437 S sikyj el. jouhimato (Gordius aquaticus) sikyë mets. ansa, paula (lintujen pyydystämiseksi) sil koll. 1. (kös ulwaj, pogram pispuos) risut, oksat (maassa); rytö, kaatunut puu (pieni), ryteikkö, murrokko (pienien puiden) 2. (kul\t\m pu pyryos, [elep) lastut, sälöt, (puu)roskat 3. murt. (vag) roska(t), rikka 4. kuv. (kul\t\m arberios) tarpeettomat tavarat, kimpsut (ja) kampsut 5. kuv. (l@ketúsx adqmi) häiriö, häirikkö (ihminen, joka on tiellä) sil òikan el. 1. (ki^i-wi^i, walullqsx) punavarpunen (Carpodacus; C. erythrinus) 2. (ëuv^e- ^eg) keltavästäräkki (Motacilla flava) sil kuz el. peukaloinen (Troglodytes troglodytes); lata[ka 1, pu[nerúolxgyri sil n kukkuminen sil -s@rno 1. koll. (pogram pispuos) ryteikkö, murrokko 2. kuv. (l@ketúsx adqmi) häiriö, häirikkö (ihminen, joka on tiellä) silos säilörehu; s. b [næ säilörehutorni; s. gu säilörehukuoppa silos watx: s. karon säilörehun valmistus (t. valmistaminen), rehun säilöminen; s. karyny valmistaa säilörehua, säilöä rehuksi silx (=yz) 1. (silxwyl) säkä; silxz\ nqrúytyny (q. [ukkyny) hangata (t. hiertää) säkänsä verille (esim. hevonen) 2. murt. (^yrty) kaula (takaosa), niska silxber (=yz) niska, takaraivo (alaosa) silxwyl (=yz) silx 1 silxzor kaatosade, rankkasade silxsxör (=yz) takaraivo, niska silxtöl (hirmu)myrsky silxyny kukkua sima puhek. 1. ([undybergan kidys) auringonkukansiemenet 2. kasv. ([undybergan) auringonkukka s mwol symboli, vertauskuva, tunnus simp zium symposiumi simf ni, simf niq sinfonia sin (sinmyz) 1. anat. silmä; s. kapli lääk. silmätipat; s. \m_qsx silmälääkäri; sin\z kynxyny sulkea silmät; sin\z kynxyrtyny siristää silmiään; sin\z kyrmy[tyny räpäyttää silmänsä; (kinly ke) iskeä (t. vinkata) silmää; sin\z kyrmy[_qny räpytellä (t. räpyttää) silmiään; (kinly ke) iskeä (t. vinkata) silmää; sin\z usxtyny avata silmänsä 2. (u^kem) katse; lek s. vihainen katse; sin_ sty l\zxyny luoda katseensa alas 3. (adúon, adúyny lu\m) näkö(kyky); sint\k kylxyny menettää näkönsä; (mynam) sin_ sy lqbesx minulla on heikko näkö 4. (sinjyltyny bygaton) silmä, huomiokyky; l\- ^yt s. tarkka (t. terävä) silmä, terävä huomiokyky 5. kasv. silmu; kartofkal\n sin_ syz perunan silmut 6. (ukno s.) (ikkuna-) ruutu 7. (kyëes kertt\m dúsxl\n) silmä, silmukka (neuleen); koftael\n sinmyz l\zxkem puserostani on paennut (t. päässyt juoksemaan) silmä 8. (pasx s nqnxyn, syryn) reikä (leivässä, juustossa); nqne öz udalty sin_ syz badúymesx luillqm leipäni (t. piirakkani) ei onnistu-
S 438 nut, sisässä on isoja reikiä karas s. s@sx s.; piqla s. silmälasit; s@sx s. (mehiläis)kenno; urod s. paha silmä; s. adú nt m s. suz nt m; s. aze näkyviin; silmiin; s. aze puktyny kuvitella; s. azxyn näkyvissä; silmissä, silmin nähden; s. azxyn wozxyny pitää silmällä; s. azxyn ulyny 1) (adskyny) olla näkyvissä 2) (jyryn ulyny) olla jatkuvasti mielessä; s. azxysx näkyvistä; silmistä; s. azxysx y[yny kadota näkyvistä; s. kuspetú (q. kuspyn) silmänräpäyksessä, hetkessä, tuokiossa, äkkiä; s. pörtman (fokus) (silmänkääntö)temppu, taika(temppu); s. pörtmany tehdä taikatemppuja; s. pörtmasx taikuri, silmänkääntäjä; s. pörtmasxkyny temppuilla, kujeilla, konstailla; s. suz nt m silmänkantamaton, ääretön, rajaton, suunnaton; s. suzxymon silmänkantaman päässä; niin kaukana (t. pitkällä), kuin silmä kantaa; niin kauas (t. pitkälle) kuin silmä kantaa; s. sxöryn selän takana; s. ultú u^kyny katsoa kulmiensa alta; s. usem (q. us n) pilaus (pahalla silmällä t. katseella); s. usxkyton pilaus, pilaaminen (pahalla silmällä t. katseella), silmääminen; s. usxkytyny katsoa pahalla silmällä, silmätä, pilata katseella; s. usxyny joutua pilauksiin (pahasta silmästä); s. [ory jötymon havaittava, huomattava, huomiota herättävä; s. [ory jötyny sattua jnk silmiin, herättää huomiota; s. [oryn silmissä, silmin nähden; wa^e s. silmäysten, kahden kesken; wa^e s. wuttyny saattaa kasvokkain (kaksi t. useampia ihmisiä); wa^e s. u^kysa pukyny istua silmätysten (t. kahden kesken); kinl\sx ke sinz\ usxtyny avata jonkun silmät näkemään jtak; sinmaz ik werany sanoa (totuus) vasten kasvoja (t. päin silmiä); sol\n sinmaz \n u^ky älä kiinnitä häneen huomiota; sinme jötyny pistää silmiin, herättää huomiota; as sinmyn adúyny nähdä omin silmin; make [ory muket sinmyn u^kyny tarkastella jtak (asiaa) toiselta kannalta; sinmysx sinme u^kyny katsoa toisiaan silmiin; s. ug suzxy silmät eivät kanna (jonnekin); s. ky[ka, ki l\sxt\ sp. alku aina hankalaa sinadúon sinnuny sinadúont\m seur. sinazxkylx 1. (wovpotono) vihattu, vihattava 2. (sant\m) halveksittava s. karyny 1) (wovpotyny) vihata 2) (sant\m karyny) halveksia, väheksyä, olla välittämättä sinwu sinkyli sinwuasxkon, sinwuasxkyny sinkyliqsxkon, sinkyliqsxkyny singop silmäkuoppa sindor sinkabak sindur sin^eber sindyv valkoarpi; (harmaa)kaihi siner murt. luuta; isxner sinjylton teonn. v:stä sinjyltyny sinjyltyny 1. ([ödyny) huomata, havaita, keksiä 2. (todmostyny) panna merkille, huomata 3. (as mylkyd_q [edxtyny) löytää (t. valita) mieleisensä, mieltyä
