Jämsä 8. Jämsän työkohteet Työnsuunnittelija Ilkka Silén on laatinut loppuraportit Jämsän työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Jämsän työntekijöinä projektissa olivat Markku Kelander ja Auvo Heinänen. Jämsän kaupungin yhteyshenkilönä toimi työpäällikkö Esa Jääskeläinen. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09 1. Palomäen päiväkodin pihan kunnostus 2. Hallin uimarannan laiturin ja pukukopin kunnostus 3. Hallin matonpesupaikan kunnostus 4. Länkipohjan venerannan grillikatoksen kunnostus 5. Särkijärven matonpesupaikan puuceen kunnostus 6. Länkipohjan uimalan hyppytelineen purkaminen 7. Vaherin venerannan, Pajulahden (Jämsänkoski) ja Kaipolan pienvenesatamien maisemanhoitotyöt 8. Peuralan niityn niitto 32
PALOMÄEN PÄIVÄKODIN PIHAN KUNNOSTUS Päiväkodin leikkikenttä uusittiin kokonaan Jämsän kaupungin omana työnä. LAPEmiesten tehtävänä oli rakentaa 22 metriä pitkä tukimuuri nurmiluiskan ja leikkikentän väliin. Muurille valettiin 50 cm leveä ja 30 cm paksu antura, joka raudoitettiin 8 mm harjateräksillä. Ennen anturoiden asentamista niiden alle laitettiin Finfoamista routaeriste. Anturan päälle ladottiin HBBetonin Vallikiveä 22 metrin matkan verran. Kun kaikki muurikivet oli ladottu paikalleen, kivissä oleviin reikiin laitettiin 8 mm paksuiset ja 500 mm pitkät harjaterästangot. Lopuksi reiät täytettiin S100 valmisbetonimassalla. Kun betoni oli kuivunut, muurin kansikivet liimattiin saneerauslaastilla kiinni. LAPEtyönä asennettiin reunapuut nurmialueen ja oleskelualueen väliin sekä leikkialueen ympärille. Reunapuut olivat Lappset leikkikenttävalmistajan toimittamaa painekyllästettyä piirua, jotka liitettiin toisiinsa loviliitoksella ja kansiruuveilla. Maahan ne ankkuroitiin 8 mm paksuilla ja 600 mm pitkillä harjaterästapeilla. Maalasimme leikkikentän kaksi pientä leikkimökkirakennusta öljymaalilla. Sävy noudatteli rakennusten alkuperäistä väriä. Korjasimme myös näiden rakennusten räystäät. Räystäiden reunoista oli palahuopa revennyt, joten leikkasimme huovan riekaleet pois ja laitoimme reunapellit tilalle. Kohteen oli suunnitellut vihersuunnittelija Marko Pirttijärvi Jämsän kaupungilta. Työstä vastasi viransijaisuutta tekevä puutarhuri Helena Hietanen. Työnsuunnittelija Ilkka Silénin suunnittelemaan päiväkodin aitaan on tehty kurkistusaukkoja lapsille. (UK) 5 106,24 5 106,24 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 54 henkilötyöpäivää. Työntekijä Markku Kelander asentamassa reunapuita leikkikentälle. (UK) 33
HALLIN UIMARANNAN LAITURIN JA PUKUKOPIN KUNNOSTUS Uimalasta oli purettu vanhaa laituria ja siitä jäljelle jääneet betoniponttoonit, joita oli kolme kappaletta, saimme uudelleen käytettäväksi. Ponttoonit sidottiin toisiinsa 6 tuuman painekyllästetyllä lankulla, joista muodostui laiturin runko. Laiturin reunoille laitoimme yhdet lankut ja keskelle kaksi lankkua. Laiturin kokonaispituudeksi tuli 17 metriä. Kansilaudat, joita oli 155 kappaletta, pätkittiin puutavaraliikkeessä valmiiksi määrämittaiseksi, joten uimarannalla tehtävä työ helpottui eikä sahaus tuottanut jätettä. Laiturin kansi tehtiin 110 cm leveäksi ja 17 metriä pitkäksi. Yhteen metriin meni 9 lautaa, kaikkiaan laiturin kanteen kului noin 200 metriä painekyllästettyä lautaa. Hallin uimaranta sijaitsee Eväjärven rannalla. (AYO) Kansilaudat kiinnitettiin hapotetuilla ruuveilla, joita meni 8 kappaletta yhtä kansilautaa kohden. Lopuksi kansilautojen päät hiottiin santapaperilla. Maalasimme uimarannan puku/huoltorakennuksen punaruskealla öljymaalilla. Rakennuksen katon pintarakenne oli huonokuntoista varttikattolevyä. Yritimme varovasti poistaa katolle kertyneet sammaleet sekä muut roskat. Maalasimme katon edullisella punamaalilla. Tämä siksi, että rakennus oli muuten uudessa värissä ja katto olisi ollut pahan näköinen, jos sille ei olisi tehty mitään. Tulevaisuudessa katto on uusittava, muuten rakennus on hyväkuntoinen. 