32. Perjantaina 22 päivänä huhtikuuta 1994

Samankaltaiset tiedostot
188. Perjantaina 22 päivänä tammikuuta 1999

199. Perjantaina 5 päivänä helmikuuta 1999

103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008

16. PERJANTAINA 18. HELMIKUUTA 2000

63. Perjantaina 1 päivänä lokakuuta 1999

164. Lauantaina 4 päivänä joulukuuta 1993

146. Keskiviikkona 24 päivänä marraskuuta 1993

141. PERJANTAINA 17. MARRASKUUTA 2000

184. Torstaina 17 päivänä joulukuuta 1992

110. TIISTAINA 7. JOULUKUUTA 1999

84. Tiistaina 11 päivänä kesäkuuta 1996

125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014

110. Perjantaina 24 päivänä marraskuuta 1995

90. Perjantaina 13 päivänä kesäkuuta 1997

6. PERJANTAINA 11. HELMIKUUTA 2000

124. Perjantaina 10 päivänä lokakuuta 1997

172. Perjantaina 10 päivänä joulukuuta 1993

105. Tiistaina 10 päivänä joulukuuta 1991

59. Perjantaina 10 päivänä kesäkuuta 1994

118. Lauantaina 21 päivänä joulukuuta 1991

19. Torstaina 29 päivänä helmikuuta 1996

73. PERJANTAINA 16. KESÄKUUTA 2006

81. Keskiviikkona 16 päivänä kesäkuuta 1993

60. Tiistaina 25 päivänä toukokuuta 1993

189. Tiistaina 26 päivänä tammikuuta 1999

143. Perjantaina 15 päivänä marraskuuta 1996

97. Perjantaina 28 päivänä syyskuuta 1990

21. Perjantaina 24 päivänä toukokuuta 1991

205. Perjantaina 12 päivänä helmikuuta 1999

15. PERJANTAINA 27. HUHTIKUUTA 2007

69. Torstaina 4 päivänä kesäkuuta 1992

156. Keskiviikkona 1 päivänä joulukuuta 1993

136. PERJANTAINA 10. MARRASKUUTA 2000

15. Perjantaina 2 päivänä maaliskuuta 1990

161. Lauantaina 4 päivänä joulukuuta 1993

162. Tiistaina 1 päivänä joulukuuta 1992

165. Torstaina 10 päivänä joulukuuta 1998

69. Torstaina 31 päivänä toukokuuta 1990

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2007 N:o Laki. N:o 596. Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta

95. TIISTAINA 23. MARRASKUUTA 1999

199. Perjantaina 10 päivänä helmikuuta 1995

/48. Liite Virallisen lehden numeroon 143/ Toimittanut eduskuntatiedotus TOISEN KÄSITTELYN ASIAT

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

62. PERJANTAINA 5. TOUKOKUUTA 2000

55. Perjantaina 8 päivänä toukokuuta 1992

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

112. Perjantaina 25 päivänä syyskuuta 1998

64. Tiistaina 26 päivänä syyskuuta 1995

84. Maanantaina 15 päivänä kesäkuuta 1992

. vista eräistä virkajärjestelyistä (A n:o 20) 3103

70. Keskiviikkona 29 päivänä toukokuuta 1996

14. Tiistaina 10 päivänä maaliskuuta 1992

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

35. Perjantaina 29 päivänä huhtikuuta 1994

Päätös. Laki. Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta

25. Perjantaina 19 päivänä maaliskuuta 1993

45. Maanantaina 19 päivänä kesäkuuta 1995

151. Perjantaina 26 päivänä marraskuuta 1993

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

79. Töstaina 15 päivänä kesäkuuta 1993

66. Torstaina 23 päivänä toukokuuta 1996

116. Torstaina 30 päivänä marraskuuta 1995

15. Tiistaina 2 päivänä maaliskuuta 1993

129. Tiistaina 20 päivänä lokakuuta 1992

150. Torstaina 21 päivänä marraskuuta 1996

/50. Liite Virallisen lehden numeroon 149/ Toimittanut eduskuntatiedotus. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän

155. Perjantaina 16 päivänä joulukuuta 1994

105. Perjantaina 28 päivänä lokakuuta 1994

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

54. Perjantaina 17 päivänä syyskuuta 1999

PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2012 vp

Ratkaistavana päättynyt. Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.

