19/2009 4.11. K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i Joonas Vähäsöyrinki Jotain moraalia keskiaukeama Kuopiolaiset vaikuttajat lupaavat hyvää. Sivu 5. Raamatun salaiset kansiot. Sivu 7.
Ulla Remes Hymyä ja lämmintä tilaa Aito dialogi tarvitsee syntyäkseen hymyn pedagogiikkaa, sanoo Juha Luodeslampi. Aito dialogi tuo uusia näkökulmia, sanoo kouluttaja Juha Luodeslampi. DDialogi on sana, joka ymmärretään usein väärin. Ainakin sitä käytetään väärin: se ei suinkaan ole mitä tahansa keskustelua, korostaa opettaja, kouluttaja Juha Luodeslampi. Jännite ei aina tarkoita riitelyä Dialogi edellyttää jo lähtökohtaisesti sitä, että ollaan eri mieltä jostakin, puheen aiheena olevasta asiasta on vähintään kaksi erilaista mielipidettä. Jännite kuuluu dialogiin. Jännite ei tarkoita automaattisesti riitelyä. Luodeslampi nauraa. Päinvastoin. Aito dialogi tuo esiin näkökohtia ja asioita, joita ei välttämättä ole kummallakaan valmiina mielessä, vaan ne syntyvät dialogisessa vuorovaikutuksessa. Dialogissa ei myös voi olla kummallakaan osapuolella minkäänlaista käännyttämispyrkimystä tai tavoitetta muuttaa toisen mielipidettä. Se ei voi lähteä ylhäältäpäin vaan on aina tasa-arvoista. Mihin dialogia tarvitaan? Miksi nykyään puhutaan juuri dialogista ei niinkään parisuhdeneuvonnassa vaan eri alojen asiantuntijapuheenvuoroissa? Yksi vastaus asialle on globaalietiikka. Se haastaa kaikkia dialogiin. Vapaa ilmatila syntyy hymyn myötä Maailman globalisoituessa eettiset haasteet ovat ylittäneet kansojen ja maiden rajat. Ei ole muuta tietä kuin pyrkiä kunnioittavalla asenteella etsimään neuvottelun ilmapiiriä, sitä tehden rauhaa ja kestäviä keinoja elämän jatkumiselle. Kun aikansa käy dialogia eri osapuolten kesken, löytyy kaikista uskonnoista lopulta yhteistä pintaa: ihmisoikeusasiat ovat usein sellaisia. Myös halu rauhaan on useimmiten lopulta pohjalla. Toinen vastaus on näin väitän hymyn pedagogiikka. Mitä ihmettä? Hymyn pedagogiikan käsitteen olen juuri kehittänyt miettiessäni niitä edellytyksiä, joita dialogi syntyäkseen vaatii. Dialogi ei voi syntyä varaukselliseen, alistavaan ilmapiiriin. Se syntyy hymyn myötä: lämmön, huomioonottavan asenteen, myönteisyyden hengessä. Hymyn pedagogiikka on se sana, joka kuvaa positiivisuutta, vapaata ilmatilaa, joka täyttyy dialogista ja väistämättä johtaa hyviin asioihin, Juha Luodeslampi kuvaa. Minuus, toiseus ja kolmanteus Juha Luodeslampi pohtii, että perinteisesti toiseus muodostaa kohtaamiselle haasteen. Erilaisuus on suomalaisessa kulttuurissa vielä nuorta. Ranskalaiset ovat miettineet, mitä on minuuden ja toiseuden välissä: professori Risto Saarinen on sen kääntänyt sanalla kolmanteus. Se on eksistentialismissa vuorovaikutus minuuden ja toiseuden välillä, parhaimmillaan siinä latautuu myönteinen olemassaolon kokemus. Hymyä ei Luodeslammen mukaan voi teeskennellä. Ainakaan sillä ei silloin päästä dialogiin. Vain aitous tuottaa kolmanteuden, hymyn ilmapiirin. Se on myös sidoksissa hetkeen, se tapahtuu aina nyt. Onko mahdollista itkeä hymyssä? On. Se on mielenkiintoista. Juuri se on kristillistä: itkeä hymyssä kuvaa toivoa. Itkemme haudalla, mutta emme synkkää surua vaan toivoa. Ulla Remes Juha Luodeslampi on pitkään Järvenpään Uskonnopedagogisessa Instituutissa täydennyskoulutuksen parissa työtä tehnyt uskonnonopettaja, joka toimii nyt Helsingin yliopistolla soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Hän puhui Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusjaoston järjestämässä seminaarissa Kuopiossa. Eri kirkkojen edustajat kuulivat asiantuntijaesitelminä mm. opetusneuvos Pekka Iivosta opetushallituksesta, pääsihteeri Heikki Huttusta Suomen ekumeenisesta neuvostosta ja professori Arto Kalliokoskea Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoskelta. Tapauskuvauksia kuultiin myös monikulttuurisen päiväkodin arjesta. Ortodoksisessa kirkkomuseossa kokoontunut seminaariväki tutustui toisena päivänään myös Kalevalan koulussa tehtävään maahanmuuttajatyöhön, jossa sovellettavaa arjen dialogia