KUNNANVALTUUSTO 5/2016

KUNNANVALTUUSTO 5/2016 Aika Maanantai 22.8.2016 klo 19.00-20.45 Paikka Karvian kunnantalo, Valtuustosali Läsnä Paikalla 21 valtuutettua Ervelä Mari Halmela Kari Hietaluoma Jaakko Hietanen Toni Holkko Merja Huhtaluoma Heikki Kangas Kaija Kannisto Jari Laitila Sami Louhisuo Jori Mustajärvi Marko Mustakoski Risto Ohrankämmen Jukka Otava Antti Pukkila Esa Raita-aho Voitto Suominen Päivi Vainionpää Joni Välimäki Aarre Visuri Olavi Niskala Jorma varajäsen varajäsen Poissa Kaskimäki Veijo Niemenmaa Jaana Muut saapuvilla olleet Hosiasluoma Tarja Honkanen Arja kunnanjohtaja palkanlaskija-arkistonhoitaja, pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja tarkastettu 25.8.2016 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnantalolla 30.8.2016

SISÄLLYSLUETTELO: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 ESITTÄVIEN TAITEIDEN KATSOMOHANKE 4 KIINTEISTÖN MYYNTI 18 MUUT ASIAT 20 ILMOITUSASIAT 21 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 22

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KV 44 Kuntalain 94 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä ja kokouksesta on annettava yleisesti tieto vähintään neljä päivää ennen kokousta. Karvian kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukaan kokouskutsu on lähetettävä valtuutetuille seitsemän päivää ennen kokousta, postitus- ja kokouspäivä mukaan lukien. Kokouksesta on ilmoitettava kunnan ilmoitustaululla sekä Ylä-Satakunta ja Kankaanpään Seutu lehdissä sekä kunnan nettisivuilla. Kuntalain 103 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KV 45 PÄÄTÖSEHDOTUS: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Risto Mustakoski ja Jorma Niskala.

ESITTÄVIEN TAITEIDEN KATSOMOHANKE Vltk 15.10.2014 34 Karvian ulkomuseoalueella oleva katsomo on museotoimen rakennusten suojelualueella. Kesäteatteria ja muita esittäviä taiteita varten on rakennettava katsomo alueelle, mikä on kaavoitettu vapaa-aika- ja virkistystoiminnan käyttöön. Lisäksi alueelle on mahduttava parkkipaikkoja ja sen on oltava suojassa mm. liikenteen melulta. Teknisen toimen työntekijä Johanna Räikkälä on piirtänyt luonnokset katsomohankkeesta (liitteenä). Katsomohanke on elinkeinotoimen talousarviossa. Nuorisosihteerin päätösesitys: Lautakunta tutustuu hankkeen piirustuksiin ja merkitsee ne tiedokseen saatetuksi. Päätös: Lautakunta tutustui hankkeen piirustuksiin ja merkitsi ne tiedokseen saatetuksi. Lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että katsomo rakennetaan Willelän alueelle sijainnin ja maiseman vuoksi. KH 10.11.2014 198 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: KH 4.5.2015 Esittävien taiteiden katsomohankkeeseen on varattu määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Hankehakemusta ryhdytään valmistelemaan, kun tarvittavat suunnitelmat saadaan laadituksi. Hankkeen suunnittelemiseksi tulee nimetä työryhmä, joka ottaa kantaa katsomon rakentamispaikkaan. Kunnanhallitus nimeää työryhmään 2 jäsentä, vapaa-ajan lautakunta 2 ja elinkeinolautakunta samoin 2 jäsentä. Vapaa-ajanlautakunta selvittää ja nimeää lisäksi 2 edustajaa harrastajaryhmistä, jotka tulevat käyttämään katsomoa. Jaakko Kallioniemellä, Matti Arkolla, Maria Laaksoharjulla ja Tarja Hosiasluomalla on työryhmän kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus tarvittaessa. Esittävien taiteiden katsomohankkeeseen on varattu määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Rahoitus koostuu 120.000 euron hanketuesta sekä 80.000 euron kuntaosuudesta. Kuntaosuus on tarkoitus kattaa kunnalle ns. perintönä siirtyneen Riihiluoman tilan myyntivoitolla. Hankehakemusta ryhdytään valmistelemaan, kun tarvittavat suunnitelmat saadaan laadituksi. Hankkeen suunnittelemiseksi tulee nimetä työryhmä, joka ottaa kantaa katsomon rakentamispaikkaan. Kunnanhallitus nimeää työryhmään jäseniksi Kaija Kankaan sekä Marko Mustajärven, joka nimettiin myös puheenjohtajaksi, vapaa-ajan lautakunta nimeää 2 ja elinkeinolautakunta samoin 2 jäsentä. Vapaa-ajanlautakunta selvittää ja nimeää lisäksi 2 edustajaa harrastajaryhmistä, jotka tulevat käyttämään katsomoa. Jaakko Kallioniemellä, Matti Arkolla, Maria Laaksoharjulla ja Tarja Hosiasluomalla on työryhmän kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus tarvittaessa.

94 Katsomohanketyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja laatinut kokoontumisistaan muistiot, jotka ovat liitteenä. Liitteenä on myös Satakunnan Museon 16.3.2015 antama lausunto katetun katsomorakennuksen rakentamisesta ulkomuseoalueelle. Viimeisimmässä työryhmän muistiossa 20.4.2015 työryhmä esittää yksimielisesti kunnanhallitukselle katsomon paikaksi Kantin koulun aluetta. Työryhmän mukaan perusteita ovat mm. paikan luonnonkauneus, rauhallisuus ja hiljaisuus. Kankaanpäähän menevän tien melu on hallittavissa. Kantin alueelta on myös suora yhteys Kyrönkankaantielle ja Pohjankankaan luontomatkailukohteisiin. Jokipirtin rakennukset ja Kantin koulu sekä ulkorakennus palvelevat katsomon käyttäjiä. Alue on iso ja sinne mahtuu tarvittava määrä parkkipaikkoja. Muut perusteet löytyvät aiemmista työryhmän muistioista. Liitteet: Katsomohanketyöryhmän muistiot, 20.4.2015 Katsomohanketyöryhmän aikaisemmat muistiot, 3.2.2015 ja 5.3.2015 Satakunnan Museon lausunto 16.3.2015 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee teatterityöryhmän esityksen tiedoksi ja päättää jatkaa asian valmistelua. Lisäselvityksen saamiseksi kunnanhallitus päättää kutsua Satakunnan Museon edustajan ja aluearkkitehdin seuraavaan kokoukseen. Hankkeen etenemiseksi tulee selvittää, mitä muuta toimintaa kuntaan saataisiin esittävän taiteen katsomohankkeen avulla. Lisäksi tulee selvittää hankkeen alueellinen merkitys. Selvitys tehdään virkamiestyönä ja tarpeen mukaan hyödynnetään matkailutyöryhmää ja teatterityöryhmää. Ennen lopullista päätöksentekoa katsomon sijoituspaikasta tulee myös tehdä linjaukset koulukäytöstä poisjäävien kiinteistöjen osalta. Kunnanhallitus keskusteli asiasta. Asetetun työryhmän puheenjohtaja Marko Mustajärvi kertoi työryhmän paikanhausta sekä syistä, joilla päätyivät esitykseensä. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Päivi Suominen teki kunnanjohtajan päätösesityksestä poikkeavan vastaesityksen. Suominen esitti, että: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että esittävien taiteiden katsomon paikaksi valitaan työryhmän esityksen mukaisesti Kantin koulun alue ja tältä pohjalta hankesuunnitelmaa ryhdytään jatkovalmistelemaan. Kaija Kangas ja Heikki Huhtaluoma kannattivat Päivi Suomisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanjohtajan päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten tulee suorittaa äänestys.

Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan päätösesitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Päivi Suomisen esitystä, vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä kunnanjohtajan esitys sai kolme (3) JAA ääntä ja Päivi Suomisen esitys kuusi (6) EI ääntä. Äänin 3/6 Päivi Suomisen esitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi. KV 25.6.2015 33 Kunnanjohtaja selvitti valtuutetuille olleensa yhteydessä museovirastoon, jonka kanta edelleenkin on, että lupaa katsomorakennukselle museoalueelle ei ole tulossa. Museoalueen kunnostukseen saadun avustuksen ehtona on, että katsomoa ei sinne rakenneta. Hankehakemuksessa, jotta se menestyy, tulee olla alueellista ja muutakin toimintaa. Hankehakemuksen eteenpäin vienti edellyttää voimakasta selvitystä. Valtuutettu Päivi Suominen selvitti kunnanhallituksen kokouksessa tekemänsä esityksen taustaa siitä, miksi teki kunnanjohtajan päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen. Asia täytyy perusteellisesti suunnitella, oli paikka sitten mikä tahansa. Suomisen mukaan paikka pitää olla ensin valittuna, jotta tiedetään, mihin suunnitellaan. Periaatepäätös kaikkien koulujen linjauksesta tuntuu utopistiselta. Teatteritoiminta ei sovi muualle kuin Kantin koululle. Olisi ollut virkamiesten hyppyyttämistä jos Satakunnan museon edustajaa olisi jo kielteisen päätöksen jälkeen pyydetty käymään. Jos lupaa ei saada museoalueelle, niin se täytyy uskoa ja elää sen päätöksen kanssa. Kysymys on siitä, halutaanko teatteritoiminnan jatkuvan Karviassa. Toiminnan jatkumisessa on aina riski olemassa ja varsinkin silloin jos ei anneta toimintatiloja. Jos on edellytykset olemassa niin miksi ei teatteria voisi viedä kylälle. Tärkeää on ensin päättää paikka ja sen jälkeen laittaa hankesuunnitelmaa eteenpäin, Suominen painotti. Valtuutettu Kaija Kangas työryhmään kuuluneena oli edelleen kunnanhallituksen esityksen kannalla. Kangas painotti Kantin kylän merkitystä jo historiansa ja kylässä olevien vapaa-ajan viettomahdollisuuksiensa puolesta, kuten hiihtomaastot, Jokipirtti ja helppokulkuinen Kantin kangas. Sen perusteella paikka sopii hyvin vapaa-aikaan liittyvään toimintaan. Teatteriohjaajataitoa löytyy ja harrastus näyttää jatkuvan useissa ryhmissä. Musiikkiosaamista edustaa muun muassa Karvian Soittokunta. Kantin koulurakennuskin on hyväkuntoinen, mutta ei liian iso, esimerkiksi joulutorina. Kangas toivoi, ettei ilmaista pr-työtä sammuteta sillä, ettei anneta näiden alueiden kehittyä. Valtuutettu Marko Mustajärvi, joka toimi työryhmän puheenjohtajana, kertoi työryhmän linjanneen tavoitteet, minkä jälkeen löytyi useita vaihtoehtoja katsomorakennukselle. Nykyistä paikkaa pidettiin hyvänä, mutta todettiin, että sinne ei voida rakentaa katsomoa. Vaihtoehtoja rakentamispaikaksi oli Torro, yläkoulun ympäristö, Willelän alue ja Kantti. Monesta näkökulmasta tehdyn tarkastelun jälkeen jäljelle jäivät Willelän alue ja Kantti. Lopuksi työryhmä päätyi esittämään, että

Kantin alue on paras paikka esittävän taiteen katsomon paikaksi. Karviassa teatteritoiminta on erittäin vilkasta. Väärä päätös näivettää toiminnan hyvin nopeasti, Mustajärvi painotti. Kysymyksessä on jatkovalmisteluvaihe ja paikan valinta on osa sitä. Valtuutettu Esa Pukkila muistutti, että kyseessä ei ole pelkästään teatterikatsomo, sillä esittävien taiteiden katsomolle on muutakin toimintaa. Pukkila kertoi aiemmin olleensa kriittinen ja museoalueen kannalla. Hän muistutti, että harrastustoiminnan johdosta museoalue on pysynyt kunnossa ja siistinä. Käytöstä johtuen se ei ole päässyt ruohottumaan ja puskittumaan. Jos teatteri siirtyy sieltä pois, niin Pukkilan mielestä alue näivettyy, ruohottuu ja puskittuu ilman säännöllistä toimintaa. Museoalueelle pystyisi varmasti rakentamaan alueeseen soveltuvan katsomon. Toimijoilta on tullut viestiä, että jatkavat mielellään toimintaansa museoalueella, mutta jos on siirryttävä, niin sen jälkeen paras paikka on Kantti. Valtuuston I varapuheenjohtaja Joni Vainionpää painotti, että isot ryhmät odottavat katettua katsomoa. Samalla hän muistutti, että Kanttiin on talkoilla myös tehty kevyen liikenteen väylä. Kantista löytyvät hyvät paikoitustilat ja siellä on myös Jokipirtti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuutettu Jukka Ohrankämmen halusi kertoa valtuustolle, miksi kunnanhallitus äänesti asiasta. Kunnanhallituksen tehtävänä on valmistella asiat valtuustolle. Kunnanhallitus valitsi 10.11.2014 esittävien taiteiden katsomohanketyöryhmän valmistelemaan asiaa. Kunnanjohtajan päätösehdotus on kunnanhallituksen valmistelua valtuustolle. Siitä poikkeavan ja kannatetun Päivi Suomisen tekemän esityksen johdosta kunnanhallitus äänesti ja äänestyksen voittanut Suomisen esitys kirjattiin kunnanhallituksen päätökseksi esitettäväksi valtuustolle. Valtuutettu Heikki Huhtaluoma muistutti, että Päivi Suomisen esitys on looginen jatko käsittelylle. Kaikkien etu on se, että harrastus jatkuu. Valtuuston III varapuheenjohtajan Sami Laitilan mielestä Kantti on paikkana hyvä. Paikkaa voidaan kehittää ja pitää olla näkyvyyttä. Elinkeinolautakunta ja työryhmä ovat Kanttia esittäneet, joten ollaan esitysten takana. Jotta saadaan hyvä hanke niin pitää olla tiedossa se, mihin ryhdytään tekemään, Laitila painotti. Valtuutettu Jari Kannisto esitti, että mennään eteenpäin kunnanjohtajan kunnanhallituksen kokouksessa 15.6.2015 tekemän päätösehdotuksen mukaan. Työryhmä on tehnyt työnsä ja antanut oman esityksensä. Hankkeessa on kuitenkin edellytetty pohtimaan asiaa laajemmin ennen kuin siitä lopullisesti päätetään. Valtuutettu Jaakko Hietaluoma kannatti Jari Kanniston tekemää esitystä. Samoin valtuutettu Aarre Välimäki, jonka mukaan vaatii vielä ajatustyötä ennen kuin lyödään asiat lukkoon. Varavaltuutettu Paavo Tuuliniemi piti museoaluetta hyvänä paikkana, mutta aika aikaa kutakin. Museoviraston tulee pitää huolta alueesta jos esittää vaatimuksia,