122. Tiistaina 26 päivänä lokakuuta 1993

177. Torstaina 12 päivänä joulukuuta 1996

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

155. Perjantaina 20 päivänä marraskuuta 1992

77. TORSTAINA 1. HEINÄKUUTA 2010

46. Torstaina 17 päivänä huhtikuuta 1997

99. Perjantaina 14 päivänä lokakuuta 1988

36. Tiistaina 3 päivänä toukokuuta 1994

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

78. Keskiviikkona 10 päivänä kesäkuuta 1992

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

63. PERJANTAINA 18. TOUKOKUUTA 2001

132. Töstaina 29 päivänä marraskuuta 1994

48. Keskiviikkona 21 päivänä kesäkuuta 1995

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen. yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Eduskunnan työjärjestys

121. Perjantaina 22 päivänä lokakuuta 1993

78. Perjantaina 22 päivänä lokakuuta 1999

113. Tiistaina 29 päivänä syyskuuta 1992

55. Tiistaina 18 päivänä toukokuuta 1993

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Käännösmuistin käyttö ruotsin kielen toimistossa. Kites Symposium 2016

Puhemiesneuvoston ehdotus n:o 3 eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta YLEISPERUSTELUT

102. Tiistaina 25 päivänä lokakuuta 1994

83. MAANANTAINA 17. KESÄKUUTA 2002

Transkriptio:

32. Perjantaina 22 päivänä huhtikuuta 1994 kello 13 Päiväjärjestys Ilmoituksia Kolmas käsittely: 6) Ehdotus laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä............ 802 Hallituksen esitys n:o 29 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12 1) Ehdotus laiksi eräiden valtion ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen 1uovuttamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle... Hallituksen esitys n:o 4 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 9 2) Ehdotus laiksi kirkkolain muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 19 Hallintovaliokunnan mietintö n:o 2 Toinen käsittely: 3) Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.... 801 Esitellään: 7) Hallituksen esitys n:o 43 EFT A-valtioiden ja Bulgarian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Bulgarian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä.... 8) Hallituksen esitys n:o 44laiksi Hallinnon kehittämiskeskuksesta.... 9) Hallituksen esitys n:o 45 laiksi kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamisesta.... 10) Ed. Pulliaisen ym. lakialoite n:o 23 laiksi vesilain 5luvun 30 :n muuttamisesta Hallituksen esitys n:o 36 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 3 4) Ehdotukset laiksi kilpailunrajoituksista annetun lain 2 :n muuttamisesta... Hallituksen esitys n:o 275/1993 vp Lakialoite n:o 13 Talousvaliokunnan mietintö n:o 12 Pöydällepanoa varten esitel- 1 ä ä n: 11) Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 3 hallituksen esityksestä kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 314/1993 vp).... 804 Ensimmäinen käsittely: 5) Ehdotus laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta.... Hallituksen esitys n:o 28 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 11 802 12) Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 hallituksen esityksestä aikuislukiolaiksi (HE 31211993 vp).... 13) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 4 hallituksen esityksestä laiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 14 :n muuttamisesta (HE 34)....

