SUOMEN OMAKOTILIITTO ry

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry VUOSIKERTOMUS 2009

2 Suomen Omakotiliitto ry VUOSIKERTOMUS 2009 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 Hyvä yhdistyshallinto... 3 Pientaloasukkaiden edunvalvontaa... 4 Jäsenpalvelut ja tukiprojektit... 4 Pientalo on suomalaisten tavoite... 5 EDUNVALVONTA... 5 JÄRJESTÖTOIMINTA JA KOULUTUS... 6 MARKKINOINTI... 7 MESSUTOIMINTA... 7 VIESTINTÄ... 7 TUTKIMUS-, KEHITYS- JA PROJEKTITOIMINTA... 8 Asumisapu... 8 ATK-taitoja ikäihmisille koulutus... 9 Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen... 9 TALOUS JA TOIMISTO... 9 Tuotot... 9 Kulut... 10 Henkilöstö... 10 Varallisuus ja tulos... 10 Tuloslaskelma... 11 Tase... 13 Tilintarkastuskertomus... 14 Tuotot ja kulut... 15 LIITTEET 1. Hallinto ja toimikunnat 2. Liittovaltuusto 3. Annetut lausunnot ja kirjelmät 4. Jäsenmäärätilastot 5. Kunniajäsenet ja ansiomerkit 6. Edustukset 7. Henkilöstö

SUOMEN OMAKOTILIITTO RY 3 VUOSIKERTOMUS 2009 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Suomen Omakotiliitto on toiminta-ajatuksensa mukaisesti, pientaloasukkaiden ja vapaaajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Liittokokouksessa uudistuneen hallinnon ensimmäinen toimintavuosi oli 2009. Liittohallitus joutui ensimmäisinä töinään valmistelemaan talousarvion liittokokouspäätösten vuoksi. Suunnitelma-asiakirjat vahvistettiin liittovaltuuston kevätkokouksessa Hämeenlinnassa. Hyvä yhdistyshallinto Puheenjohtaja Mauri Harjulan johtama liittohallitus aloitti oman työnsä järjestäytymällä ja nimesi tarvittavat toimikunnat. Toimikuntien työ lähti käyntiin vaiheittain, joten nimeämisvuosi ei toimikuntien osalta ollut vielä täysi toimintavuosi. Hallitus painotti työssään suunnitelmallisuutta, avoimuutta ja hyviä hallintokäytäntöjä. Hallitus järjesti kaksipäiväisen suunnitteluseminaarin toukokuussa ja vahvisti vuoden viimeisessä kokouksessaan hallinnon pelisäännöt asiakirjan, johon oli kirjattu hyvän yhdistyshallinnon periaatteet. Liitto kehittyi vuoden aikana järjestöllisesti, taloudellisesti ja jäsenmäärältään hyvin. Liiton jäsenyhdistysten määrä kasvoi alueellisesti ja määrällisesti. Vuoden kunnianhimoinen jäsenmäärätavoite 70.000 henkilöjäsentä jäi ainoastaan niukasti saavuttamatta. Liiton jäsenmäärän nettokasvu oli yli kolme tuhatta henkilöjäsentä, jota on pidettävä merkittävänä saavutuksena markkinointipanostukseen suhteutettuna. Jäsenmäärän kasvu tapahtui erityisesti henkilökohtaisen työn ja paikallisen toiminnan voimin. Merkittävintä jäsenmäärän kasvu oli Pohjois-Karjalan piirissä. Liiton toimintastrategiana oli kasvattaa jäsenmäärää ja saada siten lisää vaikuttavuutta liiton edunvalvontaan ja voimavaroja toimintaan. Liiton kiinnostavuutta haluttiin kehittää jäsenpalveluiden ja etuisuuksien avulla sekä tunnettuutta viestinnän keinoin. Hallitus määritteli taloudenpidon reunaehdoiltaan tiukaksi, koska jäsenmaksu pysyi ennallaan. Edunvalvonta oli liiton päätehtävä, jota päätettiin toteuttaa tiukan menokontrollinkin oloissa. Toimintavuoden merkittävin henkilöstötoimenpide oli uuden palkkausjärjestelmän valmistelu, jonka käyttöönotto tapahtui vuoden lopussa. Lisäksi liiton henkilöstö toteutti liiton suunnitteluun nojautuvaa henkilökohtaista työsuunnittelua ja työn raportointia. Omakotiliiton edunvalvonta ja muut tehtävät toteutettiin liiton toimiston vakinaisella henkilöstöllä, uusia toimia liiton toimistoon ei perustettu. Henkilöstöresursseja parannettiin määrällisesti työharjoittelijalla ja työvoimapoliittisella tuella. Jäsenmäärän kasvu ja yhteistyö sidosryhmien kanssa vahvistivat liiton painoarvoa edunvalvonnassa. Liitto korosti kannanotoissaan puolueettoman ja intressivapaan neuvonnan tarvetta pientaloasukkaille. Uusimpien päätösten valossa voi arvioida, että Omakotiliiton rooli neuvontajärjestönä kasvaa, erityisesti energiatehokkuuskysymyksissä.

