Etelä-Viro Opas kulttuurista kiinnostuneille
OSLO PIETARI HELSINKI 925 km 330 km 220 km TALLINNA 180 km TUKHOLMA 510 km VIRO TARTTO RIIKA 210 km Kutsumme sinut kulttuurimatkalle Etelä-Viroon! Jos etsit aitoa Viroa, Etelä-Viron on juuri oikea paikka, jonne kannattaa tulla. KÖÖPENHAMINA 900 km VILNA Viro on kiehtova rajavaltio idän ja lännen välissä - paikka, jossa eri aikakaudet ja kulttuurit kohtaava. Etelä-Virossa elävät rinta rinnan nykyaika ja menneisyys. Kulttuurien ja historian kerrostumia esiintyy Etelä-Virossa yllin kyllin, eri aikakaudet ja kulttuurit ovat jättäneet mielenkiintoisia jälkiä rakennuksiin ja maisemaan, tapoihin, kieleen, muistiin, ihmisten sieluun ja arkiseen elämään. Millään muulla alueella Virossa ei esiinny niin paljon eri kulttuureja ja murteita, joille antavat erityisen leiman täkäläiset aidot ja vilpittömät ihmiset. Kaiken tämän voit kokea neljällä suuremmalla kulttuurialueella: Tartumaalla, Peipsijärven seudulla, Setumaalla ja Mulgimaalla jokainen niistä on omalla tavallaan jännittävä, yllättävä ja rikas. 430 km J Õ G E VA M A A BERLIN 1055 km TA R T U M A A VILJANDIMAA Lisätietoa: www.visittartu.com turism.valgamaa.ee www.polvamaa.ee eng.otepaa.ee www.visitvoru.ee www.viljandimaa.ee/turismiinfo www.visitjogeva.com www.visitsetomaa.ee www.visitpeipsi.com www.vortsjarv.ee www.visitestonia.com Lähimmät lentokentät: Tartto, Tallinna, Riika, Helsinki Tervetuloa kaikki kulttuurista kiinnostuneet! E T E L Ä - V I R O P Õ LVA M A A VA LG A M A A VÕRUMAA Ja mikä parasta Etelä-Viron yhtenäisyydenn ansiosta lyhyeenkin, jopa parin päivän matkaan pystyy mahduttamaan uskomattoman paljon elämyksiä, jännittäviä nähtävyyksiä ja aitoja kulttuurielämyksiä. Etelä-Viro odottaa Sinua!
Kannattaa käydä! Raatihuoneen edustalla oleva suihkulähde suutelevine opiskelijoineen kuvaa Tarttoa nuorekkaana ja romanttisena kaupunkina. Vanha yliopisto- ja hansakaupunki Tartto Aloita Etelä-Viroon tutustuminen eräästä Baltian vanhimpiin kuuluvasta kaupungista Tartosta ja sitä ympäröivästä maakunnasta! Vanha hansakaupunki Tartto, joka on mainittu ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1030, on yliopisto- ja tiedekaupunki. Tarton vanhankaupungin helmiä ovat varhaisklassistinen raatihuone, Pohjois-Euroopan vanhimpiin kuuluva Tarton yliopisto (perustettu 1632) sekä yksi Pohjois-Euroopan ainutlaatuisimmista V I L J A keskiaikaisista N D I kirkkorakennuksista Johanneksen kirkko, joka on C O U N T Y erityisen arvokas ainutlaatuisten terrakottaveistosten ansiosta. Tarton keskikaupunki on kokonaisuutena valtiollinen suojelukohde, johon kuuluu lähes 400 eri kulttuurihistoriallista kohdetta. Suositeltavia vierailukohteita ovat Tarton lukuisat museot sekä Jaanin kulttuurikorttelissa sijaitseva Antoniuksen piha ja kilta, jonka lukuisissa työpajoissa ja ateljeissa pidetään kunniassa hansakaupungin käsityöperinteitä. Tarton tärkeä kulttuurimagneetti on ollut