800 32. Perjantaina 22.4.1994 14) Talousvaliokunnan mietintö n:o 13 hallituksen esityksestä laiksi vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain muuttamisesta (HE 259/1993 vp)... 804 15) Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 4 hallituksen esityksestä laiksi Kuopion yliopistosta annetun lain muuttamisesta (HE 323/1993 vp).... Puhettajohtaa puhemies Uosukainen. Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ensimmäinen varapuhemies Paakkinen sekä edustajat Jaakonsaari, Kauppinen, Kautto, Koistinen, Laivoranta, Laurila, Lehtosaari, Leppänen J., Liikkanen, Louekoski, Nyby, OjalaA., Pietikäinen M., Pokka, Puisto, Pura, Rinne, Rusanen, Suominen, Vehkaoja, Viinanen ja Viljamaa. Ilmoitusasiat: Lomanpyynnöt Vapautusta eduskuntatyöstä saavat tästä päivästä sairauden vuoksi ed. Koistinen, virkatehtävien vuoksi edustajat Rusanen ja Suominen sekä yksityisasioiden vuoksi edustajat Jaakonsaari, Kauppinen, Kautto, J. Leppänen, Louekoski, A. Ojala, M. Pietikäinen, Puisto, Pura, Rinne, Vehkaoja ja Viljamaa sekä kuluvan kuun 26 päivään virkatehtävien vuoksi ed. Paakkinen, 27 päivään virkatehtävien vuoksi ed. Viinanen ja 29 päivään yksityisasioiden vuoksi ed. Lehtosaari. Uusia hallituksen esityksiä Puhemies: Ilmoitetaan, että tasavallan presidentti on tänään antanut eduskunnalle hallituksen esitykset n:ot 46 ja 48-53. Kirjalliset kysymykset P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että eduskunnalle ovat, puhemiehelle osoitettuina, saapuneet vastaukset kirjallisiin kysymyksiin n:ot 177, 179, 180, 182, 184 ja 202. Nämä kysymykset vastauksineen on nyt jaettu edustajille. Kansliatoimikunnan täydennysvaalin toimittaminen P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että ed. Pelttarin tultua valituksi eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi valitaan hänen sijaansa uusijäsen kanslia toimikuntaan. Ilmoitetaan, että kansliatoimikunnan täydennysvaali toimitetaan ensi perjantain täysistunnossa. Erikoisvaliokuntien jäsenet P u h e m i e s : Ilmoitetaan, että valiokuntapaikkojenjärjestelyä varten pyytävät vapautusta ed. Jäätteenmäki perustuslakivaliokunnan jäsenyydestä, ed. Viljanen lakivaliokunnan jäsenyydestä ja perustuslakivaliokunnan varajäsenyydestä, ed. Aittoniemi ulkoasiainvaliokunnan jäsenyydestä, ed. Pelttari valtiovarainvaliokunnan varajäsenyydestä, ed. Näsi hallintovaliokunnan jäsenyydestä ja puolustusvaliokunnan vara jäsenyydestä, ed. Röntynen hallintovaliokunnan varajäsenyydestä ja ed. Björkenheim puolustusvaliokunnan jäsenyydestä. Puhemiesneuvosto puoltaa anomuksia. Anomuksiin suostutaan. P u he m i e s : Ilmoitetaan, että mainittujen erikoisvaliokuntien täydennysvaalit toimitetaan ensi perjantain täysistunnossa. Ehdokaslistat täydennysvaaleja varten on vaalisäännön 19 :n mukaan jätettävä keskuskansliaan viimeistään ensi perjantaina kello 10. Eduskunnan pankkivaltuuston jäsenet P u h e m i e s : Tultuaan nimitetyksi valtioneuvoston jäseneksi pyytää ed. Jäätteenmäki eroa eduskunnan pankkivaltuustonjäsenyydestä 1.5.1994lukien. Puhemiesneuvosto puoltaa anomusta. Anomukseen suostutaan.