4 Pientaloasukkaiden edunvalvontaa Edunvalvonnassa liiton tavoitteena on ollut vahvistaa asemaansa asiantuntijana ja lausunnonantajana valtionhallintoon nähden. Tällöin tavoitteena on ollut siirtää edunvalvonnan painopistettä asioiden valmisteluun. Tavoitteessa on edetty merkittävästi. Omakotiliitolla oli edustus useissa työryhmissä. Liiton edustaja osallistui työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaan energiatehokkuustoimikunnan työhön, jonka tehtävänä on valmistella kansallista strategian toimeenpanoa. Energiatehokkuustyöryhmä luovutti raporttinsa kesäkuussa. Liiton edustaja osallistui SITRA:n johtaman energianeuvonnan arkkitehtuuri -suunnitelman valmisteluun. Työ valmistui kesäkuussa 2009. Liiton edustaja osallistui ympäristöministeriön asettamaan Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella -työryhmään. Työryhmän loppuraportti valmistui lokakuussa. Liiton asiantuntijoita kuultiin eduskunnan valiokuntatyössä. Omakotiliitto harjoitti merkittävää sidosryhmäyhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Toimintavuoden syksyllä liitto järjesti ensimmäisen kansanedustajatapaamisen omakotiyhdistyksiin kuuluville kansanedustajille. Tapaaminen sai hyvän vastaanoton ja niitä päätettiin jatkaa. Liiton johto kävi lokakuussa tapaamassa asuntoministeriä ja luovutti hänelle tapaamisessa muistion. Liiton tavoitteena oli parantaa pientalojen kiinteistönpitoa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Liitto haki uusia toimintamalleja omakotitalon kiinteistönpidon kehittämiseksi ja ylläpito- ja elinkaarikustannusten seuraamiselle. Liitto aloitti tämän vuoksi pientalon huoltokirjan selvitystyön vuoden lopussa. Jäsenpalvelut ja tukiprojektit Omakotiliiton järjestötuotteen tavoitteena on tuottaa yhteistyöllä, verkottumalla ja skaalaetuutta käyttämällä aikaisempaa parempia palveluita jäsenistölle. Liiton järjestö- ja jäsenpalvelut on suunnattu jäsenjärjestöille ja näiden henkilöjäsenille. Järjestön tuoman lisäarvon tulee olla selvästi havaittavissa. Liiton jäsenmaksuperusteinen edunvalvonta- ja järjestötoiminta sai merkittävää apua järjestön työhön liittyvistä projekteista. Merkittävin käynnissä oleva hanke on omakotitalkkaritoiminnasta tunnettu asumisapuhanke. Liiton kahdeksan piirijärjestöä olivat palkanneet hankkeen puitteissa TE-keskuksen rahoituksella projektisihteerin. ATK-taitoja ikäihmisille hanke tuli päätökseen vuoden lopussa. Perusteellisen valmistelun jälkeen liitto sai myönteisen päätöksen Energiatehokas pientalo -neuvontahankkeeseen, joka varsinaisesti alkaa vuonna 2010. Omakotiliitolla on yhteistyöhakuinen toimintalinja. Tätä toteutettiin verkostoitumalla sekä tuottamalla yhteistoimintahankkeita kumppaneiden kanssa. Liiton neuvontapalvelut toteutettiin ulkoistettuina toimeksiantoina. Jäsenmäärän kasvaessa myös odotukset liiton edunvalvonta- ja jäsenpalveluihin ovat kasvaneet. Liiton toimistolle tuli runsaasti yhteydenottoja, koska jäsenjärjestöillä ei ole projektisihteereitä lukuun ottamatta palkattuja toimihenkilöitä. Toimintakauden aikana energian, erityisesti sähkön, hinta kohosi huomattavasti. Hintojen nousu ja epävarmuus markkinoilla näkyi erityisesti vuoden loppupuolella.

5 Pientalo on suomalaisten tavoite Omakotiliiton tavoitteena on ollut pientaloasumisen arvostuksen lisääminen. Tutkimuksien mukaan 80 prosenttia suomalaisista haluaisi asua omakotitaloissa. Rakentamisen ja asumisen tilastot kuvaavat trendin muutosta, sillä pientaloaloitusten määrä oli muita suurempi. Talouden taantuma näkyi myös liiton toimintaympäristössä. Pelättyjä vaikutuksia liiton jäsenmäärään ei alkuvuoden epäilyjen jälkeen näkynyt. Pientalorakentaminen oli aikaisempaa vuotta vähäisempää, mutta toteutuma oli lopulta ennusteita parempi. Vuosi 2009 on merkittävä rajapyykki, koska vuoden aikana korjausrakentamisen määrä ohitti uudistuotannon. Toimintaympäristö korjausrakentamisen osalta muuttuu oletettavasti pysyvästi. Omakotiliiton ajama kotitalousvähennyksen laajentaminen ja korjausrakentamisen tukeminen osui suhdannepoliittisesti oikeaan aikaan. Tämä johti kotitalousvähennyksen remonttiosuuden huomattavaan, lähes kolminkertaiseen, korottamiseen vuodelle 2009. Toimintavuonna varauduttiin huomattaviin valtiontaloudellisiin paineisiin, mutta valtion budjetissa kotitalousvähennys säilyy ennallaan myös vuonna 2010. Esitän omasta puolestani kiitokset menestyksellisestä vuodesta kaikille liittoyhteisöön sitoutuneille aktiivisille henkilöille. Juhani Nenonen toiminnanjohtaja EDUNVALVONTA Omakotiliiton edunvalvonta keskittyi julkisen vallan toimenpiteiden kontrollointiin. Tämä tapahtui lausunnoin, kannanotoin ja yhteydenotoin jo aikaisessa viranomaisvalmisteluvaiheessa. Liitto vaati julkisuudessa muun muassa kohtuutta asumisen verotukseen ja varainsiirtoveron yhdenmukaistamista eri asumismuotojen välillä. Liiton kannanotoissa korostettiin kotitalousvähennyksen merkitystä pientaloasukkaille heidän tehdessä remontteja. Kotitalousvähennysmahdollisuudella oli esimerkiksi Omakotilehden lukijatutkimuksen mukaan selkeä remonttiaikeita lisäävä vaikutus. Omakotiliitto vaati julkisuudessa kotitalousvähennyksen säilyttämistä ja riittävän määrärahan varaamista tähän tarkoitukseen valtion tulo- ja menoarvioon. Liitto antoi kannanottoja julkisuuteen valtion budjetista, energiatehokkuuskysymyksistä pientalojen osalta, haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä, oikeasta pientalojen kiinteistönpidosta, pientalojen energia-avustusten tarpeellisuudesta, verohallinnon toimista perintö- ja lahjaveron tiedottamisessa sekä toimivista sähkömarkkinoista. Liitto seurasi toimintaympäristönsä ja lainsäädäntöhankkeiden kehitystä sekä osallistui valmistelutyöhön. Edunvalvontatyössä käytettiin hyväksi kampanjaluontoisesti nettipohjaista kiinteistöveroadressia. Adressiin saatiin lähes 7000 allekirjoittajaa. Adressissa allekirjoittajat vaativat eduskuntaa luopumaan kiinteistöverolaissa määriteltyjen ala- ja ylärajojen nostoaikeista. Adressi vaatimuksineen luovutettiin eduskunnassa eduskuntaryhmien puheenjohtajille lokakuussa 2009.

