Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2015 ja kehitysmahdollisuudet Esa Storhammar
Sisällys Kuviot ja taulukot... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Taustaa... 2 1.2 Talousnäkymät 2015... 2 1.3 Tavoitteet... 2 1.4 Toteutus... 2 2 Jyväskylän seudun elinkeinorakenne... 4 2.1 Jyväskylän seudun toimialojen osuudet 2000 2013... 4 2.2 Jyväskylän seudun tuotannon kasvu shift-share-analyysi... 8 2.3 Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan kehitys 2005/2010 2015... 9 3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä yrityshaastattelut... 13 3.1 Yritystoiminnan kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät... 13 3.2 Yritysten lähivuosien kehitysnäkymät... 14 3.3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä... 15 4 Lopuksi... 17 Lähteet... 18 Liitteet... 19
Kuviot ja taulukot Kuvio 1 Toimialojen tuotannon osuudet Jyväskylän seutukunnassa 2000 2013 Kuvio 2 Teollisuustoimialojen tuotannon osuudet yksityisen sektorin tuotannosta Jyväskylän seutukunnassa 2000 2013 Kuvio 3 Jyväskylän seudun jalostuksen toimialojen sijaintiosamäärät ajanjaksolla 2000 2013. Kuvio 4 Päätoimialojen liikevaihdon kehitys ajanjaksolla 2010 2015/ensimmäinen neljännes, 2010=100. Kuvio 5 Päätoimialojen henkilöstömäärän kehitys ajanjaksolla 2010 2015/ensimmäinen neljännes, 2010=100. Kuvio 6 Päätoimialojen liikevaihdon osuuksien kehitys ajanjaksolla 2005 2014 Taulukko 1 Jyväskylän seutukunnan toimialojen tuotannon kasvu 2009-2012, shift-shareanalyysi, milj. 1
1 Johdanto 1.1 Taustaa Vuonna 2009 alkanut talouden taantuma vaikutti voimakkaasti maihin, joiden talouden riippuvuus investointitavaroiden viennistä ja maailmanlaajuisista tuotantoverkostoista oli suuri. Tällaisia ovat erityisesti korkean teknologian tuotantoon erikoistuneet maat, jollainen Suomikin oli. Selvitykset osoittavat, että talouskriisi vaikutti voimakkaammin sellaisten toimialojen tuotantoon ja ulkomaankauppaan, joiden toimintatapaa voidaan kuvata verkostomaiseksi. Kerrannaisvaikutukset tällaisilla toimialoilla ovat suuret, mikä näkyy talouden kasvuvaiheessa keskimääräistä nopeampana kasvuna ja kriisin koittaessa tavallista nopeampana kansainvälisen kaupan ja tuotannon supistumisena. Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui haavoittuvaksi. Vienti laski voimakkaasti ja tästä seurasi viennistä riippuvien toimialojen tuotannon romahtaminen. Suomen ja (erityisesti) Keski-Suomen toipuminen taloudellisesta taantumasta on ollut hidasta ja vaikeaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat: missä määrin tämä johtuu tuotanto- ja toimialarakenteesta ja se, muuttuiko tuotanto- ja toimialarakenne pysyvästi, ja millaisia ovat tulevien vuosien kasvunäkymät? 1.2 Talousnäkymät 2015 Viime aikojen ennusteissa talouden kehityksestä kuluvana vuonna ja ensivuonna on nähtävissä lievä muutos positiivisempaan suuntaan. Suomen talouden uskotaan kasvavan hiukan kuluvana vuonna edelliseen vuoteen nähden. Myös vuonna 2016 arvioidaan talouden kasvavan. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Ely -keskusten syksyllä julkaisemassa arviossa nähdään Keski-Suomen maakunnan elinkeinotoiminnassa positiivisia merkkejä keskeisten toimialojen osalta. Teknologiateollisuuden viennin kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisesti Valmetin Rautpohjan tehtaan osalta tilanne näyttää uusien tilausten myötä hyvältä. Metsäteollisuuden liikevaihdon hienoisen elpymisen ohella lisäodotuksia alan tulevai- 2
suuteen luo erityisesti Äänekosken uuden tehtaan rakentaminen. Tällä investoinnilla on vaikutusta metsätalouden ja kuljetusten yritystoimintaan ja näiden alojen työllisyyteen. Odotuksia on myös uuden biotuotetehtaan mahdollistamaan jatkojalostustoiminnan osalta. Positiiviset merkit alueen elinkeinotoiminnan elpymisestä usean taantumavuoden jälkeen eivät kuitenkaan ole tuonut helpotusta alueen työttömyyteen, joka on edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää viivettä, joka työllisyyden muutoksissa näkyy talouden kääntyessä laskuun tai kasvuun. 1.3 Tavoitteet Tarkastelun kohteena on Jyväskylän kaupungin ja sen lähialueiden elinkeinorakenteen kehitys 2000 2014. Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat alueen toimialarakenteen ja yritysrakenteen muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät. Selvityksessä analysoidaan seutukunnan elinkeinotoiminnan kehitysnäkymiä ja yritystoiminnan tilaa, kilpailuasemaa ja muutosta. Vertailu koko maan ja vastaavien kaupunkiseutujen kehitykseen tarjoaa lisäinformaatiota Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutoksesta ja kehitysedellytyksistä. Tavoitteena on tuottaa tilastoaineistoon perustuva analyysi elinkeinorakenteen kehityksestä sekä tämän analyysin ja toteutettavien haastattelujen/kyselyn pohjalta luoda kuva alueen elinkeinorakenteen tulevasta kehityksestä ja kehitysmahdollisuuksista. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa informaatiota, jota voidaan käyttää elinkeinotoiminnan kehittämisen suunnitteluun, seurantaan, ennakointiin ja kehittämistoiminnan päätöksenteon tukena. 1.4 Toteutus Selvityksen aineistona käytetään tilastokeskuksen elinkeinotoimintaa kuvastavia tilastoja kuten yritys-, teollisuus-, toimiala- ja työvoimatilastot sekä Jykesin keräämiä yritystoimintaa koskevia aineistoja. Tilasto ym. kirjallisten aineistojen antamaa kuvaa täydennetään toimeksiantajan kanssa sovittujen yrityshaastattelujen /-kyselyn pohjalta. Haastattelujen pohjalta pyritään saamaan kuva alueen yritystoiminnan tulevasta kehityksestä ja sen edellytyksistä. 2
Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista lasketaan erilaisia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida seutukunnan elinkeinotoiminnassa tapahtuneita muutoksia 2000-luvulla ja erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimialojen osuuksien muutosten lisäksi niille lasketaan sijaintiosamäärät, jotka kertovat alueen toimialojen vahvuutta verrattuna koko maan lukuihin. Tilastoaineistoja analysoidaan myös shift-share-analyysilla, jonka avulla alueiden elinkeinotoiminnan muutokseen vaikuttaneita tekijöitä voidaan eritellä trendikomponenttiin, rakennekomponenttiin ja alue/kilpailukykykomponenttiin. Tilastoaineistojen ja haastattelujen lisäksi hankkeessa seurattiin ajankohtaisia julkistuksia, joissa sivuttiin selvityksen aihepiiriä (suhdanne-ennusteet; taloudellista, alueellista ja toimialojen kehitystä koskevat julkaisut). 3
2 Jyväskylän seudun elinkeinorakenne Tässä luvussa tarkastellaan Jyväskylän seudun toimialarakenteen muutoksia tilastokeskuksen tilastojen pohjalta: aluetilinpidon toimialatilastot, suhdannepalvelun alueelliset kehitystrendit. 2.1 Jyväskylän seudun toimialojen osuudet 2000 2013 Toimialojen osuudet ja niissä tapahtuneet muutokset kuvaavat elinkeinorakenteessa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Kuviossa 1 on esitetty toimialojen osuudet Jyväskylän seudun bruttotuotoksesta. Merkittävin muutos toimialojen osuuksissa on metalliteollisuuden osuuden huomattava lasku 2000-luvun alun reilusta 25 prosentista alle 15 prosenttiin. Metalliteollisuuden tuotannon määrässä tapahtui laskua jo vuosien 2003 2005 aikana, mutta tuotanto kääntyi hetkellisesti nousuun vahvan kasvun vuosina 2006 2008. Julkisen sektorin osuus on tarkastelujaksolla kasvanut noin 2 prosenttiyksikköä ja palvelut kaikkiaan noin 7 prosenttiyksikköä. Tosin sanoen niin yksityisten kuin julkisten palvelujen osuus tuotannosta on kasvanut jalostuksen osuuden pudotessa seutukunnan tuotannosta. Selkeimmin osuuttaan palveluissa ovat kasvattaneet kiinteistö- ja yrityspalvelut sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kiinteistö- ja yrityspalvelujen toimiala on pääosin yksityisiä palveluja (noin 90 %) ja terveys- ja sosiaalipalvelut puolestaan julkisia palveluja (noin 75 %). Yksityiset palvelut ovat kasvaneet myös terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla ja kasvattanut hiukan osuuttaan alan palveluista. Teollisuustoimialojen osalta kehitys näkyy selvemmin kuviossa 2. Metalliteollisuuden osuus yksityisen sektorin tuotannosta on laskenut tarkastelujaksolla yli 30 prosentista noin 15 prosenttiin. Saman ajanjakson aikana muu teollisuus osuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi, noin 6 prosentista reiluun 10 prosenttiin. 4
Osuus, % 30 Toimialojen osuudet bruttotuotoksesta 2000-2013, Jyväskylän seutukunta 01 Maatalous ja metsästys 02_03 Metsätalous ja kalatalous 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 25 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 20 41_43 Rakentaminen 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 49_53 Kuljetus ja varastointi 15 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 10 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. (681+68209+683+69_82) 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 5 85 Koulutus 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 97_98 Kotitalouspalvelut Kuvio 1 Toimialojen tuotannon osuudet Jyväskylän seutukunnassa 2000 2013 5
