TERVETULOA KARKUN EVANKELISEEN OPISTOON YHTEYSTIEDOT

Transkriptio

1 LUKION OPINTO-OPAS

2 YHTEYSTIEDOT TERVETULOA KARKUN EVANKELISEEN OPISTOON Karkun evankelinen opisto Mainiementie SASTAMALA Puh. (03) henkilökunnan sähköposti: Rehtori Marja Koskenniemi Vararehtori Matti Rusama Lukion vastaava opettaja Niina Lehtimäki Lukio 1 ryhmänohjaaja Jenni Kinnanen Lukio 2 ryhmänohjaaja Markku Yli-Erkkilä Lukio 3 ryhmänohjaajat Elina Liuha ja Sinikka Rytkönen (yo-kirjoitukset) Opistokuraattori ja asuntolavastaava Mervi Marku Iltapäivystäjä Karkun evankelinen opisto on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) omistama kansanopisto. Opiston lukio on erilainen, vaihtoehtoinen tapa suorittaa lukio ja kirjoittaa ylioppilaaksi, kansanopistolukio. Suomessa on kuusi kansanopistoa, joissa on voinut suorittaa lukiotutkinnon vuodesta 1985 alkaen. Kansanopistolukiot noudattavat aikuislukion opetussuunnitelmaa ja tarjoavat nuorille ja aikuisille mahdollisuuden suorittaa lukion oppimäärän ja kirjoittaa ylioppilaaksi kansanopistoympäristössä. Karkun evankelisen opiston kansanopistolukio on toisen asteen yleissivistävä oppilaitos. Lukio-opintojen tiedollisena tavoitteena on laaja yleissivistys sekä lukion oppimäärän ja valtakunnallisen ylioppilastutkinnon suorittaminen. Kasvatukselliset tavoitteet ohjaavat opiston arvoperustan mukaisesti siihen, että lukion suorittanut on saanut elämäänsä hyvät eväät ja oppinut sekä kunnioittamaan ja arvostamaan lähimmäistään että kantamaan vastuun omasta elämästään ja työnteostaan. Opetus- ja kasvatustyö nousee pyhään Raamattuun ja evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pohjautuvasta kristillisestä elämänkatsomuksesta. Toiminnassa huomioidaan kansanopiston erityisluonteen mahdollistamat toimintaperiaatteet ja menetelmät. Opiston arvopohjan muodostavat evankelinen kristillisyys, ihmisläheinen turvallisuus ja yhteisvastuullinen välittäminen. Aikuislukiossa tämä merkitsee vastuullista pyrkimystä turvalliseen ympäristöön, jossa jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus miellyttävään ja rauhalliseen asumiseen sekä työntekoon ja kristillishenkiseen toimintaympäristöön. Opiston tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Oppimisympäristöt ja työtavat tähtäävät siihen, että oppimisesta ja tiedon omaksumisesta tulee vastuullinen, jatkuva ja koko elämän kestävä prosessi. Kriittinen tiedon hankinta edellyttää internaattiympäristössä työrauhan saamista ja antamista muille, mutta myös vastuullista osallistumista oman ryhmän työskentelyyn ja itsenäistä omaa työtä. Vain näin saavutetaan oppilaitoksen tavoite, koko elämän kestävä oppiminen, joka myös ohjaa löytämään omat tehtävät yhteiskunnassa ja työelämässä. Eri oppiaineiden opetuksen, opiskelijoiden ohjaamisen sekä jatkuvan vuorovaikutuksen tarkoituksena on johdattaa vastuun ottamiseen omasta elämästä, lähimmäisestä ja yhteiskunnasta. Opiston arvopohjan mukaisesti aikuislukio pyrkii ohjaamaan opiskelijansa yhteisvastuulliseen, kristilliseen välittämiseen. Tämä sulkee sisälleen suhtautumisen sekä lähimmäiseen että myös omaan työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Erityisesti sisäoppilaitoselämän arkiseen työhön kuuluu, että jokaisella opiskelijalla ja henkilökunnan jäsenellä on oma identiteettinsä, jota muut eivät saa loukata. Näiden tavoitteiden kanssa ristiriidassa ei ole se, että opiston arvopohjan ja arkisen toiminnan kehykset muodostaa perinteinen luterilainen kristillisyys. Tervetuloa opiskelemaan opistoomme! LUKION OPINTO-OPAS 2 LUKION OPINTO-OPAS 3

3 OPISTON HISTORIAA Evankelinen kansanopisto aloitti toimintansa Orpokotiyhdistys Siunauksela ry:n perustamana ja ylläpitämänä Maatialan kartanossa Pirkkalan pitäjässä (nykyistä Nokiaa). Opisto on ensimmäinen evankelinen herätysliiketaustainen kansanopisto. Parin vuoden päästä opiston toiminta siirtyi nykyiselle alueelle: vietettiin aloitusjuhlaa Karkun Mäkipäässä. Vuonna 1925 opiston ylläpito siirtyi perustetulle Karkun evankelisen opiston kannatusyhdistykselle ja opiston nimi samalla muuttui Karkun evankeliseksi kansanopistoksi. Vuonna 1991 kannatusyhdistys luovutti opiston nykyiselle ylläpitäjälle Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley) ja opiston nimi lyheni nykyiseen muotoonsa Karkun evankelinen opisto. Opisto on ainoa Sleyn ylläpitämä kansanopisto, muut 10 evankelista kansanopistoa toimivat kannatusyhdistystensä tai säätiöiden ylläpitäminä. Tarkalleen nykyiselle paikalleen Mainiemeen opiston pääasiallinen toiminta siirtyi Silloinen puinen päärakennus tuhoutui tulipalossa laajennustyön yhteydessä joulukuussa Nykyinen päärakennus vihittiin käyttöön helmikuussa Opiston nykyiset koulutuslinjat: - Lukiolinja Lukion päättötodistuksen anto-oikeus myönnettiin opistolle Ensimmäinen opistossa ylioppilastutkinnon suorittanut opiskelija lakitettiin Raamattulinja Kolmen kuukauden mittaiset raamattukurssit alkoivat Erälinja Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmentava linja aloitti toimintansa Nuorisotyölinja Nuorisotyöhön valmentava linja alkoi syksyllä Luva-linja Lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille alkoi syksyllä Kansainvälinen linja Kansainvälinen linja aloittaa toimintansa syksyllä 2015 LUKUVUODEN KALENTERI Jaksot 1. jakso jakso jakso ja jakso jakso Koeviikot Uusintatenttipäivät jakso 1 torstai klo jakso 2 tiistai klo jakso 3 tiistai klo jakso 4 tiistai klo jakso 5 tiistai klo Lomat ja etäpäivät syysloma viikko joululoma talviloma viikko pääsiäisloma helatorstai torstai etäpäivä perjantai Juhlat Itsenäisyys- ja yo-juhla Joulujuhla Marianpäiväjuhla Kevätjuhla Yo-juhla Teemapäivät Lukujärjestyksen mukaisen opetuksen lisäksi järjestetään erilaisia teemapäiviä. LUKION OPINTO-OPAS 4 LUKION OPINTO-OPAS 5