6 Liiton aloitteet liittyivät ajankohtaisiin pientaloasukkaita koskettaviin kysymyksiin. Lausunnot ovat nähtävissä liiton kotisivuilla (www.omakotiliitto.fi). Liiton henkilöresursseja arvioitiin eri yhteyksissä. Tällöin liiton henkilövoimavarat todettiin rajallisiksi, erityisesti edunvalvonnassa. Kunta on ratkaiseva toimija asumisen kannalta keskeisissä asioissa: kaavoitus ja maankäyttö, rakennusvalvonta, kunnalliset maksut ja taksat, jätehuolto, tontinvuokrat ja kiinteistövero. Kunnallisten palveluiden turvaamiseksi useat kunnat toteuttivat kuntaliitoksia. Omakotiyhdistyskentän kannalta merkittävimmät kuntamuutokset tapahtuivat toimintavuoden aluksi Salon ja Kouvolan seutukunnissa. Tällä on merkitystä omakotiasukkaille kuntalaisina ja omakotiyhdistystoiminnalle uusissa kunnissa. Omakotiliitto toteutti edunvalvontatyötään myös median avulla. Liitto lähetti tiedotusvälineille tiedotteita keskeisistä edunvalvontakysymyksistä ja tapahtumista. Omakotitalon kiinteistöverotuksesta annettiin valtakunnallinen tiedote ja samanaikaisesti kaikkia maakuntia koskevat tiedotteet (12 kpl). Lisäksi annettiin tiedotteita vapaa-ajan asunnon kiinteistöverotuksesta, pientalotonttien kaavoitustarpeesta, jätemaksujen tasapuolisuudesta, Kansallisesta Omakotipäivästä, ENSI-omakotitalo -opiskelijakilpailusta, asumisterveydestä sekä uusien yhdistysten perustamistilaisuuksista. JÄRJESTÖTOIMINTA JA KOULUTUS Järjestötoiminnan kehittämiseen keskittyvä järjestötoimikunta järjestäytyi vuoden 2009 alussa. Toimikunnan yhteyteen perustettiin koulutusjaosto ja ruotsinkielen jaosto. Toimintavuoden lopulla aloitettiin monipuolinen tiedotuskampanja jäsentietojen tietosuojakäytännön edistämiseksi. Aloitetulla kampanjalla pyrittiin lisäämään jäsenistön tietoisuutta jäsenrekisterin jäsentietojen käytöstä ja mahdollisuudesta kieltää jäsentietojen käyttäminen suoramarkkinointiin. Asian tiimoilta käytiin neuvotteluja tietosuojavaltuutetun toimiston edustajien kanssa. Syksyn liittovaltuuston kokous päätti kokouksessaan tarjota lisävaihtoehtoja jäsenmaksun maksamiselle. Jäsenistön keskuudesta noussut toive siitä, että useamman kuin yhden liiton jäsenyhdistyksen jäsenenä oleva voisi saada liiton jäsenmaksun puoleen hintaan ensimmäistä yhdistystä lukuun ottamatta, toteutettiin valtuuston päätöksin. Jos jäsenyhdistyksen säännöt vain sallivat niin myös yhdistyksen perhe- ja puolisojäseniltä perittävä liiton jäsenmaksu on valtuustopäätöksin nyt puolet varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Toimintavuoden aikana tarjottiin jäsenyhdistyksille perinteisten palveluiden lisäksi myös mahdollisuutta nettikirjeen lähettämiseen omassa postituksessaan. Jäsenyhdistysten suunnasta tuli selkeitä toiveita palvelutarjonnan monipuolistamisesta. Paikallisia jäsenyhdistyksiä liittyi Suomen Omakotiliittoon kymmenen. Näistä kahdeksan perustettiin ja kaksi oli liittoon kuulumatonta yhdistystä. Perustamistoimet sujuivat pääosin piirin omin perustamistoimin, mikä oli myönteisenä asiana merkille pantavaa. Omakotiliitosta erosi kolme yhdistystä. Järjestöaktiivien perinteinen seminaariristeily oli jälleen menestys.