439 S jhk aslyd inty s. 1) (todmostyny) panna paikka merkille itseä varten 2) (as mylkyd_q) löytää (t. valita) mieleisensä paikka sinkabak silmäluomi, silmäluomet sinkaë (=yz), sinka[ (=yz) kulmakarva(t) sinkölxy silmämuna sinkyli kyynel(eet) sinkyliqsxkon teonn. v:stä sinkyliqsxkyny sinkyliqsxkyny 1. (bördyny) heltyä (t. puhjeta) kyyneliin, kyyneltyä 2. (sinwu wiqny) vuotaa (silmät) sinkyret silmien muoto sinlys silmäripsi, silmäripset sinmasxkon 1. teonn. v:stä sinmasxkyny 2. (kelx[on, kuanon) mieltymys, ihastus sinmasxkyny 1. mieltyä, tuntea sympatiaa, ihastua, rakastua; mon soly tuv sinmasxki minä miellyin (t. ihastuin) häneen kovin; sinmasxkysa u^kyny ihailla, katsoa rakastuneesti 2. (adúyny kutskyny) alkaa nähdä, aueta (silmät); koëy[pios sinmasxkizy ni kissanpoikaset alkoivat jo nähdä, kissanpoikasten silmät ovat jo auenneet sinmo 1. (adúisx) näkevä; koëy[- pios s. luizy ni kissanpoikaset alkoivat jo nähdä, kissanpoikasten silmät ovat jo auenneet 2. (sin_- em) =silmäinen; badúym s. nyla[ suurisilmäinen tyttö; sxöd s. mustasilmäinen 3. (pas nqnx, syr) =reikäinen (leipä, juusto); badúym s. nqnx isoreikäinen leipä sinmo-pel tarkkaava(inen), tarkka, valpas sinnuny silmäterä, pupilli sinon 1. (i^i mon) vähentyminen, väheneminen; (pi^i mon) pienentyminen, pieneneminen 2. (dunt\mmon) halventuminen, alentuminen, aleneminen / kul\smon sin nim kiel. synonyymi sinpelet muistomerkki; (statuq) muistopatsas; p mqtnik 2 sinpelx muisto; matkamuisto; s. kuzxym muistoesine, (muisto)lahja; sinpelxly kuzxmany antaa muistoksi sin-pelx (sinmyz-pelxyz, sinpelxyz) (adúisx) silminnäkijä s. suz nt m sin suz nt m sinpöet 1. (mydlanx adúon) näköharha, optinen harha 2. (mydlanx sured) harhakuva, harhakuvitelma, illuusio s ntaksis kiel. 1. (kyl rad) lauserakenne 2. (todos) lauseoppi, syntaksi sinton sin\ton sintödxy silmänvalkuainen sintyny sin\tyny sint\m 1. (sin_ syz öwöl) silmätön 2. (pal sin) yksisilmäinen, silmäpuoli 3. (sukyr) sokea; (adúisxt\m) näkemätön sint\mmon sokeutuminen, näkönsä menettäminen sint\mmyny sokeutua, tulla sokeaksi, menettää näkönsä sint\m-p lxt m päistikkaa, suinpäin; s. ko[kyny lähteä (t. juosta) päistikkaa (pakoon) kuazx s. vobasxke tuiskuttaa niin, ettei mitään näy sinulton teonn. v:stä sinultyny sinultyny sinjyltyny sinu^kon peili, kuvastin
S 440 sinuëer silmänräpäyksessä sin^eber iiris, värikalvo (silmän) sin[or sinnuny sin_em sinmo 2 sinyny 1. (i^i myny) vähentyä, vähetä; (pi^i myny) pienentyä, pienetä 2. (dunt\mmyny) halventua, alentua, aleta / kul\smyny sin\ton 1. (i^iqton) vähentäminen, vähennys; (pi^iqton) pienentäminen, pienennys 2. (dunt\mmyton) halventuminen, alentaminen, alennus / kul\ston 1, 2 sin\tyny 1. (i^iqtyny) vähentää; (pi^iqtyny) pienentää 2. (dunt\mmytyny) halventaa, alentaa / kul\styny 1, 2 sipuv 1. (puvnisxkyny) (jouhi-) seula 2. (mu[ setka) mehiläisverkko 3. (tyloburdoosly) lintuverkko sipyrton kuiskaaminen, kuiskaus sipyrtyny kuiskata sipyrt\m 1. partis. v:stä sipyrtyny 2. kuiskaus, kuiske, kuiskaaminen sir 1. pihka, hartsi 2. puhek. (syskon rezinka) purukumi siran 1. (zyran) pihkaaminen, pihkoittaminen 2. (l@kan) pihkan keräys (t. kerääminen) sirany 1. (zyrany) pihkata, pihkoittaa 2. (l@kany) kerätä pihkaa sirasxkon teonn. v:stä sirasxkyny sirasxkyny 1. (zyrasxkyny, pyëany) pihkoittua, pihkaantua, tulla pihkaiseksi 2. (siren na[tasxkyny) pihkaantua, tulla pihkaiseksi, tahraantua pihkaan sirenx kasv. sireeni, syreeni sires 1. (worotnik) kaulus (kansallispuvun, tav. kuvioitu) 2. (^yrty pasx) pääntie, kaula-aukko siresan teonn. v:stä siresany siresany ommella kaulus (kiinni) siresx 1. (siro) pihkainen, hartsinen, pihkapitoinen, hartsipitoinen; s. puos pihkaiset halot (t. polttopuut) 2. (siren na[tasxkem) pihkainen, hartsinen, pihkaan (t. hartsiin) tahraantunut; s. kios pihkaiset (t. pihkaan tahraantuneet) kädet s. gozy (q. pu) puhek. paheks. tunkeileva (t. kyllästyttävä, pitkäpiimäinen) ihminen siro siresx 1 sirop sokeriliuos, sokeriliemi, siirappi; mehutiiviste sirota orpo; öksyz; vrt. anajt\m-atajt\m sirpu kasv. jalava (Ulmus) sist ma järjestelmä, systeemi; (rad) järjestys; sözn\t sist ma 1. järjestelmällinen, systemaattinen 2. (qlan ort^isx, luisx) säännöllinen, jatkuva sisx laho // laho(nnut); s. pu laho(puu) sisxkem partis. ja teonn. v:stä sisxkyny; s. bere syömisen (t. syönnin) jälkeen, syötyä, ruokailtua; s. potyny intr. olla nälkä, olla nälissään, haluta syödä; mynam sisxkeme pot\ ni minulla on jo nälkä, minun (t. minulle) tuli jo nälkä, haluan jo syödä sisxkon teonn. syöminen, syönti, ruokailu; s. dyr syömäaika, syömisaika, ruoka-aika, ruokahetki sisxkonni 1. (sisxkon inty) syöntipaikka, ruokailupaikka 2. (komnata) ruokasali, ruokailuhuone 3. (stolowoj) ruokala sisxkyny intr. syödä, ruokailla; òytazez\ (q. òyts\) s. syödä