esittelivät valmentavan opetuksen opettajat. Entistä suurempana painotuksena opetuksessa on suuntautuminen koko perheen tukemiseen ja kotoutumiseen. Kalevalan koulussa suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Venäjältä ja Somaliasta, mutta myös arabimaista on runsaasti tulijoita. Kustantaja Kotimaa-Yhtiöt Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Julkaisija Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, 70101 Kuopio, p. 158 111, faksi 158 288, www.kuopionseurakunnat.fi Taitto Kotimaa-Yhtiöt Oy Toimitus Suokatu 22B, 3. krs., avoinna ma pe klo 8 16. Lahja Pyykönen, päätoimittaja, p. 040 484 8232, Ulla Remes, p. 040 484 8234, Hilkka Sipilä (osa-aikaeläkk.), p. 040 484 8236, Seija Rytkönen, verkkotoimittaja, p. 040 484 8514. Seuraava numero 18.11. Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti. 96. vuosikerta. kirkkojakoti@evl.fi Ilmoitukset Vappu Kuusiniemi, Kotimaa-Yhtiöt Oy p. 014 619 824, 040 486 6726, vappu.kuusiniemi@kotimaa.fi Tilaukset Kuopion ulkopuolelle 20 / vuosikerta Toimitusneuvosto Marketta Isotalo, Paavo Kaitokari, Leena Koivisto, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Marketta Rantama Jakelu Suora Lähetys Oy, p. 2647 800 Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki. Painos 54 800 kpl
Helinä Schroderus pääkirjoitus Kirkolliset taputukset PIISPAN VIRKAAN VIHKIMINEN Turun tuomiokirkossa. Kun Teemu Sippo oli juhlallisin menoin saanut vihkimyksen katolisen kirkon piispaksi, paikalle kokoontunut seurakunta puhkesi suosionosoituksiin. Taputukset jatkuivat niin kauan kun piispa Sippo oli kävellyt pitkän käytävän alttarilta ovelle ja takaisin. Alavan kirkon lisäksi kokoontumistiloja seurakunnassa on Neulamäen kirkko sekä Särkiniemen seurakuntatalo. Alavan kirkon korjaus viivästyy vuodella Rappaukset eivät rapisseet Alavan kirkossa, vaikka tunnelma oli melkoinen. Kanttori Ossi Jauhiaisen virkaansiunaamismessussa kirkkokansa puhkesi spontaaneihin suosionosoituksiin useampaan kertaan. Jytäkkä meno jatkui Tuomasmessussa samana iltana. Säästöt kartoitettava, mutta auttaako siirto Alavan kirkossa on edelleen turvallista kokoontua, vaikka korjauksen aloittamista esitetäänkin siirrettäväksi vuodella. Kuopion seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto teki Suomi-Ruotsi -maaottelu Olemme tottuneet pitämään Ruotsia vanhana hyvänä kilpakumppanina. Tämä on tullut esille erityisesti urheilussa. Yleisurheilun ja jääkiekon maaottelut ovat olleet hyvin seurattuja ja vahvasti kansallistunnetta nostattavia tapahtumia. Suomalaisilla on aina ollut jonkinlainen viha-rakkaus-suhde entiseen emämaahamme. On haluttu olla tavalla tai toisella parempia kuin he; juontaneeko tämä juurensa juuri tästä historiasta. Ruotsin kirkolliskokous teki päätöksen, jolla hyväksyttiin samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen avioliittoon vihkiminen. Ruotsin kirkossa on ollut vuodesta 2007 käytössä rekisteröidyn parisuhteen siunaamiskaava. Ruotsissa tehty päätös ei kuitenkaan ollut tästä päätöksen pitkän keskustelun jälkeen. Alavan kirkon peruskorjaus toteutetaan vuosina 2011 2012. Kustannuksiksi on arvioitu noin viisi miljoonaa euroa. Vaikea asia, sanoo Alavan seurakuntaa edustava kirkkoneuvoston jäsen Irma Vainikainen. Hän kysyy sitä, hyödyttääkö vuoden siirto kun työvoimaa olisi nyt saatavilla ja rakennuskustannukset ovat alhaalla. Vuoden aikana voi tapahtua paljon ja seurakuntayhtymässä tarpeet kasvavat jatkuvasti. Onko vaarana se, että korjaus jää tekemättä kun sitä on jo kymmenellä vuodella siirretty? Vainikainen sanoo ymmärtävänsä myös siirtoa kannattavien mielipiteen, sillä säästöt on hänenkin mielestään välttämätöntä kartoittaa. Talotekniikan uusiminen tulee olemaan suurin ja kallein korjaus, sanoo kiinteistöpäällikkö Martti Sutinen. Se tarkoittaa sähköjärjestelmän, viemärien ja ilmastoinnin uusimista ja vaatii rakenteiden aukaisemista. Myös julkisivut uusitaan, osittain myös sisäpuolen materiaalit. Alava ja Vehmasmäki ykkösenä Seurakuntakeskuksessa on todettu sisäilman