Tuuliniemi muistutti. Jos sieltä pitää lähteä, niin Kanttiin mennään ja silloin sinne täytyy saada muutakin kuin teatteritoimintaa. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtaja ehdotti, että suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Jari Kanniston tekemää esitystä, vastaavat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 JAA ääntä ja 11 EI ääntä, joten Jari Kanniston esitys tuli valtuuston päätökseksi äänin 11/10. Äänestyksen 11/10 voittaneen Jari Kanniston esityksestä kunnanjohtajan päätösehdotus hyväksyttiin valtuuston päätökseksi. Sen mukaan valtuusto päätti, että kunnanhallitus merkitsee teatterityöryhmän esityksen tiedoksi ja päättää jatkaa asian valmistelua. Lisäselvityksen saamiseksi kunnanhallitus päättää kutsua Satakunnan Museon edustajan ja aluearkkitehdin seuraavaan kokoukseen. Hankkeen etenemiseksi tulee selvittää, mitä muuta toimintaa kuntaan saataisiin esittävän taiteen katsomohankkeen avulla. Lisäksi tulee selvittää hankkeen alueellinen merkitys. Selvitys tehdään virkamiestyönä ja tarpeen mukaan hyödynnetään matkailutyöryhmää ja teatterityöryhmää. Ennen lopullista päätöksentekoa katsomon sijoituspaikasta tulee myös tehdä linjaukset koulukäytöstä poisjäävien kiinteistöjen osalta. KH 21.9.2015 169 Akuliina Aartolahti Satakunnan Museosta ja aluearkkitehti Ilmari Mattila kertovat näkemyksensä katsomon nykyisen sijaintipaikan kehittämismahdollisuuksista. Asian selvittelyä jatketaan virkamiestyönä ja selvityksen valmistuttua asia etenee valtuustokäsittelyyn. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee saadun lisäselvityksen tiedoksi ja jatkaa asian valmistelua. Kunnanhallitus kuuli Akuliina Aartolahtea Satakunnan Museosta ja aluearkkitehti Ilmari Mattilaa ennen kokouksen alkua. Akuliina Aartolahti kertoi Satakunnan museon näkemyksenä, että teatteritoiminta museoalueella on ongelmallista, sillä museotoiminnan ensisijainen tarkoitus on säilyttää rakennuksia ja esineitä ja niiden käyttö teatteritoiminnan rekvisiittana saattaa vaarantaa niiden museoarvoa. Teatterin tulisi toimia museotoiminnan ehdoilla, mikäli se toimii museoalueella. Museotoiminnan kehittämiseen on saatavissa apua myös Satakunnan museolta. Museon kehittämiseksi voisi miettiä esim. yhteistyötä seurakunnan kanssa kauniin kirkon vetovoiman hyödyntämiseksi. Mikäli katsomo pysyy jatkossakin ulkomuseo alueella, tulee sen suunnittelu tehdä yhteistyössä Satakunnan museon kanssa. Kunnanhallitus keskusteli asiasta ja merkitsi saadun lisäselvityksen tiedoksi. Seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen tuodaan aiheesta lisätietoa, minkä jälkeen

asian valmistelua jatketaan valtuustoseminaarissa myöhemmin toimitettavan kutsun mukaan 19.10.2015. KH 28.9.2015 179 Kunnanhallitukselle annetaan kokouksessa lisätietoa asiasta. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä. Kunnanjohtaja toi kunnanhallitukselle tiedoksi alustavia kustannusarvioita katsomosta. Kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä 22.10.2015 klo 16.00 asiasta pidettävän valtuustoseminaarin pohjalta. KH 22.10.2015 189 Katsomohanketta on käsitelty ennen kunnanhallituksen kokousta pidetyssä valtuustoseminaarissa. Valtuustoseminaarissa on tuotu esille, mitä muuta toimintaa kuntaan saataisiin esittävän taiteen katsomohankkeen avulla ja mitä alueellista merkitystä katsomolla olisi. Valtuustoseminaarissa keskusteltiin myös käytöstä pois jäävien koulujen tulevasta käytöstä. Esittävän taiteen katsomo on yksi osa-alue matkailun kehittämisessä, joka kunnassa on aloitettu Willi Karvia hankkeen tiimoilta. Metsähallitus on hankkeillaan aloittanut luontomatkailun kehittämisen ja jatkumona kehitystyölle on GeoPark statuksen hakeminen alueelle. Nämä hankkeet tukevat toisiaan ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla on alueellista ja jopa kansainvälistä merkitystä. Matkailu kehittäminen tulisi jatkossa organisoida niin, että siitä kokonaisuutena vastaisi eri toimijoiden yhteinen organisaatio, jossa mukana olisi kunta ja muita matkailuun liittyviä toimijoita. Tähän kokonaisuuteen kuuluisi myös esittävien taiteiden katsomo. Liitteet: Esittävien taiteiden katettu katsomo - yhteenveto KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää, että katsomohankkeeseen haetaan investointiavustusta maaseuturahastosta. Katsomon sijoituspaikaksi hankehakemuksessa määritellään katsomotyöryhmän esittämä Kantin koulun alue. Kunnanhallitus päättää käynnistää katsomon suunnittelukilpailutuksen ja valtuuttaa katsomotyöryhmän kilpailuttamaan suunnittelun ja tekemään hankintapäätöksen. Kunnanhallitus nimeää katsomotyöryhmään nykyisten jäsenten lisäksi kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemen sekä teknisen lautakunnan puheenjohtaja Veijo Kaskimäen. Kunnanhallitus sitoutuu investointihakemuksen edellyttämään kunnan rahoitusosuuteen.

