia puutarhajätteitä on kompostoida ne ja näin palauttaa kasvien ravinteet maaperään. Hyvin hoidettu komposti ei haise, roskaa ympäristöä eikä aiheuta muutakaan haittaa. Talousjäte on haittojen ehkäisemiseksi kompostoitava aina jyrsijä- ja lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Puutarhajätteen voi sen sijaan kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kompostikehikossa. Puutarhajätteiden vastaanottopaikat Riihimäellä Riihimäen kotitaloudet voivat toimittaa puutarhajätteitään entiseen tapaan Korttionmäen maankaatopaikalle tai Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueelle. Korttionmäen maankaatopaikalle otetaan vastaan veloituksetta pieniä määriä (henkilöauton peräkärryllinen) haravointijätettä eli puiden lehtiä ja ruohonleikkuujätettä, ei siis oksia, risuja tai muuta silputtavaa jätettä. Puutarhajätteet on lajiteltava niille osoitettuihin paikkoihin. Korttionmäen maankaatopaikka on avoinna ma-to klo 7-16 ja pe klo 7-14.15. Lisätietoja saa teknisestä palvelukeskuksesta, puh. 741 529 Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueelle voi toimittaa kaikkia puutarhajätteitä, myös oksia ja risuja. Jätteenkäsittelyalue on avoinna ma-pe klo 7-19 sekä lauantaisin 28.4.-26.5.2001 klo 9-14. Lisätietoja saa jäteneuvojilta, puh. 426 2243. Myös Hausjärven ja Lopen asukkaat voivat toimittaa puutarhajätteitään Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueelle. Puutarhajäte järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Kiinteistöllä syntynyttä puutarhajätettä voi laittaa kiinteistön jäteastiaan tai sen viereen pakattuna mustiin muovipusseihin. Käytettävien muovipussien maksimikoko on 75 litraa ja paino 25 kiloa. Jäteastian ulkopuolelle jätetyistä muovipusseista kaupunki perii taksan mukaisen irtojätemaksun. Suuret puutarhajätemäärät on kuljetettava itse puutarhajätteen vastaanottopaikkoihin tai sovittava kuljetuksesta esimerkiksi jätehuoltoliikkeen kanssa. Puutarhajätteiden avopoltto Puutarhajätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä, saa avopolttaa pieninä määrinä taajamaalueen ulkopuolella. Avopoltosta on ilmoitettava virka-aikana ennen polton aloittamista Riihimäellä Riihimäen paloasemalle päivystävälle paloesimiehelle, puh. 741 7678 ja Hausjärven kunnassa Oitin paloasemalle, puh. 7861 300. Taajama-alueella puutarhajätteiden avopoltto on kielletty poltosta aiheutuvien haittojen vuoksi. Elina Mäenpää ympäristönsuojelusuunnittelija http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari1_2001/elinapuu.htm (1 / 2)2.11.2004 15:33:38