Osuus, % 35 Teollisuustoimialojen osuudet yksityisen sektorin tuotannosta 2000-2013, Jyväskylän seutukunta 30 25 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 20 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 15 10 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 2 Teollisuustoimialojen tuotannon osuudet yksityisen sektorin tuotannosta Jyväskylän seutukunnassa 2000 2013 Sijaintiosamäärät kertovat toimialojen merkittävyydestä ja niiden kehityksestä koko alaan verrattuna. Sijaintiosamäärän arvo 1 kertoo toimialan alueella olevan tuotannoltaan samaa tasoa kuin valtakunnallisesti: yli yhden arvot merkitsevät sitä, että toimialan osuus alueen tuotannosta on korkeampi kuin koko maassa ja alle yhden arvot puolestaan osoittavat toimialan osuuden olevan alempi kuin koko maassa. Muutokset sijaintiosamäärissä osoittavat, miten toimialojen osuus alueella muuttuu verrattuna koko maassa tapahtuneeseen osuuden muutokseen. 6
Sijaintiosamäärä 1,6 Jalostuksen sijaintiosamäärät 2000-2013, Jyväskylän seutukunta (1=osuus sama kuin koko maassa) 1,5 1,4 1,3 1,2 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 41_43 Rakentaminen 0,5 0,4 0,3 0,2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 3 Jyväskylän seudun jalostuksen toimialojen sijaintiosamäärät ajanjaksolla 2000 2013. Sijaintiosamäärät kertovat osin samaa tarinaa kuin toimialojen osuudetkin. Uuden ulottuvuuden luvut tuottavat sen suhteen kuinka vahva toimiala on alueella verrattuna koko maahan. Metalliteollisuuden tuotannon lasku on merkinnyt alan suhteellisen merkittävyyden laskua sijaintiosamäärän putoaminen noin 1,2 tasosta (korkeimmillaan yli 1,5) alle yhden (noin 0,9). Metsäteollisuutta seudulla on alun perinkin ollut vähemmän kuin maassa keskimäärin ja 2000-luvun aikana toimialan sijaintiosamäärä on lähes puoliintunut tarkastelujakson viimeisinä vuosina alan osuus on ollut hieman nousussa. Muun teollisuuden vahva nousu on kasvattanut näiden alojen osuuden lähemmäs maan keskiarvoa. Rakentaminen ja elintarviketeollisuus ovat seudulla voimakkaampia kuin koko maassa. 7
2.2 Jyväskylän seudun tuotannon kasvu shift-share-analyysi Shift-share-analyysin avulla tarkastellaan alueellista kehitystä suhteessa valtakunnalliseen kehitykseen. Analyysin avulla voidaan arvioida alueiden elinkeinotoiminnan muutokseen vaikuttaneita tekijöitä: missä määrin toimialojen kehitykseen vaikuttaa yleinen trendi ja missä määrin kehityksen takana on rakenteelliset tai alueelliset tekijät. Tarkastelun ongelmana voidaan pitää sitä, että koko maassa tapahtunut kehitys 2008/2009 alkaneen laman aikana on ollut varsin heikkoa merkittävimmillä toimialoilla. Nämä suuret toimialat ovat olleet myös Jyväskylän seudulla vahvoja. Vertailut muiden vastaavien kaupunkiseutujen tuloksiin lisää mahdollisuuksia tulosten tulkintaan. Taulukko 1 Jyväskylän seutukunnan toimialojen tuotannon kasvu 2009-2012, shift-shareanalyysi, milj. Toimiala Komponentit Kansantalous milj. Rakenne milj. Alue milj. 01 Maatalous ja metsästys 0 4-5 02_03 Metsätalous ja kalatalous 0 0-2 10_12 Elintarviketeollisuus ym. -1 1 11 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen -1 13-84 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -5-150 -331 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -2 85 311 41_43 Rakentaminen -3-38 -104 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -2-20 -38 49_53 Kuljetus ja varastointi -1 16-9 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta -1 0 2 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu -2-32 -15 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0-4 -8 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -2 6-10 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... (681+68209+683+69_82) -2 19 67 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -2-36 -4 85 Koulutus -2-18 9 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut -3 33-24 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -1-1 -14 97_98 Kotitalouspalvelut 0 0 0 Yhteensä -31-123 -247-0,31-1,23-2,47 8
Analyysin tuloksiin vaikuttavat valitut ajanjaksot, jotka tuottavat hieman erilaiset tulokset eri komponenttien vaikutuksesta alueen toimialojen kehitykseen. Aikavälillä 2005 2012 Jyväskylän seutukunnan rakenne ja aluekomponentit ovat positiivisia tosin merkittävin selittäjä kehitykselle on talouden yleinen kehitys (liitetaulukko 1). Huomattava seikka myös tältä ajanjaksolta on suurten teollisuustoimialojen negatiiviset luvut niin rakenne- kuin aluekomponentin osalta. Taulukossa 1 on esitetty Jyväskylän seutukunnan shift-share-analyysin tulokset ajanjaksolta 2009 2012. Taantuman ensimmäisten 4 vuoden aikana Jyväskylän seutukunta alueena ei ole tarjonnut talouden kasvulle positiivista