Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Samankaltaiset tiedostot
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Hajautetut biojalostamot -hanke

Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle

Energiapuun varastointitekniikat

Hakkeen laatuun vaikuttavat tekijät

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Atte Salojärvi HAKKUREIDEN TUOTTAVUUDEN VERTAILU TUOTETTAESSA KAHDEN ERI PALAKOON HAKETTA

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Suomessa vuonna 2005

Hakelämpölaitoksen hyötysuhteen parantaminen ja hakkeen laadun varmistaminen

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Biotalouden kehittäminen Parikkalassa hanke Jani Roitto 2014 PUUHAKKEEN KÄSITTELY- JA POLTTO-OMINAISUUKSIEN PARANTAMINEN

Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät. Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

1. Polttopuun käyttö Suomessa

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Energiansäästö viljankuivauksessa

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

1. Palamisen perusteet

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Energiapuun korjuutuet

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Kokemuksia tuorehakkeen poltosta

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Selvitys biohiilen elinkaaresta

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

HAKKURIYRITTÄJIEN KÄSITYKSET HAKKEEN LAATUUN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTAAN VAIKUTTAA NIIHIN

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Metsäenergia Pohjanmaalla

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

MMT, dosentti Risto Lauhanen, MMM Juho Lahti, FM Kari Laasasenaho, FT, dosentti Raimo Timonen, prof.emer. Jouko Laasasenaho & DI Alpo Kitinoja

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.

Viljankuivaus Tarvaala

Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin

Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma/ bioenergia. Juuso Sipola POLTTOHAKKEEN TUOTANTOKETJU

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Kuivan polttopuun varastointiohjeita

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Petteri Ojarinta

Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit

PUUHAKKEEN KÄSITTELY- JA POLTTO-OMINAISUUKSIEN PARANTAMINEN

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Energiapuun korjuu. Altener tiedote Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia.

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

Esipuhe... 4 Johdanto Energiapuuharvennuksen lähtökohdat Käytännön toteutus Varastointi Hakkeen keinokuivaus...

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä

2. painos. Metsäkeskukset

Transkriptio:

2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU Simo Paukkunen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.fi

Hakkurityypit: laikkahakkuri 3 - Pienen kokoluokan hakkureista laikkahakkuri on yleisin. Laikkahakkuri tekee tasalaatuista haketta, mutta se tarvitsee myös tasalaatuisen raaka-aineen. Sopivia raaka-aineita ovat karsittu ranka, kokopuu tai sahapinnat - Hakkeen palakokoa voi muuttaa säätämällä terien etäisyyttä vastateristä. Laikkahakkurin terärakenne vaurioituu herkemmin kuin rumpuhakkurin terä. Tästä syystä se ei sovellu latvusmassan haketukseen ja on erityisen herkkä varaston epäpuhtauksille

Hakkurityypit: 4 kartioruuvihakkuri - Kartioruuvihakkuri on perustekniikaltaan yksinkertainen, sillä haketuksen hoitaa vauhtipyörään kiinnitetty ruuvi, joka pyöriessään hakettaa puun ja samalla vetää puuta sisäänpäin - Kartioruuvihakkuri soveltuu kuitenkin hyvin vain karsitun rangan ja sahauspintojen hakettamiseen, eikä sovellu näin ollen yleishakkuriksi. (Knuutila 2003) Kartioruuvihakkurin hakkeen laatu on palakooltaan tasalaatuista

5 Hakkurityypit: rumpuhakkuri - Rumpuhakkuri on laikkahakkuria kaikkiruokaisempi. Laikkahakkurin raaka-ainevalikoiman lisäksi rumpuhakkurit soveltuvat latvusmassan, suurtehorumpuhakkurit jopa risutukkien haketukseen. Rumpuhakkurin terärakenne kestää epäpuhtauksia hieman paremmin kuin muut hakkurityypit. - Rumpuhakkureissa voidaan käyttää erikokoisia seuloja, joiden avulla saadaan halutun kokoista haketta. Seulat ohjaavat liian isoksi jääneen hakkeen takaisin rummulle. Rumpuhakkurin heikkoutena ovat pitkät tikkumaiset hakepalat, joista voi aiheutua ongelmia lämpölaitoksella hakkeen kuljettimilla. Tiheän seulan käyttö parantaa hakkeen laadun tasaisuutta.