Kun maaseuturahasto on antanut päätöksen hankehakemuksesta, kunnanhallitus päättää hankkeen etenemisestä. Mikäli maaseuturahasto myöntää rahoituksen, katsomon rakentamiselle haetaan valtuustolta lisämääräraha. Kunnanhallitus päättää, että hankepäätöksen tultua perustetaan toimijoiden yhteinen organisaatio, joka lähtee hoitamaan matkailun kehittämistä kokonaisuutena. Organisaatiossa toimijoina tulee olla myös esittävän taiteen katsomohankkeessa mukana olevia tahoja. Kunnanhallitus piti tauon tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20.21-20.29. Kunnanhallitus päätti, että katsomohankkeeseen haetaan investointiavustusta maaseuturahastosta. Katsomon sijoituspaikaksi hankehakemuksessa määritellään katsomotyöryhmän esittämä Kantin koulun alue. Katsomo mitoitetaan 450 katsojalle. Kunnanhallitus päätti käynnistää katsomon suunnittelukilpailutuksen ja valtuuttaa katsomotyöryhmän kilpailuttamaan suunnittelun ja tekemään hankintapäätöksen suunnittelusta. Suunnittelukilpailutuksen tulokset ja katsomon kustannusarvio esitellään kunnanhallitukselle ennen päätöksentekoa. Marko Mustajärvi ilmoitti, ettei enää ole käytettävissä katsomotyöryhmässä. Kunnanhallitus nimesi katsomotyöryhmään Marko Mustajärven tilalle Joni Vainionpään sekä nykyisten jäsenten lisäksi kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemen sekä teknisen lautakunnan puheenjohtaja Veijo Kaskimäen. Työryhmän puheenjohtajana toimii jatkossa Esa Pukkila. Kunnanhallitus sitoutuu investointihakemuksen edellyttämään kunnan rahoitusosuuteen. Kun maaseuturahasto on antanut päätöksen hankehakemuksesta, kunnanhallitus päättää hankkeen etenemisestä. Mikäli maaseuturahasto myöntää rahoituksen, katsomon rakentamiselle haetaan valtuustolta lisämääräraha. Kunnanhallitus päätti, että myönteisen hankepäätöksen tultua perustetaan toimijoiden yhteinen organisaatio, joka lähtee hoitamaan matkailun kehittämistä kokonaisuutena. Organisaatiossa toimijoina tulee olla myös esittävän taiteen katsomohankkeessa mukana olevia tahoja. KH 20.6.2016 125 Hankehakemus lähti ELY-keskuksen käsiteltäväksi 31.5.2016. Katsomotyöryhmä työsti yhdessä arkkitehdin kanssa suunnitelman, joka oli hankehakemuksen liitteenä. ELY-keskuksesta saadun ennakkotiedon mukaan hanke olisi selvinnyt pisteytyksessä jatkokäsittelyyn. Hankkeen kustannusarvio on nykyisellä suunnitelmalla korkeahko ja siihen on pyydetty lisäselvitystä ELY-keskuksesta. Katsomotyöryhmä kokoontui 13.6 ja pohti yhdessä arkkitehdin kanssa keinoja, joilla kustannuksia saataisiin karsittua pysyen kuitenkin alkuperäisessä ideassa. Katsomon suunnittelussa on huomioitu alueen historia ja suunnitelma on saanut vaikutteita Kyrö-Skantzin linnakkeesta.

Hanke tulee vaatimaan paljon myös erilaista talkootyötä. Mm. katsomon julkisivu ja pihatyöt on mahdollista toteuttaa talkootyönä. Talkootyötä ei huomioida rahoitusosuutena ELY:n rahoittamassa yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa. ELY:stä saadun ennakkotiedon mukaan kunnan rahoitusosuuden tulee olla 50 % hankkeen kustannuksista. Kunnan tulee omassa päätöksenteossaan määritellä euromääräinen raja, mihin kunta sitoutuu, mikäli avustuspäätös on myönteinen. Kun hanketta lähdettiin valmistelemaan, kustannusarviota pohjattiin muualla toteutettuihin katettuihin katsomoihin. Suunnitelma muotoutui kuitenkin hyvin poikkeavaksi näihin verrattuna ja myös kustannukset nousivat ajateltua korkeammaksi. Pyydetty lisäselvitys kustannusarviosta sekä suunnitelmat tulee saada valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Suunnitelmien tueksi tulee määritellä euromääräinen raja kunnan maksuosuudelle. Kunnan maksuosuutta on ajateltu katettavan kunnan kulttuuritoimelle testamentatun omaisuuden myynnistä saatavalla tuotolla. (173 200 euroa) KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus määrittelee euromääräisen rajan katsomohankkeen kuntaosuudeksi ja esittää sitä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Hankkeelle tulee varata päätöksen mukainen määräraha kunnan talousarvioon vuodelle 2017, mikäli hankepäätös on myönteinen. Kunnanhallituksella oli päätöksenteossa käytössään aikaisempien liitteiden lisäksi seuraavat liitteet: Hankesuunnitelma / Esittävien taiteiden katsomohanke Asemapiirros Pohjapiirrokset, 1krs ja 2krs Havainnekuva 2 Käydyn keskustelun jälkeen kunnanjohtaja muutti päätösehdotustaan siten, että kunnanhallitus valtuuttaa suunnittelutyöryhmän ottamaan arkkitehdiltä uuden tarkennetun suunnitelman sekä kustannusarvion, jonka hintakatto on 400.000 euroa. Suunnitelmien valmistuttua asia tuodaan valtuuston päätettäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Jaakko Hietaluoma jätti eriävän mielipiteensä: Oikea käsittelyjärjestys on se, että ensin suunnitellaan hanke sellaiseksi kuin on tarve ja sen jälkeen tarkennetaan kustannusarvio, koska asialla ei ole kiirettä. Lisäksi Hietaluoma katsoo, että hanke on liian kallis toteutettavaksi esitetyllä 350.000 400.000 euron budjetilla. KH 8.8.2016 135 Arkkitehti on muuttanut suunnitelmaa, siten että kustannuksia saadaan alemmaksi. Yksi katsomon osa korvataan maakummulla ja katettuja katsomopaikkoja uudessa suunnitelmassa on 305:lle katsojalle. Tämän lisäksi on kattamattomia paikkoja

