LUKION OPINTO-OPAS 2016-2017
YHTEYSTIEDOT Karkun evankelinen opisto Mainiementie 50 38100 SASTAMALA Puh. (03) 5134151 henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi@keokarkku.fi www.keokarkku.fi Rehtori Marja Koskenniemi 0400 159 149 Vararehtori Matti Rusama 050 331 9867 (vuorotteluvapaalla 31.12.2016 asti) Lukion vastaava opettaja Niina Lehtimäki 044 767 5020 Lukio 1 ryhmänohjaaja Elina Liuha 044 767 5015 Lukio 2 ryhmänohjaaja Jenni Kinnanen 044 767 5016 Lukio 3 ryhmänohjaajat Markku Yli-Erkkilä 044 767 0056 ja Sinikka Rytkönen (yo-kirjoitukset) 044 770 0385 Opistokuraattori ja asuntolavastaava Mervi Marku 0400 905 934 Ilta- ja yöpäivystäjä 044 770 0398 TERVETULOA KARKUN EVANKELISEEN OPISTOON Karkun evankelinen opisto on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) omistama kansanopisto. Suomessa on kuusi kansanopistoa, joissa on voinut suorittaa lukiotutkinnon vuodesta 1985 alkaen. Kansanopistolukiot noudattavat aikuislukion opetussuunnitelmaa ja tarjoavat nuorille ja aikuisille mahdollisuuden suorittaa lukion oppimäärän ja kirjoittaa ylioppilaaksi kansanopistoympäristössä. Karkun evankelisen opiston kansanopistolukio on toisen asteen yleissivistävä oppilaitos. Lukio-opintojen tiedollisena tavoitteena on laaja yleissivistys sekä lukion oppimäärän ja valtakunnallisen ylioppilastutkinnon suorittaminen. Kasvatukselliset tavoitteet ohjaavat opiston arvoperustan mukaisesti siihen, että lukion suorittanut on saanut elämäänsä hyvät eväät ja oppinut sekä kunnioittamaan ja arvostamaan lähimmäistään että kantamaan vastuun omasta elämästään ja työnteostaan. Opetus- ja kasvatustyö nousee pyhään Raamattuun ja evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pohjautuvasta kristillisestä elämänkatsomuksesta. Toiminnassa huomioidaan kansanopiston erityisluonteen mahdollistamat toimintaperiaatteet ja menetelmät. Opiston arvopohjan muodostavat sanomauskollisuus, turvallisuus ja innostavuus. Aikuislukiossa tämä merkitsee vastuullista pyrkimystä turvalliseen ympäristöön, jossa jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus miellyttävään ja rauhalliseen asumiseen sekä työntekoon ja kristillishenkiseen toimintaympäristöön. Opiston tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Oppimisympäristöt ja työtavat tähtäävät siihen, että oppimisesta ja tiedon omaksumisesta tulee vastuullinen, jatkuva ja koko elämän kestävä prosessi. Kriittinen tiedon hankinta edellyttää internaattiympäristössä työrauhan saamista ja antamista muille, mutta myös vastuullista osallistumista oman ryhmän työskentelyyn ja itsenäistä omaa työtä. Vain näin saavutetaan oppilaitoksen tavoite, koko elämän kestävä oppiminen, joka myös ohjaa löytämään omat tehtävät yhteiskunnassa ja työelämässä. Eri oppiaineiden opetuksen, opiskelijoiden ohjaamisen sekä jatkuvan vuorovaikutuksen tarkoituksena on johdattaa vastuun ottamiseen omasta elämästä, lähimmäisestä ja yhteiskunnasta. Opiston arvopohjan mukaisesti aikuislukio pyrkii ohjaamaan opiskelijansa yhteisvastuulliseen, kristilliseen välittämiseen. Tämä sulkee sisälleen suhtautumisen sekä lähimmäiseen että myös omaan työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Erityisesti sisäoppilaitoselämän arkiseen työhön kuuluu, että jokaisella opiskelijalla ja henkilökunnan jäsenellä on oma identiteettinsä, jota muut eivät saa loukata. Näiden tavoitteiden kanssa ristiriidassa ei ole se, että opiston arvopohjan ja arkisen toiminnan kehykset muodostaa perinteinen luterilainen kristillisyys. Tervetuloa opiskelemaan opistoomme! LUKION OPINTO-OPAS 2 LUKION OPINTO-OPAS 3
OPISTON HISTORIAA Evankelinen kansanopisto aloitti toimintansa Orpokotiyhdistys Siunauksela ry:n perustamana ja ylläpitämänä 1.11.1918 Maatialan kartanossa Pirkkalan pitäjässä (nykyistä Nokiaa). Opisto on ensimmäinen evankelinen herätysliiketaustainen kansanopisto. Parin vuoden päästä opiston toiminta siirtyi nykyiselle alueelle: 3.11.1920 vietettiin aloitusjuhlaa Karkun Mäkipäässä. Vuonna 1925 opiston ylläpito siirtyi perustetulle Karkun evankelisen opiston kannatusyhdistykselle ja opiston nimi samalla muuttui Karkun evankeliseksi kansanopistoksi. Vuonna 1991 kannatusyhdistys luovutti opiston nykyiselle ylläpitäjälle Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley) ja opiston nimi lyheni nykyiseen muotoonsa Karkun evankelinen opisto. Opisto on ainoa Sleyn ylläpitämä kansanopisto, muut 10 evankelista kansanopistoa toimivat kannatusyhdistystensä tai säätiöiden ylläpitäminä. Tarkalleen nykyiselle paikalleen Mainiemeen opiston pääasiallinen toiminta siirtyi 1927. Silloinen puinen päärakennus tuhoutui tulipalossa laajennustyön yhteydessä joulukuussa 1959. Nykyinen päärakennus vihittiin käyttöön helmikuussa 1961. Opiston nykyiset koulutuslinjat: - Lukiolinja Lukion päättötodistuksen anto-oikeus myönnettiin opistolle 1985. Ensimmäinen opistossa ylioppilastutkinnon suorittanut opiskelija lakitettiin 1989. - Raamattulinja Kolmen kuukauden mittaiset raamattukurssit alkoivat 1986. - Erälinja Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmentava linja aloitti toimintansa 1994 - Nuorisotyölinja Nuorisotyöhön valmentava linja alkoi syksyllä 2013 - Luva-linja Lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille alkoi syksyllä 2014 - Kansainvälinen linja Kansainvälinen linja aloitti toimintansa syksyllä 2015 - Maahanmuuttajalinja Maahanmuuttajalinja aloitti toimintansa syksyllä 2015 - Aikuisten perusopetus (maahanmuuttajille) Aikuisten perusopetus aloittaa toimintansa syksyllä 2016 LUKUVUODEN 2016-2017 KALENTERI Jaksot 1. jakso 22.8. 