Ammatillisten oppilaitosten ylläpito 801 P u h e m i e s : Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättäisi antaa eduskunnan valitsijamiesten tehtäväksi valita uusijäsen eduskunnan pankkivaltuustoon toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi vapautuksen saaneen sijaan. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään. Päiväjärjestyksessä olevat asiat: 1) Ehdotus laiksi eräiden valtion ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen luovuttamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle Kolmas käsittely Hallituksen esitys n:o 4 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 9 Puhemies: Toisessa käsittelyssä päätetty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. Lakiehdotus hyväksytään. Lakiehdotuksen kolmas käsittely julistetaan Asia on loppuun käsitelty. 2) Ehdotus laiksi kirkkolain muuttamisesta Kolmas käsittely Hallituksen esitys n:o 19 Hallintovaliokunnan mietintö n:o 2 Puhemies: Toisessa käsittelyssä päätetty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. Koska lakiehdotus koskee kirkkolakia, huomautan valtiopäiväjärjestyksen 61 :n säännöksestä, jonka mukaan muut kuin evankelis-luteri Iaiseen uskontunnustukseen kuuluvat eivät saa ottaa osaa kirkkolain käsittelyyn. Lakiehdotus hyväksytään. Lakiehdotuksen kolmas käsittely julistetaan Asia on loppuun käsitelty. 3) Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys n:o 36 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 3 P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 3. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta lakiteksti, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan 4) Ehdotukset laiksi kilpailunrajoituksista annetun lain 2 :n muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys n:o 27511993 vp Lakialoite n:o 13 Talousvaliokunnan mietintö n:o 12 P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö n:o 12. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelua ei synny. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 2, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike. Eduskunta yhtyy talousvaliokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan 51 249003

802 32. Perjantaina 22.4. 1 994 5) Ehdotus laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys n:o 28 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 11 Puhemies: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 11. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely julistetaan 6) Ehdotus laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys n:o 29 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12 P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely julistetaan Lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ulkoasiainvaliokuntaan: 7) Hallituksen esitys n:o 43 EFTA-valtioiden ja Bulgarian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Bulgarian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä hallintovaliokuntaan: 8) Hallituksen esitys n:o 44Iaiksi Hallinnon kehittämiskeskuksesta talousvaliokuntaan: 9) Hallituksen esitys n:o 45 laiksi kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamisesta 10) Ed. Pulliaisen ym.iakialoite n:o 23Iaiksi vesilain 5 luvun 30 :n muuttamisesta Valiokuntaan lähettäminen P u h e m i e s : Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetettäisiin ympäristövaliokuntaan. Keskustelu: Ed. P u 11 i a i n e n : Arvoisa puhemies! Jokainen ihmisen kulttuuri yleensä jättää jälkensä. Se voi jättää jälkensä historiaan, se voi jättää erilaisiin kulttuurin ilmenemismuotoihin jälkensä, ja se myös hyvin useinjättää luontoon jälkensä. Tukkilaiskulttuuri kuuluu niihin kulttuureihin,jotka ovatjättäneetjälkensä kaikkiin näihin. Se on osa meidän kansallista historiaamme. Se on myös osa ed. Aittoniemen historiaa, niin kuin hänen ilmeistään voi päätellä. Se on osa meidän elokuvataiteemme historiaa. Se on meidän laulutaiteemme historiaa, musiikkimme historiaa jnp. Mutta tuo tukkilaiskulttuuri, joka alkaa nyt todella historiaa olla, on jättänyt myös luontoon jälkensä. Luontoon jälkensä jättämiseen on myös maamme vesilaki reagoinut. Vesilain 5 luvun 99 :n mukaan on aivan selvää, että vesistön kunnossapitäjälle on annettu tavallaan velvollisuus poistaa uppotukit ja mätänemistilassa olevat puut tuolta vesistöistä, niin ikään uittotarvikkeet ja muu sellainen kama, mikä sinne uiton jäljiltä on jäänyt. Mutta tuossa mahdollisuudessa, johon vesioikeus voi velvoittaa kunnossapitäjän taikka viimeisen uittajan, on se heikko kohta, että jos sitä viimeistä uittajaa ei ole tiedossa, ei ole ketään, joka tuon tempun tekisi eli siivoaisi uiton jäljet. Nyt kun viime aikoina uitosta on luovuttu, eräänä kaikkein nopeimpana yksityisoikeudellisena temppuna on tehty se, että uittoyhdistykset on purettu. Tämän erittäin nopean hallinnollisen purkutoimen taustalla on ollut eräässä mielessä se, että on haluttu, että tavallaan väistettäisiin vastuu olla viimeinen uittaja, joka vastaa tavallaan kaikesta siitä, mitä uittohistorian aikana on tapahtunut, mitä uppopuita on vesistöihinjäänyt jne. Tämä asia on tullut erittäin hyvin esiin lijoella, jossa uitto lopetettiin äskettäin ja jossa erittäin nopeasti uittoyhdistys purettiin. Sitten kunnat huomasivatkin, että ahaa, nyt siellä on ne uppotukit olemassa eikä kukaan tule korjaamaan niitä pois eikä mitään velvoitusmahdollisuutta ole