Kosteuden vaikutus on suurin lämpöarvoon vaikuttava tekijä, joten hakkeen polttokäytössä laatu muodostuu lähinnä kahdesta tekijästä: hakkeen palakoosta ja kosteudesta. 6

Kosteuden vaikutus 7 palotapahtumaan - Hakkeen liika kosteus aiheuttaa myös normaalia enemmän hiukkaspäästöjä, polttoaineen kulutus on suurempi ja lämpölaitoksen hyötysuhde heikkenee. Tämä johtaa taas siihen, että lämpölaitos joudutaan ylimitoittamaan, jotta sillä pystyttään tuottamaan riittävä lämpö kostealla hakkeella ja se lisää investointi-kustannuksia ja vaikuttaa sitä kautta kannattavuuteen. - Hakkeen palakoko ei vaikuta suuresti itse hakkeen polttoon. Hakkeen seassa olevat erikokoiset puunosat (lähinnä hienoaines ja ylisuuret tikut) aiheuttavat varastossa ja kuljettimilla erilaisia häiriöitä. Häiriöt aiheuttavat ylimääräistä työtä ja häiritsevät lämmöntuotantoa. - Polttoainekuljettimet voivat mennä tukkoon, jolloin niitä joudutaan puhdistamaan. Polttoainevarastossa saattaa myös esiintyä erilaisia häiriötä polttoaineen liikkumisessa varastolta palopäälle. Jos haketta taas käytetään esimerkiksi pien-chp-laitoksessa, on hakkeen palakoolla, sen tasalaatuisuudella sekä hienoainesosuudella suuri merkitys prosessin toimivuuteen.

8 Kosteuden vaikutus palotapahtumaan - Hakkeen kosteudella on monia vaikutuksia hakkeen käytön kannattavuuteen ja laatuun. Haketta poltettaessa kosteus vaikuttaa hakkeesta saatavaan energiamäärään sekä tehollisen lämpöarvon että polton hyötysuhteen kautta. Tehollinen lämpöarvo laskee, koska kosteuden haihduttaminen kuluttaa poltettaessa energiaa. Polton hyötysuhteen aleneminen taas johtuu kosteuden aiheuttamasta epätäydellisestä palamisesta ja toisaalta matalammasta palamislämpötilasta. Korkea kosteusprosentti lisää polttolaitoksen hiilimonoksidi-, hiilivetyja hiukkaspäästöjä. Kostea hake aiheuttaa talvella jäädyttyään tukoksia lämpölaitosten kuljettimille ja syöttölinjoille

9 Pien CHP ja hakkeen laatu - Mikro-CHP-laitoksessa hakkeen kosteus on kriittinen tekijä laitoksen toimivuu-den kannalta. Nykyisissä laitoksissa hakkeen pitää olla kosteudeltaan vähintään 18 %, mieluummin 15 % tai sen alle ja tuohon hakkeen kosteuteen päästään ainoastaan keinokuivaamalla.

10 Varastointi ja luonnonkuivaus, tehoa ja tuloksellisuutta? - Energiapuun varastointiajat vaihtelevat. Usein optimivarastointiajasta joudutaan poikkeamaan varastojen logististen järjestelyjen vuoksi. Varastointiajat vaihtelevat muutamasta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. Kesän kuivattava vaikutus on huomattava ja niinpä energiapuun pitäisi antaa kuivua vähintään yhden kesän yli. - Kaatotuoreen puun kosteus on 50-60 %. Kesäaikaisella varastoinnilla ilmavassa ja tuulisessa varastossa pienpuulla on päästy alle 40 % kosteuteen. Jo kuivunut, varastoitu pienpuu ei kastu talven aikana hakkuutähteen tavoin. Optimiolosuhteissa voidaan päästä jopa 25 20 % kosteuteen