MARKKINOINTI 7 Markkinointitoimikunta eriytettiin vuoden 2009 alusta markkinointi- ja viestintätoimikunnasta. Yhdistyksille suunnattu jäsenhankintakampanja ja palkkio 3 uusista, maksaneista jäsenistä oli käynnissä koko vuoden. Uusjäsenhankinnan tulos 6628 jäsentä jäi hieman tavoitteestaan 7000 uutta jäsentä. Kampanjan yhteydessä järjestettiin kilpailut yhdistysten näkyvyydestä, jäsenhankintavinkeistä ja www-sivuista. Kumppanuustoimintaa kehitettiin systemaattisemmaksi ja tiiviimmäksi. Markkinointia toteutettiin esitteen, kuponkimainosten ja messujen avulla. Lisäksi uutena avauksena selvitettiin mediamainonnan vaihtoehtoja liiton näkymisen lisäämiseksi tulevana vuonna 2010. Markkinoinnin lisäresurssina toimi ulkopuolisen palvelun kautta markkinointikoordinaattori syyskuusta lähtien. MESSUTOIMINTA Omakotiliitto osallistui omalla osastollaan Oma Koti 09 -messuille Helsingin Messukeskuksessa, Veronmaksajain keskusliiton Vero-tapahtumaan Helsingin Katajanokalla ja Valkeakosken asuntomessuille. Vapaa-ajan asukkaiden liitto osallistui OmaMökki 09 - tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. Hämeen piirin omakotitalkkariprojekti esittäytyi asuntomessujen messuvieraille linnunpönttöjen rakentamisen yhteydessä. Valkeakosken uuden yhdistyksen palkkaama talkkari avusti lapsia linnunpönttöjen rakentamisessa pari kertaa viikossa. Kokemus oli erittäin myönteinen ja kannustaa toimimaan jatkossa samoin. VIESTINTÄ Suomen Omakotilehti oli liiton tärkein säännöllinen tiedotuskanava kaikille jäsenyhdistysten henkilöjäsenille. Omakotilehti ilmestyi vuoden aikana viisi kertaa 68.000 75.000 kpl:n painoksena. Omakotilehteä tehtiin kustannusyhteistyössä Alma Media Lehdentekijät Oy:n kanssa. Liitto lähetti jäsenjärjestöilleen yhdeksän yhdistystiedotetta, jotka sisälsivät tietoa edunvalvonnasta, ajankohtaisista asioista, yhdistystoimintaan tarkoitettuja toimintaohjeita ja taustatietoja lainsäädännöstä. Yhdistystiedotteen jakelussa siirryttiin tiedotteen välittämiseen pääosin sähköpostimuodossa ja tiedotteen saajien määrä oli vuoden lopussa n. 700. Piireille lähetettiin piirikirjeitä tarpeen mukaan. Liiton toimihenkilöt tekivät järjestökäyntejä yhdistysten ja piirijärjestöjen kokouksiin. Liiton toimi- ja luottamushenkilöt avustivat jäsenyhdistysten julkaisuja kirjoituksin ja artikkelein. Liitossa käytettiin Innofactor Prime jäsenrekisteri- ja verkkoviestintäjärjestelmää. Omakotiliitolla oli omat www-sivut (www.omakotiliitto.fi), joiden kautta sai tietoa liiton toiminnasta pientaloasumisen puolesta ja joiden kautta pystyi liittymään liiton jäseneksi. Liiton verkkosivujen sisältöä laajennettiin ja monipuolistettiin julkisten sivujen ja jäsensivujen osalta. Liiton www-sivut olivat linkitettyinä kaikkien jäsenyhdistysten yhteystietoihin ja jäsenyhdistysten kotisivuille. Piirijärjestöille ja jäsenyhdistyksille tarjottiin mahdollisuus käyttää maksutta liiton sivualustaa niiden omien verkkosivujen tekemiseen. Jäsenjärjestöjen wwwsivujen määrä lisääntyi niin, että yli 133 yhdistyksellä ja kahdeksalla piirillä oli omat wwwsivut vuoden lopussa. Liiton jäsenhankintaesite uudistettiin ja siitä tehtiin myös ruotsinkielinen versio. Esitteistä otettiin 110.000 kpl:n painokset (100.000 suomenkielisenä ja 10.000 ruotsinkielisenä). Esitettä jaettiin jäsenhankintamateriaalina. Omakotilehteä ja liiton esitettä jaettiin messutapah-

8 tumissa, muissa yleisötilaisuuksissa ja paikallisyhdistyksien tilaisuuksissa sekä kampanjoissa. Liitto oli viestintäyhteistyössä Oma Koti -messujen ja Asuntomessujen messuorganisaatioiden kanssa edistäen messuyhteistyötä ja liiton näkyvyyttä messuilla. Omakotiliitto lähetti tiedotusvälineille tiedotteita edunvalvontansa keskeisistä kysymyksistä. Erityisesti kiinteistöveroa koskevia uutisia julkaistiin näiden pohjalta useissa tiedotusvälineissä. Liiton edustajat antoivat haastatteluja tv:lle, radiolle ja lehdille sekä kirjoittivat eri lehdissä. Liitto oli viestintäyhteistyössä maamme asumisen ja rakentamisen keskeisten sidosryhmien kanssa. Asumisen ja rakentamisen sidosryhmät antoivat yhteisen kannanoton varainsiirtoverosta, joka oli Omakotiliiton tavoitteiden mukainen. Kiinteistöalan järjestöjen kanssa harjoitettiin viestintäyhteistyötä Talotekniikan toukotalkoiden viestintäkampanjan yhteydessä toukokuussa. Liitto osallistui Korjausrakentamisstrategian viestinnän yhteistoimintaan sekä rakennusperintöportaalin ja hajajäteviestinnän yhteistyöhön. Viestintätoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA PROJEKTITOIMINTA Omakotiliitto toteutti toimintavuoden aluksi Omakotilehden lukijatutkimuksen, joka oli samalla jäsentutkimus. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin edunvalvontatyössä, ja ne julkistettiin Oma Koti -messujen yhteydessä pidetyssä sidosryhmäseminaarissa. Vuoden aikana toteutettiin sähköpostin välityksellä tapahtuva jäsenkysely. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille jäsenille lähetettiin uutiskirje, jossa kerrottiin liiton www-sivujen kiinteistöverokyselystä. Energiatehokas pientalo-hanke valmisteltiin toimintavuoden aikana. Hankkeelle saatiin rahoituspäätös juuri ennen joulua. Asumisapu Käynnissä on ollut tukiprojektin lisäksi kahdeksan aluehanketta: Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Hämeen, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Helsingin piireillä. Pohjois-Savon hanke on palvellut koko Itä-Suomea. Satakunnan ja Keski-Suomen alueen toiminnasta on vastannut liiton tukiprojekti. Omakotitalkkareiden määrä on noussut yhteensä noin 175 pian 90 yhdistyksessä. Lisäksi on työllistetty palkanmaksajia, poluttajia sekä Seinäjoella neljä iltapäiväkerhon ohjaajaa. Tukiprojekti on pyrkinyt kiinnittämään alueilla erityistä huomiota hankkeiden laadun kohottamiseen eli ns. polutuksen järjestämiseen. Koulutusta on järjestetty keväällä ja syksyllä projektityöntekijöille. Talkkaripiirien puheenjohtajille ja hanketoimikunnalle järjestettiin seminaari. Tilaisuudet ovat olleet kaksipäiväisiä. Valkeakoskelle perustettiin yhdistys, jotta Hämeen aluehanke saisi yhden talkkariyhdistyksen lisää. Samalla saatiin kesän asuntomessupaikkakunnalle oma yhdistys. Tukiprojekti on järjestänyt henkilökohtaista koulutusta Lapin toiselle projektityöntekijälle sekä vaihtuneelle Helsingin piirin projektipäällikölle. Erityisesti on pyritty auttamaan Pohja-