ongelmia. Kirkkoherra Hannu Koskelaisen mukaan tutkimus ei ole antanut aihetta tilojen sulkemiseen. Kirkkoneuvoston päätökseen liittyy Koskelaisen ponsi. Sen mukaan Alavan kirkon ykkössijasta korjausohjelmassa on pidettävä kiinni sen jälkeen kun suunnitelma säästöohjelmasta on tehty. Vuodelle 2011 siirtyy myös Vehmasmäen seurakuntatalon peruskorjaus, jonka kustannuk- k o l u m n i Jari Kolehmainen Kirjoittaja on Savon ammatti- ja aikuisopiston lehtori sekä kirkolliskokousedustaja Siilinjärveltä. siksi on arvioitu 800 000 euroa. Tuomiokirkon peruskorjaus on suunniteltu vuosille 2014 2015. Kirkko täyttää 200 vuotta vuonna 2016. Seurakuntien investointisuunnitelman lähtökohtana on siirtää kaikki mahdolliset investoinnit vuodella eteenpäin. Näin voimme laatia suunnitelman sekä aikataulun siitä, mistä saamme tarvittavat säästöt, hallintojohtaja Timo Korhonen sanoo. Jo toteutetuista toimenpiteistä huolimatta yhtymän talouden epätasapaino ei ole poistunut. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee talousarvion joulukuussa. Alavan kirkko on rakennettu vuonna 1969. Sen suunnitteli sveitsiläissyntyinen arkkitehti André Schutz. Lahja Pyykönen yksimielinen. Vastustajat ovat pelänneet mm. kirkon avioliittoteologian muuttuvan ja ekumeenisten suhteiden vaarantuvan. Suomessa kirkolliskokous saa piispainkokoukselta pyytämänsä lausunnon parisuhdelain rekisteröintiin liittyvistä näkemyksistä ensi vuoden puolella ja asia voi tulla kirkolliskokouksen käsittelyyn jo toukokuussa 2010. Arkkipiispa Paarma on todennut: Me olemme tässä suhteessa kyllä aika lailla jäljessä Ruotsia sekä yhteiskunnassa että varsinkin kirkossa. Toisaalta hän myös toteaa, ettei hän näe Suomen evankelisluterilaisen kirkon seuraavan Ruotsin kirkkoa nähtävissä olevana ajankohtana. Näissä isoissa asioissa kirkkomme tuntuu joutuvan usein hankaliin tilanteisiin. Toisaalta sillä on lain suoma itsemääräämisoikeus, mutta toisaalta mitään ei tunnuta uskallettavan selkeästi päättää, koska julkisuuden paine kasvaa suureksi. Olisiko tässä maaottelussa Suomen kirkon unohdettava naapurin peesaaminen, olla sitten reilusti jäljessä ja antaa kilpakumppanin mennä menojaan? Aina ei kannata yrittää pysytellä perässä tai jopa pyrkiä ohi. Joskus urheilussakin on tärkeintä keskittyä omaan peliin ja suoritukseen. Tärkeintä ei ole voitto vaan reilu peli. Tässä kysymyksessä voitto -termin sisällön määrittäminen pitäisi olla kirkon oma asia, ei median ulkopuolisen paineen. Asiat pitää ratkaista kansallisista lähtökohdista ja päätösten tekeminen ei varmasti tule olemaan helppoa. Ihmisyyttä ja valinnan vapautta tulee arvostaa samalla kun kunnioitetaan yhteisön arvoja ja opillisia käsityksiä. MESSU KUOPION ALAVAN kirkossa. Kanttori Ossi Jauhiainen on siunattu virkaan, kertonut muutamin sanoin itsestään ja laulanut Armolaulun. Kirkkokansa taputtaa. Ei tavan vuoksi, vaan kosketettuna. Pyhyyden tuntua ei häirinnyt se, että taputukset toistuivat myös ehtoollista vietettäessä. KUOPION KIRKOT ja niissä vietettävät jumalanpalvelukset ovat erilaisia. Se, mikä sopii Alavan kirkkoon ei välttämättä tee penkissä istujan oloa kotoiseksi Tuomiokirkossa. Niin on hyvä. Eikä olisi paha, jos seurakunnat profiloituisivat omannäköisekseen entistäkin enemmän. Onko Alava musiikin ja gospelin kirkko? Tuomiokirkko perinteisemmän messun ja konserttien temppeli? Puijo Raamatun perusopetuksen paikka? Kallavesi nuorekkaine jäsenineen uusien kokeilujen mahdollisuus? Vaikka lähetys on jokaisen perustehtävä, entä jos olisi lähetysseurakunta? Tai mediaseurakunta, joka ennen kaikkiin hankkeisiin lähtemistä pohtisi tapahtuman tuomaa julkisuuskuvaa kirkolle. YHTENÄISYYSKULTTUURIN AIKA kirkossa on ohi. Yhdenmukaisuuden painetta on riittävästi seurakuntaliitoksissa ja hallinnollisissa kokonaisuuksissa, arkityössä erilaisuus on rikkautta. Niukat ajat ovat vääjäämättä tulossa myös Kuopion seurakunnille. Uhka tietää rakennushankkeitten jäädyttämisen lisäksi myös toiminnan supistamista. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Silloin kun erilaisuus otetaan huomioon jo pitkäaikaisessa suunnittelussa, päällekkäisyyksiä voidaan välttää ja vähenevää työvoimaa käyttää järjellisesti. KIRKKO ELÄÄ murrosaikoja. Seurakuntien maantieteelliset rajat eivät ole oleellisia valintojen keskellä elävälle. Tärkeää on se, mikä on itselle merkityksellistä ja totta. Pienikin vuorovaikutuksen ele voi olla ikuisesti mieleenpainuva. Juha Kauppisen tutkimuksen (Takaisin kirkkoon, 2008) mukaan kirkkoon liittyjät toivovat eniten iloa, virkistävyyttä ja elämänmyönteisyyttä. Eivät taputuksetkaan ole silloin pahaksi. Kun ne nousevat aitoina. Lahja Pyykönen lahja.pyykonen@evl.fi
Terveisiä Taiwanista Messussa Päivärannan kirkossa sunnuntaina 15.11. klo 13 Kuopion musiikinystäväin musiikkiopiston oppilaat laulavat Leena Laurinkarin johdolla. Kirkkokahvilla Annie ja Markus Laurinkari kertovat sanoin ja kuvin lähetystyöstä Taiwanissa. Palikkapeliä pareille Parisuhteen palikat Alavan kirkossa lauantaina 21.11. klo 10 15 tarjoaa teemapäivän pariskunnille. Tutkitaan parisuhteen osa-alueita palikkatalon avulla. Tarkoitus on tunnistaa oman parisuhteen vahvoja alueita ja kasvupisteitä. Ruoka ja kahvit. Vetäjinä Pirjo ja Kari Kuula. Ilm. 13.11. mennessä Alavan seurakunnan toimistoon p. 040 4848 286. Järj. Alavan ja Puijon seurakunnat. t a p a h t u u Onnea, Suomen paras kuoro Kuopion nuorisokuoro laulaa Puijon kirkon messussa isänpäivänä 8.11. klo 10 sekä sunnuntaina 22.11. klo 16 Tuomiokirkossa Lapsen oikeuksien juhlassa. Jussi Mattilan johtama kuoro on ollut tv kakkosen järjestämän Suomen paras kuoro kilpailun suosikki. Touko Hujanen/SavonSanomat ulla.remes@evl.fi Keräyspäällikkö haussa Etsinnässä Yhteisvastuukeräyksen päällikköä Vehmersalmelle organisoimaan keräykseen liittyviä asioita. Yhteydenotot: diakoni Sonja Fick, puh. 040 4848 461. Tue lasta erossa Lasten eroryhmä 8-12 v. lapsille 20.11. klo 17-19 ja 21.11. klo 10-16 Petosen seurakuntatalolla (Pyörönkaari 21). Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet ja erosta on aikaa vähintään puoli vuotta. Tavoitteena on vahvistaa lapsen uskoa tulevaisuuteen ja luottamusta omiin voimavaroihinsa esimerkiksi piirtämällä, pelaamalla, leikkimällä ja keskustelemalla. Hinta 10 e. Ohjaajina aluepäällikkö Mervi Hakkarainen ja diakoni Kirsti Makkonen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 13.11. mennessä p. 0400 441 708. Mukulamessuun ja perhekirkkoon Afrikkalainen mukulamessu Petosen seurakuntatalossa sunnuntaina 15.11. klo 16. Sudanilainen lauluryhmä, Vappu ja Jouni Palmu. Perheen Pyhäpäivän kirkkohetki Männistön vanhassa kirkossa sunnuntaina 15.11. klo 16. Perinteisiä suomalaisia kansanlauluja lauletaan kanttori Heikki Monosen johdolla. Isänpäivän perhekirkko Särkiniemen seurakuntatalossa sunnuntaina 8.11. klo 16. Isänpäivän päivällinen, josta vapaaehtoinen maksu. Käsikellot kymmenen vuotta Käsikellokuoro Dolce on toiminut Kuopiossa kymmenen vuotta. Uusina kokoonpanoina ovat aloittaneet Dolce Minores, käsikellotrio ja käsikellokerholaiset. Juhlaa vietetään lauantaina 14.11. ja sunnuntaina 15.11. Kuoroja johtaa kanttori Seppo Kirkinen. Aattokonsertti Tuomiokirkossa lauantaina 14.11. klo 18. Käsikellokuoro Dolce 10 vuotta. Arsiksen nuorten käsikelloyhtye Tallinnasta, joht. Aivar Mäe. Vapaa pääsy. Ohjelma 7 euroa. Messu sunnuntaina 15.11. klo 10 Juhlajumalanpalvelus Kallaveden kirkossa Dolce Minores, Dolce, käsikellokerhot. Tuomiokirkossa Arsis Tallinnasta. Alavan kirkossa Sonuksen kvartetti. Pyhän Johanneksen kirkossa Lapin käsikellot. Puijon kirkossa Käsikello-orkesteri Kide. Juhlakonsertti Musiikkikeskuksessa 15.11. klo 16, Käsikellokuoro Dolce, Dolce Minores ja käsikellokerholaiset, Arsis Tallinnasta, Lapin käsikellot Rovaniemeltä ja Käsikello-orkesteri Kide Jyväskylästä. Vapaa pääsy. Ari-Pekka Keränen Kuopion käsikellokuorot viettävät kymmenvuotisjuhlaa. m a r r a s v i n k i t r.kolehmainen@dnainternet.net Humanismin illat, Yliopiston Snellmania, luentosali L21. Musiikin tohtori Sari Kaasinen: Kyllähän miekin mutta kun 5.11. klo 18.30. Kuopion taidemuseo sulj.16.11.asti, 17.11. näyttelyt avautuvat: Sähköä ilmassa 2 Kaamoksesta valoon 14.2.2010 saakka; Lintukoto Metsästä maailmalle, uudistettu ripustus. Kuopion museo: Väinö Linna -näyttely 3.11. 