7.10.2016 2. jakso 10.10. 25.11.2016 3. jakso 28.11. 16.12.2016 ja 9.1. 3.2.2017 4. jakso 6.2. 24.3.2017 5. jakso 27.3. 19.5.2017 Koeviikot 1. 3.10. 7.10.2016 2. 21.11. 25.11.2016 3. 30.1. 3.2.2017 4. 20.3. 24.3.2017 5. 11.5. 17.5.2016 Uusintakoepäivät jakso 1 13.10.2016 klo 17 jakso 2 7.12.2016 klo 17 jakso 3 14.2.2017 klo 17 jakso 4 4.4.2017 klo 17 jakso 5 29.5.2017 klo 12 Lomat ja etäpäivät syysloma viikko 42 17.10. 21.10.2016 etäpäivä 5.12.2016 itsenäisyyspäivä 6.12.2016 joululoma 19.12.2016 8.1.2017 talviloma viikko 9 27.2. 3.3.2017 pääsiäisloma 14.4. 17.4.2017 vappu 1.5.2017 Juhlat Itsenäisyys- ja yo-juhla 1.12.2016 klo 18 Joulujuhla 16.12.2016 Marianpäiväjuhla 26.3.2017 Kevätjuhla 19.5.2017 Yo-juhla 2.6.2017 klo 18 Teemapäivät Lukujärjestyksen mukaisen opetuksen lisäksi järjestetään erilaisia teemapäiviä. LUKION OPINTO-OPAS 4 LUKION OPINTO-OPAS 5
OPISTON HENKILÖKUNTA Koskenniemi Marja Rusama Matti OPETTAJAT JA OHJAAJAT rehtori vararehtori, opistoteologi, uskonto, filosofia, raamattukoulutus Havela Hanna-Leena erälinjan linjanjohtaja Haveri Sami nuorisotyölinjan linjanjohtaja, musiikki Järvensivu Tiina ruotsi Kinnanen Jenni englanti ja saksa Lehtimäki Niina lukion vastaava opettaja, historia, yhteiskuntaoppi, psykologia Lindberg Marjo erälinjan opettaja Liuha Elina lyhyt matematiikka, tietotekniikka, fysiikka Marku Mervi opistokuraattori, asuntolavastaava Rankinen Jari maahanmuuttajalinjojen linjanjohtaja Ristolainen Merja äidinkieli, kirjasto, luova ilmaisu Rusama Matti opistoteologi, uskonto, filosofia, raamattukoulutus (viransijaisena Antero Toikka 1.8.-31.12.2016) Rytkönen Sinikka pitkä matematiikka ja kemia, yo-kirjoitukset Yli-Erkkilä Markku biologia, maantiede, terveystieto, liikunta, kuvataide, jatko-opinto-ohjaus TOIMISTO OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO Aikuislukiolain edellyttämät 44 kurssia Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät Syventävät Yhteensä valtakunnalliset paikalliset Kieli- ja kommunikaatio-opinnot: Äidinkieli ja kirjallisuus 5 4 9 Englanti A1-kieli 6 2 2 10 Ruotsi B 1 kieli 5 2 2 9 Matematiikka: Matematiikka, lyhyt 6 2 2 10 Matematiikka, pitkä 10 3 1 14 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet: Uskonto 1 5 3 9 Historia 2 4 6 Yhteiskuntaoppi 2 2 4 Filosofia 1 3 4 Ahonen Inka Eklöf Tarja Heinonen Maarit KIINTEISTÖN HOITO Honkamäki Tero Jokinen Mikko KEITTIÖ Mikkola Sanna Haronoja Lea Ketola Mona Lähdekorpi Taina Pirinen Aila Pohjolainen Kristiina Pusa Marita SIIVOUS Honkamäki Elina Tähtinen Anu hallintosihteeri, opintotukiasiat, toimisto opintosihteeri kurssisihteeri kiinteistöpäällikkö kiinteistön huoltaja emäntä keittäjä keittiöapulainen keittäjä keittiöapulainen leipoja keittiöapulainen, tarjoilu Luonnontieteelliset aineet: 5 5 Fysiikka 1-2 5 Kemia 1-2 3 Biologia 1-2 3 Maantiede 1-2 2 Valinnaiset aineet ja kurssit: Saksa 8 8 Psykologia 5 5 Tietotekniikka 2 2 Terveystieto 3 3 Musiikki 2 2 Liikunta 1 3 4 Kuvataide 3 3 Luova kirjoitus 1 1 Teemaopinnot 1 1 Alle 18-vuotiaana lukion aloittaneen opiskelijan täytyy valita vähintään 1 kurssi liikuntaa ja 1 kurssi terveystietoa sekä 2 kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai 1 kurssi molempia. Tällöin kurssimäärä on vähintään 48. LUKION OPINTO-OPAS 6 LUKION OPINTO-OPAS 7
YLEISTIETOA OPISKELUSTA Karkun evankelisen opiston lukiossa noudatetaan aikuislukioille hyväksyttyjä opetussuunnitelmia ja tuntijakoa. Kurssin pituus on 28-35 tuntia. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti, jos siitä on erikseen sovittu. Aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärä koostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista lukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Päivärytmi Päivän ensimmäisen tunnin alussa pidetään aamuhartaus. Maanantaisin aamuhartaus pidetään yhteisesti ruokalassa aamupalan yhteydessä. MA TI KE TO PE aamupala 9.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 oppitunnit 9.20-10.00 8.30 9.50 8.30 9.50 8.30 9.50 8.30 9.50 10.10-11.30 10.10-11.30 10.10-11.30 10.10-11.30 10.10-11.30 12.30-13.50 12.30-13.50 12.30-13.50 12.30-13.50 12.30-13.50 14.10-15.30 14.10-15.30 14.10-15.30 14.10-15.30 14.10-15.30 Toimisto Toimiston aukioloajat ti-to klo 12-13, iltapäivystäjä hoitaa toimiston tehtäviä ma-to klo 15.30 alkaen. Koeviikkojärjestelmä Koeviikolle, kunkin jakson viimeiselle viikolle, keskitetään pidettäväksi kurssien päättökokeet. Koetunteja edeltää pohjatunti, jossa kerrataan kurssin keskeistä sisältöä. Muu osa jaksosta keskitetään opiskeluun, eikä sinä aikana pääsääntöisesti järjestetä kokeita. Koeviikkojärjestelmän tavoitteena on - rauhoittaa pääosa jaksosta opiskeluun - parantaa oppimista ja edistää kurssin jäsentämistä ja hahmottamista kokonaisuudeksi - kehittää opiskelua pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi ja näin auttaa opiskelijaa saavuttamaan mahdollisimman hyvä ja pysyvä oppimistulos. Hyvään tulokseen pääsemiseksi on tärkeää, että opiskelija tekee säännöllisesti työtä koko jakson ajan. Uusintakokeet Opiskelijan on