9 maan piiriä saamaan oman aluehankkeensa takaisin TE-keskusrahoitteiseksi sekä Hämeen piiriä säilyttämään oman hankkeensa. ATK-taitoja ikäihmisille koulutus Suomen Omakotiliitto ry:n käynnistämä Atk-taitoja ikäihmisille hanke jatkui edelleen Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Valtakunnallista hanketta hallinnoitiin ja johdettiin Omakotiliiton toimistosta käsin ja hankkeessa työskenteli yksi päätoiminen projektihenkilö. Hankkeen tavoitteena oli opettaa ikäihmisille perustaitoja tietotekniikan käytöstä jokapäiväisessä elämässä ja kanssakäymisessä. Koulutuksen perustyövälineenä toimi monimuotokoulutuksen oma verkkosivusto ja oppimisalusta osoitteessa www.seniorika.net. Tämän sivuston kautta suoritettiin suurin osa vertaiskouluttajien ja ikäihmisten Atk- ja internet -koulutuksesta opintokerhoissa. Atk-taitoja ikäihmisille hanke päättyi 31.12.2009. Kaikki projektille asetetut tavoitteet on tulleet saavutetuiksi sekä toiminnallisesti, määräällisesti, laadullisesti että taloudellisesti. Koulutuksella on saatu estettyä ikääntyneiden syrjäytymistä tietotekniikkayhteiskunnasta ja saatu tuettua heidän itsenäistä selviytymistään omassa kodissa sekä parannettua senioreiden elämänlaatua ja yhteiskuntavalmiuksia. Tulosta tukee myös Omakotiliiton organisaation koulutuskulttuurissa tapahtuneet myönteiset muutokset ja yhdistysten aktivoituminen projektin yhteydessä. Projektin myötä on rakentunut valtakunnallinen vertaiskouluttajaverkosto, monipuolinen oppimisalusta www.seniorika.net sekä kouluttajayhdistykset, joissa tyytyväiset oppijat ovat erinomainen esimerkki hyvästä ja onnistuneesta projektitoiminnasta. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen Ruotsinkielisten jäsenten asemaa parannettiin perustamalla järjestötoimikunnan alaisuuteen oma jaosto kehittämään palveluita. Useita jäsenkunnalle tarkoitettuja asiakirjoja on tuotettu myös ruotsinkielellä. Jäsenkortissa oli ensimmäistä kertaa perustiedot kahdella kielellä. Toimista on saatu positiivista palautetta. TALOUS JA TOIMISTO Tuotot Merkittävimmät tuotot ovat jäsenmaksut muodostaen 70% tuotoista. Toimintavuoden jäsenmaksu oli 13 euroa ja jäsenmaksutuotot 828.724 euroa. Kaikki yhdistykset olivat keskitetyn jäsenmaksuperinnän piirissä. Asumisapuprojekti sai tukea Työ- ja Elinkeinoministeriöltä 156.177 euroa. ATK-taitoja ikäihmisille projekti sai RAY-rahoitusta 60.000 euroa. Kokonaisuutena on projektirahoitus noussut 221.920 euroon ollen 18% tuotoista. Ympäristöministeriöltä saatiin avustusta 12.000 euroa. Lisäksi saatiin kannatusjäsenmaksuja 32.342, työllistämistukea 28.330, messutoiminnasta 20.790, jäsenmaksuperinnän tuottoja 18.438, jäsenkortin ilmoitustuottoja 10.900, sekä pienempiä tuottoja mm. tuote- ja palvelumyynnistä ja koroista.