441 S illallista, illallistaa; nunazez\ (q. obedz\) s. syödä lounasta (t. päivällistä), lounastaa; ëuknaz\ s. syödä aamiainen sisxmem 1. partis. ja teonn. v:stä sisxmyny 2. mätä; (pispu, basma s-sx) laho(nnut); s. kartofka mätä peruna, mädät perunat; s. pinx laho (t. mätä) hammas; s. pispu lahopuu, lahonnut puu sisxmon mädäntyminen; (pispu, basma s-sx) lahoaminen; (gybed luon) maatuminen (mullaksi) sisxmyny mädäntyä, mädätä; (pispu, basma s-sx) lahota; (gybed luyny) maatua (mullaksi); ul\pkyn s. mädäntyä elävältä sisxmyton, sisxmytyny sisxton, sisxtyny sisxton teonn. v:stä sisxtyny sisxtyny mädättää, mädännyttää, antaa mädätä; (pu\z, basmaez) päästää (t. antaa) lahoamaan; (k-sx kyed\z) antaa maatua situryn kasv. nurmilauha (Deschampsia caespitosa) siyny 1. syödä; siysa bydtyny syödä loppuun (t. pois); (kej, [yr s-sx) syödä (rikki t. pilalle); kej pustol\z siem koi söi veran rei'ille 2. (kurt^ylyny) purra (verille); kut_ s si kärpäset purevat 3. (k-sx kislota) syövyttää 4. kuv. (pykylyny, t\binxyny) moittia, nuhdella; nälviä, näykkiä; (ty[kasxkyny, sizxdyny) sättiä, torua, haukkua ty[ s. saada tälli siyny-@yny syödä ja juoda, herkutella, maistella sú I (dan_qm, gavam) kunnia, kunnioitus, arvonanto; sú karyny kunnioittaa, pitää arvossa (t. kunniassa); sú karysa sektany kestitä kunnioittaen sú II (pol\s) kerros, kerrostuma, kerta; pispul\n li( ) súez puun jälsikerros; muz_em súos maan kerrokset súbur (súburez, súez-burez), súdan (sú-dan\z, súez-dan\z) 1. (dan, úe^ nim) maine, kunnia, kuuluisuus 2. (gavam, súly karem) kunnia, kunnioitus, arvonanto; s. karyny kunnioittaa, pitää arvossa (t. kunniassa) sú n-súen kerroksittain sú kerros=, kerrosteinen, (moni-) kerroksinen, kerrostunut, kerrosmainen sú -dan 1. (gavano, súly karono) kunnia=, arvo=, kunnioitettu, arvostettu, arvossa pidetty; s. adqmi arvostettu (t. arvossa pidetty) ihminen, kunniakansalainen 2. juhlallinen, juhla=, juhlava // juhlallisesti; s. koncert juhlallinen, juhlakonsertti; s. l@kasxkon (q. sobr nie) juhlaistunto súzem partis. ja teonn. v:stä súzxyny; prazdnikly s. koncert juhlalle omistettu konsertti súz n 1. (kinly ke kyëe ke arberiez) lupaaminen, lupaus (jnk esineen jllek); kinly ke kuzxym s. lahjan jollekulle lupaaminen 2. (wanxburez kelxton) testamentti, jälkisäädös 3. (súly karysa gov_qny, werasxkyny, uvrad ort^ytyny) omistaminen, omistus, pyhittäminen, pyhitys; keskittyminen; omistus(kirjoitus) 4. (kinly ke mylkyd karon) toivottaminen, toivominen, suominen; tazalyk no [udbur s. terveyden ja onnen toivottaminen (t.
S 442 toivominen) 5. usk. (wiro s tyny s.) pyhän lupauksen teko (uhrata jtak vainajille) Wylx s. kirk. Uusi testamentti súzisxkon 1. teonn. v:stä súzisxkyny 2. usk. lupaus(menot) uhritoimituksen suorittamiseksi súzisxkyny 1. intr. usk. (wiro s tyny) tehdä pyhä lupaus uhrata, lupautua uhraamaan (jtak vainajille); peresx sly kunqn wösqny s. lupautua uhraamaan vasikka vainajille, tehdä pyhä lupaus uhrata vasikka vainajille 2. pass. v:stä súzxyny súzxyl syksy // syksyinen, syys= // syksyllä; s. wuiz syksy tuli; s. kuazx syksyinen sää; syksy; s. no[ dy[etskyny mynono syksyllä on taas ruvettava opiskelemaan (t. käymään koulua) zarni s. ruska súzxºlbyt koko syksyn (ajan), koko syksy súzxylmon teonn. v:stä súzxylmyny súzxylmyny kääntyä syksyksi, tulla (syksy); (kuazx) súzxylmiz ni sää kääntyi syksyksi, tuli syksy súzxyny 1. (kinly ke kyëe ke arberiez) luvata jllek; kinly ke kuzxym s. luvata jllek lahja 2. (wanxburez kelxtyny) testamentata; so wanx wanxburz\ piezly súziz hän testamenttasi koko omaisuutensa pojalleen 3. (súly karysa gov_qny, werasxkyny, uvrad ort^ytyny) omistaa, pyhittää; keskittyä; sol\n knigaez \[ezly súzemyn hänen kirjansa on omistettu omalle ystävälle; doklad\z tuala ulonly súzemyn hän keskittyi esitelmässä nykyiseen elämään 4. (kynly ke mylkyd karyny) toivottaa, suoda; toivoa; súzisxko TÚledly @n tazalyk toivotan Teille hyvää terveyttä 5. usk. (wiro s.) tehdä pyhä lupaus, vannoa (uhrista vainajille); peresx sly kunqn s. tehdä pyhä lupaus uhrata vasikka vainajille súl -wir 1. verevä, kukkea, hehkeä; s. egit ky[nomurt verevä nuori nainen 2. lihaksikas, lihaksinen; s. piosmurt lihaksikas mies súly kunnia=, kunnioitettu, arvo=, kunnioitettava; s. nim_ s kunnianimet; s. karyny 1) (gavany) kunnioittaa, pitää arvossa 2) (sú dano úe^kylany) juhlia, järjestää juhlatilaisuus (jnk kunniaksi) 3) (^ot\ basxtyny, saklyk wis_qny) ottaa huomioon súlx (=yz; =ez) liha; parsx s. sianliha; skal s. naudanliha; s. nebyt liha (pehmeä) súlxwir (súlxwiryz, súlxyzwiryz) ruumis; liha(ksisto) súlxwiro súl -wir súlxwirt\m heiveröinen, hintelä, laiha súlxtyrem 1. (kolbas) makkara 2. (kurloj) suolaliha, suolattu liha (ahavoitu vatsalaukussa) súnxys lanka, rihma; s. katu[ka lankarulla; s. n@va lanka, rihma (yksi); súnxys\z wene byrttyny (q. pis_qny) pujottaa lanka neulan silmään sús 1. (sús_et) siivilä, sihti 2. murt. (mu[ setka) mehiläisverkko sús_et sús 1 sús_qn siivilöinti sús_qny siivilöidä sús_qsxkon teonn. v:stä sús_qsxkyny
443 S sús_qsxkyny pass. v:stä sús_qny sútx alat. uloste(et) kort s. hiilimurska (ahjossa); pelx s. korvavaha, (korva)vaikku; súte pot\ haluan ulostaa sútxbö^y el. sontiainen, sittiäinen (Geotrupes); waldorgy, walkiby sútxpuvy alat. kesakko, kesakot, pisama(t); puvy II 2 sútxpuvy alat. kesakkoinen, pisamainen; puvy II sút\m, sút\m-sant\m ei-kunnioitettu, kunniaton; s. karyny 1) (nim-dan karyny, sxödmany) saattaa huonoon huutoon, mustata; loukata 2) (isames karyny, dant\m karyny) häpäistä, häväistä, saattaa häpeään; (nylky[noez oi) viedä (naisen) kunnia 3) (ultúqny) alentaa, halventaa, nöyryyttää 4) (^ot\ ponyt\k ulyny, urod karyny) olla välittämättä (t. piittaamatta), suhtautua yliolkaisesti / sant\m sútqn alat. 1. teonn. ulostaminen 2. (=yz) (berpal) takapuoli, perä, takamus, takalisto; alat. perse; (ksx wall\n) lautanen (esim. hevosen) 3. kuv. (ky[kan) pelkääminen, pelko, pelästyminen sútqnwyl (=yz) alat. pakara; (ksx wall\n) lautanen (esim. hevosen); sarwyl sútqny alat. 1. ulostaa 2. kuv. (ky[kany) pelätä, pelästyä súqlskon teonn. v:stä súqlskyny súqlskyny 1. (salkym karisxkyny) viiletä, viilentyä, kylmetä, kylmentyä (sää) 2. (ast\ sajkyt karyny) virkistää itseään, vilvoitella, jäähdyttää itseään 3. (kin ke, make bordy kyskemysx dugdyny) kylmetä, viiletä jllek, menettää kiinnostuksensa, lakata välittämästä jstak; so matysx \[ezly no súqlskiz hän kylmeni läheiselle ystävälleenkin, hän lakkasi välittämästä läheisestä ystävästäänkin súqltúsxkon, súqltúsxkyny súqlskon, súqlskyny súql\s 1. (salkym) viileä, vilpoinen 2. kuv. (k-sx kusyp_ s) viileä, kylmä súqn 1. jäähtyminen, kylmeneminen, kylmentyminen; (omyr s-sx oi) viileneminen, viilentyminen (ilman) 2. kuv. (k-sx mylkyd) jäähtyminen, kylmeneminen, kiinnostuksensa menettäminen súqny 1. (omyr s-sx oi) jäähtyä, kylmetä, kylmentyä; viiletä, viilentyä, tulla viileä(mmä)ksi (ilma); ^aj súqm ni tee on jo jäähtynyt 2. kuv. (k-sx mylkyd) jäähtyä, kylmetä, viiletä jllek, menettää kiinnostuksensa, lakata välittämästä jstak; mªzykaly sol\n mylkydyz súqz hän menetti kiinnostuksensa musiikkiin súqton (súqmz\ wozxman) jäähtymään päästäminen; (kezxytges karon) jäähdyttäminen, kylmentäminen, viilentäminen súqtyny (súqmz\ wozxmany) antaa jäähtyä; (kezxytges karyny) jäähdyttää, kylmentää, viilentää sk zka satu; wyvykyl skazªemoj kiel. predikaatti; jyr_ z skak lka hyppynaru skal lehmä; jölo s. runsaslypsyinen (t. runsasmaitoinen) lehmä;
S 444 kunqn wa no s. tiine (t. kantava) lehmä; kyskono s. lypsylehmä; mury s. maho lehmä; s. gid navetta; s. kyskisx lypsäjä; s. kyskyny lypsää lehmää skala kallio sk ner atk. tutkain, skanneri skaf ndr (wodolazl\n) sukelluspuku, sukeltajan suojapuku; (kosmonawtl\n) avaruuspuku, avaruuslentäjän puku skw vina (poraus)reikä, (poraus-) aukko skwer puistikko skwoznqk (läpi)veto, ristiveto; yrtúsx töl skelet luuranko; lysxöm sklad 1. varasto(huone), makasiini; (pyëal túrlykly) asevarasto, asevarikko, asehuone 2. (zapas_- s) varasto, varat sklon nie kiel. (nominin)taivutus, deklinaatio; (kyl_ sl\n gruppazy) taivutusluokka (nominien) skoba (kut\t, peklq) sinkilä, määrly; (k-sx kor_ sty @nmatyny) hakarauta, rautahaka sk bka sulku(merkki), sulut, sulje, sulkeet; kwadrat sk bkaos s\- rego sk bkaos; kotres sk bkaos kaarisulkeet; s\rego sk bkaos hakasulkeet; figªrnoj sk bkaos aaltosulkeet; sk bkaos pu[kyn suluissa, sulkeissa wugy 4, wugypus sk roj: s. p ezd pikajuna; s. p - mo]x ambulanssi, sairasauto skorpion 1. el. skorpioni 2. (S.) täht. Skorpioni skr pka liitin, pinne; klemmari ark. skr pka viulu skªlxptor kuvanveistäjä skulxptªra 1. (l\sxt\mez) veisto 2. (iskusstwo) kuvanveisto(taide) slawqn slaavi // slaavilainen sl dowatelx tutkintatuomari sl dstwie lak. tutkinta, tutkimus; sl dstwiez nuyny suorittaa tutkimusta, tutkia sl sarx viilaaja, viilari; (santehnik) putkimies; (túrlyk l\sxtúsx) työkaluseppä sliwa luumu slowak slovakki // slovakialainen, slovakkien, Slovakian; s. kyl slovakin kieli, slovakki slowarx sanakirja; udmurt-úu^ s. udmurttilais-venäläinen sanakirja; kylsuzxet slowen sloveeni // slovenialainen, sloveenien, Slovenian; s. kyl sloveeni(n kieli) slowoso^et nie kiel. sanaliitto, sanayhtymä; kyl t\^et slog kiel. tavu; worsasxkem s. umpitavu; usxtúsxkem s. avotavu; kyl_ z slog n-slogen kiel. tavaamalla; s. lydúyny lukea tavaamalla, tavata slog_em kiel. =tavuinen; kyk s. kyl kaksitavuinen sana sl vnoj monimutkainen, mutkikas s. kyl kiel. yhdyssana; s. predlov nie yhdyslause, virke; ku[eto slovnopod^in nnoj kiel.: s. predlov nie alisteinen (t. hypotaktinen) lause slovnoso^in nnoj kiel.: s. predlov nie rinnasteinen (t. parataktinen) lause slon el. norsu, elefantti sluga palvelija sluv nka palvelija(tar) slªvba 1. (sluvitx karon) palve-
445 S lu; (sota)palvelus, asepalvelus 2. (uv) toimi; virka, työ; (uv inty) toimipaikka, virkapaikka, työpaikka sluv bnoj virka=, virkaan liittyvä, virantoimitus=, toimisto=; s. komandir wka virkamatka s. kyl_ s kiel. partikkelit, apusanat sluvitx: s. karon palvelu (t. palveleminen) (armeijassa); s. karyny palvella (armeijassa); rmi- ºn s. karyny palvella armeijassa sm na (työ)vuoro sm ta arvio(laskelma) snabvatx: s. karon hankkiminen, huoltaminen, huolto, toimittaminen, varustaminen; s. karyny hankkia, huoltaa, toimittaa, varustaa snabv nie huolto(järjestelmä) sn jper tarkka-ampuja snarqd 1. sot. ammus 2. urh. teline SNG ( KO, riko Kun_ sl\n Ogazeqsxkonzy (q. Sodrªvestwozy)) IVY (Itsenäisten valtioiden yhteisö) snegªro^ka kansanr. lumityttö, lumikki; Lymy nyl snimatx: s. karyny 1) (valo)kuvata, ottaa kuva(t); elok. kuvata; filxm s. karyny kuvata elokuva (t. filmi) 2) (ulonni) vuokrata, ottaa vuokralle; kwart r s. karyny vuokrata huoneisto (t. asunto) so pron. 1. pers. hän; (arberi no lulos s-sx) se; so umoj dy[etske hän menestyy hyvin opinnoissaan; tu\ so wazx sqsxkaqsxkyny kutskiz tänä vuonna se alkoi kukkia aikaisin; so wyllem hänen (t. sen) kaltaisensa (t. kaltainen); soos he; (lulos_ s no arberios s-sx) ne 2. demonstr. se; (túni so) tuo; kin so?; kuka se (t. tuo) on?; mar so syëe? mikä se (t. tuo) oikein on?; mon ulúsxko (túni) so korkan minä asun tuossa talossa 3. determ. niin; noin; näin; so