4 OPISTON HENKILÖKUNTA OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO Aikuislukiolain edellyttämät 44 kurssia Koskenniemi Marja Rusama Matti OPETTAJAT JA OHJAAJAT Havela Hanna-Leena Haveri Sami Kinnanen Jenni Laitinen Elisa Lehtimäki Niina Lindberg Marjo Liuha Elina Marku Mervi Ristolainen Merja Rusama Matti Rytkönen Sinikka Yli-Erkkilä Markku TOIMISTO Ahonen Inka Eklöf Tarja Heinonen Maarit KIINTEISTÖN HOITO Honkamäki Tero Jokinen Mikko KEITTIÖ Mikkola Sanna Haronoja Lea Ketola Mona Lähdekorpi Taina Pirinen Aila Pohjolainen Kristiina Pusa Marita SIIVOUS Honkamäki Elina Tähtinen Anu rehtori vararehtori, opistoteologi, uskonto, filosofia, raamattukoulutus erälinjan linjanjohtaja nuorisotyölinjan linjanjohtaja, musiikki englanti ja saksa ruotsi lukion vastaava opettaja, historia, yhteiskuntaoppi, psykologia erälinjan opettaja lyhyt matematiikka, tietotekniikka, fysiikka opistokuraattori, asuntolavastaava äidinkieli, kirjasto, luova ilmaisu opistoteologi, uskonto, filosofia, raamattukoulutus pitkä matematiikka ja kemia, yo-kirjoitukset jatko-opinto-ohjaus, biologia, maantiede, terveystieto, liikunta, kuvataide hallintosihteeri, opintotukiasiat, toimisto opintosihteeri kurssisihteeri kiinteistöpäällikkö kiinteistön huoltaja emäntä keittäjä keittiöapulainen keittäjä keittiöapulainen leipoja keittiöapulainen, tarjoilu Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti A1-kieli Ruotsi B 1 kieli Matematiikka, lyhyt Matematiikka, pitkä Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet: Uskonto Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Luonnontieteelliset aineet: Fysiikka 1 1 Kemia Biologia Maantiede Valinnaiset aineet ja kurssit: Saksa 8 8 Psykologia 5 5 Tietotekniikka 2 2 Terveystieto 3 3 Musiikki 4 4 Liikunta 2 2 Kuvataide 2 2 Raamattupiiri 1 1 English Bible Study Group (englannin lisäkurssi) 1 1 Luova kirjoitus 1 1 Alle 18-vuotiaana lukion aloittaneen opiskelijan täytyy valita vähintään 1 kurssi liikuntaa ja 1 kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi molempia. Tällöin kurssimäärä on vähintään 48. LUKION OPINTO-OPAS 6 LUKION OPINTO-OPAS 7

5 YLEISTIETOA OPISKELUSTA Karkun evankelisen opiston lukiossa noudatetaan aikuislukioille hyväksyttyjä opetussuunnitelmia ja tuntijakoa. Kurssin pituus on tuntia. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti, jos siitä on erikseen sovittu. Aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärä koostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista lukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Päivärytmi MA TI KE TO PE aamupala 9.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 aamupala 8.00 oppitunnit Koeviikkojärjestelmä Koeviikolle, kunkin jakson viimeiselle viikolle, keskitetään pidettäväksi kurssien päättökokeet. Koetunteja edeltää pohjatunti, jossa kerrataan kurssin keskeistä sisältöä. Muu osa jaksosta keskitetään opiskeluun, eikä sinä aikana pääsääntöisesti järjestetä kokeita. Koeviikkojärjestelmän tavoitteena on - rauhoittaa pääosa jaksosta opiskeluun - parantaa oppimista ja edistää kurssin jäsentämistä ja hahmottamista kokonaisuudeksi - kehittää opiskelua pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi ja näin auttaa opiskelijaa saavuttamaan mahdollisimman hyvä ja pysyvä oppimistulos. Hyvään tulokseen pääsemiseksi on tärkeää, että opiskelija tekee säännöllisesti työtä koko jakson ajan. Koeviikolla keskitytään vain kertaamaan jo opittuja asioita. Etenemiseste Kielten kahdesta peräkkäisestä kurssista ei saa olla hylättyä arvosanaa (=4). Jotta opiskelija voi jatkaa kyseisen aineen opiskelua, on ainakin toinen kursseista suoritettava hyväksytysti. Opiskelijan on mahdollista suorittaa erillisessä kuulustelussa eli uusintatentissä kurssi, josta hän on saanut hylätyn arvosanan tai tullut muutoin hylätyksi. Uusintatentit Opiskelija voi osallistua uusintatenttiin, jos hän - on saanut hylätyn arvosanan - on estynyt saapumasta kurssikokeeseen sairauden tai muun hyväksytyn syyn tähden ja on selvittänyt syyn ao. opettajalle - suorittaa kurssin itsenäisesti - haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa, ks seuraava kohta. Uusintatenttipäivät ovat kunkin jakson päättymisen jälkeen etukäteen opettajainkokouksen määrääminä aikoina, ks. s. 4. Uusintatenttiin ilmoittaudutaan erillisellä ilmoittautumislomakkeella (s. 34) aineen opettajalle ilmoittautumispäivään mennessä. Hyväksytyn kurssin korottaminen Hyväksytyn kurssiarvosanan korottamista voi yrittää yhden kerran ennen opintojen päättymistä. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Hylätyn kurssin suorittaminen Hylättyä kurssia voi yrittää suorittaa uusintatentissä kaksi kertaa. Tenttiin ilmoittautuminen katsotaan osallistumiseksi. Mikäli tulos on toisellakin korotuskerralla hylätty, opiskelijan on opiskeltava kyseinen kurssi uudelleen lähiopetukseen osallistumalla tai antamalla muu opettajan kanssa sovittu erilainen näyttö. Läsnäolo/poissaolot 1. Etukäteen tiedossa oleva poissaolo Opiskelijan on pyydettävä lupaa, mikäli hän etukäteen tietää poissaolostaan. Anomus tehdään - ryhmänohjaajalle, mikäli poissaolo on 1-2 päivää - rehtorille, mikäli poissaolo kestää enemmän kuin kaksi päivää Yksittäisen oppitunnin osalta hyväksymisen / hyväksymättä jättämisen tekee ko. opettaja. Loma-anomuksen malli on oppaan takana. 2. Sairastumisestaan/ yllättävästä poissaolostaan opiskelijan on ilmoitettava ensisijaisesti ryhmänohjaajalle, mutta jos hän ei ole tavoitettavissa, toimistoon. 3. Vaikutus arviointiin Yleisesti tuntiaktiivisuuden, jossa yhtenä tekijänä on osallistuminen oppitunneille, vaikutus kurssiarvosanaan on ±1 numero. Arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisista muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että sen päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. LUKION OPINTO-OPAS 8 LUKION OPINTO-OPAS 9