80:lle katsojalle. Uuden suunnitelman mukaiset kustannukset selviävät kunnanhallituksen kokoukseen mennessä. Katsomotyöryhmä käsittelee uudet suunnitelmat ja kustannuslaskelmat kokouksessaan 4.8.2016. Myös matkailutyöryhmä kokoontuu katsomotyöryhmän jälkeen käsittelemään matkailun kuulumisia ja tulevaisuudennäkymiä. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä saadun selvityksen pohjalta. Kunnanjohtaja selvitti, että katsomohanke on yksi osa-alue matkailun kehittämisessä. Karvian vahvuudet ovat kulttuuri ja luontomatkailu. Anne Mattilan taidekahvilasta on tullut suosittu vierailukohde ja kävijämäärä on reippaassa kasvussa. Anne on tekemässä ison investoinnin taidekahvilan kehittämiseksi. Geoparkkihanke on etenemässä hyvää vauhtia ja mahdollisen geoparkkistatuksen myötä matkailijamäärä kasvaisi vähintään 25 %. Katsomo tulisi olemaan yksi tukijalka lisää matkailun kehittämiseksi ja sen ympärille saataisiin monipuolista toimintaa. Matkailijoilla pitää olla useampi asia, minkä vuoksi viihtyisivät pidempään Karviassa. Matkailun lisääntyminen toisi lisätuloa hyvin monille yrityksille ja synnyttäsi uusia työpaikkoja paikkakunnalle. Katsomotyöryhmä käsitteli arkkitehdin laatimaa suunnitelmaa, jossa yksi katsomoista oli korvattu maakummulla. Työryhmä piti suunnitelmaa hyvänä. Harrastajat, talkoolaiset ja katsomotyöryhmä ovat sitoutuneet laadittuun suunnitelmaan ja näkevät tärkeänä, että sitä lähdetään toteuttamaan. Myös kunnanjohtaja kertoi olevansa suunnitelman kannalla. Suunnitelma on paikkakunnan henkeen ja historiaan sopivaan. Kustannuksia on saatu tehdyn muutoksen myötä edullisemmaksi. Talkootyön osuutta on laajennettu ja myös materiaalilahjoituksia on luvassa. Näillä keinoilla kustannusarvio on saatu hieman alle 400 000 euroon. Hanke on hyvä ja kunnanjohtaja toivoi, että katsomoasiassa löytyisi yhteinen näkemys. Käydyn keskustelun aikana Kaija Kangas esitti hankkeelle hintakatoksi 400.000 euroa. Päivi Suominen kannatti Kaija Kankaan esitystä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja esitti hintakatoksi 300.000 euroa, koska on alkavaa toimintaa. Koulurakennus jäisi myös tähän yhteyteen. Kunnanhallituksen puheenjohtajan esitystä ei kannatettu. Kunnanhallitus hyväksyi Kaija Kankaan esityksen hintakatosta Päivi Suomisen kannattamana. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy esittävien taiteiden katsomohankkeen hintakatoksi 400.000 euroa.

Jaakko Hietaluoma jätti eriävän mielipiteensä: Oikea käsittelyjärjestys on se, että ensin suunnitellaan hanke sellaiseksi kuin on tarve ja sen jälkeen tarkennetaan kustannusarvio, koska asialla ei ole kiirettä. Lisäksi Hietaluoma katsoo, että hanke on liian kallis toteutettavaksi esitetyllä 350.000 400.000 euron budjetilla. KV 46 Ennen yleiskeskustelua kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma käytti puheenvuoron. Hän kertoi esittävien taiteiden katsomohankkeen muhineen hyvin pitkään. Alussa mietittiin paikkaa katsomolle, joka lopulta päätettiin sijoittaa Kantin koulun läheisyyteen. Katsomon on tarkoitus palvella kaikkea esittävää taidetta ja se soveltuu hyvin moneen tarkoitukseen. Koulu jää tähän yhteyteen ja lähellä on myös kunnan omistama Jokipirtti. Koulua voidaan muokata monenlaiseen käyttöön. Hankkeen edetessä selviteltiin eri vaihtoehtoja. Vertailutietoja oli alussa niukanlaisesti saatavilla ja alun pohdinnoissa hinta-arvioksi muodostui 200.000 euroa. Alussa ei ollut vielä tietoa siitä, että Ely -keskus olisi tulossa mukaan avustuksella. Työryhmä pohti,voidaanko Skantsin linnakkeen muotoa hyödyntää suunnittelussa. Arkkitehti onnistui tässä hyvin. Karviassa on ollut aina vähän omanlaisensa ajatusmaailma ja suunnitelma tukee tätä hyvin. Ely -keskus on lähdössä 50 prosentin avustuksella mukaan, sillä se näkee hankkeen hyvänä ja tukee asiaa. Meillä yrityksiä tuetaan monin eri tavoin. Hankkeella pyritään kehittämään palvelualan yritysten toimintaedellytyksiä. Matkailualaa kehitettäessä jokainen kävijä, joka paikkunnalle saadaan poikkeamaan, tuo myös euroja muillekin yrityksille niiden palveluja käyttäessään. Esimerkiksi Annen Taidekahvilassa kävijät käyvät asioimassa myös muualla Karviassa. Mikäli Geoparkkihanke toteutuu, matkailijamäärä lisääntyy myös sen myötä. Vireyttä ja kulttuuria tarvitaan. Hanke tukee myös osaltaan kuntalaisten hyvinvointia. Katsomohanke on iso haaste, mutta on myös mahdollisuus. Ennen viime kunnanhallituksen kokousta karsittiin hankkeen kustannuksia, jotta päästiin neljäänsataan tuhanteen, mutta sen edellytyksenä on talkootyön tekeminen. Talkootyön tekijöitä on jo ilmoittautunut ja jotakin materiaaliakin on luvassa. Tuolla summalla päästään kovasti hyvin liikkeelle. Kustannusarvio on totuuden mukainen. Kunnanjohtaja kertoi uskovansa tähän hankkeeseen. Valtuutettu Esa Pukkila totesi, että Karvialla on hyvä ja jopa kadehdittava maine, eikä vähiten esittävien taiteiden saralla. Pukkila lainasi valtuutettu Päivi Suomisen aiemmassa valtuustossa käytettyä puheenvuoroa: Kysymys on siitä, halutaanko teatteritoiminnan jatkuvan Karviassa. Toiminnan jatkumisessa on aina riski olemassa ja varsinkin silloin jos ei anneta toimintatiloja. Monista paikkavaihtoehdoista valikoitui alueeksi Kantin koulun alue, Jokipirtti, ympäröivä maasto ja Geoparkki. Paikkaa on arvosteltu syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Moniin muihin kuntiin verrattuna katsomot eivät ole keskustassa. Jos Karviassa halutaan kehittyä niin tämän päätöksenteon aika on nyt. On siitä harvinainen hanke, että rahatkin ovat jo pääosin olemassa. Elystä on luvattu 50% avustusta ja kulttuurille korvamerkittyä perintörahaa on 173.000 euroa, joten kunnan rahan osuus on vain muutama kymmenentuhatta euroa. Lisäksi on huomattava, että valtuutettu Vainionpää on tehnyt mittavan työn talkootyön hankinnasta. Kannustetaan tällä päätöksellä kulttuurin kehittämistä.