vaikutusta. Alueen vahvojen toimialojen rakenne- ja alue-/kilpailukykykomponentit ovat selvästi negatiivisia, mikä näkyy myös alueen koko talouskehitystä kuvastavissa tuloksissa. Kun otetaan huomioon koko maassa tapahtunut kehitys, voidaan analyysin tulosta pitää jopa saatuja lukemia huonompana. Vertailut muiden kaupunkikeskusten tuloksiin (Liitetaulukot 2 4) vahvistavat osin kuvaa alueen toimialarakenteen ja kilpailukyvyn heikkoudesta tarkastelujaksolla. Seinäjoen ja Kuopion alueiden kehityskuva tällä ajanjaksolla on selvästi positiivisempi. Vaasan seudun osalta on nähtävissä samanlaiset ongelmat kuin Jyväskylän seudulla. Vuoden 2013 jälkeen tapahtunut kehitys voisi antaa toisenlaisen kuvan alueiden taloudellisesta kasvusta. Tätä näkemystä tukee ennen kaikkea tiedot Jyväskylän ja Vaasan vahvojen yritysten elpymisestä viime vuosina. 2.3 Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan kehitys 2005/2010 2015 Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat seudun päätoimialojen (teollisuus, rakentaminen, kauppa ja muut palvelut) kehitystrendit tarjoavat mahdollisuuden tarkastella alueen elinkeinotoiminnan viimeaikaista kehitystä, aina tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka. Tässä kappaleessa tarkastellaan liikevaihdon ja henkilöstön kehitystrendejä vuosina 2010 2015 ja lisäksi liikevaihdon euroestimaatin (lähde Keski-Suomen liitto) avulla päätoimialojen osuuden muutosta ajanjaksona 2005 2014. 9
Indeksi Liikevaihdon kehitys päätoimialoittain 2010-2015, Jyväskylän seutu (2010=100) 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 A-X Kaikki toimialat C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) 80 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4 Päätoimialojen liikevaihdon kehitys ajanjaksolla 2010 2015/ensimmäinen neljännes, 2010=100. Liikevaihdon kehitys vuodesta 2010 on ollut muiden kuin teollisuuden osalta positiivista. Voimakkaimmin kasvua on tapahtunut rakentamisessa ja muissa palveluissa. Tukku- ja vähittäiskauppa on ollut 2011 lähtien melko samalla tasolla. Teollisuuden liikevaihdon kehityksessä on havaittavissa käänne positiiviseen suuntaan viime vuonna (2014). Positiiviset uutiset teollisuuden tilauksista viime ja tänä vuonna alkavat näkyä toimialan liikevaihdon kasvutrendissä. Keski-Suomen aikajana 3/2015 osoittaa, että keskeisten teollisuusalojen, teknologia- ja metsäteollisuus, positiivinen kasvu on jatkunut myös 2015 toisella neljänneksellä. Myös rakentamisen ja palveluiden toimialojen liikevaihdon kehitys maakunnassa, matkailua lukuun ottamatta, osoittaa positiivista kehitystä. 10
Indeksi Henkilöstömäärän kehitys päätoimialoittain 2010-2015, Jyväskylän seutu (2010=100) 120 115 110 105 A-X Kaikki toimialat 100 95 90 C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) 85 80 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5 Päätoimialojen henkilöstömäärän kehitys ajanjaksolla 2010 2015/ensimmäinen neljännes, 2010=100. Päätoimialojen henkilöstömäärien kehitys tarkastelujaksolla on myös positiivinen, mutta hieman liikevaihdon kasvutrendiä maltillisempaa. Teollisuuden henkilöstömäärä on jopa edelleen laskusuunnassa liikevaihdon positiivisesta käänteestä huolimatta. Syynä tälle on osin luultavasti viive, joka syntyy vajaalla kapasiteetilla toimineen alan päästessä kasvuun. Kyseessä voi olla lisäksi tuottavuuden paranemisen vaikutus teollisuuden työllistävyyteen. Euroestimaattien avulla edellä tarkastelluista kehitystrendiä kuvaavista luvuista voidaan laskea mm. päätoimialojen osuudet ja niissä tapahtuneet muutokset. 11
Osuus, % 40 Päätoimialojen liikevaihdon osuus 2005-2014 Jyväskylän seutukunta 35 30 25 20 15 10 C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Kuvio 6 Päätoimialojen liikevaihdon osuuksien kehitys ajanjaksolla 2005 2014 Kuten aiempienkin tulosten mukaan oli odotettavissa, on teollisuuden liikevaihdon osuus kaikkien alojen liikevaihdosta laskenut selvästi lamaa edeltävistä luvuista: yli 35 % osuudesta alle 25 prosentin osuuteen. Muiden palvelujen osuus puolestaan on kasvanut lähes 5 prosenttiyksikköä. Myös rakentamisen liikevaihdon osuus on noussut selkeästi. Edellä tarkasteltu liikevaihdon kehitystrendi osoittaa, että teollisuuden liikevaihto on kääntynyt kasvuun viime vuonna, mutta aiemman osuuden saavuttaminen vaatisi talouden kääntymistä selvään nousuun ja teollisuustuotteiden viennin palaamista lamaa edeltävälle tasolle. 12