bydúa niin iso (t. suuri); so bydúa ik samankokoinen; so òuvda niin korkea (t. suuri); (adqmi, pudo-pöj[ur s-sx) niin pitkä (ihminen, eläin); so òuvda ik samankorkuinen; (adqmi, pudopöj[ur s-sx) samanpituinen (ihminen, eläin); so zökta niin paksu; so zökta ik samanpaksuinen; so kuzxda niin pitkä; so kuzxda ik samanpituinen; so murda niin syvä; so murda ik samansyvyinen; so pasxta niin leveä; so pasxta ik samanlevyinen so dyrozx 1) siihen aikaan (asti), siihen mennessä 2) (sokema) niin kauan; so lasqnx 1) (sopalasen) tuolta puolelta, tuolta suunnalta 2) (soiz pumysen, soz\ lyd\ basxtysa) siinä suhteessa; so ponna 1) (soly) häntä varten (t. hänen hyväkseen); (soin s\ren) sen vuoksi (t. takia, tähden) 2) (so pumysen) hänen puolestaan, hänestä; siitä 3) konj:na sitä vastoin, sen sijaan so wyl\ ik lisäksi, päälle päätteeksi; sot\k ug luy muulla tavoin ei voi; kyzxy sot\k?! kuinkas muuten, ilman muuta, totta kai sobere 1. sitten, sen jälkeen; (börysx) myöhemmin; s. mon ot^y öj ni wetly sitten (t. sen jälkeen) minä en käynyt enää siellä 2. konj:na (ja) sitten, (sen) lisäksi, sitä paitsi; mynam dyry öj wal
S 446 tolon soe byd\styny, s. myly no öz poty minä en ehtinyt tehdä sitä eilen, ja sitä paitsi en vielä halunnut sobor tuomiokirkko, katedraali, pääkirkko; tör ^erk sobr nie 1. (l@kasxkon, kene[) kokous, istunto 2. (bi^et) kokoelma s bstwennik omistaja s bstwennoj: s. nim kiel. erisnimi; asnim s bstwennostx 1. (wanxbur) omaisuus; as s. henkilökohtainen omaisuus 2. (kuz qsxkon) omistus; muz_emly ^ stnoj s. maan yksityisomistus; as_et sobºtie tapahtuma, tapaus sower[ nnoj täydellinen, moitteeton; tyrbyd\s sower[ nstwo täydellisyys; tyrbyd\slyk s westx omatunto; wozxytbur 1 sowet neuvosto; min str_ sl\n sowetsy ministerineuvosto; todos (q. u^ noj) s. tieteellinen neuvosto; kene[ 3 soweto, sow tskoj neuvosto=; S. So@z Neuvostoliitto sowe] nie neuvottelu(kokous), neuvottelutilaisuus, kokous, konferenssi sowrem nnik aikalainen sowhoz sovhoosi, neuvostotila, valtiontila sogisxkon teonn. v:stä sogisxkyny sogisxkyny 1. (s@j, lymy ul\) peittyä; sirottua 2. kuv. (kuara) hukkua (ääni); karaosmy wu ëa- [et\men sogisxkizy äänemme hukkuivat veden pauhuun 3. kuv. (k-sx inbam) peittyä (esim. taivas) 4. pass. v:stä sogyny sogl snoj: (myös s. kuara) kiel. konsonantti soglasow nie kiel. kongruenssi, mukautuminen sogla[: s. karisxkyny 1) (s. make karyny) suostua, myöntyä; @rttyny s. karisxkyny suostua auttamaan 2) (ogkadx malpany) yhtyä (jnk mielipiteeseen), myöntää; mon\nym so s. karisxkiz hän yhtyi minun mielipiteeseeni; s. luon 1) (s. make karyny) suostuminen, suostumus, myöntyminen, myöntymys 2) (ogkadx malpan) yksimielisyys; s. luyny 1) (s. make karyny) suostua, myöntyä, olla suostunut (t. myöntynyt); so s. @rttyny hän on suostunut auttamaan 2) (oggadx malpany) olla samaa mieltä, yhtyä (jnk mielipiteeseen), myöntää; mon s. túledyn minä olen samaa (t. yhtä) mieltä kanssanne; (ton) sogla[-a, öwöl-a? 1) (make karyny) suostuitko vai etkö? 2) (ozxy ik-a malpasxkod) oletko samaa mieltä vai etkö?; s. ulyny elää sovussa sogon 1. (kyt^y ke) hautaaminen, kuoppaaminen, kaivaminen (jhk) 2. (k-sx gopez) umpeen luominen (t. lapiointi) 3. (main ke [obyrton) peittäminen; sirottaminen (esim. mullalla); (k-sx kidys\z) multaaminen (siemenien) 4. kuv. (k-sx kuaraez) hukuttaminen (äänen) 5. kuv. (sajqn) peittäminen (esim. pilvet) sog_qn häkilöinti (pellavan, hampun) sog_qny häkilöidä (pellava, hamppu)
447 S sog_qsxkon teonn. v:stä sog_qsxkyny sog_qsxkyny intr. häkilöidä (t. olla häkilöimässä) pellavaa (t. hamppua) sogy (syn) häkilä sogyny 1. (kyt^y ke) haudata, kuopata, kaivaa jhk; muz_eme s. haudata (t. kuopata) maahan 2. (ksx gopez) luoda (t. lapioida) umpeen 3. (main ke) peittää; sirottaa; (k-sx kidys\z) mullata (siemenet) 4. kuv. (k-sx kuaraez) hukuttaa; kuaraosmes wu ëa[et\m sogiz veden pauhu hukutti äänemme, äänemme hukkuivat veden pauhuun 5. kuv. (sajqny) peittää (esim. pilvet) @mes vagturyn sogiz ni rikkaruoho on peittänyt viljamme soda sooda sodrªvestwo ystävyysliito, yhdistys, yhteisö; riko Kun_ sl\n Sodrªvestwozy SNG sozn nie tajunta, taju sozn telxnoj tietoinen, tiedostava; tajuava; valveutunut sozn telxnostx tietoisuus; valveutuneisuus soiz pron. demonstr. 1. (túni s.) (juuri) tuo (useista); (juuri) se (useista); taiz no mynym kelx- [e, s. no minä pidän sekä tästä että tuosta; mon ulúsxko soqz korkan, \[e taqz minä asun tuossa talossa, kaverini (taas) tässä 2. (muketyz) tuo; toinen; tuonpuoleinen; s. qrdur toinen ranta; tajz\ uvd\ jylpum_qno ni, s. no dasx öwöl na tämä työsi on jo saatava loppuun, eikä toinenkaan ole valmis; soqz are (q. aryn) 1) (kylemaz) viime vuonna 2) (wuonoqz) ensi vuonna; soqz dunneyn tuonpuoleisessa elämässä (t. maailmassa) 3. (taid azxlo weram murt s-sx) tämä; piq[ make weraz nyla[ly, no[ s. n - mºr öz kuarety poika sanoi jotain tytölle, mutta tämä ei vastannut mitään soin 1. instr. pron:sta so; hänen (t. sen) kanssa, hänellä, sillä; s. ëo[ hänen (t. sen) kanssa 2. konj. (s. s\ren) siksi, sen vuoksi (t. takia, tähden); s. ik juuri siksi (t. sen vuoksi); s. s\ren sen tähden (t. takia, vuoksi); kuazx zore, s. so òega sataa vettä, siksi hän on myöhässä sok (tuore)mehu sokan ark. popsiminen sokany ark. pistellä (t. pistää) poskeensa, popsia s kem niin (määrin), siinä määrin, niin paljon; s. òog wetlyny ug na qra ei saa vielä liikkua niin nopeasti; s. ta soly kelx[e wal, l@kisxkyny ik ug ëydy wal hän piti tästä niin paljon, ettei edes jaksanut irrottatua s. karyny s kem s karyny; s. \n kare! älkää muistelko (t. muistako) pahalla! s kema niin kauan s keme niin kauas (t. etäälle) s kem s: s. karyny 1) (ultúqny) alentaa, halventaa, nöyryyttää 2) (wösx karyny) loukata, solvata 3) (isames karyny) pilkata, ivata, tehdä pilkkaa s kemyn niin kaukana (t. etäällä) s kemysx niin kaukaa (t. etäältä) s kol el. (muutto)haukka; tölperiörúi sokol gubi kasv. herkkusieni (Agaricus)