Valtuutettu Jaakko Hietaluoma kertoi seitsemän vuotta olleensa valtuutettuna ja saaneensa tästä asiasta ylivoimaisesti eniten yhteydenottoja. Asia lähti alulle siitä, että museoalueelle haluttiin katettu katsomo. Museoviraston mukaan sinne ei saa katettua katsomoa rakentaa, mutta esityspaikkana sitä saa edelleen pitää. Jos ei saa rakentaa kiinteätä katsomoa niin siirrettävän voisi sinne tehdä. Hankkeen kustannusarvio on nelinkertaistunut. Hietaluoman mielestä ei ole merkitytä sillä onko raha perittyä vai hankittua. Kustannusarvio on karkea ja jos se menee ylitse niin se maksetaan kunnan omista varoista. Hietaluoma toivoi, että jos hanke menee läpi, niin sille tulee olla todellista käyttöä. Alkuperäinen kustannusarvio, 200.000 euroa, olisi ollut riittävä. Hän ilmoitti, ettei vastusta kulttuuria, mutta haluaa hankkeeseen käytetävät rahat maksimikäyttöön. Jaakko Hietaluoma ilmoitti, että ei hyväksy kohonneita kustannuksia ja esitti asian hylkäämistä tässä muodossa ja uudelleen käsittelyä. Puheenjohtaja Voitto Raita-aho totesi hankkeen olevan kustannuksiltaan kalliin, mutta saatu perintöraha on tarkoitettu kulttuurin hyväksi. Hän ei usko, että kustannusarvio tulee nousemaan. Hän luottaa kunnanhallituksen ja työryhmän esityksiin. Viime talvena Karvia valittiin yhdeksi kumppanuuskunnaksi, joita on vain kaksi Suomessa. Hinta on puhuttanut kuntalaisia, 40 50.000 euroa jäisi kunnan omaksi kustannukseksi. Maaseudun kehittämisrahastosta Esa Pukkilan mukaan olisi hankkeelle vielä mahdollisuus saada myöhemmin rahaa. On kuitenkin tehtävä paljon työtä ja monessa on onnistuttava. Tulevaisuuden kunnassa tukisi elinkeino ja toisi viihtyvyyttä. Kuntaliitto on hyväksynyt meidät kumppanuuskunnaksi ja Karvia on saanut huomiota. Hanke on kallis, mutta Raita-aho uskoo siitä selvittävän. Joni Vainionpää toi esille, että kuntalaisilla ei ole oikeata tietoa rahoituksesta. Talkooapua on jo luvassa 100 tuhannen euron verran. Karviassa on tehty isoja asioita talkoilla ja on myös itse tähän sitoutunut. Talkoolaisi on niin Kantista kuin muualtakin Karviasta. Talkootyöstä saadaan positiivista julkisuutta. Joni Vainionpää ilmoitti olevansa kunnanhallituksen esityksen kannalla. Valtuutettu Päivi Suominen muistutti, että eihän tätä hanketta ole tyhjästaä lähdetty suunnittelemaan. Tämä on lähtenyt liikkeelle siitä, että on kulttuurille korvamerkittyä rahaa. Karviassa on vahva kulttuuritausta. Suominen kertoi itselläänkin olevan pari ideaa. Käytössä on korvamerkitty raha ja maakunnasta tuleva avustus. Lopullinen kunnan osuus on noin 40 tuhatta euroa. Jos mennään Karviasta ulospäin niin siellä otetaan kaikki mahdollinen ulkopuolinen raha, mikä on käytettäväissä. Tästä tulee kaikkien karvialaisten katsomo. Ei tätä kanttilaisille tehdä vaan kaikille karvialaisille. Tuntuu, että kuntalaiset ottavat yhteytttä sen mukaan, mitä mieltä itse on asiasta. Kysymykseen, miksi katettu katsomo? Päivi Suominen pitää sitä erittäin tärkeänä, kun huomioidaan, minkälainen Suomen sää on. Katettu katsomo antaa mahdollisuuden jatkaa toimintaa pidemmälle syksyyn. Hinta on ehkä suuri ja aina voi miettiä saadaanko sille käyttöä. Jos näin hyvä rahoitus jätetään käyttämättä, niin silloin ei halua ottaa sitä riskiä. Päivi Suominen ilmoitti olevansa kunnanhallituksen esityksen kannalla.

Valtuutettu ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Ohrankämmen on kannattanut hanketta ja esittänyt kunnanhallituksessa 300.000 euron kustannuskattoa, mikä olisi hänen mielestään riittävä summa jos 100.000 eurolla on luvassa talkootyötä. Kantin koulu jäisi tähän yhteyteen. Ohrankämmen halusi myös käytävän keskustelun koulun käytöstä tässä yhteydessä. Valtuutettu Mari Ervelä tarkensi, että tämä hanke maksaa kuntalaisille ainoastaan 40.000 euroa ei 400.000 euroa. Ervelä kannatti hanketta esitetyssä muodossa. Karvia tunnetaan kulttuuristaan. Alueelle on mahdollisuus kehittää muutakin toimintaa. Karvia päivien osatapahtumat ovat olleet eri puolilla Karviaa. Esimerkiksi Willin Kansan viikolla sinne on mahdollista saada useita tapahtumia. Kannattaa toteuttaa ehdottomasti ja jos Ely -keskuksen raha jää tulematta. niin sitten tämä raukeaa. Valtuutettu Kaija Kangas totesi asiasta keskustellun pitkään ja myös siitä, miten kyläkouluja tullaan jatkossa käyttämään. On mietitty, että koulun alue on hyvä ja koulu kuuluu olennaisena osana kokonaisuuteen. WC-tilat ja muut tilat toimisivat katsojien väliaikatiloina. Tämä on kunnan elinkeinojen kehittämistä, jota kunnanjohtaja kunnassa johtaa. Täällä olisi mahdollista lisätä naistyöpaikkoja. Kantissa on tulossa urheilukisat, Willi Juoksu, syyskuun alussa. Talkoita pidetty ja pururataa kunnostettu. Teatteriin tulijoista 80 prosenttia on muualta kuin Karviasta. Kun tullaan teatteriin niin Annen Taidekahvila on yksi, johon halutaan tutustua samoin Pirni Muoti. On ollut monta hanketta, joihin on haettu Ely-keskuksen avustusta. Nyt kun avustusta olisi tulossa niin miksi sitä ei otettaisi vastaan. Kaija Kangas ilmoitti olevansa edelleen tämän hankkeen kannalla. Kaija Kangas pohtii, että todellinen raha, mikä verorahoista hankkeeseen menee, on tuo 40.000 euroa. Puheenjohtaja Voitto Raita-aho halusi vielä Kaija Kankaan mielipidettä Kantin koulusta. Kaija Kangas kertoi työryhmässä käsitellyn asiaa ja Kantin koulu oli ollut suunnitelmissa liittää samaan yhteyteen. 400.000 euron kustannus on kokonaisuus, johon koulu kuuluu mukaan. Päätteeksi Kangas kertoi erään ulkolaisen vahvan ryhmän tiedustelleen Kantin koulua ryhmämajoitukseen. Valtuuston III varapuheenjohtaja Sami Laitila painotti, että puhutaan harrastuksen tukemisesta, mutta puhutaan samalla myös työpakoista. Hän kiitteli kunnanjohtajaa hyvästäalustuksesta. Vierailijat tuovat paikkakunnalle rahaa. Anne Mattilalla on omat visiot laajentamisesta Sarvelassa. Tehdään Kanttiin toinen vetonaula. Talkoo-osuus on sellainen, jonka edellytys on tuon 400 tuhannen euron suunnitelman toteutuminen. Edullisemmat suunnitelmat ovat olleet hankkeelle, jossa katsomo on ilman katetta. Laitila totesi useissa yhteydenotoissa olleen vaillinaista tietoa asiasta. On kerrottu saatavasta rahoituksesta ja siitä, että 40.000 euroa olisi ainoastaan kunnan oma osuus hankkeelle. Sami Laitila otti esimerkiksi Geoparkki Rokuan, jossa oli vieraillut. Alue on pieni, mutta se vetää paljon kävijöitä. Laitila kannatti kunnanhallituksen esitystä.