kautta aikain Viron vanhin ammattiteatteri Vanemuine konserttitaloineen, joka tarjoaa teatteri-, musiikki ja balettiesityksiä. Tartossa järjestetään vuosittain yli 4000 erilaista kulttuuritapahtumaa elokuva-, tanssi-, musiikki- ja teatteriesityksiä ja -festivaaleja jokaiseen makuun. Tarton läpi virtaa Emajoki, joka on yksi Viron kauneimmista joista. Kesäaikaan Emajoella liikkuvat viehättävät jokialukset sekä hansalotja. Perinteisillä hansapäivillä kaduilla ja aukioilla herää henkiin keskiaikainen Tartto. Kesän laulu- ja tanssijuhlat kutsuvat laulukentälle. Joulukuussa on mahdollista nauttia joulukaupunki Tarton jännittävästä ohjelmasta. Opiskelijakaupungissa voi kohdata myös Tarton hengen, mystisen olennon, jonka läheisyyden voi tuntea miljööltään arvokkaissa kaupunginosissa, viihtyisissä pienissä kahviloissa ja yliopistolla lähes kaikkialla. Tarton yliopiston vuonna 1809 valmistunut Tiedekeskus AHHAA Antoniuksen kilta päärakennus on Viron uusklassisen rakennus- tyylin helmi, jonka kaunein tila on pelkistettyä klassista kauneutta ja yksinkertaisuutta edustava juhlasali. Tartossa sijaitsevassa Viron kansallismuseossa tutkitaan ja tallennetaan virolaisen kulttuurin lisäksi muiden suomalais-ugrilaisten kansojen kansatieteellistä kulttuuria. J Õ G E VA M A A Äksi Tiedekeskus AHHAA tekee Tartossa tiedettä tunnetuksi hauskalla tavalla ja tarjoaa kaiken ikäisille kiintoisaa tekemistä. TA R T U M A A TARTU Tõravere ELVA Nõo Võnnu Hellenurmessa on 132-vuotias Middendorffin kartanonherran rakennuttama vesimylly. Veden Kambja P Õ LVA M A A Hellenurme Tarton maakunnassa sijaitseva Jääkausikeskus on ainutlaatuinen ja omaperäinen ympäristökasvatus- ja vierailukeskus, jossa yhdistyvät yleistajuinen jääkauden tulkinta ja ajanviete. voimalla edelleen toimivan myllyn neljässä kerroksessa voi nähdä, kokeilla, tuntea ja maistaa, miten ja mitä viljasta valmistuu. OTEPÄÄ Tarton lelumuseossa voi eri aikakausien ja kansojen lelujen ihailun lisäksi kokeilla leikki- ja askarteluhuoneissa kaikkea itse. Lelumuseon naapurissa sijaitsevassa Teatterin kodissa voi katsella teatteriesityksiä ja tutustua teatterinukkeihin ympäri maailmaa. Tarton vanhakaupunki Tarton lelumuseo Jääkausikeskus Tarton tähtitorni Tarton maakunnan kirkoista mielenkiintoisimpia ovat 1400-luvulta nykypäivään muuttumattomana säilynyt Nõon kirkko, kapeatorninen Kambjan kirkko ja komea Võnnun kirkko. Osallistu hauskan seurueen kanssa älykkäälle pubikierrokselle, paista ravintola Vildessä itse lihaa tai elvytä sokkoillallisella makuaisteja. 1800-luvun alussa rakennettu Tarton tähtitorni kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon Struven kolmiomittausketjun yhtenä pisteenä. Tõraveressä sijaitsee Tarton observatorio. Tarton yliopiston aarrekammiossa esitel- lään yliopiston arvokkaimpia esineitä, jotka ovat arvokkaita historiansa, ikänsä, uudistusmielisyytensä tai kulttuurihistoriallisen taustansa johdosta.