6 Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi pohjautuu sen tavoitteisiin ja perustuu opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, opiskelijan erilaisten tuotosten arviointiin sekä suullisiin ja kirjallisiin kokeisiin. Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kunkin kurssin alussa. Kurssin arvioinnin suorittaa kurssin opettaja tai jos kurssilla on useampi opettaja, ao. opettajat yhdessä. Kurssi arvioidaan lukioasetuksessa (819/1998) määritellyin numeroin: arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kurssi voidaan arvioida myös opetussuunnitelmassa määrätyllä muullakin tavalla. Kesken jääneestä kurssista saa merkinnän SK. Kesken jääneet kurssit täytyy suorittaa valmiiksi saman lukuvuoden aikana. Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään kuuluvien aineiden ja aihekokonaisuuksien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: suoritettuja pakollisia ja joista voi olla hylättyjä valtakunnallisesti syventäviä kurssiarvosanoja enintään kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa kuuluneiden oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten oppiaineiden sekä opiskelijan valitsemien muiden aineiden ja aihekokonaisuuksien suorittamista siinä laajuudessa kuin ne esiintyvät opiskelijan opinto-ohjelmassa kuitenkin siten, että kurssien kokonaismäärä on vähintään 44 kurssia. Jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, hänen lukion oppimääränsä on vähintään 48 kurssia. Opiskelijan kokonaiskurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä muut hyväksytysti suoritetut opetussuunnitelman mukaiset opinnot. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Päättöarviointi ja päättötodistus Opiskelijalle, joka on suorittanut hyväksytysti opinto-ohjelmaansa kuuluvat pakolliset ja valitsemansa valinnaiset aineet, annetaan päättötodistus. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Aikuisten lukiokoulutuksessa lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Kieliohjelma Karkun evankelisen opiston lukiossa tarjotaan seuraava kieliohjelma: A1-kielenä englannin kieli B1-kielenä ruotsin kieli B3-kielenä saksan kieli A1-kieli tarkoittaa ala-asteelta yhteisenä alkanutta kieltä, B1 tarkoittaa peruskoulun yläasteelta alkanutta yhteistä kieltä ja B3 lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään A1-kielen ja B1-kielen oppimäärää. Itsenäisen opiskelun periaatteet sekä etäopiskeluun liittyvät toimintatavat Karkun evankelisen opiston lukiossa koulutus järjestetään pääosin lähiopetuksena. Itsenäisesti opiskeltavista kursseista sovitaan ryhmänohjaajan ja aineen opettajan kanssa. Lupaa kurssin itsenäiseen suorittamiseen haetaan kirjallisesti Wilmassa olevalla lomakkeella. Anomus on tehtävä ennen kurssin alkua. Pääsääntönä on, että kurssin voi suorittaa itsenäisesti silloin, kun se menee opiskelijan suunnitelmassa päällekkäin jonkun toisen opiskeltavan kurssin kanssa tai jostain muusta perustellusta syystä. Itsenäistä opiskelua suositellaan silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Itsenäisesti suoritettavien kurssien sisällöt ja niiden työmäärä ovat vaativuudeltaan samat kuin vastaavien lähiopetuskurssien. Itsenäisen opiskelun etenemistä ohjataan ja seurataan. Itsenäinen opiskelu edellyttää erityisesti vastuunottamista omasta toiminnasta ja sen tuloksista. Opettajan tehtävänä on ohjeistaa itsenäinen opiskelu siten, että se on toteutukseltaan ja sisällöltään opetussuunnitelman mukainen. Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen kuuluu loppukokeen lisäksi tai sijasta muita tehtäviä. Kurssi voidaan siis suorittaa 1) opetukseen ja kurssikokeeseen osallistumalla tai 2) opiskelemalla kurssi itsenäisesti ao. aineen opettajan kanssa sovitulla tavalla ja kurssikokeeseen osallistumalla tai 3) antamalla opettajan määräämä muu näyttö. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Itsenäisesti suoritettua kurssia koskevat normaalit uusintakoekäytännöt. Hyväksiluku ja korvaavuudet Lukiokurssin suorituksen voi myös korvata hyväksyttävällä suorituksella toisessa oppilaitoksessa. Tällaiset opinnot voidaan lukea hyväksi, jos ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opiston lukion opetussuunnitelman mukaisia. Hyväksiluvun valmistelee opiskelijan esityksestä ko. aineen opettajan. Opiskelijan on tehtävä hyväksilukuesityksensä aikaisempiin todistuksiinsa vedoten ensimmäisen lukukautensa aikana. Päätöksen muualla suoritettujen opintojen hyväksiluvusta tekee rehtori. Kolmivuotisen ammattitutkinnon suorittaneiden ammatillisten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu opiskelijakohtaisesti. LUKION OPINTO-OPAS 10 LUKION OPINTO-OPAS 11

7 Muualla suoritettujen opintojen korvaavuus opiskelijan on periaatteessa selvitettävä korvaavan aineen opettajan kanssa etukäteen. Korvaavuudesta tekee päätöksen asianomaisen aineen opettaja. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: Asteikko 1-5 Lukioasteikko Asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) (kohtalainen) (tyydyttävä) (hyvä) (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Lunttaaminen ja plagiointi Lunttaamisesta ja plagioinnista seuraa opettajan arvioinnin mukaan kasvatuskeskustelu, kirjallinen varoitus ja/tai kurssisuorituksen hylkääminen. LUKIOSTA EROAMINEN Jos opiskelija eroaa lukiosta kesken lukion oppimäärän suorittamisen, hänen tulee ensin neuvotella rehtorin kanssa sekä tehdä kirjallinen eroilmoitus saadakseen erotodistuksen, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Opiskelija, joka ei ole säädetyssä ajassa suorittanut lukion oppimäärää, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (LL 24, 2 mom.). YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto. Yo-tutkintotodistuksen saamisen edellytys on, että kokelas suorittaa ylioppilaskokeet hyväksytysti ja että hän saa myös lukion päättötodistuksen. Opiskelijan on osallistuttava vähintään neljään kokeeseen. Kaikille pakollinen on äidinkieli. Muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista: Toinen kotimainen kieli (=ruotsi), vieras kieli, matematiikka ja reaali. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe, joko A-tason kielikoe tai pitkän matematiikan koe. Tutkinnon pakolliseen osaan voi sisällyttää enintään yhden vieraan kielen kokeen ja reaaliaineen kokeen. Tutkintoon sisältyvien ylimääräisten kokeiden määrää ei ole rajoitettu. Kokelas voi suorittaa yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeen, johon hän on etukäteen ilmoittautunut. Yhdellä tutkintokerralla kokelas voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta, mutta mikäli kokelas hajauttaa tutkintonsa kolmeen peräkkäiseen kertaan, hän voi sisällyttää tutkintoonsa maksimissaan kuusi eri reaaliaineitten koetta. Toisena koepäivänä ovat vuorossa psykologia filosofia historia fysiikka biologia ja toisena koepäivänä uskonto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen. Kokelaan on osallistuttava sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Molemmat kokeet otetaan huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä ja molemmista kokeista vaaditaan suoritus hyväksyttävään arvosanaan. Yo-kokeet järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kokeen voi hajauttaa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Ennen kokeeseen osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuina kyseisen aineen pakolliset kurssit. Lyhyessä kielessä edellytetään vähintään kolmen lukiokurssin opiskelua ja psykologiassa, jossa ei ole pakollisia lukiokursseja aikuislukiossa, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova ja kokeet maksullisia. Kevään kokeisiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kokeisiin kesäkuun alkuun mennessä. Tarkempia ohjeita annetaan erillisessä ohjeistossa, joka jaetaan vuosittain abiturienteille. YO-KOKEET SYKSYLLÄ 2015 YO-KOKEET KEVÄÄLLÄ ma toinen kotimainen kieli, kuuntelu pe äidinkieli, tekstitaito 8.9. ti vieras kieli, pitkä, kuuntelu ma vieras kieli, pitkä, kuuntelu 9.9. ke lyhyt kieli, kuuntelu ti toinen kotimainen, kuuntelu pe äidinkieli, tekstitaito ke vieras kieli, lyhyt, kuuntelu ma reaali: ps, fi, hi, fy, bi ma äidinkieli, esseekoe ke vieras kieli, pitkä ke reaali: ue, yh, ke, ge, te pe toinen kotimainen kieli pe vieras kieli, pitkä ma äidinkieli, esseekoe ma toinen kotimainen kieli ke matematiikka ke matematiikka pe ue, yh, ke, ge, te ke reaali: ps, fi, hi, fy, bi ma vieras kieli, lyhyt 1.4. pe vieras kieli, lyhyt LUKION OPINTO-OPAS 12 LUKION OPINTO-OPAS 13