Valtuutettu Jari Kannisto totesi, että hanke on aavistuksen paisunut siitä, mistä on lähdetty. Viime vuonna paikasta äänestettiin. Kannisto kertoi haluavansa tietää, mitkä yhdistyksistä ovat lähdössä pyörittämään tätä hanketta. Ei ole saaanut vastausta. Ollaanko tekemässä omaa osakeyhtiötä. 400.000 euron hinta on kallis. Kun maallikot tekevät hinta-arvioita niin ne ovat mitä ovat, mutta kun tehdään laskelmia niin se on faktaa, johon hinta perustuu. Kantissa Jokipirtti ja koulu ovat aivan hyvät, mutta paikan pitäisi olla lähempänä keskustaa. Tämä kesä on ollut asiakkailtaan hiljainen. Jari Kannisto kannatti Jaakko Hietaluoman esitystä, että käsitellään asia uudelleen, koska hinta on näin paisunut. Puheenjohtaja antoi puheenvuoron vielä kunnanjohtajalle. Kunnanjohtaja vastasi Jari Kanniston kysymyksee siitä, ketkä ovat sitoutuneet: Yhdistyksiä tarvitaan talkootyöhön ja kumppanuuteen. osakeyhtiö tulee pyörittämään toimintaa. Puheenjohtaja teki ehdotuksen, että pyydetyt puheenvuorot käydään loppuun ja sen jälkeen suoritetaan äänestys käsittelyn jatkamisest tai keskeyttämisestä. Valtuutettu Risto Mustakoskea kummastutti se, että koulut ovat riippakiviä, joista kustannukset kunnalle 40-50.000 euroa ei ole niin vaan se on kustannus per vuosi. Kertakustannuksena se on pieni. Tämmöisestä hankkeesta ei ole alkujaan ollut puhetta - ei Geoparkista eikä Kantin koulun jäämisestä. Tämä on aivan eri asia kuin pelkkä katsomo. Risto Mustakoski kannatti Hietaluoman esitystä. Valtuutettu Jori Louhisuo halusi tietää, mihin tarkoitukseen tämä n. 170.000 euroa on saatu. Miksi halutaan rakentaa Kanttiin, kun voisi rakentaa Torroon? Meneillään on myös kouluhanke, eikä tiedetä, minkä verran siihen menee rahaa. Jos riittää niin on hyvä. Louhisuo olisi valmis jäädyttämään hankkeen tässä vaiheessa. Valtuutettu Antti Otava ilmoitti kannattavansa hanketta tällä hetkellä. Se on kehittynyt tosi paljon ja talkoolaisia saatu hyvin mukaan. Kun julkinen raha on näin huomattava niin se kannattaa hyödyntää - ei sitä toista kertaa myönnetä. Otava kertoi nostavansa kunnanjohtaja Tarja Hosiasluomalle hattua, sillä hän on ottanut ison roolin hankkeen laatimisessa. Paineita tulee hankkeen onnistumisessa. Tässä voi pienellä rahalla saada paljon aikaan, joten onnea ja menestystä, toivotti Otava. Kovan postin olette ottaneet. Kannatti Jukka Ohrankämmenen ja Kaija Kankaan esitystä, että Kantin koulu liitetään tämän hankkeen yhteyteen. Jorma Niskala kertoi itse olevansa sitoutunut talkootyöhön ja samoin eräs toinenkin nimeltä mainitsematon, joka ei ole karvialainen. Niskala vastasi Jori Louhisuon kysymykseen perintörahasta. Raha on tullut Anni Riihiluoman kuolinpesän kautta. Kunta sai mahdollisuuden hakea perintörahaa valtiolta ja siinä vaiheessa on pitänyt määritellä se, mihin perintöraha käytetään. Kunnanhallitus päätti tuolloin, että se kohdistetaan kulttuuritoimeen. Sitä kautta raha on tullut kulttuuritoimelle. Vasta viime syksynä selvisi saatavan perinnön suuruus. Niskala kertoi kuulleen Torrosta, että se ei ole hyvä paikka, koska autot pörräävät ja alue on aina siivottava ajojen jälkeen pölystä. Kunnalla ei ole tästä muuta kustannusta kuin 40.000 euron

kustannus omista varoista. Mikä muu olisi se, mihin saatu perintöraha käytettäisiin, Niskala pohti. Puheenjohtaja Voitto Raita-aho totesi, että Jaakko Hietaluoma on esittänyt asian hylkäämistä tässä muodossa ja uudelleen käsittelyä ja Jari Kannisto on kannattanut Hietaluoman esitystä. Puheenjohtaja esitti äänestystä siten, että ne, jotka ovat kunnanhallituksen esityksen kannalla, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Hietaluoman esitystä asian käsittelyn keskeyttämisestä vastaavat EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Menettely hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä saatiin 15 JAA ääntä ja kuusi (6) EI ääntä. Näin ollen asian käsittelyä jatkettiin kunnanhallituksen esityksen pohjalta äänin 15/6. Valtuutettu Heikki Huhtaluoma totesi yhtenäiskouluun viitaten sen maksavan 4,8 miljoonaa euroa, mikä on tosiasia. Koulu tulee jäämään ja Villelä on poistumassa käytöstä. Hankkeen raha on iso, mutta meillä on nyt mahdollisuus hankkeen toteuttamiseen. Jos rahaa ei jostakin syystä hankkeelle saada niin hanke loppuu siihen. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Talkoita on jo aiemminkin tehty Kantissa. Kevyenliikenteen väylä muun muassa ja samoin Jokipirtin hirret. Jokipirtilläkin on ollut käyttöä. Tätä hanketta ei kannata panna vastaan, Huhtaluoma totesi. Valtuutettu Päivi Suominen kertoi olevansa ilman muuta sillä kannalla, että Kantin koulu sisällytetään tähän hankkeeseen. Valtuutettu Jari Kannisto tiedusteli kunnanjohtajalta, mitä on tarkoitettu niin kutsutulla vaihe kakkosella. Meneekö se osakeyhtiölle? Kunnanjohtaja vastasi, että vaihe kakkonen tarkoittaa lähinnä maakumpukatsomoa. Osakeyhtiö tulisi jatkamaan alueen toimintaa. Vaiheella 1 päästään jo kovasti hyvin eteenpäin ja 2-vaiheessa puhutaan niin pienistä summista, että leader tukimuodot tulevat silloin kysymykseen. Valtuutettu Risto Mustakoski ehdotti, että kun hanke toteutuu niin mahdollisimman moni kunnanvaltuuston kokous pidetään katsomossa. Valtuutettu Aarre Välimäki ilmoitti myös olevansa sillä kannalla, että ilman muuta Kantin koulu kuuluu tähän yhteyteen. Koska muita esityksiä ei tullut puheenjohtaja Voitto Raita-aho totesi, että kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esityksen mukaisesti esittävien taiteiden katsomohankkeen hintakatoksi 400.000 euroa lisäyksellä, että Kantin koulurakennus jää tähän yhteyteen.