S 448 soku 1. (so dyre) silloin, siihen aikaan; s. pejmyt luoz ni silloin tulee jo pimeä 2. (s. dyr_q, ozxy bere) sitten, siinä tapauksessa; niin; Izemed-a pot\ ni? S. izxyny myn. Haluatko jo nukkua? Siinä tapauksessa mene nukkumaan. s. ik 1) (so dyre ik) samaan aikaan, yhtä aikaa 2) (ëapak) heti (paikalla), kohta solanx sinnepäin; (túni s.) tuonnepäin; s. karisxyny siirtyä (kauemmas, sinnepäin); s. karyny siirtää (kauemmas, sinnepäin) solanx-talanx sinne(päin) tänne(päin), edestakaisin soldat sotilas, sotamies; varusmies sol\n 1. gen. pron:sta so; hänellä; sillä 2. pron. poss. hänen; (arberi, lulos s-sx) sen; ta s. pytxyez nämä ovat sen jälkiä (t. hänen jälkensä) sol\sx 1. abl. pron:sta so; häneltä; siltä 2. pron. poss. hänen; (arberi, lulos s-sx) sen; waj mynym s. knigaz\ anna minulle hänen kirjansa som el. monni (Silurus glanis) s mynda niin (t. noin) paljon (t. monta), sen (t. tuon) verran son el. 1. (^ebers., qzx) säyne, säynävä (Leuciscu idus) 2. (pasxkyts., golawlx) turpa (L. cephalus) 3. murt. (^abak) särki (L. rutilus) songro kuuro; pelxt\m I 3 soos so 1 sootno[ nie (keskinäinen) suhde sopal (=yz) tuonpuoleinen // tuo (t. toinen) puoli; s. dunne tuonpuoleinen maailma; s. qrdur tuonpuoleinen (t. toinen) ranta sopala 1. adv. sinnepäin, siihen päin (t. suuntaan); (túni s.) tuonnepäin, tuohon päin (t. suuntaan) 2. postp. tuolle (t. toiselle) puolelle; [ur s. joen tuolle (t. toiselle) puolelle sopalan 1. adv. siellä päin, siinä päin (t. suunnassa); (túni s.) tuolla päin, tuossa päin (t. suunnassa) 2. postp. tuolla (t. toisella) puolella; [ur s. joen tuolla (t. toisella) puolella sopalasx 1. adv. sieltä päin, siitä päin (t. suunnasta); (túni s.) tuolta päin, tuosta päin (t. suunnasta) 2. postp. tuolta (t. toiselta) puolelta; [ur s. joen tuolta (t. toiselta) puolelta sopketon 1. (tqpketon) maiskuttaminen, maiskutus, maiskuttelu (syödessä) 2. ark. (mae ke si n, sokan) poskeensa pistely (t. pistäminen), popsiminen sopketyny 1. (tqpketon) maiskuttaa, maiskutella (syödessä) 2. ark. (siyny, sokany) pistellä (t. pistää) poskeensa, popsia sopyr sapyr sopºr-sopyr sapºr-sapyr sor onom.: s. karyny kuorsata; s. karysa izxyny 1) nukkua kuorsaten 2) (kuvmo umen) nukkua sikeästi (t. sikeää unta); s. pottyny kuorsata sorgeton kuorsaaminen, kuorsaus sorgetyny kuorsata sorget\m 1. partis. v:stä sorgetyny 2. kuorsaus, kuorsaaminen s r-sor deskr.: s. izxyny (q. kölyny) nukkua sikeästi (t. sikeää unta) sort 1. (úe^lyk) laatu(luokka); laji; wylú s. paras laatu, valiolaatu 2. (wyvy) lajike sortirowatx: s. karon lajittelu,
449 S erottelu; s. karyny lajitella, erotella sos ska nakki(makkara) soska tutti soslag telxnoj: s. naklon nie kiel. konditionaali; luon: luon_q sqmlyk sostaw koostumus sostoænie 1. (@gdur, rad) (olo)tila, kunto 2. fys. (olo)tila, olomuoto; gaz wyllem s. kaasumainen olotila 3. vanh. sääty; suhteet; gravdan s. siviilisääty; semxq s. perhesuhteet sosud astia so-ta yhtä ja toista, sitä tätä, niitä näitä; s. sqrysx werasxkyny puhua (t. puhella) niitä näitä; soz\- taz\ walat\k käsittämättä yhtä ja toista s us kastike socializm sosialismi socializmo, socialist ^eskoj sosialistinen, sosialismi= soci lxnoj yhteiskunnallinen, yhteiskunta=, sosiaalinen, sosiaali=; merlyko soci lxno-\konom ^eskoj sosiaalis-taloudellinen, sosioekonominen, yhteiskunta- ja talous= so^in nie 1. (govtos) aine(kirjoitus) 2. (proizwedenie) teos so^in telxnoj kiel. rinnastus=, rinnastava; s. so@z rinnastuskonjunktio; art\qn so@z 1. (ogazeqsxkon) liitto; yhdistys 2. kiel. (gerúet) konjunktio, sidesana s q soija soqz iness. ja ill. pron:sta soiz sözn\t järjestelmä, systeemi; (rad) järjestys; sist ma sözul 1. (sözy) helma, lieve, liepeet; @bka s. hameen helma 2. ([ymyri, karta) röyhelö(reunus); sözul\n d\rem röyhelöleninki, röyhelöpuku sözy 1. (gumy, kun^i) (saapas)varsi; sapeg s. saapasvarsi 2. (sözul) lieve; palxtol\n sözyosyz (päällys)takin liepeet sözyqn teonn. v:stä sözyqny sözyqny 1. (sözyz\, sözulz\ wuryny) ommella lieve (t. helma) 2. ([ymyri, karta wuryny) ommella röyhelö(reunus) (kiinni) sölturyn kasv. luoho (Apera; A. spica-venti) sön anat. suoni; jänne sörisxkisx 1. partis. v:stä sörisxkyny 2. helposti särkyvä, hauras sörisxkon teonn. v:stä sörisxkyny sörisxkyny 1. (pilisxkyny) särkyä, mennä rikki; ( zany) säröillä, mennä säröille; stakan wyv wyl\ usiz no sörisxkiz juomalasi putosi lattialle ja särkyi (t. meni rikki) 2. (túqsxkyny) mennä rikki (t. epäkuntoon); telewizore sörisxkiz televisioni meni rikki (t. epäkuntoon) 3. (urod, qrant\m luyny) mennä pilalle (t. piloille), pilaantua, turmeltua, huonontua, pahentua, vahingoittua; (mylkyd s-sx) laskea (mieli); ^oryg sörisxkem ni kala on jo pilaantunut; kuazx sörisxkiz sää huonontui (t. on huonontunut); sinmy sörisxkiz ni näköni on jo huonontunut; mylkyd sörisxkiz mieli(ala) laski 4. kuv. (azgynmyny, urod sqm_em luyny) mennä pilalle, turmeltua, tulla pahantapaiseksi 5. (sösyrmyny) tulla raajarikoksi (t. rammaksi,