8 Opintotuki Opiskelu kansanopistossa on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen. Toimisto hoitaa opintotukeen liittyviä asioita. Verkkokurssimahdollisuus Opisto on mukana Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelmassa (PAOK). Opiskelijamme voivat suorittaa kursseja myös seutukurssitarjottimelta (seututarjotin.fi). Opistolla on myös sopimus verkko-opintojen suorittamisesta. Kurssit nähtävissä osoitteessa opinnot.internetix.fi. Sekä seututarjottimen että Otavan opiston kurssien suorittamisesta sovitaan rehtorin kanssa. Lukiodiplomi Lukiodiplomi on mahdollista suorittaa kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. KURSSIKUVAUKSET Äidinkieli ja kirjallisuus Huom. aikuislukion ops:n mukaisesti kurssien järjestys eroaa nuorten lukiokoulutuksen ops:n kurssijärjestyksestä. AI1 Tekstin rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu erittelemään asiatekstien kieltä ja merkityksiä ja oppii näkemään tekstin yhteydet muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan. Kurssiin kuuluu 1-2 kirjan lukeminen ja lukemisen harrastamisen kannustaminen. AI2 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelija syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja kielen taiteellisesta tehtävästä. Perehdytään kerrontateknisiin keinoihin, esimerkiksi kertojaan, näkökulmaan, aiheeseen, henkilöön, aikaan, miljööseen, teemaan ja motiiviin. AI3 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä vaikuttamisen näkökulmasta. Kirjoitetaan mielipidekirjoituksia ja vastineita. Opiskelija opettelee perustelemaan mielipiteitään. AI4 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija vahvistaa kirjoitustaitojaan monipuolisesti ja hioo omaa tyyliään. Luetaan erilaisia tekstejä ja keskustellaan suomalaisen kirjallisuuden merkityksestä. AI5 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija perehtyy suomen kielen vaiheisiin. Opiskelija oppii, mikä on äidinkielen merkitys tunne-elämälle. Opiskellaan, mikä on kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Syventävät kurssit AI6 Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää osaamistaan kirjoittajana ja lukijana. Vahvistetaan kriittisen lukemisen ja ehyen tekstin tuottamisen taitoja. AI7 Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi Harjoitellaan ja kerrataan äidinkielen taitoja ylioppilaskirjoituksia varten. AI8 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelija syventää käsitystään kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Opiskelija oppii jäsentämään omia taitojaan puhujana, kuuntelijana ja kirjoittajana niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Koulukohtainen syventävä kurssi AI9 Itseilmaisu AI10 Luova kirjoittaminen LUKION OPINTO-OPAS 14 LUKION OPINTO-OPAS 15

9 Ruotsi Soveltava kurssi: RUB0: Kerrataan keskeisimpiä asioita peruskoulun oppimäärästä kiinnittäen erityistä huomiota kieliopin perusrakenteisiin sekä sanavaraston ylläpitämiseen ja laajentamiseen. Luetaan helpohkoja arkielämän tilanteisiin liittyviä tekstejä sekä harjoitellaan valmiutta puhua ruotsin kieltä. Pakolliset kurssit RUB1 Opiskelu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan jokapäiväisen elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. RUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys ja hyvinvointi, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. RUB6 Suullisen kielitaidon kurssi Kurssilla harjoitetaan suullisen kielen käyttöä jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa, kuten kaupassa asioidessa ja matkustaessa. Kurssin aikana harjoitetaan myös puheviestinnän strategioita aikaisempien kurssien aihepiirejä kerraten, esimerkiksi harrastukset ja ihmissuhteet, ympäristö ja ekologia. Kurssilla käsitellään ajankohtaisia pohjoismaisia tapahtumia ja apuna harjoittelussa käytetään aiheisiin liittyviä tekstejä, äänitemateriaaleja sekä muuta puheen ymmärtämistä harjoittavaa materiaalia. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Englanti Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopiskelua ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa sekä harjoittaa ja vahvistaa puheviestinnän taitoja ja kirjallista viestintää. Aihepiireinä koti, perhe, harrastukset, vapaa-aika, asuminen, ulkonäkö, ennakkoluulot. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla vahvistetaan puheviestinnän taitoja erityisesti vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyvissä tilanteissa. Rakenteiden hallintaa laajennetaan. Aihepiireinä nuorisokulttuuri ja harrastukset, vapaa-aika, erilaiset mediat ja niiden vaikutus, urheilu, ruoka, matkustaminen. ENA3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään sekä ammatinvalintaan. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Rakenteiden hallintaa laajennetaan. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Syvennetään puheja kirjallisen viestinnän taitoja. Aihepiirit mm äänioikeus, ympäristö, liikenne, terveys, sosiaaliset ja poliittiset kysymykset. ENA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti ja harjoitetaan eri taiteen aloihin liittyvää sanastoa. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen vaativalla tasolla. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin, kestävään kehitykseen, väestöpolitiikkaan ja jatkokoulutukseen liittyvää kieltä. Kerrataan kieliopin eri osa-alueita tavoitteena valmistautua valtakunnalliseen kokeeseen. LUKION OPINTO-OPAS 16 LUKION OPINTO-OPAS 17