Kannattaa käydä! Peipsijärven seutu ja vanhauskoiset Kun matkaatte Tartosta Euroopan suurimpiin kuuluvan järven Peipsin rannoille, teillä on harvinainen mahdollisuus kohdata erityinen kulttuuriyhteisö, jossa virolainen talonpoikais- ja rantakulttuuri, saksalaisten kartanonomistajien ja venäläisten vanhauskoisten kulttuuri ovat lomittuneet toisiinsa. vanhauskoisia (starovertsit) saapui uskonpakolaisina Viroon pääosin 1700-luvulta lähtien. He olivat vastustaneet Venäjän ortodoksisen kirkon uudistuksia ja ovat kyenneet säilyttämään omat uskonnolliset tapansa muuttumattomina yli 300 vuotta. Nykyään on sopivaa tarkastella vanhauskoisia etnis-konfessionaalisena kansanryhmänä, jolla on oma historiansa, kulttuuriperinteensä ja murteensa. Peipsimaan vierailukeskus Samovaareja MUSTVEE Raja Alatskivin linna Venäjän Kalastus on ollut Peipsijärven rantakylissä yksi tärkeimmistä toimeentulon lähteistä ja useat vanhat V Itähän L J päivään A N Dsaakka I juuri kalastustavat ovat säilyneet C O U N T Y Peipsin rannoilla. Vanhauskoisten peruselinkeinona on ollut myös vihannesten viljely, ennen kaikkea sipulin- ja kurkunviljely. Peipsijärven seudun erikoispiirre on raittikylät. Yhden päätien varrelle on muodostunut kilometrien mittaisia rivikyliä ja katumarkkinoita, joissa myydään tuoretta kalaa sekä vihanneksia ja hedelmiä. Peipsin jäällä voi nähdä talvella omaperäisiä omatekoisia ajoneuvoja karakatitsoja. J Õ G E VA M A A KALLASTE Peipsijärvi Alatskivi e uliti Kolkja Sip Kasepää Varnja TA R T U COUNTY Piirissaari TA R T U M A A Järvselja Mehikoorma P Õ LVA M A A RÄPINA Baltiansaksalaisen kulttuurin perintönä ovat mahtavat puistot ja eri-ilmeiset kartanokokonaisuudet, esimerkiksi 1800-luvulta peräisin oleva uusgoottilaista tyyliä edustava Alatskivin linna, jossa on vahanukkehuone, säveltäjä Eduard Tubinan museo sekä ravintola. Kolkjan vanhauskoisten museo Markkinakausi Vanhauskoisten museoissa Kolkjassa, Varnjassa ja Mustveessä sekä samovaarimuseossa Kasepään kunnassa teidät toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi ja teidän annetaan tutustua keittiöön ja olohuoneeseen sekä kurkistaa vaatekaappiin ja astiahyllylle. Koljaan avatussa Peipsimaan vierailukeskuksessa voi ostaa paikallisia matkamuistoja ja kokeilla esimerkiksi leimasinpainantaa tai kultaamista. Peipsijärveen, sen eliöstöön ja kaloihin voi tutustua Peipsijärven olohuoneessa Kasepäällä. Peipsijärven seudun markkinakausi alkaa toukokuussa ja kestää syyskuuhun käytä mahdollisuutta hyväksesi ja maistele paikallisia ruokia äläkä unohda ostaa mukaan Peipsin kalaa ja sipuleita. Kilometrien pituisia raittikyliä on reiteillä Kasepää Raja Tiheda Kükita ja Kolkja Kasepää Varnja. Peipsin rannalla mutkittelee Emajoen pohjoispuolelta Tarton takaa Kallastelle saakka Sipulitie, joka on ainutlaatuinen matkailualan yrittäjien verkosto. Peipsijärven seudulla kannattaa tutustua Rajan vanhauskoisten rukoushuoneen entisöityyn kellotorniin, Varnjan vanhauskoisten rukoushuoneeseen, jossa on Viron runsasmuotoisin ikonostaasi sekä Mustveen pikkukaupunkiin, jossa on viisi eri kirkkoa. Kallasten hiekkakivitörmä kohoaa jopa 9 metrin korkeuteen Peipsijärven vedenrajasta. Sieltä on kaunis näkymä järvelle. Törmän päällä, korkealla rannalla sijaitsee pieni vanhauskoisten hautausmaa.