S 450 vammaiseksi), rampautua, runnella (t. ruhjoa) itsensä 6. (sekyt\n ky[nomurt s-sx) mennä kesken, saada keskenmeno söron teonn. v:stä söryny söryny 1. (pilxyny) särkeä, lyödä (t. iskeä) rikki; ( zatyny) lyödä (t. iskeä) säröille 2. (túqny) rikkoa, saattaa epäkuntoon; telewizorme söri rikoin televisioni 3. (urod, qrant\m karyny) pilata, turmella, huonontaa, vahingoittaa 4. (si n-@on s-sx) antaa pilaantua (elintarvikkeiden) 5. kuv. (azgynmytyny, urod sqm_em karyny) pilata, turmella (esim. huonolla kasvatuksella) 6. (sösyrtyny) tehdä raajarikoksi (t. rammaksi, vammaiseksi), rampauttaa, runnella, ruhjoa sösyr raajarikko, rampa, vammainen, vaivainen; s. adqmi raajarikko (t. rampa, vammainen, vaivainen) (ihminen) sösyrmem 1. partis. ja teonn. v:stä sösyrmyny 2. raajarikko, rampa, vammainen, vaivainen; s. murt raajarikko (t. rampa, vammainen, vaivainen) henkilö sösyrmon teonn. v:stä sösyrmyny sösyrmyny tulla raajarikoksi (t. rammaksi, vammaiseksi), rampautua, runnella (t. ruhjoa) itsensä, vammautua sösyrton teonn. v:stä sösyrtyny sösyrtyny tehdä raajarikoksi (t. rammaksi), rampauttaa, runnella, ruhjoa, vahingoittaa sp rva kasv. parsa (Asparagus) spekt klx näytäntö; esitys (teatterissa) sp ktr spektri, kirjo spekul rowatx: s. karyny harjoittaa salakauppaa; trokata ark. spekulqnt salakaupan harjoittaja, mustan pörssin kauppias; trokari ark. spekulæci, spekulæciq salakauppa, musta pörssi; trokaus ark. specializ ci, specializ ciq erikoisala, erikoistuminen specializ rowatxsq: s. karisxkyny erikoistua, spesiaalistua, spesialisoida specialist asiantuntija, spesialisti, erikoistuntija, ammattimies speci lxnostx (erikois)ala, spesiaaliala; (professiq) ammatti(ala) SPID ({IT, [edxt\m immunodeficitl\n todmos\z) AIDS (aids, immuunikato) spid metr nopeusmittari spiralx kierukka, spiraali spirt sprii, pirtu sp sok luettelo, lista spi^ka tulitikku; s. korobka tulitikkurasia; [yrpy sport urheilu // voimistelu=; sport(_q) ëo[atskon_ s urheilukilpailut sportzal voimistelusali sportloto lotto sportsmen urheilija spor_qsxkem 1. partis. ja teonn. v:stä spor_qsxkyny 2. kiista, väittely, kina spor_qsxkon 1. teonn. kiistely, väittely, kinaaminen, kinastelu 2. (spor) kiista, väittely, kina spor_qsxkyny kiistellä, väitellä, kinata, kinastella; väittää vastaan spr wka 1. (iwor-tod\t) tieto, tiedonanto 2. (uvkagaz) todistus spr wo^nik (haku)luettelo, hakemisto, hakuteos, käsikirja, opas;
451 S telefon s. puhelinluettelo spr wo^noj: s. b@ro neuvonta(toimisto); s. literatªra hakuteokset; s. material kirjalliset apuneuvot sprqv nie kiel. 1. (kylpum wo[_qn) (verbin)taivutus, konjugaatio 2. (tip) konjugaatio, taivutustyyppi, taivutusluokka; nyrys tú sprqv nien karonkyl ensimmäisen konjugaation verbi spªtnik 1. täht. satelliitti, kiertolainen, kuu 2. (l\sxt\m) satelliitti, tekokuu sr d keskiviikko; wirnunal srok (määrä)aika; määrähetki, ajankohta ssªda laina (pankista, laitoksesta) ssºlka I 1. (kuvmysx kelqn) karkotus 2. (inty) karkotuspaikka; ssºlkae kelqny karkottaa ssºlka II 1. viite; ^urul s. alaviite 2. (s. l\sxton) viittaus; ist ^nik wyl\ s. l\sxtyny viitata (t. tehdä viittaus) lähteeseen stab lxnoj vakaa, pysyvä, kiinteä, stabiili stab lxnostx vakaus, pysyvyys, stabiilius st di vaihe stadion stadion, urheilukenttä st diq st di stav virkavuodet, työvuodet, työssäoloaika; uvam s. työsuhde, työvuodet stav r harjoittelija stavir wka (työ)harjoittelu; auskultaatio, auskultointi; s. ort^yny olla harjoittelijana, harjoitella; auskultoida stakan (juoma)lasi; (pu[tros\z) (juoma)lasillinen; (odúg) s. ^aj @yny juoda lasillinen teetä stan: kuisxkon s. kutomakone, kangaspuut standart standardi; normaalityyppi; vakio(tyyppi), normi // vakio=; normaali= stanok 1. työ(stö)kone; kuisxkon s. kutomakone, kangaspuut; fr - zer s. jyrsinkone 2. (werstak) laite; (työ)penkki, alusta; st lqr s. höyläpenkki; tokar s. sorvi st nc, st nciq asema; ^ugun s@res s. rautatieasema start lähtö, startti stat stika tilasto, statistiikka st tus asema, tila, status statxq artikkeli, kirjoitus steklo lasi; piqla 1 st penx 1. (troslyk, makem luon) aste, taso; ^urytlyk s. kovuusaste 2. (dun_et) (arvo)aste, luokka; nyrys tú st penen diplom ensimmäisen asteen diplomi 3. (dy[etskem s.) (oppi)arvo; todos s. akateeminen (oppi-) arvo; todos_ s_q d ktorl\n st penez tohtorin (oppi)arvo 4. mat. potenssi; kyëe ke st pene òutyny (q. pol\styny) korottaa jhk potenssiin stepx aro, (ruoho)aavikko; steppi maant. stil tyylikäs; s. @rt tyylikäs rakennus stilx tyyli; (tyyli)suunta; stilxq dúsqsxkyny pukeutua tyylikkäästi stilx ajanlasku, luku; wuv stilxq vanhan ajanlaskun mukaan, juliaanisen kalenterin mukaan stilxem (=)tyylinen; wuv s. vanhantyylinen st mul kiihoke, kannustin, kannus-
