Tutkimuspäivä 31.8.2016
Puutuoteteollisuus Lähtötilanteena hajanainen ryhmittymä (2015) Puuinfo SPY Hirsitaloteollisuus PPK Suomen Sahat Porrasvalmistajat Puutuotejaos Rakennusteollisuus Lämpöpuu Liimapuu FWR Puusepänteollisuus Kestopuu Puuteollisuusyrittäjät Metsäteollisuus
Puutuoteteollisuus ry Nyt 600+ yrityksen yhteinen ääni (2016) Metsäteollisuus ry Hirsitaloteollisuus ry (17) Stora Enso Wood Products Porrasvalmistajat ry (8) Metsä Wood Puusepänteollisuus ry (40) Kestopuuteollisuus ry (16) Puutuoteteollisuus ry Versowood Lämpöpuuyhdistys (17) UPM Plywood Puuteollisuusyrittäjät ry (500) UPM Timber Puuinfo Oy
Onko puutuoteteollisuudella tarvetta yhteiseen edunvalvontaan?
Puutuoteteollisuus on biotalouden ydintä. Alan kehittyvä tuotanto vauhdittaa puuraaka-aineen kulkua metsistä biotalouden tuotteiksi. Taloudellinen vaikuttavuus Puutuoteteollisuus työllistää ja tuo vientituloja. Puutuoteteollisuus kasvaa ja investoi. Ympäristöetu Puutuoteteollisuuden yhteinen raaka-aine on uusiutuva ja resurssitehokas puu, josta valmistetut tuotteet edistävät ympäristön ja ihmisten hyvinvointia. Uudistuminen Puutuoteteollisuus on kestävän kehityksen edelläkävijä. Puutuotteet ovat kilpailukykyinen ja moderni vaihtoehto.
Puuraaka-aineen lisäksi puutuoteteollisuutta yhdistää rakentaminen
Tuotepohjainen edunvalvonta Neljä pääaluetta Turhien säädösten poistaminen ja kysynnän luominen Eurooppavaikuttaminen Osaamisvajeen poistaminen Puutuotteiden kilpailukyvyn vahvistaminen Lainsäädäntö ja määräykset Hankintalaki ympäristö-kriteerit Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen palo energiatehokkuus elinkaari kaavoitus Eurooppa-yhteistyö Yhteispohjoismainen työ Standardisointi EU Koulutus Teollisuuden tarve Opetuksen muoto, suuntaus ja resursointi Tutkimus ja kehitys Tutkimusagenda resurssitehokkuus ympäristö materiaalikehitys loppukäyttö Hankekoordinointi
Tutkimuksen painopisteet Tavoitteina Uudistuminen Kilpailukyky Kestävä kehitys Valittiin neljä keskeistä painopistealuetta Keskittyminen olennaiseen Vahvistetaan nykyistä ja luodaan uutta Yhteisestä tutkimuksesta eniten hyötyä Ympäristö Resurssitehokkuus Materiaalikehitys Loppukäyttösovellukset
Tutkimuspäivä Tavoitteet
Tutkimuspäivä Tavoitteet
Tutkimuspäivä Käynnissä olevat painopistealueisiin keskittyvät hankkeet Suomessa 57 hanketta n. 200 tutkijaa Hankkeiden jakautuminen Resurssitehokkuus Materiaalikehitys Ympäristö Sisäilma
Tutkimuspäivä Tavoitteet Vahvistaa suuntaa Tehostaa resurssien käyttöä ja vaikuttavuutta Kartoitus Käynnissä olevat hankkeet Jakaantuminen painopistealueiden kesken Peitto - miten hyvin kattavat alueen hankkeet Aloitteet yhteiselle alustalle Painopistealueiden seuranta ja koordinointi Rahoitusmahdollisuuksien työstäminen ja hyödyntäminen Osaamisen hyödyntäminen
Tutkimuspäivä Ohjelma 10.00 Avaus toimitusjohtaja Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus ry 10.15 Alustus biotaloudesta - tutkimusylijohtaja Johanna Buchert, Luke Kurkistus painopistealueisiin: 10.45 Resurssitehokkuus toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy 11.05 Ympäristö tutkimuspäällikkö Matti Kuittinen, Aalto-yliopisto 11.25 Sisäilma ja emissiot tutkimuspäällikkö Yrsa Cronhjort, Aalto-yliopisto 11.45 Materiaalikehitys yliopistotutkija, dosentti Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto Lounas 13.00-15.00 Painopistealueittaiset työpajat (iltapäiväkahvi työn lomassa) 1. Resurssitehokkuus 2. Ympäristö 3. Sisäilma ja emissiot 4. Materiaalikehitys 15.00-16.00 Työpajojen tulosten yhteenveto 16.00-16.30 Miten tästä eteenpäin - Matti Mikkola
14 Työryhmien toimeksianto Painopistealueen hankkeet Kuinka hyvin hankkeet kattavat ko. alueen (verrattuna agendaan)? Mitkä asiakokonaisuudet / hankkeet puuttuvat? Kenen toimesta ja miten uudet hankkeet määritellään ja käynnistetään? Miten vanhat ja uudet hankkeet priorisoidaan? Onko toimintaympäristössä tapahtunut jotain merkittävää, jonka vuoksi kokonaan uusia alueita olisi välttämätöntä lisätä painopistealueiden alle (resurssitehokkuus, ympäristö, sisäilma, materiaalikehitys)? Miten painopistealueen (tai yksittäisen aiheen) tutkimushankkeiden rahoituksen ja osaamisen seuranta sekä koordinointi tulisi jatkossa järjestää? Miten kokonaisuuden koordinointi ja tiedonvaihto tulisi järjestää? Seuraavat askeleet ja aikataulu 1.9.2016