Kannattaa käydä! Saatsen setukaismuseo (Saatse Seto Muuseum) ensimmäinen erityisesti setukaiskulttuuria esittelevä, samalla kokoelmiltaan laajin museo, jossa painotetaan setukaismiesten kulttuuria. TA R T U C O U N T Y Setukaisten maatilamuseo Piusan savipaja Peipsin rannoilta etelään päin sijaitsee ainutlaatuinen kulttuurialue Setumaa, jossa asuu omalaatuinen kansansirpale historiallisia Kaakkois-Viron ja Luoteis-Venäjän alueita asuttaneet setukaiset. Setumaan historiallisen rajaseutuaseman vuoksi setukaisten ainutlaatuisessa kulttuurissa on vaikutteita Luhamaa sekä idästä että lännestä jännittäviä merkkejä niistä löytyy setukaisten kielestä, tavoista, ruoista ja kansallispuvuista. Virossa asuu nykyään lähes 13 000 setukaista, joista noin 4000 asuu perinteisillä TA R T U M A A P Õ LVA M A A PÕLVA Obinitsan museo esittelee Obinitsan seudun setukaisperheen elämää ja tapoja vuosina 1920 1940. Obinitsan setukaisten seuraintalossa toimivassa kahvilassa Taarka Tarõ Köögikõnõ on yksi aidoimmista setukaisten keittiöistä. Võõpsu Värska VÕRU VÕRUMAA asuinalueillaan. Ortodoksisen hengen mukaan lähes jokaisessa kodissa on ikoninurkkaus ja melkein joka kylässä on pieni pyhättö tsasouna. Setukaisten pyhäköissä voi käydä kylän juhlapäivinä tai kirkollisina juhlapyhinä, jolloin setukaiset kokoontuvat kunnioittamaan esivanhempiensa henkiä. Aamujumalanpalveluksen jälkeen ristisaatto kiertää kirkon, käydään omaisten haudoilla ja syödään. Osa ruoasta jätetään usein poismenneiden sieluille. Erityistä huomiota ansaitsee setukaisten omalaatuinen runonlaulanta leelo, joka on valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Setukaisten arkaaista kansanlaulua esittävät esilaulaja ja kuoro. Kuuluisimmat esilaulajat ovat pystyneet laulamaan yhteen menoon lähes 20 000 säettä ja saaneet setukaisten lauluäidin arvon. Suuren elämyksen saa osallistumalla johonkin setukaisten juhlaan: kyläjuhliin (kirmask), Setukaisten kuningaskunnan päiville, Setukaisten laulupäiville tai pääsiäisjuhliin. RÄPINA Set um a Set an m o K atk ülä ailu vü re ü itti Setukaiset ainutlaatuinen etninen yhteisö Venäjän rajalla Setukaisten maatilamuseossa (Seto Talumuuseum) Värskassa voi tutustua 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun talonpoikaisarkkitehtuuriin, vanhoihin työkaluihin ja runsaslukuisiin käsitöihin. Värskassa voi kokeilla myös paikallisen Tsäimaja-ravintolan herkkuja, jotka ovat saaneet Aito virolainen maku tunnustuksen. Piusa Saatse Setukaisten ateljee-galleria Obinitsassa antaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin setukaisten taiteisiin. Obinitsa Meremäe VENÄJÄ Luhamaa Misso Setukaisten solki Eräs maailman ainutlaatuisimmista kuningaskunnista on Setumaan kuningaskunta. Joka elokuun ensimmäisenä lauantaina järjestetään Setumaan kuningaskunnan tärkein tapahtuma, jossa valitaan tulevaksi vuodeksi uusi setukaisten kuningas eli hedelmällisyyden jumalan Pekon sijainen, ylin käskynhaltija (sootska). Valitaan myös mestari jokaiselle taiteenalalle runonlaulantaan, käsitöihin, ruoanvalmistukseen, soittamiseen, tanssiin. Suurtapahtuma järjestetään joka vuosi eri paikassa vuonna 2013 se järjestetään Luhamaalla. Parhaan käsityksen Setumaan elämästä saa kulkemalla Seto Külävüü -reittiä pitkin Setumaan eri kylien läpi. Jännittävä reitti alkaa Võõpsusta ja päättyy Luhamaalle. Setomaa Turismitalo matkailutilalla Mere- Matkailutila Setomaa Turismitalo mäellä on mahdollisuus ruokailla ja pitää kahvitauko. Lapsille on tarjolla oma nurkkaus liukumäkineen, keinuineen, hiekkalaatikkoineen ja leluineen. Saatsen setukaismuseo Piusan savipajassa valmistetaan vieraiden silmien alla sekä perinteistä setukaisten keramiikkaa että ainutlaatuisia taide- ja käsityöesineitä. Teoksia voi ostaa mukaan ja myös tilata.