10 ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Puhuminen ja keskustelu pohjautuvat luettuihin tai kuunneltuihin teksteihin, myös kurssilla laadittuihin erilaisiin kirjallisiin tuotoksiin. Kurssien 3-7 aihepiirit kertautuvat kurssin aikana, mikä tukee myös yo-kokeessa menestymistä. Kurssin lopussa osallistutaan suulliseen kokeeseen, jossa arvioidaan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Kirjallista koetta ei ole. Kurssin arvosana perustuu kokeeseen sekä kurssin aikaisiin muihin näyttöihin. Koulukohtainen syventävä kurssi: ENA9 Abikurssi Syvennetään kielitaidon eri osa-alueita yo-kokeeseen valmentautuen. ENA10 English Bible Study Group Raamatunkohdat luetaan englanninkielisestä raamatusta, verrataan tarvittaessa suomenkieliseen käännökseen. Käytetään apuna englanninkielisiä raamatunlukuoppaita ja hartauskirjoja. Saksa SC1 Hyvää päivää, hauska tutustua Esittely, tutustuminen, oma lähipiiri, elin- ja opiskeluympäristö. Painotetaan puheviestintää ja perusrakenteita. SC2 Näin asiat hoituvat Matkailuun ja arkipäivään liittyviä tilanteita, terveys ja ihmiskeho, lääkärissä asiointi, lähimmät ihmissuhteet. Painotetaan puheviestintää, puheen ymmärtämistä ja perusrakenteita SC3 Vapaa-aika ja harrastukset Omista kiinnostuksenkohteista, harrastuksista ja toiveista puhuminen. Vapaa-ajan toiminta. Painotetaan puheviestintää, puheen ymmärtämistä, mielipiteen ilmaisemista ja perusrakenteita SC4 Meillä ja muualla Kulttuuri-identiteettiin liittyvää aihepiiriä ja sanastoa: saksalaisuus, berliiniläisyys, itävaltalaisuus ja suomalaisuus ja näiden vertailu, historian tapahtumien vaikutus saksalaiseen identiteettiin. Saksalaisen, itävaltalaisen ja suomalaisen nuoren osallistuminen erilaiseen vapaa-ajan toimintaan. Painotetaan puheviestintää, puheen ymmärtämistä, perusrakenteita, yksinkertaista kirjallista viestintää SC5 Ennen ja nyt Aihepiirit ja sanasto liittyvät teknologiaan ja yhteiskuntaan. Tietotekniikan ja verkkojen kautta toimiminen, luonnontieteiden ja tekniikan kehitys. Painotetaan puheviestintää, perusrakenteiden hallintaa ja kirjallisia viestintätehtäviä. SC6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Aihepiiri ja sanasto liittyy erilaisiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Valintojen tekeminen oman elämän suuressa taitekohdassa, osallistuminen vapaa-ajan toimintaan; armeija, raskaus ja lapsen saaminen. Painotetaan kirjallista ja suullista viestintää. SC7 Kulttuuri Aihepiireinä kohdekulttuurin kuvataide, musiikki, kirjallisuus, elokuva ja teatteri. Harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita SC8 Yhteinen maapallomme Aihepiireinä oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toiminta, maapallon nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Harjoitetaan tekstin ymmärtämistä, kuvausten ja yksinkertaiste selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Matematiikka, pitkä oppimäärä Kurssien suoritusjärjestys Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA2 Polynomifunktiot 1 MAA3 Geometria 1 MAA4 Analyyttinen geometria 1,2,3 MAA5 Vektorit 1, 2,3,4 MAA6 Todennäköisyys ja tilastot 1,2 MAA7 Derivaatta 1, 2,3,4 MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 1, 2,3,4,7 MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 1, 2,3,4,7 MAA10 Integraalilaskenta 1, 2,3,4,7,8,9 MAA12 Numeerisia ja algebr. menetelmiä MAA13 Diff.- ja integr.laskennan jatkokurssi MAA14 Kertauskurssi 1 10 Pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan sekä syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään ja tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä. Opiskelija syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita sekä oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. MAA2 Polynomifunktiot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita ja oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää sekä oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua. Opiskelija oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä MAA3 Geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa sekä harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita. Opiskelija ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. LUKION OPINTO-OPAS 18 LUKION OPINTO-OPAS 19

11 MAA4 Analyyttinen geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille sekä ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Opiskelija syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) sekä vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. MAA5 Vektorit Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin ja oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla. Opiskelija tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja. Opiskelija perehtyy kombinatorisiin menetelmiin ja todennäköisyyden käsitteeseen sekä todennäköisyyksien laskusääntöihin. Opiskelija ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä sekä perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. MAA7 Derivaatta Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä sekä omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta. Opiskelija osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat ja tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot sekä osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä. Opiskelija tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla ja oppii yhdistetyn funktion derivoimisen sekä tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla ja ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x). Opiskelija osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x sekä tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Opiskelija ymmärtää lukujonon käsitteen ja oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla sekä osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. MAA10 Integraalilaskenta Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opiskelija ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan sekä oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla ja perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet, oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti, oppii tutkimaan polynomin jaollisuutta. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta. Koulukohtainen syventävä kurssi MAA14 kertauskurssi Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia. MAA1=MAB1, MAA3=MAB2, MAA6=MAB5, MAA7=MAB4 ja MAA8=MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä, etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Matematiikka, lyhyt oppimäärä Kurssien suoritusjärjestys Kurssi Vaadittavat aiemmat kurssit MAB0 Peruskoulun matematiikan kertausta MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria 1 MAB3 Matemaattisia malleja I 1 MAB4 Matemaattinen analyysi 1,2, 3 MAB5 Tilastot ja todennäköisyys 1 MAB6 Matemaattisia malleja II 1,3 MAB7 Talousmatematiikka 1, 3,6 MAB9 Kertauskurssi 1-6 Soveltava kurssi MAB0 Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun matematiikan oppimäärän keskeisimpiä osia ja antaa valmiuksia lukion lyhyen matematiikan kurssien suorittamiseen. Pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä. Opiskelija ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet sekä vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. MAB2 Geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista. Opiskelija vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan ja osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. LUKION OPINTO-OPAS 20 LUKION OPINTO-OPAS 21

