Kannus. Kuntaraportti

Samankaltaiset tiedostot
Espoo. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Liminka. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Kaarina. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Harjavalta. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ulvila. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Parkano. Kuntaraportti

Transkriptio:

Kannus Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry, N=215 Kunta, Kannus, N=8 2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3

Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 6,6 2014 5,6 Kunta 50 ALUE 2016 6,7 2014 6,5 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 9 10 2014 6,6 6

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Keski-Pohjanmaa, N=215) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue 6,7 6,7 Kalajoki Nivala Ylivieska Toholampi Haapajärvi Kannus Kokkola Reisjärvi Kaustinen Pietarsaari Veteli 5,4 5,7 7,5 7,5 7,2 7,0 6,6 6,6 6,5 6,4 6,3 7

Mittariston koonti osa-alueittain (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 29 43 50 50 50 50 14 14 4 5 6 7 8 9 10 6,3 6,6 6,7 6,1 6,5 6,5 6,5 6,6 6,7 6,6 6,9 6,8 6,0 6,4 6,3 6,8 6,7 6,7 6,6 6,7 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10

Mittariston koonti osa-alueittain (Kannus, N=8) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 6,3 7,1 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 5,7 6,1 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6,5 6,7 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka 6,0 5,9 6,6 6,7 2016 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 5,9 6,8 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,6 6,4 9

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 43 43 14-0,3 0,0 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 57 14 29-0,3-0,2 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 14 29 43 14-0,4 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 29 43 29-1,0-0,3-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 62-0,4-0,3-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta -0,4-0,5-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä -0,3-0,3-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa -0,4-0,3-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max 0,0 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 50-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 50 0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 50 0,0 0,4 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 62 0,1 0,4 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 62 0,3 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin -0,5-0,2-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 50 75-0,4-0,3-0,4-0,3-0,4-0,5-0,5-0,5-0,6-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4 0,4 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 62-0,2-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 50-0,5-0,2-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 50 0,0 0,0 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 14 14 43 29-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Kannus, N=8) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 0,1 0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 62-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 62-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 75-0,3 0,0 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Kannus, N=8) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan hankintapolitiikka Koulutus ja osaaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Kunnan viestintä ja tiedottaminen 50 40 41 50 34 34 43 46 27 23 23 30 62 69 73 Kunta Alue Koko maa

Tausta-aineistoa

Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27

Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28

Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (0 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30

Yritysten henkilöstö 35% % Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 2 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (0 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31

Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (0 hlöä) 167 mrd Yhteensä 5 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32