mahdollista suorittaa erillisessä kuulustelussa eli uusintatentissä kurssi, josta hän on saanut hylätyn arvosanan tai tullut muutoin hylätyksi. Opiskelija voi osallistua uusintatenttiin, jos hän - on saanut hylätyn arvosanan - on estynyt saapumasta kurssikokeeseen sairauden tai muun hyväksytyn syyn tähden ja on selvittänyt syyn ao. opettajalle - suorittaa kurssin itsenäisesti - haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa, ks seuraava kohta. Uusintatenttipäivät ovat kunkin jakson päättymisen jälkeen etukäteen opettajainkokouksen määrääminä aikoina, ks. s. 5. Uusintatenttiin ilmoittaudutaan erillisellä ilmoittautumislomakkeella (s. 37) aineenopettajalle ilmoittautumispäivään mennessä. Hyväksytyn kurssin korottaminen Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamista voi yrittää yhden kerran ennen opintojen päättymistä. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Hylätyn kurssin suorittaminen Hylättyä kurssia voi yrittää suorittaa uusintatentissä kaksi kertaa. Tenttiin ilmoittautuminen katsotaan osallistumiseksi. Mikäli tulos on toisellakin korotuskerralla hylätty, opiskelijan on opiskeltava kyseinen kurssi uudelleen lähiopetukseen osallistumalla tai antamalla muu opettajan kanssa sovittu erilainen näyttö. Läsnäolo/poissaolot 1. Etukäteen tiedossa oleva poissaolo Opiskelijan on pyydettävä lupaa, mikäli hän etukäteen tietää poissaolostaan. Anomus tehdään - ryhmänohjaajalle, mikäli poissaolo on 1-2 päivää - rehtorille, mikäli poissaolo kestää enemmän kuin kaksi päivää Yksittäisen oppitunnin osalta hyväksymisen / hyväksymättä jättämisen tekee ko. opettaja. Loma-anomuksen malli on oppaan takana (s. 36). 2. Sairastumisestaan/ yllättävästä poissaolostaan opiskelijan on ilmoitettava ensisijaisesti ryhmänohjaajalle, puhelimitse tai Wilmaan. 3. Vaikutus arviointiin Yleisesti tuntiaktiivisuuden, jossa yhtenä tekijänä on osallistuminen oppitunneille, vaikutus kurssiarvosanaan on ±1 numero. Arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisista muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että sen päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla LUKION OPINTO-OPAS 8 LUKION OPINTO-OPAS 9
kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi pohjautuu sen tavoitteisiin ja perustuu opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, opiskelijan erilaisten tuotosten arviointiin sekä suullisiin ja kirjallisiin kokeisiin. Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kunkin kurssin alussa. Kurssin arvioinnin suorittaa kurssin opettaja tai jos kurssilla on useampi opettaja, ao. opettajat yhdessä. Kurssi arvioidaan lukioasetuksessa (819/1998) määritellyin numeroin: arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kurssi voidaan arvioida myös opetussuunnitelmassa määrätyllä muullakin tavalla. Kesken jääneestä kurssista saa merkinnän SK. Kesken jääneet kurssit täytyy suorittaa valmiiksi saman lukuvuoden aikana. Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään kuuluvien aineiden ja aihekokonaisuuksien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: suoritettuja pakollisia ja joista voi olla hylättyjä valtakunnallisesti syventäviä kurssiarvosanoja enintään kursseja, 1 2 kurssia 0 3 5 kurssia 1 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa kuuluneiden oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten oppiaineiden sekä opiskelijan valitsemien muiden aineiden ja aihekokonaisuuksien suorittamista siinä laajuudessa kuin ne esiintyvät opiskelijan opinto-ohjelmassa kuitenkin siten, että kurssien kokonaismäärä on vähintään 44 kurssia. Jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, hänen lukion oppimääränsä on vähintään 48 kurssia. Opiskelijan kokonaiskurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä muut hyväksytysti suoritetut opetussuunnitelman mukaiset opinnot. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Päättöarviointi ja päättötodistus Opiskelijalle, joka on suorittanut hyväksytysti opinto-ohjelmaansa kuuluvat pakolliset ja valitsemansa valinnaiset aineet, annetaan päättötodistus. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Aikuisten lukiokoulutuksessa lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Kieliohjelma Karkun evankelisen opiston lukiossa tarjotaan seuraava kieliohjelma: A1-kielenä englannin kieli B1-kielenä ruotsin kieli B3-kielenä saksan kieli A1-kieli tarkoittaa ala-asteelta yhteisenä alkanutta kieltä, B1 tarkoittaa peruskoulun yläasteelta alkanutta yhteistä kieltä ja B3 lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään A1-kielen ja B1-kielen oppimäärää. Itsenäisen opiskelun periaatteet sekä etäopiskeluun liittyvät toimintatavat Karkun evankelisen opiston lukiossa koulutus järjestetään pääosin lähiopetuksena. Itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan ryhmänohjaajan ja aineen opettajan kanssa. Lupaa kurssin itsenäiseen suorittamiseen haetaan kirjallisesti Wilmassa olevalla lomakkeella. Anomus on tehtävä ennen kurssin alkua. Pääsääntönä on, että kurssin voi suorittaa itsenäisesti silloin, kun se menee opiskelijan suunnitelmassa päällekkäin jonkun toisen opiskeltavan kurssin kanssa tai jostain muusta perustellusta syystä. Itsenäistä opiskelua suositellaan silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Itsenäisesti suoritettavien kurssien sisällöt ja niiden työmäärä ovat vaativuudeltaan samat kuin vastaavien lähiopetuskurssien. Itsenäisen opiskelun etenemistä ohjataan ja seurataan. Itsenäinen opiskelu edellyttää erityisesti vastuunottamista omasta toiminnasta ja sen tuloksista. Opettajan tehtävänä on ohjeistaa itsenäinen opiskelu siten, että se on toteutukseltaan ja sisällöltään opetussuunnitelman mukainen. Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen kuuluu loppukokeen lisäksi tai sijasta muita tehtäviä. Kurssi voidaan siis suorittaa 1) opetukseen ja kurssikokeeseen osallistumalla tai 2) opiskelemalla kurssi itsenäisesti ao. aineen opettajan kanssa sovitulla tavalla ja kurssikokeeseen osallistumalla tai 3) antamalla opettajan määräämä muu näyttö. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Itsenäisesti suoritettua kurssia koskevat normaalit uusintakoekäytännöt. Hyväksiluku ja korvaavuudet Lukiokurssin suorituksen voi myös korvata hyväksyttävällä suorituksella toisessa oppilaitoksessa. Tällaiset opinnot voidaan lukea hyväksi, jos ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opiston lukion opetussuunnitelman mukaisia. Hyväksiluvun valmistelee opiskelijan esityksestä ko. aineen opettajan. Opiskelijan on tehtävä hyväksilukuesityksensä aikaisempiin todistuksiinsa vedoten ensimmäisen lukukautensa aikana. Päätöksen muualla suoritettujen opintojen hyväksiluvusta tekee rehtori. Kolmivuotisen ammattitutkinnon suorittaneiden am- LUKION OPINTO-OPAS 10 LUKION OPINTO-OPAS 11
matillisten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu opiskelijakohtaisesti. Muualla suoritettujen opintojen korvaavuus opiskelijan on periaatteessa selvitettävä korvaavan aineen opettajan kanssa etukäteen. Korvaavuudesta tekee päätöksen asianomaisen aineen opettaja. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: Asteikko 1-5 Lukioasteikko Asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) 1 2 6 (kohtalainen) 1 3 7 (tyydyttävä) 2 4 8 (hyvä) 2 5 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Lunttaaminen ja plagiointi Lunttaamisesta ja plagioinnista seuraa opettajan arvioinnin mukaan kasvatuskeskustelu, kirjallinen varoitus ja/tai kurssisuorituksen hylkääminen. LUKIOSTA EROAMINEN Jos opiskelija eroaa lukiosta kesken lukion oppimäärän suorittamisen, hänen tulee ensin neuvotella rehtorin kanssa sekä tehdä kirjallinen eroilmoitus saadakseen erotodistuksen, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Opiskelija, joka ei ole säädetyssä ajassa suorittanut lukion oppimäärää, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (LL 24, 2 mom.). YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto. Yo-tutkintotodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas suorittaa ylioppilaskokeet hyväksytysti ja että hän saa myös lukion päättötodistuksen. Opiskelijan on osallistuttava vähintään neljään kokeeseen. Kaikille pakollinen on äidinkieli. Muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista: Toinen kotimainen kieli (=ruotsi), vieras kieli, matematiikka ja reaali. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe, joko A-tason kielikoe tai pitkän matematiikan koe. Tutkinnon pakolliseen osaan voi sisällyttää enintään yhden vieraan kielen kokeen ja reaaliaineen kokeen. Tutkintoon sisältyvien ylimääräisten kokeiden määrää ei ole rajoitettu. Kokelas voi suorittaa yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeen, johon hän on etukäteen ilmoittautunut. Yhdellä tutkintokerralla kokelas voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta, mutta mikäli kokelas hajauttaa tutkintonsa kolmeen peräkkäiseen kertaan, hän voi sisällyttää tutkintoonsa maksimissaan kuusi eri reaaliaineitten koetta. Toisena koepäivänä ovat vuorossa psykologia filosofia historia fysiikka biologia ja toisena koepäivänä uskonto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen. Kokelaan on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Molemmat kokeet otetaan huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä ja molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttävään arvosanaan. Yo-kokeet järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kokeen voi hajauttaa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Ennen kokeeseen osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuina kyseisen aineen pakolliset kurssit. Lyhyessä kielessä edellytetään vähintään kolmen lukiokurssin opiskelua ja psykologiassa, jossa ei ole pakollisia lukiokursseja aikuislukiossa, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova ja kokeet maksullisia. Kevään kokeisiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kokeisiin kesäkuun alkuun mennessä. Tarkempia ohjeita annetaan erillisessä ohjeistossa, joka jaetaan vuosittain abiturienteille. YO-KOKEET SYKSYLLÄ 2016 YO-KOKEET KEVÄÄLLÄ 2017 12.9. ma vieras kieli, pitkä, kuuntelu 13.2. ma toinen kotimainen 13.9. ti toinen kotimainen, pitkä ja keskipitkä, kuuntelu 15.2. ma vieras kieli, pitkä ja keskipitkä, kuuntelu 14.9. ke vieras kieli, lyhyt, kuuntelu 14.2. ti vieras kieli, pitkä, kuuntelu 16.9. pe äidinkieli, tekstitaito 15.2. ke vieras kieli, lyhyt, kuuntelu 19.9. ma ue, yh, ke, te, ge (sähk.) 10.2. pe äidinkieli 21.9. ke vieras kieli, pitkä 13.3. ma äidinkieli, esseekoe 18.9. pe toinen kotimainen kieli 15.3. ke ps (sähk.), fi (sähk.), hi, fy,bi 23.9. pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä 17.3. pe vieras kieli, pitkä 26.9. ma äidinkieli, essee 20.3. ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä 28.9. ke matematiikka, pitkä ja lyhyt 32.3. ke matematiikka, lyhyt ja pitkä 30.9. pe ps, fi (sähk.), hi, fy, bi 24.3. pe ue, yh (sähk.), ke, GE (sähk.),te 3.10. ma vieras kieli, lyhyt 27.3. ma vieras kieli, lyhyt LUKION OPINTO-OPAS 12 LUKION OPINTO-OPAS 13