12 MAB3 Matemaattisia malleja 1 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla sekä tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. MAB4 Matemaattinen analyysi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin. Opiskelija ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana ja osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla sekä oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja ja tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä sekä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. MAB6 Matemaattisia malleja II Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan ja osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä. Opiskelija ymmärtää lukujonon käsitteen sekä ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. Syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka MAB8 Matemaattisia malleja III Koulukohtainen syventävä kurssi MAB9 Kertauskurssi Fysiikka Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan. Opiskelija tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla. Opiskelija ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta sekä tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti. Opiskelija käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Kemia Pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista yhteiskunnassa, elinympäristön toiminnoissa sekä haitallisten ympäristövaikutusten valvonnassa ja torjunnassa. Opiskelija oppii orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle. Opiskelija tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä. Tavoitteena on oppia myös kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja. Biologia Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma Kurssin käsitellään biologiaa tieteenä, mitä elämä on, luonnon monimuotoisuuden ilmenemistä, evoluutiota, nykyistä eliökuntaa ja eliökunnan pääryhmiä sekä miten luonto toimii. BI2 Solu ja perinnöllisyys Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat solun rakenne ja toiminta, solun energiatalous, solujen toiminnan ohjaaminen ja lisääntyminen, periytymisen perusteet, yksilön kehitys geenien ja ympäristön yhteistyön tuloksena. Syventävät kurssit BI4 Ihmisen biologia Ihmisen evoluutio, ihminen anatomisena ja fysiologisena kokonaisuutena (esim. hermosto, hormonit, verenkierto, hengitys, ruuansulatus, maksan ja munuaisten toiminta), ihmisen sopeutuminen erilaisiin ympäristöihin (aistit, iho, elimistön puolustusjärjestelmä), ihmisen elämänkaari. Maantiede Maantieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Pakollinen kurssi GE1 Sininen planeetta Keskeiset sisällöt: Maan planetaarinen luonne, ilmakehä liikkeessä, vesikehä liikkeessä, sää ja ilmasto, maapallon muuttuvat pinnanmuodot ja maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Syventävät kurssit GE2 Yhteinen maailma Keskeiset sisällöt : Väestö ja asutus, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen, kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit, luonnonvarat ja niiden riittävyys, alkutuotanto ja ympäristö, teollisuus ja energia, liikkuminen ja vuorovaikutus. GE3 Riskien maailma Keskeiset sisällöt: Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet sekä luonnonriskeihin varautuminen, ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteeseen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet sekä mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin. GE4 Aluetutkimus Keskeinen sisältö: tutkimusalueen valinta, aineiston keruu, käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi. LUKION OPINTO-OPAS 22 LUKION OPINTO-OPAS 23

13 Filosofia Pakollinen kurssi FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja. Opiskelija hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä kulttuurin ilmiöihin. Uskonto Pakolliset kurssit UE1 Uskonnon luonne ja merkitys Kurssilla pohditaan uskonnon merkitystä ihmisen maailmankatsomuksen jäsentäjänä. Raamatun keskeinen sisältö käydään läpi ja arvioidaan Raamatun vaikutusta länsimaiseen kulttuuriin. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Opiskelija ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Opiskelija saa perustiedot kristillisen uskon opista ja ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan. Kurssi antaa välineitä päivittäisten eettisten valintojen arvioimiseen. UE4 Mihin suomalainen uskoo? Opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen. Erityisesti keskitytään pohtimaan kristinuskon vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Syventävä kurssi UE5 Uskontojen maailmat Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelijalla on perustiedot maailmanuskontojen opista ja levinneisyydestä. Opiskelija ymmärtää uskontojen vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan UE6 Raamattupiiri Psykologia Syventävät kurssit PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Opiskelija tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla. Kurssilla käsitellään psykologian keskeisiä aihepiirejä ja peruskäsitteitä kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot. Kurssi sisältää oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia sekä sosiaalipsykologian perusteita. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia sen avulla myös omaa opiskeluaan sekä ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta, tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssin keskeisenä sisältönä ovat kognitiiviset perusprosessit, vireystilan säätely, hermoston rakenne ja sen yhteys psyykkisiin toimintoihin, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus ja kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssin sisältönä ovat eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen, tunteet moniulotteisina prosesseina, motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus sekä korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssin yhtenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laajaalaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt. Kurssilla käsitellään ihmisen mielenterveyttä ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Psykologisen tiedon avulla opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet tunnistaa ongelmia ja hakea niihin apua sekä kehittää itsetuntemustaan Historia Huom. aikuislukion ops:n mukaisesti kurssien järjestys eroaa nuorten lukiokoulutuksen ops:n kurssijärjestyksestä. Pakolliset kurssit HI1 Eurooppalainen ihminen (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 2) Mikä tekee meistä eurooppalaisia? Kurssilla etsitään eurooppalaisia juuriamme. Tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin keskeisiin saavutuksiin ja tutkitaan eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta antiikista nykypäivään. HI2 Kansainväliset suhteet (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 3) Miksi maailmassa soditaan? Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan tapahtumia 1800-luvun lopulta lähtien. Analysoidaan taloudellista, valtapoliittista ja aatteellista kilpailua ilmiöiden taustalla. HI3 Suomen historian käännekohtia (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 4) Mikä on ollut pienen maamme kohtalo idän ja lännen välissä? Kurssi tarkastelee Suomen historian kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Tutkitaan Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttumista ja siihen liittyviä kriisejä sekä aikakauden taloudellisia ja kulttuurisia murroksia. HI4 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (nuorten lukiokoulutuksen kurssi 1) Miten ihminen on muokannut ympäristöään? Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunut- LUKION OPINTO-OPAS 24 LUKION OPINTO-OPAS 25

14 ta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Syventävät kurssit: HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Miten Suomesta tuli Suomi? Kurssilla eletään läpi Suomen tarina Itämeren kulttuuripiirissä aikojen alusta aina 1800-luvun alkuun. Punaisena lankana on vuosisatainen yhteiselo Ruotsin kanssa: kuninkaita, linnoja, sotaretkiä ja tavallisen kansan eloa. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Miten muualla elettiin? Kurssilla pyritään eroon länsimaisen historiankirjoituksen Eurooppa-keskeisyydestä tutkimalla muiden kulttuurien huikeaa historiaa. Tutustutaan Afrikan, Amerikan, Australian, Kiinan, Japanin, Intian ja islamilaisen kulttuuripiirin historiaan. Yhteiskuntaoppi Pakollinen kurssi: YH1 Yhteiskuntatieto Kenellä on valta Suomessa? Kuka sinun asioistasi päättää? Kurssilla pohditaan valtaa ja vaikuttamista. Tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Syventävät kurssit: YH2 Taloustieto Miten raha pyörittää yhteiskuntaa? Kurssilla tutustutaan käytännönläheisesti talouselämän toimintaan, yrittämiseen ja oman talouden hoitamiseen. Pyritään tekemään yritysvierailu. YH3 Kansalaisen lakitieto Mitähän laki tästä sanoo? Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestelmästä, opettaa valvomaan omia oikeuksiaan ja hoitamaan yksinkertaisia oikeustoimia. Pyritään tekemään vierailu käräjäoikeuden istuntoon. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Miten Euroopan unioni toimii? Kurssilla perehdytään Eurooppa-aatteen kehittymiseen, Euroopan unionin toimintaan, talouteen ja politiikkaan. Tutkitaan myös Suomen asemaa EU-maana. Musiikki MU1 Musiikki ja minä Kurssin tavoitteena on antaa mahdollisuuksien mukaan uusia virikkeitä opiskelijan tapaan toimia musiikin alueella. Opiskelija pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana. Kurssilla tutustutaan opiskelijan omaan musiikkitoimintaan ja syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta. MU2 Yhtyemusisointi ja lauluryhmä = gospelbändi Tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus osallistua taitojensa mukaan musiikin esittämiseen laulaen ja soittaen. Ohjelmiston pääpaino on hengellisessä musiikissa. Gospelbändin viikoittaiset harjoitukset tähtäävät esiintymisiin, joita on syys- ja kevätlukukauden loppupuolella. Toki soitamme ja laulamme myös ihan musiikin ilosta. Kuvataide KU1 Kuvataiteen peruskurssi Opetallaan mm. havainnointia, mittasuhteita, perspektiiviä ja värioppia, pääpaino omalla tekemisellä. KU2 Flow-tilaa metsästämässä Nyt voit hakea kuvataiteellista inspiraatiota yksin tai kaverin kanssa ja sitten - toteuta visiosi! 1 ja 2. kurssia voi hyvin suorittaa rinnakkain. Liikunta LI1 Kuntokurssi Tavoitteena on liikunnan tarjoaman hyvän olon kokeminen ja liikunnallisen elämäntavan oppiminen. LI2 Palloilukurssi Hei me palloillaan keskiviikkoisin! Terveystieto TE1 Terveyden perusteet Kurssin käsitellään työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten ravitsemusta, uneen liittyviä asioita, lepoa ja kuormitusta, terveysliikuntaa, mielenterveysasioita, sosiaalista tukea, työhyvinvointia, työturvallisuutta, turvallisuutta kotona ja vapaaaikana sekä ympäristön terveyttä. Lisäksi aiheina ovat mm. seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö, kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen, sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen, terveyserot maailmassa ja terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen. TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä Kurssin sisältö: Ihmisen elämänkaari, terveyteen liittyviä arvoja, ravinto, syömishäiriöt, liikunta ja terveys, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, minä yhteisön osana, ihmisen seksuaalisuus, tupakka, alkoholi ja huumeet. TE3 Terveys ja tutkimus Kurssin sisältö: Tieteellisen tutkimuksen työvälineet, pienimuotoinen terveystutkimus, tutkimustulosten raportointi, omasta terveydestä huolehtiminen, suomalainen hoitojärjestelmä, terveys ja media. LUKION OPINTO-OPAS 26 LUKION OPINTO-OPAS 27