Kulut 10 Toimiston ja projektien henkilökunnan palkkauskulut sivukuluineen olivat 513.789 euroa, jotka projektien osalta on katettu pääasiassa työministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoituksella sekä toimistoassistentti työvoimahallinnon palkkatuella. Henkilöstökulut muodostivat 44% kokonaiskuluista. Omakotilehden kustantajan laskutus oli 160.887. Toimintavuoden aikana hankituista uusista jäsenistä maksetaan yhdistyksille jäsenhankintapalkkio 3 /uusi maksanut jäsen, jota varten merkittiin siirtovelka 18.225. Toimintavuoden kokonaistuotot olivat 1.239.057 ja kokonaiskulut olivat 1.174.095. Henkilöstö Liiton palveluksessa oli toimintavuoden aikana keskimäärin 12 henkilöä. Omakotitalkkaritukiprojektissa työskenteli kaudella kolme henkilöä, joista yksi Pohjanmaan piirin projektissa tilapäisjärjestelynä. Raha-automaattiyhdistyksen tukema ATK-taitoja ikäihmisille - projekti päättyi vuoden lopussa. Projektissa työskenteli yksi ihminen Helsingin toimiston tiloissa. Jäsensihteerin äitiysloma aiheutti hieman lisäkustannuksia. Tukityöllistettyjä toimistoassistentteja oli loppuvuonna kaksi, joiden henkilöstökulut palkkatuki kattoi kokonaan. Lisäksi hankittiin markkinointikoordinaattori ulkopuolisena palveluna. Varallisuus ja tulos Liitto omistaa Kiinteistö Oy:n Sompiontorin osakkeita pinta-alaltaan 282,50 m²:n edestä. Toimitilan hankinnasta johtuva laina maksettiin pois kokonaisuudessaan. Rahavarat olivat vuoden alussa 103.589 ja lopussa 198.768. Tilinpäätös 2009 oli 64.961 ylijäämäinen. Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä kirjataan oman pääoman lisäykseksi ja kyseistä oman pääoman lisäystä voidaan käyttää huoneistohankintaan ja huoltokirjan kehitystyöhön.

11 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuloslaskelma Tuloslaskelma Talousarvio 01.01.- 31.12.2009 01.01.- 31.12.2008 2009 Järjestöpalvelut ja edunvalvonta Tuotot 0,00 3 302,67 0,00 Henkilöstökulut -319 493,52-295 647,95-314 768,00 Poistot ja arvonalennukset -20 031,31-19 972,95-15 000,00 Matkakulut -11 867,15-9 239,25-11 800,00 Koulutus, TYKY-, ym. henkilöstötoim. -13 525,02-11 651,93-12 700,00 Huoneistokulut -18 932,90-17 203,92-20 900,00 Posti-, puhelin- ja internetkulut -14 133,58-17 656,20-21 200,00 ATK-, Prime- ja palvelinkulut -27 039,28-21 046,10-26 200,00 Muut kulut -29 435,36-25 182,97-34 772,00 Tuotto- / kulujäämä -454 458,12-414 297,96-457 340,00 Piiri- ja paikallistoiminta Tuotot 0,00 0 0,00 Matkakulut -1 572,64-2 154,40-1 300,00 Muut kulut -25 851,23-22 936,95-27 800,00 Tuotto- / kulujäämä -27 423,87-25 091,35-29 100,00 Projektitoiminta Tuotot 221 920,20 187 663,96 226 320,00 Henkilöstökulut -165 965,00-137 289,69-169 370,00 Matkakulut -28 972,57-24 879,51-31 000,00 Muut kulut -62 022,80-57 112,19-60 571,00 Tuotto- / kulujäämä -35 040,17-31 617,43-34 621,00 Neuvonta- ja koulutuspalvelut Tuotot 1 823,21 5 964,54 1 150,00 Palkkiot -20 221,50-22 769,86-25 000,00 Henkilöstökulut 0,00-2 070,44-1 030,00 Neuvontapalveluiden matkakulut -1 067,47-2 973,61-3 000,00 Koulutuspalveluiden matkakulut 0,00-14 -600,00 Muut kulut -12 211,66-15 991,19-22 700,00 Tuotto- / kulujäämä -31 677,42-37 854,56-51 180,00 Tiedotustoiminta Tuotot 22 863,75 28 302,19 21 000,00 Henkilöstökulut -1 165,00-720 -5 100,00 Matkakulut -3 832,12-2 138,11-3 800,00 Muut kulut -195 845,39-204 915,82-209 200,00 Tuotto- / kulujäämä -177 978,76-179 471,74-197 100,00

12 Hallinto Tuloslaskelma Tuloslaskelma Talousarvio 01.01.- 01.01.- 31.12.2009 31.12.2008 2009 Hallituksen henkilöstökulut -6 136,88-14 498,41-11 500,00 Hallituksen matkakulut -13 869,03-2 070,86-21 600,00 Muut hallituksen kulut -12 614,25-15 554,11-21 000,00 Valtuuston matkakulut -12 252,87-5 097,70-18 200,00 Valtuuston muut kulut -4 739,81-7 778,13-8 100,00 Työvaliokunnan matkakulut -2 307,15-5 849,86-4 700,00 Työvaliokunnan muut kulut -253,50-761,61-550,00 Toimikuntien matkakulut -3 086,00-8 088,68-9 300,00 Toimikuntien muut kulut -296,79-456,15-1 200,00 Tuotto- / kulujäämä -55 556,28-80 155,51-96 150,00 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot 866 398,00 828 724,00 846 300,00 Jäsenkortin ilmoitusmyynti 10 900,00 26 700,00 11 000,00 Muut varainhankinnan tuotot 64 572,05 51 184,85 66 000,00 Varainhankinnan kulut -110 302,29-72 332,25-76 900,00 Tuotto- / kulujäämä 831 567,76 834 276,60 846 400,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 4 516,95 9 754,97 8 200,00 Kulut -879,37-1 042,18-1 000,00 Tuotto- / kulujäämä 3 637,58 8 712,79 7 200,00 YLEISAVUSTUKSET 12 000,00 12 000,00 12 000,00 Siirto rahastoon -109,24-107,1-109,00 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 64 961,48 86 393,74 0,00