Uppopuiden poisto 803 lain mukaan olemassa. Ensi alkuun itse asiassa vesi- ja ympäristöhallitus tulkitsi, että se voisi viranomaistoimena tämän tempun tehdä, mutta luettuaan tarkemmin vesilain 51uvun 30 :n tekstin, näki että aijaa, eipä siellä mainitakaan uppotukkeja eikä muuta vastaavaa. Niin ollen vesi- ja ympäristöhallitus päätyi tulokseen, että tuota velvoitusta tälle viranomaiselle ei ole olemassa. Tämä johti siihen, että Iijokivarren kunnat ottivat eduskuntaan yhteyttä ja pyysivät lakialoitteella asiaa kiirehtimään. Niin sitten yläkerran lainsäädäntösihteerien taholta tällainen lakialoite saatiin aikaiseksi, ja nyt kaiken kaikkiaan 130 kansanedustajaa on sen allekirjoittanut. Aloitteen keskeinen sanoma on siinä, että olennaiset pari sanaa lisätään vesilain 5 luvun 30 :ään,jolloin vesi- ja ympäristöhallitus veivoitetaan poistamaan uppopuutja muut uittojätteet vesistöstä, kun uitto vesistössä on lakannut eikä viimeistä uittajaa voida velvoittaa poistamiseen. Arvoisa puhemies! Tämä tietysti on toimintaa, joka aiheuttaa kustannuksia, mutta kustannukset voidaan aika paljolti peittää sillä, että kun vesi- ja ympäristöhallitus nyt ryhtyisi tätä lain velvoituksella toteuttamaan, niin se voi tukit myydä ja sillä tavalla saada tuloja. Se voi tietysti jopa menetellä niin kuin eräissä tapauksissa on jo käynyt, että se sopii jonkin yksityisen tahon kanssa siitä, että tämä poistaa tukit, perkaajokijakson täydellisesti ja sen jälkeen saa pitää vesistöstä ottamansa tukit itsellään ja myydä ne ja sillä tavalla saa eräällä tavalla palkkion tästä toiminnasta. Arvoisa puhemies! Kun olemme eduskunnan pelisääntöjä muuttaneet niin, että tällaisessa allekirjoitustapauksessa edessä on nopeutettu käsittely, niin tietysti hartaasti toivon, että ympäristövaliokunta, johon lakialoite menee valmistelevasti käsiteltäväksi, tekisi tuon tempun mahdollisimman pian, ja niin vesi- ja ympäristöhallitus velvoitettaisiin poistamaan lijoelta ja monelta muulta joelta, jossa uitto on lopetettu, uppotukit, jotka ovat hengenvaarallisia veneilijöille ja jotka haittaavat kalastusta eivätkä muutenkaan sinne oikein kuulu. Ed. Rajamäki (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Myös yhtenä aloitteen lukuisista allekirjoittajista pidän tätä pienenä suurena asiana, jolla on myönteisiä ympäristöulottuvuuksia. Erityisesti korostan, että jokiuiton lisäksi myös sisävesillä, Saimaan alueella on varsin paljon pohjassajopa