15 Tietotekniikka Valinnainen kurssi TT1 Tietotekniikka 1 Tietotekniikan perusteet (ATK-ajokortin asioita) TT2 Tietotekniikka 2 Tietotekniikan toinen kurssi toteutetaan samanaikaisopetuksena eri lukiokursseilla. OPPIKIRJAT LUKUVUONNA BIOLOGIA BI1: BIOS 1, Eliömaailma, SanomaPro BI2: BIOS 2, Solu ja perinnöllisyys, SanomaPro BI4: BIOS 4, Ihmisen biologia, SanomaPro ENGLANTI ENA1: ENA2: ENA3: ENA4: ENA5: ENA6: ENA7: ENA8: ENA9: Open Road 1, Otava Open Road 2, Otava Open Road 3, Otava Open Road 4, Otava Open Road 5, Otava Open Road 6, Otava Open Road 7, Otava Open Road 8, Otava Englannin kielioppi Grammar Rules, Otava FILOSOFIA FI1: Filosofian odysseia, Edita 2013 FYSIIKKA Avuksi MAOL-taulukot tai Lukion taulukot ja laskin FY1: Fysiikka 1 fysiikka luonnontieteenä, SanomaPro HISTORIA HI1 (Eurooppalainen ihminen): Linkki 2 (huom. numero), SanomaPro HI2 (Kansainväliset suhteet): Linkki 3 (huom. numero), SanomaPro HI3 (Suomen hist. käännekohtia): Linkki 4 (huom. numero), SanomaPro HI4 (Ihminen, ympäristö ja kulttuuri): Linkki 1 (huom numero), SanomaPro HI5 (Suomen varhaisvaiheet): Linkki 5, SanomaPro HI6 (Kulttuurien kohtaaminen): Linkki 6, SanomaPro KEMIA Avuksi MAOL-taulukot tai Lukion taulukot ja laskin KE1: Kemisti 1, SanomaPro LYHYT MATEMATIIKKA Kaikille kursseille avuksi MAOL-taulukot tai Lukion taulukot ja laskin LUKION OPINTO-OPAS 28 LUKION OPINTO-OPAS 28

16 MAB1: MAB2: MAB3: MAB4: MAB5: MAB6: MAB7: MAB8: MAB9: Summa 1, Edita Summa 2, Edita Summa 3, Edita Summa 4, Edita Summa 5, Edita Summa 6, Edita Summa 7, Edita, järjestetään vuorovuosina kurssin kahdeksan kanssa Summa 8, Edita, järjestetään vuorovuosina kurssin seitsemän kanssa Kirja sovitaan kurssin alkaessa opettajan kanssa SAKSA Kirja sovitaan ennen kurssin alkua opettajan kanssa. TERVEYSTIETO TE1: Terve! Terveyden perusteet, SanomaPro TE2: Terve! Nuoret, terveys ja arkielämä, SanomaPro TE3: Terve! Terveys ja tutkimus, SanomaPro MAANTIEDE GE1: GE2: GE3: GEOS 1, Sininen planeetta, SanomaPro GEOS 2, Yhteinen maailma, SanomaPro GEOS 3, Haasteiden maailma, SanomaPro PITKÄ MATEMATIIKKA Kaikille kursseille avuksi MAOL-taulukot tai Lukion taulukot ja laskin MAA1: Pitkä sigma 1, SanomaPro MAA2: Pitkä sigma 2, SanomaPro MAA3: Pitkä sigma 3, SanomaPro MAA4: Pitkä sigma 4, SanomaPro MAA5: Pitkä sigma 5, SanomaPro MAA6: Pitkä sigma 6, SanomaPro MAA7: Pitkä sigma 7, SanomaPro MAA8: Pitkä sigma 8, SanomaPro MAA9: Pitkä sigma 9, SanomaPro MAA10: Pitkä sigma 10, SanomaPro Syventäville kursseille oppikirjat sovitaan ryhmän kanssa myöhemmin PSYKOLOGIA PS1: PS2: PS3: PS4: PS5: Mielen maailma 1, Psykologian perustiedot, SanomaPro Mielen maailma 2, Kehityspsykologia, SanomaPro Mielen maailma 3, Ihminen ja tieto, SanomaPro Mielen maailma 4, Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu, SanomaPro Mielen maailma 5, Persoonallisuus ja mielenterveys,sanomapro USKONTO UE1: Uusi arkki 1, uskonto ja Raamattu, Edita 2012 UE2: Uusi arkki 2, kirkkohistoria ja kirkkotieto, Edita 2013 UE3: Uusi arkki 3, etiikka, Edita 2012 UE4: Uusi arkki 5, uskonto suomessa, Edita 2012 UE5: Uusi arkki 4, maailmanuskonnot, Edita 2012 YHTEISKUNTAOPPI YH1: YH2: YH3: YH4: ÄIDINKIELI Linkki 1, Yhteiskuntatieto, SanomaPro Linkki 2, Taloustieto, SanomaPro Linkki 3, Lakitieto, SanomaPro Kansalaisuus ja Eurooppa Edita Kaikille kursseille oppikirjana Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus AI1: Särmään liittyvä tehtävävihko, numero 2 sekä kielenhuollon vihko AI2: Särmään liittyvä tehtävävihko, numero 3 AI3: Särmään liittyvä tehtävävihko, numero 4 AI4: Särmään liittyvä tehtävävihko, numero 5 AI5: Särmään liittyvä tehtävävihko, numero 6 AI6: Ylioppilastekstejä 2015 (julkaistaan elokuussa) AI7: Ylioppilastekstejä 2015 (julkaistaan elokuussa) RUOTSI SUOMI TOISENA KIELENÄ RUB1: RUB2: RUB3: RUB4: RUB5: RUB6: RUB7: Magnet 1, SanomaPro Magnet 2, SanomaPro Magnet 3, SanomaPro Magnet 4, SanomaPro Magnet 5, SanomaPro Galleri Kurs 6, Otava Magnet 7, SanomaPro Kurssi 1: Kipinä, Suomen lukioon 1-2 Kurssi 2: Kipinä, Suomen lukioon 1-2 Kurssi 3: Kipinä, Suomen lukioon 3-4 Kurssi 4: Kipinä, Suomen lukioon 3-4 Kurssi 5: Kipinä, Suomen lukioon 5-6 LUKION OPINTO-OPAS 30 LUKION OPINTO-OPAS 31