11.1.2010; Soitinrakentaja Anderstin vaskipuhaltimet -näyttely museon Tornissa 31.1.2010 saakka; Mustaleski ja havununna 15.11. saakka. Kuopion korttelimuseo: Rakkaudesta unkarilaiseen pikku kylään Monostorapátiin -näyttely 29.10. 29. 11. Entisajan puutalokortteli, ti pe klo 10 15, la su klo 10 16, ma suljettu. Pääkirjaston ala-aula: Pohjois-Savon alueen tietokirjailijoiden uudempaa tuotantoa kirjaston kokoelmista 3. 13.11. Galleria Carree: Ajassa kiinni Eelis Knuutila, maalauksia 8.11. asti. Galleria 12: Greta Aulis muistonäyttely, Jussi Aulis veistoksia 8.11. asti. Kuopion Muotoiluakatemia (Piispank.8): Kirkkotekstiiliviikko 16. 22.11. Kirkkotekstiiliseminaari 18.11. VB-valokuvakeskus, Markus Henttonen: Night Time Stories 16.10. 22.11. Yöllisiä Kuopion taidemuseo Kaamoksesta valoon Sähköä ilmassa 2 avautuu 17.11. taidemuseossa Ilkka Halso. Museum 1, 2003. Kuopion taidemuseon kokoelma. kaupunkikuvia maailmalta. Kirjanpitotoimisto Anna Korhonen (Puijonk.9 a 6, 2 krs.): Pintoja pitkin Seiniä päin, Johanna Katariina Väisäsen valokuvia 30.11. asti ma pe 9 17. Kuopion kaupungintalo, Tulliportink.31: Taidetujaus lapsille ja nuorille 14.11. klo 11 15, vapaa pääsy; Ikääntyvien yli- opiston luento, Dosentti, FT Tellervo Krogerus: Elämäkerta ja omaelämäkerta tapaus Matti Kuusi 19.11. klo 13 15. Kino Kuvakukko, Hopeatähti-elokuvakerho: Elämä kierrättää 10.11. klo 13. Keskusteluvieraana Joensuun Hopeatähti-kerhon vetäjä Mikko Varis. Kansallisen AV-Arkiston sarja: 9.11. Muukalainen Harlemissa (K7); 16.11. Amfibiomies (S) klo 19. Finnkino: mm. Michael Jackson`s this is it (S) klo18 20.15, la su myös15.45; Fame (K7) klo17.45. Kuopion kaupunginteatteri: Rakkaat Rissaset -musiikkinäytelmä, Vaarallisia suhteita, Neiti Julie, Lakanasiivet ja Tirlittan. Ensi-illat: Vaimoni Maurice 11.11. klo 19; Lapin kesä 12.11. klo 19.15 Aula: Lausuntataiteilija, ohjaaja Sina Kujansuu ja muusikko Tomi Tolvanen esittävät Eeva-Liisa Mannerin runoja 5.11. klo 19; Suomen Kansallisoopperan vierailu Pappa Bach, libretto Esko-Pekka Tiitinen, ohjaus Jukka Rantanen 17.11. klo 18. ja 18.11. klo 12. Kuopion Musiikkikeskus, Konserttisali, Kamarimusiikkisali ja Valohalli: Nuori soittaa! -tapahtuma 11.11. 14.11. www.musicedu. com Käsikellojen juhlaa, Käsikellokuoro Dolcen 10-vuotiskonsertti su 15.11. klo 16 (vapaa pääsy).
Kättä päälle Lupaan yhden hyvän teon tai päätöksen kuopiolaisten lasten hyväksi. Johanna Rusanen. Atso Almila. Näin lupaavat kapellimestari Atso Almila, Kalpa Hockey Oy: n puheenjohtaja Sami Kapanen, Terve Kuopio hankkeen ohjelmajohtaja Petri Kervola, tuomiorovasti Ilpo Rannankari, oopperalaulaja Johanna Rusanen, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Leila Savolainen sekä Savon sanomien päätoimittaja Jari Tourunen. Julkisesti itse kunkin lupauksenanto kuullaan Lapsen oikeuksien 20 -vuotisjuhlassa sunnuntaina, Lapsen oikeuksien päivänä 22.11. klo 16 Tuomiokirkossa. Tuolloin kaikissa Suomen tuomiokirkoissa järjestetään Kättä päälle -tapahtuma. Kampanjan tavoitteena on lapsiystävällisemmän Suomen rakentaminen. Ensimmäiset Kättä päälle - sopimukset ovat tehneet arkkipiispa Jukka Paarma ja puhemies Sauli Niinistö. Kättä päälle - kampanjan pohjana toimii YK: n Lapsen oikeuksien sopimus, jonka hyväksymisestä on kulunut aikaa 20 vuotta. Viime keväänä alkanut Kättä päälle - kampanjan tavoitteena on saada mahdollisimman monta lapsen ja aikuisen tekemää sopimusta, joiden sisältä nousee lapsen maailmasta: kotiintuloajoista, lomien vietosta, kohtaamisesta tai turvallisuudesta. Pääviestinä on se, että lapsella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi, oikeus saada huomiota ja tulla kohdatuksi arvokkaana ja tasaveroisena ihmisenä. Kuolleita Ahkera uranuurtaja Ladun aukaisijan työ on yhtaikaa haasteellinen ja rankka. Kun toimittaja Marjatta Viinikainen vuonna 1972 tuli