3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä yrityshaastattelut 3.1 Yritystoiminnan kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät Tilastoaineiston antamaa kehityskuvaa täydennettiin yrityshaastatteluilla. Haasteltavat valittiin seudun suurimmista yrityksistä (8 haastattelua) ja lisäksi haastateltiin muutama uusien alojen yritystoiminnassa mukana olevaa henkilöä (3 haastattelua). Tarkoituksena oli saada kuva yritystoiminnan lähivuosien kehityksestä ja sijaintialueen merkityksestä tapahtuneeseen ja tulevaan kehitykseen. Yrityshaastattelujen teemoina olivat: yritysten sen toimialan aiempi ja tuleva kehitys ja siihen vaikuttaneet/vaikuttavat tekijät, Jyväskylän seudun merkitys tapahtuneessa ja tulevassa kehityksessä, Jyväskylän seudun positiiviset ja negatiiviset tekijät yrityksen toiminnan kannalta sekä mahdolliset seudulta puuttuvat asiat, jotka yrityksen toiminnan kannalta olisivat oleellisia (ks. liite 5). Yrityshaastattelujen antama kuva menneestä kehityksestä on hyvin samankaltainen kuin tilastoista voidaan nähdä. Vuonna 2009 alkanut taantuma on vaikuttanut teollisuusyritysten toimintaan voimakkaasti. Teknologiateollisuuden toimiala ei ole vieläkään toipunut romahduksesta. Positiivista on se, että alan suurien yritysten liikevaihto on kääntynyt kasvuun ja yritysten henkilöstön määrä on myös kasvanut. Keskeisenä tekijänä kasvussa on markkinoiden elpyminen. Sijaintialueen vaikutus tapahtuneeseen kehitykseen nähdään hyvin vähäisenä. Yritysten onnistuneet strategiset linjaukset tuotannon uudelleen suuntaamiseen ovat myös toimipaikkojen onnistumisen taustalla. Monitoimipaikkaisissa yrityksissä tehdyillä strategisilla linjauksilla on huomattava vaikutus yksittäiseen toimipisteeseen. Yritysten sijainnilla Jyväskylän seudulla ja niiden aiemmalla kehityksellä voidaan nähdä merkitystä tapahtuneissa muutoksissa. Alueen yritysten aiempi tuotanto/tuotteisto ja alalla kertynyt osaaminen ovat vaikuttaneet seudulla sijaitsevien toimipaikkojen vahvistumiseen. Ohjelmistoalalla talouden lama ei ole vaikuttanut samalla tavalla kuin teollisuudessa. Yritysten liikevaihto on ollut kasvussa kasvua vähän tai kohtalaisesti. Digitalisoinnin tuoma vaikutus heijastuu alan toimintaan. Yrityksien kasvun saavuttamiseksi niissä on jouduttu kuitenkin tekemään muutoksia toiminnassa, tuotteissa ja palveluissa. Jyväskylän seutu tarjoaa 13
osaajia alalle: vahva alan koulutus ja Nokian jättämä perintö. ICT- alan toimijoita alueella on paljon (kriittistä massaa), mistä hyötyvät kaikki alan toimijat. Joidenkin ohjelmistopalveluiden osalta Jyväskylän seutu nähdään vaihtoehtoihin nähden hyvänä ympäristönä vähäisemmän kilpailun vuoksi. Uusien alojen (mm. peliala) historia alueella on lyhyt ja esimerkiksi peliala on vielä lähinnä toiminnan vakiinnuttamisen vaiheessa. Pelialalle uskottavuutta ovat tuoneet alan suuret yritykset, jotka ovat saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Jyväskylässä pelialan infrastruktuurin rakentaminen on aloitettu muutama vuosi myöhemmin kuin kilpailevilla alueilla. Tämä näkyy pelialan yritystoiminnan kehityksessä: yritykset ovat pääosin pieniä, vasta aloittaneita tuotteita rakentavia yrityksiä. Jyväskylän uskotaan tarjoavan alalle suotuisan ympäristön: alalla osaavia ja motivoituneita tekijöitä sekä infrastruktuuri mm. alueen oppilaitokset ja EXPA, Yritystehdas ja GameLab. 3.2 Yritysten lähivuosien kehitysnäkymät Toisena teemana haastatteluissa oli yritysten kehitysnäkymät tulevina vuosina ja kehitykseen voimakkaimmin vaikuttavat tekijät. Vastauksista heijastui suhteellisen positiiviset odotukset lähivuosien kehityksestä. Pidemmän aikavälin kehityksestä sen sijaan vallitsee epävarmuus: muutokset maailmantaloudessa ja sen vaikutukset markkinoilla ovat vaikeita ennakoida. Teknologiateollisuudessa toimivien yritysten odotukset vaihtelevat nykyisen aseman säilyttämisestä reippaaseen kasvuun tulevina vuosina. Pääosin uskotaan yritysten hieman kasvavan nykyisestä seuraavien vuosien aikana. Myös alan työllisyyden voidaan arvioida paranevan, joskaan ei tuotannon kasvua vastaavasti. Markkinoiden kehityksen ohella oleellisena tekijänä kasvussa pidetään kilpailukyvyn säilyttämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Ohjelmistoalalla kasvun uskotaan jatkuvan tulevina vuosina, onhan kyseessä kasvava toimiala. Haastatellut uskovat myös oman yrityksensä pärjäävän myös yrityksessä tehtyjen ratkaisujen vuoksi. Kasvun yksi merkittävä lähde on digitalisoituminen, joka tarjoaa yrityksille kasvun mahdollisuuksia. Kansainväliset markkinat tarjoavat kasvua niille yrityksille, joiden kotimaisen asiakaskunnan keskuudessa kasvupotentiaali jo vähäisempää. 14