17 JÄRJESTYSSÄÄNTÖ LOMA-ANOMUS 1. Näitä järjestyssääntöjä noudatetaan Karkun evankelisessa opistossa. 2. Opiston alueena pidetään opetus- ja asuntolarakennuksia tonttialueineen. 3. Järjestyssäännöt koskevat opiston toimesta järjestettyä opetusaikaa, opiskelijan vapaa-ajan viettoa opiston alueella sekä lepoaikaa yöllä. 4. Opetusaikaa on kaikki opiston toimesta järjestetty toiminta opiston alueella tai sen ulkopuolella. 5. Opiskelijoiden on säännöllisesti seurattava työjärjestyksensä mukaista lähiopetusta. Poissaoloihin sovelletaan niistä erikseen annettuja linjakohtaisia ohjeita. 6. Lähiopetustilaisuudet alkavat täsmällisesti työjärjestyksessä tai erikseen ilmoitettuna ajankohtana. 7. Päivän ensimmäinen lähiopetustilaisuus ryhmittäin alkaa lyhyellä hartaushetkellä. 8. Jokainen opistoyhteisön jäsen on velvollinen pitämään opistorakennukset ja alueen omalta osaltaan siistinä. Opiskelijoiden suorittamasta siivouksesta on erilliset tarkemmat ohjeet. 9. Opistossa asuville opiskelijoille on tarkemmat asumista ja olemista koskevat internaattitiimin valmistelemat ja rehtorin päättämät ohjeet. Viikko-opiskelijoille Asujan opas sekä lyhytkurssilaisille Asujan aakkoset. 10. Opiston päivärytmistä asuntolan vierailu- ja hiljaisuusaikoineen annetaan vuosittain koulutuksen johtotiimin valmistelema ja rehtorin päättämä erillinen ohje. 11. Opiston omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. 12. Opisto on päihteetön ympäristö. Tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen opiston alueella on kielletty. 13. Mobiililaitteiden häiritsevä käyttö on kiellettyä oppituntien aikana. 14. Opiskelijoiden pukeutumisen on oltava hyvien tapojen mukaista. 15. Opiston asuntoloissa on allergiasyistä lemmikkieläinten pito kielletty. 16. Opistolla majoittuvat lukio- ja luvalinjan opiskelijat osallistuvat vuorollaan keittiöllä päivällisen jälkeen tiskiin. Kaikki opiskelijat voivat erilaisilla talkoilla, toimisto-, kirjasto-, kiinteistö- tai keittiötehtävillä korvata etukäteen viikonlopun majoittumisestaan aiheutuvia maksuja. 17. Rehtori, linjanjohtaja, asuntolavastaava tai tiimivastaava voivat antaa tätä sääntöä täydentäviä suullisia ja kirjallisia ohjeita. 18. Opiskelijan velvollisuutena on opetustilaisuudessa käyttäytyä asiallisesti. Opiskelijan opiston alueella vapaa-aikanakaan harjoittama toiminta ei saa olla ristiriidassa opiston johtokunnan määrittelemien perusarvojen kanssa. - Lisäksi opiskelijan on noudatettava asuntoloiden vierailu- ja hiljaisuusaikoja omansa sekä muiden asujien työrauhan sekä riittävän yölevon mahdollistamiseksi. 19. Sääntöjen ja ohjeiden rikkomuksesta voi linjanjohtaja tai asuntolavastaava antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Mikäli kirjallinen varoitus katsotaan riittämättömäksi päättää rehtori opiskelijan enintään vuoden mittaisesta määräaikaisesta asuntolasta tai opistosta erottamisesta. Vuotta pitemmästä tai opiskelijan kokonaan erottamisesta päättää johtokunta. 20. Tämä sääntö tulee voimaan ja kumoaa samalla aiemman järjestyssäännön. Muutoksista tähän sääntöön päättää koulutuksen johtotiimissä käydyn valmistelun jälkeen rehtori. Oppilaan nimi: Ryhmä: Poissaolon syy: Poissaoloaika: Kurssit, joita poissaolo koskee Kurssin nimi: Tuntimäärä: Oppilaan allekirjoitus: Ryhmänohjaajan/rehtorin hyväksyminen Karkku / 20 Anomus tehdään - ryhmänohjaajalle, mikäli poissaolo kestää 1-2 päivää - rehtorille, mikäli poissaolo kestää ainakin 3 päivää Sairastumisesta johtuva poissaolo ilmoitetaan ensisijaisesti ryhmänohjaajalle tai asuntolavastaavalle. LUKION OPINTO-OPAS 32 LUKION OPINTO-OPAS 33

18 TENTTIIN ILMOITTAUTUMINEN KARKUN LUKUVUOSI Normaalin kurssisuorituksen päätteeksi koeviikolla järjestettävään tenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan oletuksena on, että opiskelija osallistuu tenttiin. ILMOITTAUDUN TENTTIIN, JOKA PIDETÄÄN / 20 Oppilaan nimi: Ryhmä: LUKUVUODEN ALOITUKSET erälinja lukio raamattukurssi nuorisotyölinja luva, lukiokoulutukseen valmistava linja maahanmuuttajille ja vieraskielisille kansainvälinen linja Syysloma (viikko 42) Itsenäisyys- ja yo-juhla perjantai Kurssi: Opettaja: Oppilaan allekirjoitus: LUKUKAUDEN PÄÄTÖKSET raamattukurssi lukio, erälinja, nuorisotyölinja, luva, kansainvälinen linja Joululoma Ilmoittautumislomake on jätettävä aineen opettajalle viimeistään kaksi päivää ennen tenttiä. LUKUVUODEN ALOITUKSET kaikki muut linjat paitsi raamattukurssi ja erälinja erälinja raamattukurssi Talviloma (viikko 9) Pääsiäisloma Etäpäivä Päätökset raamattukurssi lukio, luva, nuorisotyölinja, kansainvälinen linja yo-juhla LUKION OPINTO-OPAS 34 LUKION OPINTO-OPAS 35

19 Mainiementie 50, Sastamala, puhelin (03) ,