Kuopion seurakuntien tiedotussihteeriksi, hän oli tehtävässä ensimmäinen. Umpihankeen ei tarvinnut lähteä. Kirkko ja Koti oli jaettu kuopiolaisiin koteihin vuosikymmeniä, mutta tehtävän päätoiminen haltuunotto vaati uudet pelisäännöt. Kirkko ja Koti - lehden toimitustyön lisäksi yhden naisen konttorille sälyttyi tehtäviä, joiden rajaamisesta ei tuona aikana puhuttu. Työnkuva liikkui lähetin tehtävistä kirjoituskoneen nauhan hankkimiseen, juttujen kirjoittamisesta oikolukemiseen. Päivät olivat pitkiä. Normaalin työpäivän ja pienen levon jälkeen Marjatan työpäivät usein jatkuivat illalla, vaikkapa seurakuntien toimintakertomusta kooten. Hän oli ahkera selviytyjä. Ammatilliset eväät hän oli hankkinut Pieksämäen Sanomissa sekä Savo - lehdessä Kuopiossa. Päätoimittaja, rovasti Markku Elonheimon tuki työssä oli hänelle tavattoman merkittävää. Elonheimon oli määrä siunata Marjatta haudan lepoon, mutta taivaallisella vuorolistalla oli toisenlainen järjestys. Valokuvat vuosien varrelta kertovat: tässä ilakoimme sisareni syntymäpäivillä Hollolassa, tässä nostamme maljaa jouluaterialla Satamakadun kodissa, tuossa mustissa mekoissamme Nurmeksen kappelissa äidin hautajaisissa. Luontevasti Marjatta sukelsi myös perheemme ystäväksi. Marjatta Viinikainen oli sosiaalinen ja tarinoiden ystävä. Perhejuhlissa sisarusparvemme oli hänen riemukas kuulijakuntansa. Iltatarinat viipyilivät sota-ajan arvokkaista lottakokemuksista oman elämän liäkärjuttuihin. Päivitimme, mitä lääkäri oli sanonut, hätistimme luulotaudit ja nauroimme kaikki vaivat tuonnemmaksi. Marjatta oli elämän seikkailija ja riemukas humoristi, toisaalta maailman ja sen ihmisten kirkasnäköinen tarkkailija. Ehkäpä siksi hänen syvimpään sisimpäänsä oli vaikeaa löytää tietä. Loppua kohti piiri pieneni. Jari Tourunen. Sami Kapanen. Haastekampanjan on ideoinut Seurakuntien lapsityön keskus. Tuomiokirkon juhla alkaa Perheen pyhäpäivän hartaushetkellä. Kuopion nuorisokuoro laulaa. Tiedotussihteeri Marjatta Viinikainen 9.9. 1921 19.10.2009 Sairaudet tekivät kepposiaan. Aina omillaan pärjäävän oli vaikeaa ottaa vieraakseen avuttomuutta, ja vetäytyminen oli hänen tapansa mennä suojaan. Kun elämä supistui sairaalan sängyn kokoiseksi, elämän ja kuoleman välitilaan, oli armollista päästä pois. Työn jälkeen kuuluu lepo ja juhla Jumalan kansan sapattijuhla. Lahja Pyykönen Varaa oma aikasi p. 050 339 4250 PERHEOIKEUDEN LAKIASIAT esim. perusmuotoinen avioehto, testamentti, perunkirjoitus 200-300 + kulut + alv 22 % Asianajotoimisto Kalevi PitkänenOy Puistokatu 6, 70110 Kuopio, puh. 017-282 2211 faksi 017-282 3101, www.kalevipitkanen.com, aatsto@kalevipitkanen.com 5 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Aki Pärnänen Pohjolankatu 26 A 28, Kuopio p. 017-262 8000 HammasProteesit Uusien valmistus Tiivistyspohjaus, Korjaus Anna lahjakortti! Marttojen kotiapu On joulusiivousten aika! Heimosen Kukkakauppa Ruotsinkatu 54, Niirala p. 2820 678 MA-PE 9-17, LA 8-13 Keskus-Kukka ja Hautauspalvelu Käsnänen Ky Toritie 10, Siilinjärvi p. 4624 260 MA-PE 9-18, LA 8-15, SU 10-15 Maaninka p. 3811 449, 0400-571 327 MA-PE 9-16.30, LA 9-13, SU ITSEPALV. Kodin Kukkapalvelu Kuninkaankatu 26, keskusta p. 2612 438 ARK. 9-17, LA 9-14 www.kodinkukkapalvelu.fi Kukka-Hanski Kauppahalli p. 2626 221 MA-PE 8-17, LA 8-15 Kukka ja Sidonta Floretta Ky Kauppakatu 63, keskusta p. 2811 655 MA-PE 9-18, LA-SU 9-15 www.fl oretta.fi Kukka ja hautauspalvelu Rosanna Puijonkatu 17, keskusta p. 2611 456, 0400 945 919 MA-PE 9-18, LA 9-15 www.kukkajasidontarosanna.fi Kukka-Lunaria Oy Kuninkaankatu 22, keskusta p. 2811 661 posti@kukkalunaria.fi MA-PE 9-17, LA-SU 9-14 Kukkanen K-Citymarket, kauppakeskus p. 3613 802 MA-PE 9-20, LA 9-18 K-Citymarket, Päiväranta p. 3633 288 MA-PE 9-20, LA 9-18 Linja-autoasema p. 2616 196 JOKA PÄIVÄ 8-19 Kukka-Sokos Haapaniemenkatu 24-26, keskusta p. 192 844 MA-PE 9-21, LA 9-18, SU 12-18 Neulamäen Kukkapaja Oy Yrittäjäntie 10 p. 283 2711 ARK. 9-18, LA-SU 9-15 Puijonlaakson Kukkakauppa Mailatie 2 p. 2820 858 MA-PE 10-17, LA 9-14, SU 10-14 Tarhurin Kukka ja Sidonta Männistön Ostoskeskus p. 2622 821 MA-PE 9-17, LA-SU 9-15