nippujatoja, täysiä nippujakin,jotka voitaisiin hyödyntää, hyvää puuta. Itsekin aikoinaan nuorena monta kesää keluveneessä, hinaajalla ja kopukalla työskennelleenä ihmettelen, että nykyään ei tämän työllisyysmerkitystä ole pohdittu. Siihen aikaan oli kymmeniä nuoria kesätöissä mm. näissä tehtävissä, joissa pintapuita ja uppopuita yhdistettiin uudestaan nipuiksi ja vietiin sahoille. Tässä suhteessa toivoisi, että tätä myös pohdittaisiin nuorten työllisyyskohteena jo tulevana kesänä mahdollisimman paljon. Ed. A i t t o n i e m i : Rouva puhemies! Ed. Pulliainen aloitti mahtavasti ensin historiasta, sen jälkeen siirtyi kulttuurin kautta Aittoniemeen ja loppujen lopuksi sitten uppotukkiin, joka on varsinainen asia. Olen kiitollinen siitä erityisesti, että hän käsitteli minut ennen uppotukkia. Se parantaa minun tunne-elämääni näin pyhän alla. Uppotukkikysymystä pidetään pohjoisessa myös bisneksenä. Uppotukkeja käytetään ketopuun korvikkeina. Jossakin Sodankylässä, Suvannon kylän vaiheilla on mies, joka kerää ammatikseen uppotukkeja ja tienaa niistä hyvää bisnestä. Tätä ei ed. Pulliainen ottanut puheenvuorossaan esille. Minä en edes tiedä sitä, mikä on tämän oikeudellinen puoli. Onko tällainen uppotukki otettavissa kenen tahansa kerääjän toimesta bisnesmielessä? Jos näin voisi tapahtua, silloinhan tässä tietysti saataisiin kaksi kärpästä samalla iskulla. Tulisi tietynlaisia työmahdollisuuksia, kun kerättäisiin sellaisia uppotukkeja, jotka ovat kelvollisia nimenomaan hirsiasuntojen ja kesäasuntojen rakentamisessa. Toisaalta myös ympäristökysymys tulisi toteutettua. En tiedä, onko ed. Pulliaisella tiedossa, kuka omistaa nämä uppotukit ja minkälaisia suuntauksia esimerkiksi pohjoisessa Suomessa on juuri bisnesmielessä uppotukkien keräämiseen. Tämäkin kannattaisi kyllä ottaa huomioon. Ainakin jotkut ovat tienanneet leipäänsä näitä nostamal Iaja edelleen myymällä käyttöön. Ed. M. Laukkanen: Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliaisen ym. lakialoite on todellakin hyvin tärkeä. Täytyy vain sanoa, että eihän tämä koske yksinomaan niitä alueita, jotka ed. Pulliainen lakialoitteessa mainitsee, vaan hyvin laajalti eri puolilla Suomea olevia alueita ja vesistöjä, joissa uittoa on irtouittona harjoitettu. Nythän uittosäännön kumoamisen yhteydessä on syntynyt mahdollisuuksia velvoitteenomaisesti vesistöissä olevien irtopuiden poistamiseen sekä kaikkien muidenkin uitossa käytettävien ja