Opintotuki Opiskelu kansanopistossa on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen. Toimisto hoitaa opintotukeen liittyviä asioita. Verkkokurssimahdollisuus Opisto on mukana Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelmassa (PAOK). Opiskelijamme voivat suorittaa kursseja myös seutukurssitarjottimelta (seututarjotin.fi). Opistolla on myös sopimus verkko-opintojen suorittamisesta. Kurssit nähtävissä osoitteessa opinnot.internetix.fi. Sekä seututarjottimen että Otavan opiston kurssien suorittamisesta sovitaan rehtorin kanssa. KURSSIKUVAUKSET Äidinkieli ja kirjallisuus Huom. aikuislukion ops:n mukaisesti kurssien järjestys eroaa nuorten lukiokoulutuksen ops:n kurssijärjestyksestä. AI1 Tekstin rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu erittelemään asiatekstien kieltä ja merkityksiä ja oppii näkemään tekstin yhteydet muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan. Kurssiin kuuluu 1-2 kirjan lukeminen ja lukemisen harrastamisen kannustaminen. AI2 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelija syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja kielen taiteellisesta tehtävästä. Perehdytään kerrontateknisiin keinoihin, esimerkiksi kertojaan, näkökulmaan, aiheeseen, henkilöön, aikaan, miljööseen, teemaan ja motiiviin. AI3 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä vaikuttamisen näkökulmasta. Kirjoitetaan mielipidekirjoituksia ja vastineita. Opiskelija opettelee perustelemaan mielipiteitään. AI4 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija vahvistaa kirjoitustaitojaan monipuolisesti ja hioo omaa tyyliään. Luetaan erilaisia tekstejä ja keskustellaan suomalaisen kirjallisuuden merkityksestä. AI5 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija perehtyy suomen kielen vaiheisiin. Opiskelija oppii, mikä on äidinkielen merkitys tunne-elämälle. Opiskellaan, mikä on kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Syventävät kurssit AI6 Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää osaamistaan kirjoittajana ja lukijana. Vahvistetaan kriittisen lukemisen ja ehyen tekstin tuottamisen taitoja. AI7 Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi Harjoitellaan ja kerrataan äidinkielen taitoja ylioppilaskirjoituksia varten. AI8 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelija syventää käsitystään kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Opiskelija oppii jäsentämään omia taitojaan puhujana, kuuntelijana ja kirjoittajana niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Koulukohtainen syventävä kurssi AI9 Itseilmaisu AI10 Luova kirjoittaminen Ruotsi Soveltava kurssi: RUB0: LUKION OPINTO-OPAS 14 LUKION OPINTO-OPAS 15
Kerrataan keskeisimpiä asioita peruskoulun oppimäärästä kiinnittäen erityistä huomiota kieliopin perusrakenteisiin sekä sanavaraston ylläpitämiseen ja laajentamiseen. Luetaan helpohkoja arkielämän tilanteisiin liittyviä tekstejä sekä harjoitellaan valmiutta puhua ruotsin kieltä. Pakolliset kurssit RUB1 Opiskelu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan jokapäiväisen elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. RUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys ja hyvinvointi, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. RUB6 Suullisen kielitaidon kurssi Kurssilla harjoitetaan suullisen kielen käyttöä jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa, kuten kaupassa asioidessa ja matkustaessa. Kurssin aikana harjoitetaan myös puheviestinnän strategioita aikaisempien kurssien aihepiirejä kerraten, esimerkiksi harrastukset ja ihmissuhteet, ympäristö ja ekologia. Kurssilla käsitellään ajankohtaisia pohjoismaisia tapahtumia ja apuna harjoittelussa käytetään aiheisiin liittyviä tekstejä, äänitemateriaaleja sekä muuta puheen ymmärtämistä harjoittavaa materiaalia. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Englanti Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopiskelua ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa sekä harjoittaa ja vahvistaa puheviestinnän taitoja ja kirjallista viestintää. Aihepiireinä koti, perhe, harrastukset, vapaa-aika, asuminen, ulkonäkö, ennakkoluulot. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla vahvistetaan puheviestinnän taitoja erityisesti vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyvissä tilanteissa. Rakenteiden hallintaa laajennetaan. Aihepiireinä nuorisokulttuuri ja harrastukset, vapaa-aika, erilaiset mediat ja niiden vaikutus, urheilu, ruoka, matkustaminen. ENA3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään sekä ammatinvalintaan. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Rakenteiden hallintaa laajennetaan. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Syvennetään puhe- ja kirjallisen viestinnän taitoja. Aihepiirit mm äänioikeus, ympäristö, liikenne, terveys, sosiaaliset ja poliittiset kysymykset. ENA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti ja harjoitetaan eri taiteen aloihin liittyvää sanastoa. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen vaativalla tasolla. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin, kestävään kehitykseen, väestöpolitiikkaan ja jatkokoulutukseen liittyvää kieltä. Kerrataan kieliopin eri osa-alueita tavoitteena valmistautua valtakunnalliseen kokeeseen. ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Puhuminen ja keskustelu pohjautuvat luettuihin tai kuunneltuihin teksteihin, myös kurssilla laadittuihin erilaisiin kirjallisiin tuotoksiin. Kurssien 3-7 aihepiirit kertautuvat kurssin aikana, mikä tukee myös yo-kokeessa menestymistä. Kurssin lopussa osallistutaan suulliseen kokeeseen, jossa arvioidaan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Kirjallista koetta ei ole. Kurssin arvosana perustuu kokeeseen sekä kurssin aikaisiin muihin näyttöihin. LUKION OPINTO-OPAS 16 LUKION OPINTO-OPAS 17
Koulukohtainen syventävä kurssi: ENA9 Abikurssi Syvennetään kielitaidon eri osa-alueita yo-kokeeseen valmentautuen. ENA10 English Bible Study Group Raamatunkohdat luetaan englanninkielisestä raamatusta, verrataan tarvittaessa suomenkieliseen käännökseen. Käytetään apuna englanninkielisiä raamatunlukuoppaita ja hartauskirjoja. Saksa SC1 Hyvää päivää, hauska tutustua Esittely, tutustuminen, oma lähipiiri, elin- ja opiskeluympäristö. Painotetaan puheviestintää ja perusrakenteita. SC2 Näin asiat hoituvat Matkailuun ja arkipäivään liittyviä tilanteita, terveys ja ihmiskeho, lääkärissä asiointi, lähimmät ihmissuhteet. Painotetaan puheviestintää, puheen ymmärtämistä ja perusrakenteita SC3 Vapaa-aika ja harrastukset Omista kiinnostuksenkohteista, harrastuksista ja toiveista puhuminen. Vapaa-ajan toiminta. Painotetaan puheviestintää, puheen ymmärtämistä, mielipiteen ilmaisemista ja perusrakenteita SC4 Meillä ja muualla Kulttuuri-identiteettiin liittyvää aihepiiriä ja sanastoa: saksalaisuus, berliiniläisyys, itävaltalaisuus ja suomalaisuus ja näiden vertailu, historian tapahtumien vaikutus saksalaiseen identiteettiin. Saksalaisen, itävaltalaisen ja suomalaisen nuoren osallistuminen erilaiseen vapaa-ajan toimintaan. Painotetaan puheviestintää, puheen ymmärtämistä, perusrakenteita, yksinkertaista kirjallista viestintää SC5 Ennen ja nyt Aihepiirit ja sanasto liittyvät teknologiaan ja yhteiskuntaan. Tietotekniikan ja verkkojen kautta toimiminen, luonnontieteiden ja tekniikan kehitys. Painotetaan puheviestintää, perusrakenteiden hallintaa ja kirjallisia viestintätehtäviä. SC6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Aihepiiri ja sanasto liittyy erilaisiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Valintojen tekeminen oman elämän suuressa taitekohdassa, osallistuminen vapaa-ajan toimintaan; armeija, raskaus ja lapsen saaminen. Painotetaan kirjallista ja suullista viestintää. SC7 Kulttuuri Aihepiireinä kohdekulttuurin kuvataide, musiikki, kirjallisuus, elokuva ja teatteri. Harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita SC8 Yhteinen maapallomme Aihepiireinä oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toiminta, maapallon nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Harjoitetaan tekstin ymmärtämistä, kuvausten ja yksinkertaiste selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Matematiikka, pitkä oppimäärä Kurssien suoritusjärjestys Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA2 Polynomifunktiot 1 MAA3 Geometria 1 MAA4 Analyyttinen geometria 1,2,3 MAA5 Vektorit 1, 2,3,4 MAA6 Todennäköisyys ja tilastot 1,2 MAA7 Derivaatta 1, 2,3,4 MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 1, 2,3,4,7 MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 1, 2,3,4,7 MAA10 Integraalilaskenta 1, 2,3,4,7,8,9 MAA12 Numeerisia ja algebr. menetelmiä MAA13 Diff.- ja integr.laskennan jatkokurssi MAA14 Kertauskurssi 1 10 Pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan sekä syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään ja tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä. Opiskelija syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita sekä oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. MAA2 Polynomifunktiot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita ja oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää sekä oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua. Opiskelija oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä MAA3 Geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa sekä harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita. Opiskelija ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. MAA4 Analyyttinen geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille sekä ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Opiskelija syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) sekä vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. MAA5 Vektorit Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin ja oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla. Opiskelija tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden LUKION OPINTO-OPAS 18 LUKION OPINTO-OPAS 19