Kannattaa käydä! Mulgimaa ja Viljandi Viron perinnekulttuurin pääkaupunki Matkatessanne Viron keski- ja eteläosassa olette kulttuurihistoriallisella Mulgimaalla, jonka asukkaat ovat mulgimaalaisia. Viljavien maiden ja 1800-luvulla lisääntyneen pellavanviljelyn ansiosta mulgimaalaiset olivat historiallisesti varakkaita ja vaikutusvaltaisia talonpoikia, jotka eivät kilpailleet rikkaudessa vain naapureidensa, vaan myös kartanonomistajien kanssa. Se oli myös syynä siihen, miksi neuvostoajan joukkokyyditykset koettelivat kovimmin juuri tämän seudun asukkaita, ja sen johdosta paikallinen murre säilyi vain ihmeen kaupalla. Nykyään mulgin kielen puhujia on vain pari tuhatta, mutta alueen itsetunto on palautumassa nopeasti. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves pitää Mulgimaata kotiseutunaan. Juuriaan kunnioittaen hän pukeutuu virallisiin tilaisuuksiin usein perinteiseen Mulgimaan takkiin. Mulgimaalaisten tunnetuin anti virolaiseen ruokakulttuuriin on sianlihan kanssa haudutettu hapankaali (mulgikapsad), mannapuurotäytteiset pullat ja peruna-ryynipuuro (mulgipuder). Yleisimmän käsityksen mukaan Suur-Mulgimaa käsittää koko historiallisen Viljandimaan, jonka kulttuurikeskus on yli 700 vuotta vanha Viljandi. Se on Viron kauneimpia kaupunkeja, joka lumoaa hiljaisuudellaan, vehreydellään ja arkkitehtuurillaan. Yksi Viljandin symboleista on ollut vuosia vanhalle linnanmäelle vievä riippusilta. Viljandin keskiaikaisen ritarilinnan raunioilta avautuvaa lumoavaa järvinäköalaa on verrattu Sveitsin maisemiin. Pikkukaupungin unista katukuvaa piristää omaperäinen kulttuuri-ilmasto sekä suuret punaiset betonimansikat. Viljandin perinnemusiikkifestivaali on maailmantason suurtapahtuma kansanmusiikin ystäville. Neljän päivän ajan aamusta iltaan kestävät konsertit houkuttelevat paikalle sekä esiintyjiä että vieraita eri puolilta maailmaa niin paljon, että Viljandin asukasluku kaksinkertaistuu kyseisenä aikana. Kondasen keskuksessa esitellään opettaja Paul Bonifatiuksen killan myymälä Johanneksen (Jaani) kirkko Kondasen (1900 1985) maalauksia. Keskuksessa järjestetään lyhytaikaisia ammattilaistaiteen, naivismin ja outsider-taiteen näyttelyitä sekä työpajoja. Bonifatiuksen killassa pidetään hengissä vanhoja hansaperinteitä. käsitöitä. Mestarit valmistavat kauniita Kaikkeen edellä mainittuun on hyvä tutustua Viljandissa oppaan johdolla. Opastetut kävelykierrokset alkavat kesäisin päivittäin kello 13.00 vapauden aukiolta. Heimtalin kartanokokonaisuus Kondasin Keskus SUUREJAANI VILJANDI Heimtali Kaasiku V I L J A N D I M A A Võrtsjärvi TA R T U MAA perustanut tekstiilitaiteilija professori Anu Raud. Satavuotiaan luokkahuoneen sisustuksen ohella on säilytetty suuri käsityökokoelma. Muinaisen Helmen ritarilinnan raunioiden luona olevan luolaston käytävien kerrotaan johtaneen aina Viljandin kaupunkiin saakka. Raunioiden alla olevassa laaksossa pulppuaa kirkasvetinen uhrilähde. Paikalliset kaunottaret hakevat edelleenkin kasvonpesuvetensä lähteestä, sillä veden kerrotaan tekevän ihon silkinpehmeäksi. Joka vuosi juhannuksen tienoilla järjestettävän Suure-Jaanin klassisen musiikin festivaalin A päätapahtuma P Õ onl V auringonnousun C O U Kuresoon N T Y rämeessä. järjestettävä konsertti Õisu Haliste KARKSINUIA Heimtalin kartanon helmi on neljätorninen viinakeittiö. Paikallisen kotiseutumuseon on Helme TÕRVA aikaan VA LG A M A A Viljandin kuuluisimpia nähtävyyksiä on myös vanha vesitorni. Joka vuoden elokuussa järjestettävä musiikkitapahtuma Tõrva Loits (tervaloitsu) tuo yleisön eteen aidot virolaiset muusikot, alkukantaisen luonnon ja ihmisen kanssakäymistä, sekä mystisiä tuli- ja tervaesityksiä. Konsertin lopuksi lausutaan kyseistä tapahtumaa varten luotu loitsu, jolla on ollut virolaisten uskossa ja mielissä ammoisista ajoista lähtien suojaava vaikutus. Hallisten kirkko on erityinen mustan kattonsa Tõrvan loitsujuhla Olustveren kartano ja Jüri Arrakin alttarimaalauksen ansiosta, jossa Kristus kävelee ympäri Viroa. Olustveren kartano on eräs täydellisimmin säilyneitä kartanokokonaisuuksia Virossa. Sen eri rakennuksissa on esillä täytettyjä lintuja, puuhevosia sekä antiikkikalusteita. Rakennuksissa toimivat käsityö- ja villatupa, sepänpaja, savipaja ja viinanpolttimo.