Hy vä k ysymys Lähetä tälle palstalle hyvä kysymys. Etsimme siihen vastauksen. Osoite on kirkkojakoti@evl.fi tai Kirkko ja Koti PL 1064 70101 Kuopio. Voiko kirkon työntekijä kuulua vapaamuurareihin? Kyllä voi. Vapaamuurarit eivät ole uskonnollinen järjestö eikä liike tunnusta mitään omaa jumaluutta. Vapaamuurarilta kyllä edellytetään uskoa korkeimpaan olentoon tai yhteen jumalaan, mutta kukin saa määritellä jumalansa itse. Siksi kristitty voi ilmoittaa sitoutuvansa kirkon opettamaan Jumalaan. Lisäksi liikkeen skandinaavinen haara suhtautuu erityisen myönteisesti kristinuskoon. Vapaamuurarit ovat sitoutuneet korkeaan moraaliin. He korostavat ihmisarvoa, suvaitsevaisuutta, persoonan kehittämistä, veljeyttä ja kaikkiin ihmisiin ulottuvaa rakkautta. Järjestönä vapaamuurarit osallistuvat monenlaisiin hyväntekeväisyyshankkeisiin. Tältä osin sen arvot tulevat lähelle kristinuskoa. Kristityt ovat silti suhtautuneet epäluuloisesti liikkeeseen. Katolinen kirkko tuomitsi sen 1700- ja 1800 luvuilla sen humanististen ja deististen opetusten tähden, mutta on lieventänyt kantaansa 1900-luvulla vapaamuurarien kanssa käydyn dialogin seurauksena. Vapaamuurarit ovat painottaneet, etteivät heidän rituaalinsa ole uskonnonvastaisia eivätkä muutenkaan eettisesti kyseenalaisia. He eivät ole salaseura, vaan seura jolla on salaisuuksia. Salassa pidettävät asiat ovat sopusoinnussa liikkeen arvopohjan ja uskonnollisesti neutraalin perushengen kanssa, joten ne eivät loukkaa kristityn uskomuksia millään tavalla. Liikkeen mahdollinen deistinen korostuskaan ei ole kristitylle ongelma, sillä suvaitsevaisuuden arvonsa nojalla se antaa tilaa myös kristilliselle katsomukselle. K auneint a Kuopiossa Kivisilta ja kirkko Muutimme Riistavedelle kolmisenkymmentä vuotta sitten. Jo tulomatkalla silmät nauliutuivat ihanaan, pieneen kivisiltaan, ja heti sen jälkeen harjulla honkien keskellä tien vieressä kohoavaan valkeaan kirkkoon. Ensimmäinen kivisilta on rakennettu jo 1860 -luvun alkupuolella. Usein muunnellulta sillalta saa ihailla yhtä kauneimmista savolaisista maisemista Hätilänsalmen, Kuukanselän ja Melaveden tarjotessa parastaan. Kirkon viertä kävellessä askel pysähtyy: harjun kylki putoaa runsaasti alas. Oikealla, käden ulottuvilla kirkon valkea seinä, toisella puolen huikaiseva näky kimmeltävälle järvelle. Osasivat entisajan ihmiset valita kirkon paikan. Tähän Syrjätaipaleen harjulle kohosi Eino Pitkäsen suunnittelema pyhäkkö vuonna 1934. Kirkkopihassa kukkien keskellä on yksi Suomen suurimmista kirkonkelloista. Se on valettu Pietarissa vuonna 1914. Harjun toisella laidalla on hautausmaa. Nukkuvien rauhaa suojelee Johannes Haapasalon veistämä sankaripatsas, Siunaava enkeli. Luojan ja ihmisen muovaama kauneus Riistaveden kirkon ympärillä täyttää ilolla. Kiitollisena voi yhtyä ison kirkonkellon sanoihin: Veisatkaa Jumalallemme, veisatkaa kuninkaallemme, veisatkaa. Helinä Schroderus Kari Kuula teologian tohtori Eila Pitkänen on Kuopion seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Riistavedeltä. Seuraavan paikan valitsee Riistaveden seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Keijo Weman. Selvät sävelet Ehkäisevän päihdetyön viikko Selvät sävelet kestää ensi sunnuntaihin saakka. Mukana on lähes parikymmentä eri järjestäjää. Yksi on Kuopion A-kilta, jonka avulla Tapani Vilokki pääsi eroon pitkäaikaisesta ja ajoin rajustakin päihteiden käytöstä. Nyt parasta janojuomaa on mehu. Mistä alamäki alkoi? Juomiseni alkoi vähän yli kolmekymppisenä. Ympärillä oli aina porukkaa, jotka käyttivät alkoholia. Aluksi se oli kavereiden kanssa tissuttelua. Yhtään työpaikkaa en ole viinan takia menettänyt. Eläkkeelle jouduin parikymmentä vuotta sitten, kun selkä petti ja vei työkyvyn. Kärsivätkö perhesuhteet? Nuoruuteni avioliitto solmittiin presidentin luvalla. Toisen vaimon kanssa menin uudelleen vihille 17 vuoden eron jälkeen. Neljä vuotta ehdimme olla yhdessä. Hän kuoli syöpään vuonna 