13 TASE VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet 15 573,93 13 688,24 Sijoitukset 189 826,16 189 826,16 Pysyvät vastaavat yhteensä 205 400,09 203 514,40 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 18 775,28 35 393,43 Pitkäaikaiset saamiset 2 000,00 6 500,00 Lyhytaikaiset myyntisaamiset 1 181,57 2 989,02 Siirtosaamiset 13 832,26 36 790,49 Muut lyhytaikaiset saamiset 41 700,43 2 761,92 Rahoitusarvopaperit 16,31 16,31 Rahat ja pankkisaamiset 198 767,70 103 588,53 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 276 273,55 188 039,70 VASTAAVAA YHTEENSÄ 481 673,64 391 554,10 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 Oma pääoma Sidotut rahastot 15 571,18 15 461,94 Muut rahastot 11 566,07 11 032,72 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 272 286,15 185 892,41 Tilikauden yli- / alijäämä 64 961,48 86 393,74 Oma pääoma yhteensä 364 384,88 298 780,81 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 4 000,00 Yhteensä 0,00 4 000,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainojen lyhennykset 0,00 8 000,00 Ostovelat 0,00 0 Siirtovelat 101 405,57 58 100,92 Muut lyhytaikaiset velat 15 883,19 22 672,37 Yhteensä 117 288,76 88 773,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 481 673,64 391 554,10

Tilintarkastuskertomus 14

Tuotot ja kulut 15

LIITE 1 HALLINTO JA TOIMIKUNNAT (kokouksiin osallistumiskerrat suluissa) LIITTOHALLITUS Liittohallituksen toimikaudella 1.1.2009 31.12.2009 pidettiin viisi hallituksen kokousta. Puheenjohtaja: Mauri Harjula, Kouvola (5) Varapuheenjohtajat: Varsinainen jäsen: 1. varapuheenjohtaja Aila Lehtinen, Kerava 2. varapuheenjohtaja Erkki Buska, Outokumpu Henkilökohtainen varajäsen: Markku Pennanen, Helsinki (5) Reima Koskinen, Helsinki Aila Lehtinen, Kerava (5) Pekka Puura, Vantaa Kai Etelämäki, Vantaa (5) Hannele Puusa-Ruohonen (1) Simo Peltola, Lieto (27.4.asti) (1) Ire Leikonniemi (7.11.asti) Ire Leikonniemi, Turku (7.11. alk.) (4) Keijo Karlsson (7.11. alk.) Kari Salminen, Turku (5) Timo Toivanen, Mynämäki Jukka Heinonen, Sastamala (5) Kullervo Matikainen, Rauma (1) Ella Koskela, Riihimäki ( 5) Pasi Bergman, Hämeenlinna Ritva-Liisa Haikonen, Kouvola (4) Sirpa Palander, Kouvola (1) Matti Heiskanen, Pieksämäki (4) Hilkka Auranen, Pieksämäki (2) Antti Miettinen, Joroinen (3) Mauri Sulku, Kuopio Erkki Buska, Outokumpu (5) Kullervo Nyyssönen, Nurmes (1) Kalle Ranta-aho, Seinäjoki (4) Tarmo Koivisto, Tuomikylä (1) Raili Mehtomaa, Oulu (5) Simo Siniluoto, Oulu Jorma Jylänki, Lautiosaari (5) Pekka Rompasaari, Saarenkylä Jouko Taskinen, Vantaa (5) Juhani Kanerva, Helsinki TYÖVALIOKUNTA Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Mauri Harjula, 1. varapuheenjohtaja Aila Lehtinen, 2. varapuheenjohtaja Erkki Buska. Työvaliokunta kokoontui yhteensä kuusi kertaa. TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajina toimivat KHT Frej Lobbas sekä KHT Katja Kuosa-Kaartti. TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Toimikunnat: Järjestötoimikunta Hanketoimikunta Viestintätoimikunta Markkinointitoimikunta Lausuntotoimikunta (12.12. asti) Edunvalvontatoimikunta (13.12. alkaen) Työryhmät: Toimitusneuvosto Messutyöryhmä Ruotsinkielinen jaosto Koulutusjaosto

LIITE 2 LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui kaksi kertaa: 25.4. Hämeenlinnassa sekä 7.11. Helsingissä. Puheenjohtaja: Varapuheenjohtajat: Jouko Elo 1. varapuheenjohtaja Ari Rehnfors 2. varapuheenjohtaja Immo Kuutsa Varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: HELSINKI Heikki Hietanen (2) Antero Lönnqvist Kaarelan Omakotiyhdistys Tapanilan Kiinteistöyhdistys Irma Paavilainen (2) Matti Pakkanen Suutarilan Omakotiyhdistys Pakilan Kiinteistön Omistajain Yhdistys Pentti J. Kapanen (2) Mika Penttinen Puistolan Omakotiyhdistys Laajasalon Pienkiinteistöyhdistys Jukka Aarnio (1) Rolf Sormo (1) Malmin Seudun Omakotiyhdistys Yleinen Pienkiinteistöyhdistys UUSIMAA Timo Huhtaluoma (2) Päivö Kuusisto Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys Harri Hänninen Kielo Virpasuo (1) Keravan Omakotiyhdistys Keravan Omakotiyhdistys Juha Hirvonen (2) Aimo Sirén Rekola-Asolan Omakotiyhdistys Rekola-Asolan Omakotiyhdistys Seppo Pere (2) Marjatta Arkko Korson Omakotiyhdistys Korson Omakotiyhdistys Veikko Häyrinen (2) Anja Aaltonen Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Kari Friman (2) Matti Kaukonen Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys Veikko Hallikainen (2) Aimo Antikainen Vihdin Omakotiyhdistys Vihdin Omakotiyhdistys Per Olof Ahokainen (2) Pentti Peltola Espoon ja Kauniaisten Pienkiinteistöt Espoon ja Kauniaisten Pienkiinteistöt