804 32. Perjantaina 22.4.1994 käytössä olleiden laitteiden purkamiseen, joista on ollut tavattoman suurta haittaa vesistöjen virkistyskäytölle ja kalastukselle. Verkkoja ja veneitä on rikkoutunut, tapahtunut tavattoman paljon vahinkoja. Mutta on oikein hyvä, että tämä asia voitaisiin säätää todellakin lakitasoisesti, jolloin se ei jäisi sen varaan, millä alueella uittosääntöjä lähdetään purkamaan, ja saavutettaisiin sellaista tulosta, joka lakitasoisesti säädettäessä voitaisiin saavuttaa. Olennaista on myös varautua siihen, että sellaiset kosket, jotka aikanaan uiton takia perattiin, voitaisiin palauttaa luonteeltaan alkuperäisiksi. Jos sellaisia patoja, joita on uiton takia rakennettu, voitaisiin purkaa tai ainakin rakentaa niihin kala tiet, saavutettaisiin se maksimaalinen tulos, johon varmasti ed. Pulliainen tässä tähtää. Ed. P u 1 1 i a i n e n : Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tästä syntyi keskustelua. Ensinnäkin perattujen koskien edelleen koskiksi ja kutupaikoiksi palauttamisesta: Olen siviiliammatissani ollut tekemässä tätä koskevia suunnitelmia Pohjois-Suomeen. Tätä ns. kiveämistä tapahtuu jo nyt Iijoen vesistöalueella, sitä tapahtuu Oulujoen vesistöalueella jnp. Siinä palautetaan entiseen tilaansa koskialue niin, että kalat voivat siellä kutea ja elellä muutenkin. Mikä koskee sitä, kuka omistaa uppotukit ja uittojätteet, niin olen viranomaisten kanssa tietysti keskustellut aiheesta. Oulun vesi- ja ympäristöpiirillä on hyvin selvä tulkinta, että se tavallaan on uittoyhdistyksen purkamisen ja uittosäännön kumoamisenjälkeen eräällä tavalla näiden puiden omistaja elikkä se suvereenisti hallitsee tätä asiaa. Jos on sellainen tapaus, että esimerkiksi joku mökkijäinen on vetänyt tämmöisen tukin rannalle ja ilmoittaa tästä viranomaisille, niin jos ei omistaja ole ilmestynyt tietyn ajan kuluessa elikkä jokin uittoa harjoittanut puufirma ilmoittanut, että se on meidän tukkimme ja me otamme sen, niin mökkijäinen saa tukkiosa pitää. Tälläkin tavalla vesistöä puhdistetaan uppotukeista, jotka ovat ongelmallisia, kuten monella suulla olemme jo todenneet. Ed. A i t t o n i e m i : Rouva puhemies! Haluan todeta vielä sen, että ed. Pulliaisen viimeisimmässä puheenvuorossa juuri ilmeni, kuinka monimutkainen tämä järjestelmä on. Ensin etsitään uppotukki, hinataan se mökin rantaan, sitten kuulutetaan siitä tai ilmoitetaan, ja jos joku ei tuhannen ja yhden yön aikana tule tukkiaan perimään, niin senjälkeen mahdollisesti tukin nostaja omistaa sen. Tähän asiaan pitäisi tässä yhteydessä myös kiinnittää huomiota eli siihen, että tehtäisiin järjestelmä yksinkertaisemmaksi, koska on varmasti halukkaita polttopuun kerääjiä. Erityisesti uppotukkien suuntaan on kiinnostusta sellaisilla keräilijöillä,jotka myyvät kelvollisia tukkeja edelleen rakennustarpeiksi. Uppotukkien omistamisen ongelma pitäisi yksinkertaistaa eli toisin sanoen, kun yhdistys on purettu, se, joka tukit ottaa, tehköön niillä mitä haluaa. Ei kai tuommoisista asioista kannata tässä valtakunnassa riidellä tuhannen ja yhden yön kuulutuksilla. Keskustelu julistetaan Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Pannaan pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti ensi tiistain täysistuntoon: 11) Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 3 (HE 314/1993 vp) 12) Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 (HE 312/ 1993 vp) 13) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 4 (HE34) 14) Talousvaliokunnan mietintö n:o 13 (HE 259/ 1993 vp) 15) Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 4 (HE 323/ 1993 vp) Puhe m ies: Eduskunnan seuraava täysistunto on ensi tiistaina kello 14. Täysistunto lopetetaan kello 13.28. Pöytäkirjan vakuudeksi: Seppo Tiitinen