3 400,56 1 680,58 482,22 5 563,36 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 36 henkilötyöpäivää. Työntekijät aloittamassa laiturin kunnostusta. Töitä seuraamassa liikuntapaikkamestari Jani Virtanen Jämsänkosken kaupungilta sekä projektipäällikkö Ulla Kuvaja. 34
HALLIN MATONPESUPAIKAN KUIVAUSTELINEIDEN KUNNOSTUS Jämsä Pesupaikalla routa oli nostellut ja käännellyt kuivausorsia. Korjaustoimenpiteenä oikaisimme orret ja kaivoimme ne takaisin maahan. Alapäät kiilattiin 2 x 4 paksuisella laudalla. 378,24 53,58 431,82 Työnsuunnittelija Silén miettimässä matonpesupaikalla telineiden kunnostustyötä. (UK) 35
Jämsä LÄNKIPOHJAN VENERANNAN GRILLIKATOkSEN KUNNOSTUS Länkipohjan venerannassa sijaitseva grillikatos oli kärsinyt ilkivallasta. Grillikatosta oli potkittu ja poltettu. Korjasimme LAPE työnä grillikatoksen. Rakensimme katoksen sisään kaksi pitkää penkkiä. Lopuksi maalasimme katoksen sekä alueella sijaitsevan puuceen ja jätekatoksen punamaalilla, jolla ne oli aikaisemminkin maalattu. Räystäät ja nurkkalaudat maalattiin valkoisella öljymaalilla. 1 702,08 637,39 253,80 2 593,27 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 18 henkilötyöpäivää. SÄRKIJÄRVEN MATONPESUPAIKAN PUUCEEN KUNNOSTUS Särkijärven matonpesupaikalla maalasimme vanhan harmaantuneen puuceerakennuksen, jossa maalina käytimme punamaalia. Uusimme puuceen istuinrenkaan lämpöiseksi styroxistuimeksi. Suoritimme myös ympäristössä pienimuotoisen raivauksen. 378,24 15,04 393,28 LÄNKIPOHJAN UIMALAN HYPPYTELINEEN PURKAMINEN Länkipohjan uimarannan laiturilta purettiin kaksimetrinen hyppyteline, koska hyppytelineen kohdalla veden syvyys on 5 m eikä täytä EUsäädöksiä. Teline oli muutaman vuoden vanha ja metallirunkoinen, jonka kävelytasoina olivat painekyllästetyt ritilät. Purku osiksi tapahtui avaamalla pultit. Teline vietiin osa kerrallaan rannalla olevaan peräkärryyn. 378,24 56,49 434,73 36
VAHERIN VENENRANNAN, PAJULAHDEN JA KAIPOLAN PIENVENESATAMIEN MAISEMANHOITOTYÖT Vaherin laivarannassa veneiden talvisäilytysalueella suoritettiin puskien raivausta. Raivauksia tehtiin myös aivan vesirajassa ja aallonmurtajalla. Pajulahdessa suoritettiin maisemanhoitoraivaus tien ja rannan välisellä saarekkeella sekä avattiin näkyvyyttä molemmista satamaan tulevista liittymistä. Kaipolan pienvenesatamassa tehtiin vesakonpoistoa veneiden talvisäilytysalueella. Työkohde oli Jämsän työryhmän työjakson viimeinen työ. 945,60 82,72 1 028,32 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 10 henkilötyöpäivää. Peuralan niityn omistaja Toivo Järvinen on seurannut niityllä olevan uhanalaisen ketokatkeron esiintymää jo vuosia. (AYO) PEURALAN NIITYN NIITTO Peuralassa järjestettiin perinteiset KeskiSuomen ympäristökeskuksen järjestämät niittotalkoot. Niiton tarkoituksena oli poistaa heinää ja antaa kasvutilaa uhanalaisille ja harvinaisille lajeille, kuten ketokatkerolle ja ketoneilikalle. Talkoissa LAPEhenkilöiden lisäksi väkeä oli KeskiSuomen ympäristökeskuksesta. 378,56 58,40 436,96 Peuralan niityn niittämiseen osallistuivat sekä Jämsän että Jämsänkosken työntekijät. (AYO) 37