KIINTEISTÖN MYYNTI KH 8.8.2016 139 Siikajoen Betonitukku Oy on tehnyt ostotarjouksen koskien Karvian kunnan Kirkonkylässä sijaitsevaa Konepajanmäki nimistä 4,818 ha:n suuruista tilaa, kiinteistötunnus 230-405-8-268 sekä Karvian kunnan Kirkonkylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Härkämäki, kiinteistötunnus 230-405-8-158 noin 1,85 hehtaarin suuruista määräalaa. Kauppahinta on kahdeksansataatuhatta euroa (800.000 ) euroa. Kauppahinta jakautuu seuraavasti: Liitteet: Kauppakirjaluonnos KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että kiinteistö Konepajanmäki sekä kiinteistöstä Härkämäki n. 1,85 hehtaarin suuruinen määräala myydään Siikajoen Betonitukku Oy:lle 800.000 euron kauppahinnalla kauppakirjan mukaisin ehdoin. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kiinteistö Konepajanmäki sekä kiinteistöstä Härkämäki n. 1,85 hehtaarin suuruinen määräala myydään Siikajoen Betonitukku Oy:lle 800.000 euron kauppahinnalla kauppakirjan mukaisin ehdoin. KV 47 Kunnajohtaja Tarja Hosiasluoma selvitti valtuutetuille ostajan tulleen paikkakunnalle tuulimyllytoiminnan myötä ja kiinnostuneen myytävästä kohteesta. Tällä hetkellä yritys työllistää seitsemän henkilöä Karviassa ja toiminnalla on lisäksi on vielä välillisesti työllistävä vaikutus, koska yritys käyttää paikallisten yritysten ja heidän palkkalistoillaan olevien palveluita. Tulevalla toiminnalla on työllistävä vaikutus Karvialle. Yrityksellä on tarkoitus valmistaa junttauspaaluja ja betonielementtejä kyseisellä kiinteistöllä. Aikomuksena on päästä aloittamaan uutta toimintaa vuodenvaihteessa. Työ on sen laatuista, että mitään tietynlaista ammattiosaamista ei siinä tarvita. Ostaja on tietoinen tilojen nykyisestä kunnosta. Kunnanjohtaja pitää tätä kauppaa hyvänä ratkaisuna. Ainakin tämä hyöty on tuulimyllytyömaasta ollut, kunnanjohtaja totesi. Valtuuston I varapuheenjohtaja Joni Vainionpää oli hyvillään asiasta. On lottovoitto Karvialle, että tällainen yritys löytyi. Siikajoen Betoni on iso toimija ja karvialaiset

yhteistyökumppanit ovat tehneet suuren työn betoniaseman saamiseksi Karviaan. Joni Vainionpää kannatti esitettävää kauppaa. Puheenjohtaja Voitto Raita-aho totesi, että valtuutettuna saa joskus olla tyytyväinenkin. Hyvänä puolena tässä on myös se, että metalliyrittäjät ovat luvanneet siirtää itse metallityökoneet tiloista muualle. Puheenjohtaja kannatti lämpimästi myyntiä ja totesi myyntipäätöksen olevan takauksia parempi päätös. Valtuutettu Päivi Suominen kertoi tämän olevan yksi helpoimpia päätöksiä. Tämä on lottovoitto myös Karvian ympäristölle. Karviassa rakennetaan aina. On ollut tosi mukavaa huomata pohjanmaan suuntaan ajellessa,että betoniautot ovat jälleen liikkeellä. Valtuutettu Jari Kannisto piti myös hyvänä, että tällainen ostaja saatiin. Tämä tarjoaa myös kuorma-autokortillisille naisille työmahdollisuuden, sillä työpaikkoja on tulossa. Aarre Välimäen mielestä tämä on aitoa, tähän paikkaan sopivaa yritystä, kuten myös turvetuotantofirmakin. Välimäki toivoi, että myynti alkaa vetämään näillä aloilla. Puheenjohtaja totesi keskustelun jälkeen, että kunnanvaltuusto on yksimielisesti hyväksynyt kunnanhallituksen esityksen siten, että kiinteistö Konepajanmäki sekä kiinteistöstä Härkämäki n. 1,85 hehtaarin suuruinen määräala myydään Siikajoen Betonitukku Oy:lle 800.000 euron kauppahinnalla kauppakirjan mukaisin ehdoin.

MUUT ASIAT KV 48 Valtuutettu Mari Ervelä esitti kunnanjohtajalle muutaman kysymyksen kouluruokailun järjestämisestä väistötiloissa, ruokailun porrastuksista, rakennustyöstä ja sen etenemisestä koulun alueella sekä rakennustyön tiedottamisesta kuntalaisille. Kunnanjohtaja kertoi asiasta olleen keskustelua. Porratuksia aiotaan parantaa ja myös välipala-asia on korjaantumassa. Tiedotustilaisuutta suunnitellaan pidettäväksi syksyn aikana. Valtuutettu Antti Otava kertoi rakennuttajatyöryhmän puheenjohtajana töiden koulutyömaalla edenneen aivan hyvin. Seuraava työmaakokous on päätetty pidettäväksi syyskuun alkupuolella.

ILMOITUSASIAT KV 49 Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma ilmoitti, että Karvian kunnan 150 vuotishistoriikki on valmistunut. Teosta on saatavilla kokouksen jälkeen 20 euron hintaan pöytäkirjanpitäjältä. Puheenjohtaja Voitto Raita-aho ilmoitti valtuutetuille lokakuussa tulossa olevasta valtuustoseminaarista, jossa tullaan käsittelemään muun muassa hallintosäännön uudistamista. Puheenjohtaja kiitti valtuustoa hyvästä kokouksesta ja toivotti kokousväelle hyvää syksyä.

OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS KV 50 Pöytäkirjaan ja pöytäkirjasta annettaviin otteisiin liitetään oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus kuntalain mukaisesti.