Pelialan kehityksen avainasioita ovat osaajien ja yritysten pysyminen Jyväskylän seudulla, rahoittajia ja rahoitusinstrumentteja, kiihdyttämön saaminen alan yrityksille. Tuotteen/yrityksen läpimurto toisi alalle nostetta, jolla olisi merkitystä koko alan kehitykselle. 3.3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä Keskeisenä teemana yrityshaastatteluissa oli seudun tarjoamat mahdollisuudet yritysten kehitykselle ja /tai alueen yritystoiminnan kehitystä haittaavat tekijät. Siitä huolimatta, että sijainnilla ei nähty yleisesti ottaen olevan suurta merkitystä yritysten toiminnalle ja menestykselle, tuotiin haastattelussa esiin asioita, jotka nähtiin alueen eduiksi ja mahdolliseksi haitaksi yrityksen kehitykselle. Positiivisia tekijöitä Kaupungin osalta tärkeänä pidettiin sitä, että se tuottaa hyviä palveluja ja pitää huolta infrastruktuurista. Alueen oppilaitosten merkitys nostettiin esiin ennen kaikkea osaavan henkilöstön tuottajina. Myös yhteistyö oppilaitosten kanssa nähtiin positiivisena asiana. Jyväskylän seutua pidetään vetovoimaisena alueena, jonne saadaan rekrytoitua henkilöstöä myös muualta. Henkilöstön pysyvyys on hyvällä tasolla ja kustannusrakenne tietyiltä osin alempi kuin pääkaupunkiseudulla. Vetovoimaisuus edellyttää jatkossakin kaupungilta hyviä perusja vapaa-ajanpalveluja sekä hyvää asunto-/tonttitarjontaa. Tärkeänä alueellisena tekijänä yrityksille on se, että alueella on saman alan toimijoita, joiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Suurille yrityksille on tärkeää, että alueella on osaavia ja kilpailukykyisiä alihankkijoita etäisyydellä on merkitystä mm. kustannusten ja kontaktien vuoksi. Negatiivisia tekijöitä, puutteita ja kehitettävää Jyväskylän seudun huonona puolena tai kehitettävänä asiana pidetään liikenneyhteyksiä. Lentoliikenteen ongelmat nousivat esiin haastatteluissa. Epävarmuus on osin siirtänyt liikkumista muihin kulkuvälineisiin, lähinnä oman auton käyttöön. Lentoliikenteen säilyminen ja vakiintuminen olisi positiivista yritysten näkökulmasta. Myös muiden liikennemuotojen osalta toivottiin riittävän hyvien yhteyksien saamista ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja (mm. raideliikenteen kalleus tavarakuljetuksissa, valtateiden kunto ja paikallistiestön toimivuus). 15
Vaikka Jyväskylän seudun positiivisena puolena pidettiin alueen vetovoimaa, niin vetovoima huippuosaajien rekrytoimiseksi ei ole ollut riittävän hyvä asuminen, palvelut ja yhteydet pitäisi olla korkeammalla tasolla. Vaikka Jyväskylässä on vahvaa ICT-alan osaamista ja koulutusta, ei Jyväskylällä ole samanlaista alan imagoa kuten Oululla esiin nostettu Kyberturvallisuus edustaa alan näkökulmasta kapeaa erikoissektoria. Koulutusta pidetään alueen vahvuutena, mutta odotukset koulutuksen kehittämiseksi tulivat myös esiin. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön voimistaminen nähtiin tarpeelliseksi, jotta oppilaitokset voisivat vastata tuleviin osaamistarpeisiin. Yrityksissä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet niiden työvoiman osaamistarpeisiin, tulevina vuosina tarvitaan erilaista osaamista ja monialaosaamista aiempaa enemmän. Koulutukselta odotetaan nopeampaa reagoimista yritysten tuleviin tarpeisiin 3 vuotta on liiketoiminnan näkökulmasta liian pitkä aika. Pelialalla puutteena koulutuksessa nähdään graafisen koulutuksen puuttuminen alueelta, myös erikoistunutta businessosaamista tarvittaisiin. Yksittäisinä asioina haastatteluissa tuli esiin tilakysymyksiin liittyvät ongelmat. Tilakysymykset eivät ole hoituneet yhtä hyvin kuin muualla: Jyväskylän rakennuslupien- ja valvonnan byrokraattisuus, tilasopimusten muutokset, rakentamisen ja vuokrien hintataso. Toisaalta tilojen järjestymisen osalta tuotiin esiin myös positiivisia seikkoja. Positiivisten ja negatiivisten asioiden vaakakupissa näyttävät positiiviset asiat painavan enemmän. Negatiivisiksi koetut tekijät eivät ole sellaisia pysyviä asioita/tiloja, joihin ei voisi vaikuttaa ja parantaa aluetta yritysympäristönä näiden mainittujen tekijöiden osalta. 16