Saunakulttuuri Ruokakulttuuri Virolaiset ovat kautta aikain olleet saunakansaa, mutta aivan erityinen suhde saunomiseen on Etelä-Virossa. Sekä suomalainen että virolainen sauna, maakuoppa- ja intiaanisauna, kylpytynnyri ja tynnyrisauna sekä saunalautta että kaikki muut jännittävät saunatyypit hoitavat kehoa ja mieltä. Ruoka on välttämätön osa jokaista matkaa ja samalla miellyttävä tapa tutustua paikalliseen kulttuuriin. Perinteinen etelävirolainen keittiö on sekoitus saksalaista ja venäläistä keittiötä. Siihen on luonnollisesti vaikuttanut myös rannikon ja metsien asukkaiden sekä maanviljelijöiden elintavat. Mulgimaalaisten tunnetuin anti virolaiseen ruokakulttuuriin on sianlihan kanssa haudutettu hapankaali (mulgikapsad) ja peruna-ryynipuuro (mulgipuder). Setumaalla taas kannattaa maistaa setukaisten kuuluisaa rahkajuustoa (sõir). Joulun aikaan ruokapöydässä on verimakkaroita ja lihaa, hapankaalia ja uuniperunoita, lisukkeena puolukkahilloa tai kurpitsasalaattia. Etelä-Virossa on erityisen arvostettu muualla jo hyvin harvinainen savusauna, joka on Itämeren alueella vanhin tunnettu saunatyyppi. Savusaunaperinne liittyy runsaaseen henkiseen perinteeseen aina kansanlääkinnästä ja lihan savustamisesta erityisiin tietoihin ja taitoihin, käskyihin ja kieltoihin. Savusaunassa kylpeminen on ollut keskittymistä vaativa rituaali, samalla erittäin miellyttävä ja terveellinen. Savusaunan löyly on pehmeämpää kuin tavallisen saunan löyly. Samalla se puhdistaa ilmaa ja taistelee mikrobeja vastaan. Kuten Etelä-Virossa sanotaan: savusauna on maalaisen lääkäri ja apteekkari. Jokaisessa oikeassa savusaunassa on oma saunan henkensä saunan henki voi säikäyttää saunojaa, jolla on pahoja ajatuksia ja jättää nokiset merkkinsä iholle moneksi päiväksi. Etelä-Viron matkailutiloilla tarjottava aito savusaunaelämys virkistää kehoa ja sielua ja on mukavaa vaihtelua tekniikan saavutuksiin väsyneelle ihmiselle. Võrumaalla sijaitseva Saunamaa tarjoaa houkuttelevan mahdollisuuden kylpeä maakuoppasaunassa, savusaunassa, suomalaisessa saunassa, intiaanisaunassa ja virolaisessa saunassa. Nauti erilaisten saunojen lumosta, tutustu niiden historiaan ja tunne niiden erilaiset löylyt! Haanjamaalla järjestetään elokuun ensimmäisellä viikolla savusaunapäivät, jolloin vierailla on mahdollisuus lämmittää itse saunaa ja nauttia kylpemisestä. Männikun metsätilalla Viljandimaalla saa itse lämmittää saunan ja saunoa aidossa savusaunassa, kutoa mattoa kangaspuilla ja yöpyä talonpojan sviitissä. Kauniilla maalaispaikkakunnalla Valgamaalla sijaitseva Sokkan lomakeskus tarjoaa mahdollisuuden viettää aktiivista ja monipuolista lomaa sekä saunoa. Rentoutumisvaihtoehtoina ovat aito savusauna, jossa on luonnonkivikiuas, tynnyrisauna, saunalautta tai tavallinen sauna. Vilvoittelua varten on kylpytynnyri. Viron talvipääkaupungissa Otepäällä järjestetään Euroopan saunamaraton Kuuma sauna kuumassa talvipääkaupungissa Otepäällä. Saunamaratoniin osallistuu 15 alueen saunaa. Kilpailijoilla on mahdollista kylpeä Otepään alueen erilaisissa saunoissa tavallisesta saunasta aina savusaunaan sekä pulahtaa avantoon. Etelä-Viron matkailutiloilla tarjotaan kotoista peruna-ohraryyni-puuroa silavakastikkeen ja hapankurkkujen kera, suussa sulavaa leivinuunissa valmistettua rusinaleipää, makuaisteja hemmottelevaa kuminajuustoa ja savulihaa. Etelä-Virossa ruokaillessanne on tutustumisen ilo taattu. Voitte kokea ruoka- ja juomanautintoja aidosta maalaisruoasta aina eurooppalaisiin huippuherkkuihin. Soovitame! Alatskivin linnan ravintolassa tarjotaan linnan