Kari Simonen (2) Hannu Laitinen Uudenmaan Omakotiyhdistys Mäntsälän Omakotiyhdistys Ari Rehnfors (2) Rauno Turkki Kauklahden Omakotiyhdistys Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys Rauno Heikkilä (2) Otto Kärkkäinen Linnaisten Omakotiyhdistys Linnaisten Omakotiyhdistys Aki Kulokivi Raija Ojala (2) Rekola-Asolan Omakotiyhdistys Vihdin Omakotiyhdistys Simo Ahonen (2) Jouko Saras Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys VARSINAIS-SUOMI Juhani Ijäs (2) Rauno Falck Uudenkaupungin Omakotiyhdistys Uudenkaupungin Omakotiyhdistys Seppo Timonen (2) Seppo Toivonen Loimaan Seudun Omakotiyhdistys Loimaan Seudun Omakotiyhdistys Jaakko Järvinen (2) Rainer Huopalahti Pääskyvuoren Omakotiyhdistys Koivula-Haritun Omakotiyhdistys Veikko Tähtinen (2) Urpo Järvi Halikon Pienkiinteistöyhdistys Halikon Pienkiinteistöyhdistys Matti Ulmala Martti Simola (1) Varsinais-Suomen Yleinen Pky Varsinais-Suomen Yleinen Pky Jaakko Korpela (2) Arto Toivonen Salon Omakotiyhdistys Salon Omakotiyhdistys Ulla Vahtera (2) Reijo Aulio Nummenmäen Pientalot Nummenmäen Pientalot Carl-Gustav Ehn (2) Jukka Teleni Turun Asemiesomakotiyhdistys Turun Asemiesomakotiyhdistys Jouko Elo (2) Keijo Karlsson Someron Omakotiyhdistys Someron Omakotiyhdistys (7.11.2009 asti) Arvo Kuusinen (1) Tiia Puntila Koski TL:n Omakotiyhdistys Koski TL:n Omakotiyhdistys Jukka Tuohi (2) Pekka Luoto Nummenmäen Pientalot Nummenmäen Pientalot Veikko Karvinen (2) Jarmo Kepponen Suomusjärven Omakotiyhdistys Salon Omakotiyhdistys

SATAKUNTA Simo Valli (2) Jukka Grönroos Ulvilan Omakotiyhdistys Noormarkun Omakotiyhdistys Oiva Hannukainen (1) Jorma Uusitalo Rauman Pientalot Rauman Pientalot HÄME Pertti Oksanen (2) Simo Mäenluoma Orimattilan Omakotiyhdistys Iittalan Omakotiyhdistys Pekko Oksanen (1) Virve Kinnunen Hämeenlinnan Omakotiyhdistys Turengin Omakotiyhdistys Tarmo Aaltonen (1) Jaakko Teitto Hervannan Omakotiyhdistys Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys KESKI-SUOMI Esko Järvenpää (2) Sinikka Rannikko Jämsän Seudun Omakotiyhdistys Jämsän Seudun Omakotiyhdistys KYMI Kalle Rentto (1) Pertti Pihavainio (1) Kouvolan Omakotiyhdistys Kouvolan Omakotiyhdistys Matti Pursiainen (2) Arto Turunen Lappeenrannan Omakotiyhdistys Lappeenrannan Omakotiyhdistys MIKKELI Niilo Hämäläinen (2) Arto Utriainen Pieksämäen Pienkiinteistöyhdistys Pieksämäen Pienkiinteistöyhdistys POHJOIS-SAVO Immo Kuutsa (1) Heikki Riihimäki Iisalmen Omakotiyhdistys Iisalmen Omakotiyhdistys Tarja Laine (2) Timo Airaksinen Suonenjoen Omakotiyhdistys Karttulan Omakotiyhdistys POHJOIS-KARJALA Pauli Pänttönen (2) Voitto Hotti Joensuun Omakotiyhdistys Joensuun Omakotiyhdistys

Matti Mäntynen Rauno Ratilainen (2) Kontiolahden Omakotiyhdistys Ilomantsin Omakotiyhdistys Olavi Turunen (2) Kauko Halonen Kiteen Pienkiinteistöyhdistys Juuan Omakotiyhdistys Pentti Hiljanen (2) Martti Suvanto Lieksan Omakotiyhdistys Polvijärven Omakotiyhdistys POHJANMAA Markku Kariluoma Jarmo Kurikka (2) Alajärven Omakotiyhdistys Kurikan Omakotiyhdistys Olavi Ström (2) Seppo Hautaluoma Koivuhaan Omakotiyhdistys Seinäjoen Seudun Omakotiyhdistys Kimmo Nissinen (1) Jouko Hietamäki Kauhajoen Omakotiyhdistys Ilmajoen Omakotiyhdistys OULU Kari Myllyniemi (2) Pentti Polus Oulun Läänin Omakotiyhdistys Raahen Seudun Omakotiyhdistys Veikko Eerikkilä (2) Timo Ojanperä Nokela-Höyhtyä Pienkiinteistöyhdistys Nokela-Höyhtyä Pienkiinteistöyhdistys LAPPI Matti Anttila (2) Lauri Siltanen Saarenkylän Omakotiyhdistys Hepolan Pientaloyhdistys Kauko Vuorjoki (2) Eino Nyroos Rovaniemen Omakotiyhdistys Takajärven Omakotiyhdistys VAPAA-AJAN ASUKKAAT Juhani Filppula (2) Jorma Lehtojuuri Vapaa-ajan Asunnot Mikkelin seudun Vapaa-ajan Asukkaat