11 Varastointi - Liian pitkät varastointiajat aiheuttavat kuiva-ainetappiota, joka osaltaan alentaa varaston energiasisältöä. Toisaalta varastossa on myös kiinni rahaa, jonka korkokustannukset juoksevat koko ajan. Tämän takia varastointiaika tulisi pitää mahdollisimman lyhyenä, mutta toisaalta riittävän pitkänä, että luonnonkuivumisen hyöty käytetään hyväksi. Kesäaikainen nopea kuivattaminen varastossa on tehokkainta, mutta haketettaessa metsävarastosta suoraan käyttöön, ei lämmöntarve ala vielä heti syksyllä eikä kaikkia energiahakkuita voida ajoittaa kevääseen. - Kostean hakkeen varastoiminen on ongelmallista, koska siinä syntyy erilaisia homeita ja kasa alkaa hitaasti lämmetä. Yhtenä ratkaisuna voisi olla energiapuun hakettaminen kaatotuoreena, jolloin haketettaessa hakkeen laatu on parempi, koska hienoainesta on vähemmän ja hake on vähemmän tikkuista. Tuore hake sitten keinokuivattaisiin riittävän kuivaksi ja varastoitaisiin.

12 Hakkeeseen laatua vai ei? - Hakkeen laatutekijöistä kosteutta pidetään merkittävimpänä. Tietysti hakkeen käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, kuinka suuri merkitys hakkeen kosteudella on sen laatuun. - Esimerkiksi pienillä hakelämpölaitoksilla hakkeen kosteus ei mieluummin saisi ylittää n. 40 %, jotta hakkeen poltto olisi ongelmatonta. Suuremmille laitoksille taas kosteampikin hake käy eikä kosteus vaikuta ratkaisevasti polttotapahtumaan.

13 Kosteuden vaikutus polttoaineen lämpöarvoon Polttoaine-erän kokonaiskosteus saapumistilassa % Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa MJ/kg Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa kwh/kg 60 6,25 1,74 55 7,34 2,04 50 8,43 2,34 45 9,52 2,64 40 10,60 2,95 35 11,69 3,25 30 12,78 3,55 25 13,86 3,85 20 14,95 4,15 15 16,04 4,46 10 17,13 4,76 5 18,21 5,06 0 19,30 5,36

14 Luonnonkuivaus - Luonnonkuivauksella varastossa kuivatusta puusta haketettu hake voi parhaimmillaan olla 20-25 % kosteata, mutta normaaliolosuhteissa saavutetaan noin 35 % kosteus. Varastossa puuta kuivattaessa ollaan luonnon armoilla ja loppukosteus ei ole aina ennustettavissa. - Hakkeen keinokuivaus haketuksen jälkeen on välttämätöntä, kun hakkeelta vaaditaan edellä mainittuja lukuja alhaisempia kosteuksia tai halutaan nopeuttaa energiapuun kiertoa ja välttää varastoon sitoutuneeen pääoman korkomenoja.

Hakkeen palakokojakauma oli kuvion 6 mukainen. Palakoon mediaaniarvo vaihteli eri näytteissä välillä 5,61-7,79 mm:ä. Näytteiden mediaaniarvojen keskiarvo oli 6,63 mm:ä. Hakkeen hienoainesosuus (alle 8 mm) oli 13 % ja yli 63 mm paloja oli alle 1 % seulotusta hakkeesta. 15 Laikkahakkurin palakokojakauma 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% erä 1 näyte 1 erä 2 näyte1 erä 1 näyte 2 erä 2 näyte 2 0,00% 63mm 31,5mm 16mm 8mm 4mm 2mm 1mm 0,5mm >0,5mm Seulakoko

16 Kuviossa näkyy kartioruuvihakkurilla tuotetun hakkeen palakokojen jakautuminen eri kokoluokkiin. Hakenäytteiden palakokojen mediaanit karkeammassa hakkeessa olivat 14,05 mm:ä ja hienommassa hakkeessa 8,25 mm:ä. Hieno-ainesosuus karkeammalla hakkeella (alle 8 mm) oli 6-7 % ja hienommalla hakkeella 14 15 % ja yli 63 mm paloja hakkeissa oli karkeammassa 0 % ja hienommassa 1 %. 60,00% Kartioruuvihakkurin palakokojakauma 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% erä 1 karkea hake HP-21 1/104 erä 2 karkea hake HP-21 1/104 erä 3 hieno hake HP-21 3/104 erä 4 hieno hake HP-21 3/104 10,00% 0,00% 63mm 31,5mm 16mm 8mm 4mm 2mm 1mm 0,5mm <0,5mm seulojen silmäkoot