2000. Viiteen lapseeni ja lastenlapsiini ei ole yhteyksiä. Sota-ajan rauhaa Sirpa Kähkönen voitti Mustat morsiamet -kirjallaan Savonia-palkinnon 1999, mutta vasta Lakanasiivet nostivat hänet lentoon. Kuopio-sarjassa ovat ilmestyneet myös Rautayöt sekä Jään ja tulen kevät. Yhdenpäivän romaanissaan Neidonkenkä Kähkönen kertoo kesäkuun 9. päivän tapahtumista 1942. Juho ja Saaralotta aloittavat tarinan, mutta mukaan marssii väkeä koko ajan lisää. Puupohjakengät kopisevat ja varpuluudat suihkivat katukiveyksellä. Elämänkuhina täyttää kaupungin. Jos henkilömäärä eksyttää, lukuvauhtia voi hakea Kuopion kaupunginteatterin Lakanasiivetesityksestä. Saaralotta vaikuttaa entistä reppanammalta. Mizzin tyttö kuvittelee basisti-kallea isäkseen. Mizzi häipyi, mutta kirjailija rakentaa uuden tuttavuuden. Marieke Candrix, lehtinainen Belgiasta, ihmettelee kaupungin rauhaa, vaikka on sota. Saksalaisten määrä kaupungissa hämmästyttää. Ja äidit ovat huolissaan tyttäristään. Venäläisten sotavankien kohtalo surkeissa pahviparakeissa on kuvottavan realistinen kuvaus. Näinkö omiammekin vierailla mailla kohdeltiin. Hovimestari Karlssonilta sota vie ystävän. Amuletti kädessään hän hautaa haaveensa suurkaupungista, jonne he aikoivat solahtaa ikävien katseitten alta. Niukkuuden aikaan leivän teko on harras toimitus. Kasvimaalta kitketään savikat soosin aineeksi. Juho pääsee oppikouluun ja ukki tarjoaa oikeat kahvit sen kunniaksi. Arvin kanssa kieloja kerätessään Juho kertoo neidonkengästä, jonka v i i k o n v a s t a a j a v i i k o n v a l i n t a hän uskoo vielä löytävänsä Puijon metsistä. Sirpa Kähkönen, Neidonkenkä, 358 s., 29,95 e., Otava 2009. Pidä päiväsi! Pohjoisen papin, sairaalateologi Niilo Rauhalan (s.1936) runotuotanto on runsas ja puhutteleva. Sana koskettaa sanaa -kokoelmassa ihmisen ja luonnon kuvat kasvavat runoiksi, joihin on hyvä ja helppo pysähtyä. Tunnelmat vaihtuvat lauantaisaunan jälkeisestä hellästä yhdessäolosta taloa natisuttavaan myrskyyn. Sanat kuljettavat mukanaan tunteita. Kaunis lause aalto, veden lintu valo siivissään. Runoissa puhuu pastorin ääni, joka panee miettimään päivän puheenaiheita: Miksi herättäisin henkiin sen, Mikä sai sinut kääntämään suuntaa? Muuta mahdollisuutta ei ollut. Jouduin monien vaiheitten jälkeen asunnottomaksi ja majailin 7 kuukautta ensisuojassa. Pari vuotta sitten sain tämän Sirkkulanpuiston tukiasunnon. Sekään ei vielä pysäyttänyt kun huoneissa juominen on sallittua. Viimeisin raju ryyppäämisputki alkoi viime vappuna. Taju lähti, eivätkä jalat toimineet. Herättyäni sairaalassa lääkäri kyseli, kuka on lähin omainen. Säikähdin ja ajattelin näinkö alhaalla olen, tätäkö haluan. Mikä raitistumisessa on elinehto? Oma luja tahto olla raittiina. Toiset eivät voi sitä puolestani tehdä. Kukaan ei uskonut raitistumiseeni. A-killasta sain tukea, jota tarvitsin. Nyt uskallan puhua rehellisesti ja auttaa toisia. Minuun luotetaan ja valittiin äskettäin A-killan hallitukseenkin. Mitä kadut? Etten aikaisemmin pystynyt raitistumaan. Otollisia tilanteita ja tukijoita oli. Taloudelliset menetykset kaduttavat. Kun rahaa oli - sitä myös meni. Miltä tulevaisuus näyttää? Pärjään mukavasti ja nautin elämästä. Olen saanut todellisia ystäviä ja päässyt eroon selkääntaputtelijoista. Teksti ja kuva Hilkka Sipilä / joka ei jaksa enää katsoa, / mistä on tullut. Runoilijan äänessä on myös huumoria. Rauhalan pohdinta eläkepapeista on hauskaa ironiaa. Hyväkuntoisia eläkepappeja kun on yhä enemmän. Taitavat he vielä jopa nauttia elämästään. Armollisiakin sanoja Rauhalalla riittää. Hän kirjoittaa, että meillä on oikeus kompastua, kunhan nousemme ylös. Pidä päiväsi -sanoilla tervehdykseen vastaavan äkäpussin voi kohdata kaupassa. Vetäytyminen on viisautta, sanoo Rauhala. Ja runoilija kirjoittaa maailman ylätasanteella sanoja pieneen ruutuvihkoon. Rauhalan 20. kokoelman luettuani yhdyn runoilijan sanoihin: Sen läpi kuljin, ja lapsen mieli / kurottautui minua kohti. Niilo Rauhala: Sana koskettaa sanaa, 104 s., 22,95 e., Otava 2009. Ritva Kolehmainen