historian mukaisesti kolmea eri tyyliä olevia ruokia. Kartanokeittiö, virolainen keittiö ja skotlantilainen keittiö, joiden yhdistävänä piirteenä on talonpoikaisuus ja paikalliset raaka-aineet. Eniten puheen aihetta tarjoaa skotlantilaisten yllätysjälkiruoka. Värskassa sijaitsevassa Tsäimaja-ravintolassa ja Obinitsassa sijaitsevassa Taarka Tarõ Köögikõnõ -ravintolassa voit tutustua setukaisten paikallisiin herkkuihin. Võrumaan pientuottajien ruokatuotteita myydään kaupoissa UMA MEKK (oma maku) -merkillä varustettuna. Aitoja mulgimaalaisia ruokia voi kokeilla Abja-Paluojassa sijaitsevassa Mulgi Kõrts -kievarissa sekä Tõrvassa Musta Kõutsi Kõrts -kievarissa. Kopran tilan gourmet-illallinen (tilauksesta) tarjoaa nautintoja sekä mulgimaalaisia ruokia arvostaville että muillekin hyvän ruoan ystäville. Kansainvälinen raati on valinnut Sangasten ruisravintolan (Sangaste Rukkirestoran) ja Tammurin tilan ravintolan (Tammuri Talurestoran) Viron 50 parhaan ravintolan joukkoon. Pyhäjärven kylpylän ja lomakeskuksen ravintola Valgamaalla on ensimmäinen luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain mukaisen virallisen tunnustuksen saanut luomuravintola. Tartossa sijaitsevan A. Le Coqin panimon olutmuseon kuudessä kerroksessa on esillä 2000 näyttelyesinettä sekä oluen että A. le Coqin tehtaan historiasta. Tarton ikivanhassa vallihaudassa sijaitseva Püssirohukelder (ruutikellari) on toiminut sekä ammusvarastona että juurikasvarastona. Nykyisin siellä sijaitsee olutravintola, jossa on maailman korkein sisäkatto. Põltsamaan viinikellarissa on mahdollisuus maistella paikallisia viinejä ja ostaa niitä mukaan.
Kartanokulttuuri Etelä-Viron kartanokulttuuri pitää sisällään ylellisiä kartano-kokonaisuuksia, vuosisatoja vanhaa historiaa sekä mahdolli-suuden tutustua siihen itse. Viroon on rakennettu 1200-luvulta lähtien yli tuhat kartanoa. Vaikka niiden loistokausi on ohi, Etelä-Virossa on vieläkin mahdollista nauttia kuninkaallisesta loistosta, nähdä erilaisia rakennustyylejä, tutustua legendojen maailmaan tai jopa tavata jonkun paikallisista kummituksista. Useat kartanorakennukset ovat tuhoutuneet tai niistä on jäljellä vain rauniot, mutta useita on entisöity ja muutettu luksushotelleiksi, ja ne ovat nykyisin suosittuja nähtävyyksiä. 1800-luvulta peräisin olevan uusgoottilaista tyyliä edustavan Alatskivin linnan esikuvana on Skotlannissa sijaitsevan Balmoralin kuninkaanlinna. Alatskivin linna tarjoaa myös majoituspalveluja sekä ruokailuja tunnustetussa ravintolassa. Historiallisen tyylin huomattavimpia esimerkkejä koko Baltiassa on Sangasten linna tekolampineen ja kartanonpuisto harvinaisine puulajeineen. Linnaa suunniteltaessa otettiin vaikutteita kuuluisasta englantilaisesta Windsorin linnasta. Viljandin pohjoispuolella Olustveressä on Viron täydellisimmin säilynyt kartanokokonaisuus, jonka erilaiset työpajat tarjoavat toimintaa eri-ikäisille vieraille. Moosten kartano on yhtenäisimpänä säilyneitä sivurakennusten kokonaisuuksia, jonka ylpeydenaihe on lukuisat porttirakennelmat ja erityisen kaunis kellotorni, joka on saanut vaikutteita keskiaikaisesta linnoitusarkkitehtuurista. Võrumaalla kannattaa käydä Sännan kulttuurikartanossa, jossa on tarjolla erilaisia ateljeita, työhuoneita, koulutusta, esityksiä, elokuvailtoja ja juhlia. Rogosin kartanossa saattaa kohdata sinisessä leningissä kummittelevan naisen, jonka kerrotaan olleen nunna. Latvian rajalla sijaitseva romanttinen Taageperan linna on poikkeuksellinen sijaintinsa puolesta sieltä alkavat salaperäiset aarniometsät ja tiheät korvet. Nykyisin