17 Laatuhakkeen käyttöpaikkahinnat ( /m3 ja /MWh) ketjulla mänty-rangan korjuu, kaatotuoreen mäntyrangan välivarastohaketus ja hakkeen kuljetus käyttöpaikalle ilman organisaatiokuluja ja kantohintaa ja niiden kanssa. Hakkeen loppukosteus 55 %. Ilman Organisaatiokulut Hakkuri organisaatiokuluja ja 3 /m 3 ja kantohinta kantohintaa 5 /m 3 /m 3 /MWh /m 3 /MWh Rumpuhakkuri 33,0 18,3 41,0 22,7 Laikkahakkuri 46,7 25,9 54,7 30,3 Kartioruuvihakkuri, pienempi hake 57,8 32,1 65,8 36,5 Kartioruuvihakkuri, suurempi hake 48,1 26,7 56,1 31,1

18 Laatuhakkeen käyttöpaikkahinnat ( /m3 ja /MWh) ketjulla kaatotuoreen mäntyrangan korjuu, kaukokuljetus puutavara-autolla käyttöpaikalle ja käyttöpaikkahaketus ilman organisaatiokuluja ja kantohintaa ja niiden kanssa. Hakkeen loppukosteus 55 %. Ilman Organisaatiokulut Hakkuri organisaatiokuluja ja 3 /m 3 ja kantohinta kantohintaa 5 /m 3 /m 3 /MWh /m 3 /MWh Rumpuhakkuri 32,3 17,9 40,3 22,3 Laikkahakkuri 37,9 21,0 45,9 25,4 Kartioruuvihakkuri, pienempi hake 44,2 24,1 52,2 28,5 Kartioruuvihakkuri, suurempi hake 39,6 21,9 47,6 26,3

19 Laatuhakkeen tuotantokustannukset TEM keskihinta rumpu kemeran rumpu kemeran laikka kemeran laikka kemeran kartio iso kemeran kartio iso kemeran kartio pieni kemeran kartio pieni kemeran markkinahinta markkinahinta puumäärä, m3 e/ m3 kanssa e/mwh kanssa e/ m3 kanssa e/mwh kanssa e/ m3 kanssa e/mwh kanssa e/ m3 kanssa e/mwh kanssa /m3 e/mwh 3000 kuorellinen hinta, kosteus 55 40,3 33,3 22,3 18,4 45,9 38,9 25,4 21,5 47,6 40,6 26,3 22,4 52,2 45,2 28,5 24,7 45 25 3000 kuorellinen hinta, kosteus 15, lämpökuivaus 63,3 56,3 34,3 30,5 68,9 61,9 37,4 33,6 70,6 63,6 38,3 34,5 75,2 68,2 40,5 36,7 63 35 3000 kuoreton hinta, kosteus 15, lämpökuivaus 67,3 60,3 36,3 32,5 72,9 65,9 39,4 35,6 74,6 67,6 40,3 36,5 79,2 72,2 44,5 40,6 63 35

Laatuhakkeen tuotannon 20 taloudellinen houkuttelevuus tulos verrattuna markkinahintaa rumpu rumpu laikka laikka kartio iso kartio iso kartio pieni kartio pieni rumpu laikka kartio iso kartio pieni e/ m3 e/mwh e/ m3 e/mwh e/ m3 e/mwh e/ m3 e/mwh e e e e 4,7 2,7-0,9-0,4-2,6-1,3-7,2-3,5 14100-2700 -7800-21600 -0,3 0,7-5,9-2,4-7,6-3,3-12,2-5,5-900 -17700-22800 -36600-4,3-1,3-9,9-4,4-11,6-5,3-16,2-9,5-12900 -29700-34800 -48600 tulos verrattuna markkinahintaa, kemera rumpu rumpu laikka laikka kartio iso kartio iso kartio pieni kartio pieni rumpu laikka kartio iso kartio pieni e/ m3 e/mwh e/ m3 e/mwh e/ m3 e/mwh e/ m3 e/mwh e e e e 11,7 6,6 6,1 3,5 4,4 2,6-0,2 0,3 35100 18300 13200-600 6,7 4,5 1,1 1,4-0,6 0,5-5,2-1,7 20100 3300-1800 -15600 2,7 2,5-2,9-0,6-4,6-1,5-9,2-5,6 8100-8700 -13800-27600

21 Kiitos! Simo Paukkunen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.fi