4 Lopuksi Tässä selvityksessä on tarkasteltu Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutosta olemassa olevan tilastoaineiston avulla. Jyväskylän seutua yritysympäristönä ja sen yritystoiminnalle tarjoamia hyviä ja huonoja puolia on selvitetty yrityshaastatteluilla. Tilastotarkastelun keskeinen tulos oli alueen teollisuuden osuuden selkeä lasku lamaa edeltävistä vuosista. Kuinka pysyvä teollisuuden osuuden lasku tulee olemaan, riippuu paljon tulevasta talouskasvusta keskeisillä markkina-alueilla. Palaako teollisuuden osuus aiemmalle tasolle on vaikea ennustaa valistunut arvaus on, että ei. Teknologiateollisuuden elpymisen myötä sen osuus voi tulevina vuosina kasvaa, mutta sisällöltään toimiala tulee olemaan erilainen kuin ennen lamaa. Jo tilastot osoittavat positiivisia merkkejä seudun teollisuuden ja yritystoiminnan elpymisestä viime vuosien aikana. Tätä asiaa vahvistavat tehdyt yrityshaastattelut. Merkittävänä asiana yritysten liikevaihdon kääntymisessä nousuun ovat markkinoiden elpyminen ja yritysten tekemät strategiset linjaukset, jotka ovat mm. vaikuttaneet positiivisesti Jyväskylän yksiköiden toimintaan. Seutukunnan osaava henkilöstö on merkittävä tekijä niin yritysten toiminnan uudelleen suuntaamisessa kuin tulevan kehityksen mahdollistavana resurssina. Yrityksissä tapahtuneet muutokset vaikuttavat niiden tarvitsemaan osaamiseen. Jo nyt yritysten työvoimassa on tapahtunut muutoksia ja tulevina vuosina yritykset tarvitsevat lisääntyvässä määrin osaamista, jonka tuottamiseen alueen oppilaitosten toivotaan reagoivan riittävän nopeasti ja joustavasti. Kaiken kaikkiaan yrityshaastatteluiden pohjalta tuli esiin positiivinen vire yritysten lähivuosien kehitysnäkymistä. Kaupungin positiivinen asenne ja aktiivisuus yritystoimintaa kohtaan pidettiin tärkeänä, vaikka alueen merkitys itse yritystoimintaan nähtiin pääosin vähäisenä. Kaupungin roolina pidetään ennen kaikkea hyvien palvelujen järjestäjänä ja infrastruktuurin rakentajana ja ylläpitäjänä. Tästä huolimatta kaupungin aktiivisuus ja vastaantulo yrityksille tärkeissä kysymyksissä nähdään tarpeellisena. 17
Lähteet ETLA (2015) Suhdannne, Vuosikirja 2015:2. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ss. 13 20. Honkatukia, J. & Ahokas, J. & Simola, A. (2014) Kriisin jälkeen Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuosina 2013 2030. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT Tutkimukset 176/2014, Helsinki. Huovari, J. & Jauhiainen, S. & Kerkelä, L. & Esala, L. & Härmälä, V. (2014) Alueiden yritysja elinkeinorakenteen muutos. Työ- ja elinkeinoministerion julkaisuja, Alueidenkehittäminen 13/2014. Keski-Suomen liitto (2015) Keski-Suomen Aikajana 3/2015. http://www.keskisuomi.fi/filebank/24449-keski-suomen_aikajana_3_2015.pdf Maliranta,M. & Mankinen, R.& Suni, P. & Ylä-Anttila, P. (2011) Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa. ETLA, Keskusteluaiheita nro 1239. Nieminen, J. (2015) Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisut. http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2465/alueelliset_kehitysnakymat_syksy_2015.pdf Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3393. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.01.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/altp/index.html Tilasto: Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alyr/tau.html Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Keski-Suomen liitto. VVM (2015) Taloudellinen katsaus, syksy 2015. Valtionvarainministeriön julkaisu 32a/2015, Helsinki. 18
Liitteet Liitetaulukko 1 Jyväskylän seutukunnan tuotannon kasvu 2005-2012, shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys 1-6 -4 02_03 Metsätalous ja kalatalous 1 5-20 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 3 28-19 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 5-104 -203 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu 14-361 -54 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 4 82 410 41_43 Rakentaminen 7 7 85 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 6-51 -8 49_53 Kuljetus ja varastointi 3 6 17 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 9 14 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 5-85 13 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 11 8 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 5 68 80 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... (681+68209+683+69_82) 6 141 26 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 5 35-114 85 Koulutus 5 31 30 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 6 175-22 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 2 30-3 97_98 Kotitalouspalvelut 0 1 1 Yhteensä 80 22 235 0,865104 0,233167 2,53394 19