hotellina toimivaa linnaa ympäröivä vapaamuotoinen puisto on EteläViron suurimpia ja runsaslajisimpia. Põltsamaan linnakokonaisuus on kiinnostava vierailu- kohde museoineen, käsityöpajoineen ja viinikellareineen ja kesäisine ulkotapahtumineen. Tutustu keskiaikaan Vana-Vastseliinan piispanlinnan raunioissa ja vierailukeskuksessa, jossa voit tutustua linnoituksen historiaan ja Viron keskiaikaan sekä kokeilla haarniskaa tai osallistua käsityöpajoihin. Sininen musta ja valkoinen Viron lipun syntytarina Virolaiset ovat ylpeitä kauniista sinimustavalkoisesta lipustaan. Tunnetuimman runollisen selityksen mukaan sininen kuvaa Viron taivaansineä, musta kotimaan multaa ja valkoinen toivoa ja valoisaa tulevaisuutta. Viron lipun historia alkaa vuodesta 1870, jolloin luotiin perusta Viron ensimmäiselle akateemiselle järjestölle, nykyisele Viron ylioppilaiden seuralle (Eesti Üliõpilaste Selts). Seuralle valittiin tuonaikaisten tapojen mukaan myös tunnusvärit sininen, musta ja valkoinen ja otettiin käyttöön lippu, joka ommeltiin Põltsamaan pitäjänkoulun käsityötunnilla ja vihittiin käyttöön Otepään pappilassa 4. kesäkuuta 1884. Lipun syntytarinasta ja muotoutumisesta Viron kansallis- ja valtionlipuksi saa hyvän perusteellisen käsityksen Otepään Maarjan seurakunnan pappilassa sijaitsevassa Viron lipun museossa. Näyttelyn mielenkiintoisin esine on vihityn historiallisen lipun tarkka kopio. Lipun vihkimistä kuvaavat seinäreliefit sijaitsevat Otepään Maarjan kirkon julkisivussa. Kun kerran olette tulleet tänne asti, kannattaa käydä myös Viron ja Latvian rajalla olevassa kaupungissa, jonka virolaiset tuntevat nimellä Valga ja jota latvialaiset kutsuvat Valkaksi. Syntyneet Viron ja Latvian tasavallat eivät kyenneet aikanaan jakamaan keskenään yhtenäistä Liivinmaan kaupunkia. Rajariidan ratkaisi vuonna 1920 englantilainen eversti Tallents, joka löi miekalla kaupungin kahtia kartalla. Toinen puolisko jäi virolaisille ja toinen puolisko latvialaisille. Valgassa on mielenkiintoinen rajavartioston ja poliisin historiaa sekä sotahistoriaa esittelevä isänmaallinen museo. Entisessä teatteritalossa sijaitsee puolestaan Valgan museo. Omaperäinen kulttuuritapahtuma on kansainvälinen Valgan sotiahistoriallinen festivaali, joka tarjoaa kahden päivän aikana eri paikoissa Valgan kaupungissa ja maakunnassa toimintaa ja jännitystä koko perheelle militaarialan markkinat, esitellään puolustusvoimia, järjestetään sotilaiden marssinta kaupungin halki ja esitetään toisen maailmansodan aikainen mallitaistelu. Võrussa pantiin alulle Viron kansalliseepos Kalevipoeg, jonka kirjoitti kuuluisin võrulainen kautta aikain lääkäri Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803 1882), joka asui ja työskenteli Võrussa kaupunginlääkärinä vuosina 1833 1877. Kreutzwaldille kuuluneessa rakennuksessa sijaitsee nykyään Kreuzwaldin muistomuseo. Historiallisessa kaupunginpuistossa Tamulajärven rannalla sijaitsee lauluisäksi kutsutun kirjailijan vaikuttava muistopatsas.
Tapaamisiin Etelä-Virossa! Teksti: LIVE, Säätiö Etelä-Viron matkailu. Käännös: Minna Hamunen. Valokuvat: EAS:n kuvapankki, Tartumaa Turism SA:n kuvapankki, Valgamaankuvapankki, MTÜ Mulgimaa Arenduskoda, MTÜ Bonifatiuse Gild, MTÜ SetomaaTurism, Säätiö Valgan isänmaallisen kasvatuksen pysyvä näyttely, A. Le CoqTarton olutmuseo, MTÜ Peipsimaa Turism, J. Pääsuke, L. Kulpsoo, H.Hellenurm, A. Sooaru, J. Nilson, H. Koplikask, E. Veeroja, P. Palomets, U.Volmer, K. Lehepuu, K. Hanschmidt, A. Tamm. Ulkoasu: GBF Design. Paino: PAAR. Julkaisija: Säätiö Etelä-Viron matkailu.