avulla. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja. Opiskelija perehtyy kombinatorisiin menetelmiin ja todennäköisyyden käsitteeseen sekä todennäköisyyksien laskusääntöihin. Opiskelija ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä sekä perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. MAA7 Derivaatta Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä sekä omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta. Opiskelija osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat ja tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot sekä osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä. Opiskelija tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla ja oppii yhdistetyn funktion derivoimisen sekä tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla ja ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x). Opiskelija osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x sekä tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Opiskelija ymmärtää lukujonon käsitteen ja oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla sekä osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. MAA10 Integraalilaskenta Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opiskelija ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan sekä oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla ja perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet, oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti, oppii tutkimaan polynomin jaollisuutta. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta. Koulukohtainen syventävä kurssi MAA14 kertauskurssi Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia. MAA1=MAB1, MAA3=MAB2, MAA6=MAB5, MAA7=MAB4 ja MAA8=MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä, etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Matematiikka, lyhyt oppimäärä Kurssien suoritusjärjestys Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit MAB0 Peruskoulun matematiikan kertausta MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria 1 MAB3 Matemaattisia malleja I 1 MAB4 Matemaattinen analyysi 1,2, 3 MAB5 Tilastot ja todennäköisyys 1 MAB6 Matemaattisia malleja II 1,3 MAB7 Talousmatematiikka 1, 3,6 MAB9 Kertauskurssi 1-6 Soveltava kurssi MAB0 Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun matematiikan oppimäärän keskeisimpiä osia ja antaa valmiuksia lukion lyhyen matematiikan kurssien suorittamiseen. Pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä. Opiskelija ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet sekä vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. MAB2 Geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista. Opiskelija vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan ja osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. MAB3 Matemaattisia malleja 1 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla sekä tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. MAB4 Matemaattinen analyysi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin. Opiskelija ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana ja osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla sekä oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. LUKION OPINTO-OPAS 20 LUKION OPINTO-OPAS 21
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja ja tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä sekä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. MAB6 Matemaattisia malleja II Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan ja osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä. Opiskelija ymmärtää lukujonon käsitteen sekä ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. Syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka MAB8 Matemaattisia malleja III Koulukohtainen syventävä kurssi MAB9 Kertauskurssi Fysiikka Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan. Opiskelija tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla. Opiskelija ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta sekä tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti. Opiskelija käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Kemia Pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista yhteiskunnassa, elinympäristön toiminnoissa sekä haitallisten ympäristövaikutusten valvonnassa ja torjunnassa. Opiskelija oppii orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle. Opiskelija tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä. Tavoitteena on oppia myös kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja. Kurssin käsitellään biologiaa tieteenä, mitä elämä on, luonnon monimuotoisuuden ilmenemistä, evoluutiota, nykyistä eliökuntaa ja eliökunnan pääryhmiä sekä miten luonto toimii. BI2 Solu ja perinnöllisyys Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat solun rakenne ja toiminta, solun energiatalous, solujen toiminnan ohjaaminen ja lisääntyminen, periytymisen perusteet, yksilön kehitys geenien ja ympäristön yhteistyön tuloksena. Syventävät kurssit BI4 Ihmisen biologia Ihmisen evoluutio, ihminen anatomisena ja fysiologisena kokonaisuutena (esim. hermosto, hormonit, verenkierto, hengitys, ruuansulatus, maksan ja munuaisten toiminta), ihmisen sopeutuminen erilaisiin ympäristöihin (aistit, iho, elimistön puolustusjärjestelmä), ihmisen elämänkaari. Maantiede Maantieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Pakollinen kurssi GE1 Sininen planeetta Keskeiset sisällöt: Maan planetaarinen luonne, ilmakehä liikkeessä, vesikehä liikkeessä, sää ja ilmasto, maapallon muuttuvat pinnanmuodot ja maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Syventävät kurssit GE2 Yhteinen maailma Keskeiset sisällöt : Väestö ja asutus, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen, kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit, luonnonvarat ja niiden riittävyys, alkutuotanto ja ympäristö, teollisuus ja energia, liikkuminen ja vuorovaikutus. GE3 Riskien maailma Keskeiset sisällöt: Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet sekä luonnonriskeihin varautuminen, ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteeseen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet sekä mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin. GE4 Aluetutkimus Keskeinen sisältö: tutkimusalueen valinta, aineiston keruu, käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi. Biologia Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma Filosofia Pakollinen kurssi FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mah- LUKION OPINTO-OPAS 22 LUKION OPINTO-OPAS 23
dollisia ratkaisuja. Opiskelija hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä kulttuurin ilmiöihin. Uskonto Pakolliset kurssit UE1 Uskonnon luonne ja merkitys Kurssilla pohditaan uskonnon merkitystä ihmisen maailmankatsomuksen jäsentäjänä. Raamatun keskeinen sisältö käydään läpi ja arvioidaan Raamatun vaikutusta länsimaiseen kulttuuriin. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Opiskelija ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Opiskelija saa perustiedot kristillisen uskon opista ja ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan. Kurssi antaa välineitä päivittäisten eettisten valintojen arvioimiseen. UE4 Mihin suomalainen uskoo? Opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen. Erityisesti keskitytään pohtimaan kristinuskon vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Syventävä kurssi UE5 Uskontojen maailmat Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelijalla on perustiedot maailmanuskontojen opista ja levinneisyydestä. Opiskelija ymmärtää uskontojen vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan UE6 Raamattupiiri Psykologia Syventävät kurssit PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Opiskelija tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla. Kurssilla käsitellään psykologian keskeisiä aihepiirejä ja peruskäsitteitä kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot. Kurssi sisältää oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia sekä sosiaalipsykologian perusteita. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia sen avulla myös omaa opiskeluaan sekä ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta, tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssin keskeisenä sisältönä ovat kognitiiviset perusprosessit, vireystilan säätely, hermoston rakenne ja sen yhteys psyykkisiin toimintoihin, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus ja kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssin sisältönä ovat eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen, tunteet moniulotteisina prosesseina, motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus sekä korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssin yhtenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt. Kurssilla käsitellään ihmisen mielenterveyttä ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Psykologisen tiedon avulla opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet tunnistaa ongelmia ja hakea niihin apua sekä kehittää itsetuntemustaan. Historia Huom. aikuislukion ops:n mukaisesti kurssien järjestys eroaa nuorten lukiokoulutuksen ops:n kurssijärjestyksestä. Pakolliset kurssit HI1 Eurooppalainen ihminen (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 2) Mikä tekee meistä eurooppalaisia? Kurssilla etsitään eurooppalaisia juuriamme. Tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin keskeisiin saavutuksiin ja tutkitaan eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta antiikista nykypäivään. HI2 Kansainväliset suhteet (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 3) Miksi maailmassa soditaan? Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan tapahtumia 1800-luvun lopulta lähtien. Analysoidaan taloudellista, valtapoliittista ja aatteellista kilpailua ilmiöiden taustalla. HI3 Suomen historian käännekohtia (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 4) Mikä on ollut pienen maamme kohtalo idän ja lännen välissä? Kurssi tarkastelee Suomen historian kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Tutkitaan Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttumista ja siihen liittyviä kriisejä sekä aikakauden taloudellisia ja kulttuurisia murroksia. HI4 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 1) Miten ihminen on muokannut ympäristöään? Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Syventävät kurssit: HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Miten Suomesta tuli Suomi? Kurssilla eletään läpi Suomen tarina Itämeren kulttuuripiirissä LUKION OPINTO-OPAS 24 LUKION OPINTO-OPAS 25