Liitetaulukko 2 Kuopion seutukunnan tuotannon kasvu 2009-2012, shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys 0 5-4 02_03 Metsätalous ja kalatalous 0 0 3 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0 1 16 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen -1 8 36 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -1-16 24 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -3 140-66 41_43 Rakentaminen -2-27 12 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -2-16 8 49_53 Kuljetus ja varastointi -1 13 13 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 0 4 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu -1-15 -5 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0-4 10 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -2 4 7 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... (681+68209+683+69_82) -2 15-13 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -2-39 -34 85 Koulutus -1-15 16 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut -3 32 6 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -1 0 0 97_98 Kotitalouspalvelut 0 0 1-22 84 33-0,30685 1,187984 0,474327 20
Liitetaulukko 3 Seinäjoen seutukunnan tuotannon kasvu 2009-2012, shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys -1 25 5 02_03 Metsätalous ja kalatalous 0 0-7 10_12 Elintarviketeollisuus ym. -5 6-133 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen -1 7-22 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -2-72 153 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -2 90-76 41_43 Rakentaminen -2-24 111 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -2-19 -84 49_53 Kuljetus ja varastointi -1 20 18 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 0 7 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 0-7 8 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0-4 3 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -2 4-16 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... (681+68209+683+69_82) -1 8 58 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -1-20 111 85 Koulutus -1-8 7 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut -2 24 14 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -1 0 10 97_98 Kotitalouspalvelut 0 0 0-25 31 166-0,30685 0,380243 2,072417 21
Liitetaulukko 4 Vaasan seutukunnan tuotannon kasvu 2009-2012, shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys 0 8 24 02_03 Metsätalous ja kalatalous 0 0 3 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0 0-15 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 0 3-3 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -14-403 -450 MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -2 89 46 41_43 Rakentaminen -1-16 23 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -1-11 -10 49_53 Kuljetus ja varastointi -1 13-28 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 0-5 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu -1-17 -32 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0-4 -3 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -1 3 1 PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... (681+68209+683+69_82) -2 12-38 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -1-19 49 85 Koulutus -1-10 -97 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut -2 20 7 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 0 0 3 97_98 Kotitalouspalvelut 0 0 0-29 -334-526 -0,30685-3,55084-5,6051 22
Liite 5 Yrityshaastattelut Olen tekemässä selvitystä Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutoksesta 2000-luvulla ja yritystoiminnan kehitysmahdollisuuksista. Haastattelujen avulla pyrin saamaan yritysten näkemykset alueen yritystoiminnan kehityksestä, kehitykseen vaikuttavista tekijöistä erityisesti alueellisista tekijöistä, jotka edistävät tai haittaavat yritysten toimintaa. Millainen on toimialanne ja yrityksenne kehitys ollut viimeisen vuosikymmenen aikana ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet voimakkaimmin tähän kehitykseen? Onko yrityksenne sijainnilla Jyväskylän seudulla ollut merkitystä tapahtuneeseen kehitykseen/muutokseen? Millaiseksi arvioitte toimialanne ja yrityksenne tulevan kehityksen olevan (tämän vuosikymmenen lopun aikana)? ja Mitkä tekijät tulevat voimakkaimmin vaikuttamaan toimialanne ja yrityksenne tulevaan, tämän vuosikymmenen lopun aikana tapahtuvaan kehitykseen? Mitkä Jyväskylän seudun tekijät näette positiivisina yrityksenne kehityksen kannalta? Entä millaiset alueelliset tekijät haittaavat yrityksenne kehittymistä tulevina vuosina puuttuuko alueelta toimintoja, jotka olisivat yrityksenne kannalta oleellisia? Kiitos haastattelusta! 23
Liite 6 Yrityshaastattelut 1. Valmet Oyj Jari Vähäpesola, 2. Patria Oyj Jyrki Myyryläinen 3. Moventas Oy Marko Haapasalmi 4. Tieto Finland Carita Hirvonen 5. Komas Oy Antti Jokitalo 6. Landis+Gyr Oy Ari Tolonen 7. Protacon Oy Timo Akselin 8. Vapo Oy Tomi Yli-Kyyny Peliala, pilvipalvelut ym. 9. EXPA pj. Jonne Harja 10. AddInspiration Tuomas Roininen 11. Pardco Group Johannes Harju 24