S 452 te, yllyke; uvany s. työnteonkannustin stip ndi, stip ndiq stipendi, apuraha; oppiraha stih (runo)säe; (kylbur) runo st jka (k-sx baryn) (baari)tiski, tarjoilupöytä Stokgolxm Tukholma stolbec 1. (k-sx gazetyn) palsta 2. (k-sx cifraosyn) sarake, (pysty)rivi st lbik 1. (k-sx termometryn) (neste)patsas (mittarissa) 2. stolbec stol ca pääkaupunki; [orkar stolowoj 1. ruokala 2. (komnata) ruokasali, ruokahuone / vrt. sisxkonni 2, 3 stolqr puuseppä stop interj. seis, stop stopa kirjall. runojalka, runopolvi st rov vartija, vahti, vartiomies; wozxmasxkisx 2 stoænka 1. pysäköintipaikka, paikoitustila, parkkipaikka 2. (taksiosl\n) taksiasema strana 1. ([aer) maa; [unyt [aer_ s lämpimät maat 2. (kun) maa, valtio stran ca sivu (kirjan); bam 3 strat gi strategia, sodanjohtotaito; johtamistaito // strateginen strat giq strategia, sodanjohtotaito; johtamistaito str us el. strutsi strahowatx: s. karon vakuuttaminen, vakuutus; s. karyny vakuuttaa (tehdä vakuutussopimus); ottaa vakuutus; tazalykez s. karyny ottaa sairausvakuutus; ulon\z s. karyny ottaa henkivakuutus strahow txsq: s. karisxkyny ottaa henkivakuutus, vakuuttaa itsensä strah wka puhek. 1. (uks tyron) vakuutusmaksu 2. (uks basxton) vakuutuskorvaus 3. (polis) vakuutus(kirja) strahowoj vakuutus=; s. agent vakuutusasiamies; s. p lis vakuutuskirja str lka osoitin; nuoli stroj 1. (rad) rivi, rivistö; stroe sultyny järjestyä riviin 2. sot. järjestys, ryhmitys; muodostelma 3. polit. järjestelmä; kun s. valtiollinen järjestelmä strug (vuolu)höylä strugan höylääminen, höyläys strugany höylätä strugasxkon teonn. v:stä strugasxkyny strugasxkyny intr. 1. (strugasa ulyny) höylätä jtak, olla höyläämässä jtak 2. (pul s-sx) höylääntyä struvka (höylä)lastu struktªra rakenne, struktuuri struna kieli, jänne (soittimen); si I 2 student opiskelija, ylioppilas studenx aladobi, (liha)hyytelö stÿard stuertti st@ard ssa [-d\-] (samol tyn) lentoemäntä; (korablxyn) (laivan) tarjoilija su 1. ([um) noki 2. (\gyr) puuhiili suan nokeaminen suany noeta suasxkon nokeutuminen suasxkyny nokeutua subb ta [-ubo-] lauantai; kösnunal subb tnik [-ubo-] talkoot sub_ekt subjekti sub_ekt wnoj subjektiivinen
453 S suwenir muistoesine, (muisto)lahja; matkamuisto; vrt. sinpelx, sinpelx kuzxym suwerenitet riippumattomuus, suvereenius; as\riklyk suwer nnoj suvereeni, itsenäinen, riippumaton; as\riko sugon sipuli; wov s. ruohosipuli; s. jyr sipuli (sipulinmukula); s. kalx^a (q. kuar); seur.; s. [ilxy sipulin lehdet (t. lehti) sugym murt. teuraskarja sud I (jyrsi s-sx) vaaleanruskea (tukka) sud II 1. lak. (organ) oikeus, tuomioistuin; WylÚ l@kisx s. korkein välimiesoikeus (t. välitystuomioistuin); \rikrad_q s. lainmukaisuus; s. prigowor oikeuden tuomio; s. pukt\s oikeuden päätös; s. pumkyl s. prigowor; s. re[ nie s. pukt\s; sud\ basxtyny panna syytteeseen; sud\ s tyny haastaa jk oikeuteen; viedä asia oikeuteen 2. (sud ort^on) oikeus, oikeudenkäynti sudyn utisx asianajaja; adwokat sudak el. kuha suditx: s. karyny tuomita (oikeudessa) sud txsq: s. karisxkyny käydä oikeutta, käräjöidä sudkene[^i lautamies sªdno laiva, alus; s. wetlon, sªdnoly wetlyny qrasx purjehduskelpoinen, laivakulkuinen, laivakulkuun sopiva; s. wetlon (q. sªdnoly wetlyny qrasx) [ur purjehduskelpoinen (t. laivakulkuinen) joki sudoustr jstwo, sud_ zrad lak. 1. (sud_q u^revdeniosl\n sistemazy) oikeuslaitos 2. (prawoosl\n radzy) oikeusjärjestys sud_qn 1. lak. tuomitseminen 2. puhek. (kurlan) tuomitseminen, moittiminen, paheksunta sud_qny 1. lak. tuomita 2. puhek. (kurlany) tuomita, moittia, paheksua sud_qsx 1. partis. v:stä sud_qny 2. seur. sudxq 1. tuomari 2. urh. (ero)tuomari suz n-suzen kahmaloittain, kahmalokaupalla suz n ylettyminen, ulottuminen, ylettäminen, yltäminen, tavoittaminen suzisxkon, suzisxkyny suzxtúsxkon, suzxtúsxkyny suzmon teonn. v:stä suzmyny suzmyny 1. (k-sx iz) murskautua (t. musertua) rapakivisoraksi 2. (pazxgisxkyny) särkyä sirpaleiksi, murskautua 3. (pösxtyny, bunúyny) mennä riekaleiksi, kulua hajalle suzmyton teonn. v:stä suzmytyny suzmytyny 1. (iz\z pyrgytyny) musertaa (t. pilkkoa, pieniä) rapakivisoraksi (t. moroksi) 2. (pazxgyny) särkeä sirpaleiksi; (wek^i korany) hakata (t. pilkkoa) hajalle 3. (pösxkytyny, bunúytyny) kuluttaa riekaleiksi suzy 1. (pyrgyt\m iz) rapakivisora, moro; s. karyny suzmytyny 1, 2; 2. murt. (kuavym) rusto suzy-pyry (pienet) sirpaleet; s. karyny suzmytyny 2; s. luyny suzmyny 2 suzx kahmalo; (s. tyr, byd\s s.) kahmalollinen suzxet 1. (byrtt\m makeos)
S 454 kimppu, nippu (pujotettujen esineiden) 2. (byr_em, bi^am makeos) sarja, sikermä; kylbur s. runosikermä suzx n pujottaminen, pujotus, pujottelu (helmien tms.) suzxjyny pujottaa, pujotella; wesx s. pujottaa (t. pujotella) helmiä (nauhaan) suzxtúsxkon ylettäminen, yltäminen suzxtúsxkyny ylettää, yltää, kurottaa; w nxmyz òök wylyn: suzxtúsxke no basxt\l\, mar kul\ kaikki on pöydällä: kurottakaa ja ottakaa mitä haluatte suzxton teonn. v:stä suzxtyny suzxtyny saada ylettymään (t. ulottumaan); ta ez\z korka dorozqd öj suzxty en saanut tätä johtoa ylettymään taloosi asti suzxyny (wuyny, jötyny) ylettyä, ulottua, tavoittaa; (jötskyny bygatyny, suzxtúsxkyny) ylettää, yltää; wöld\tozx ug suzisxky en yletä (kädelläni) kattoon; wöld\- tozx kiy ug suzxy käteni ei ylety kattoon; pydy ug suzxy pydsozqz jalkani eivät ulotu pohjaan (asti) suz\r (nuorempi) sisar (t. sisko), pikkusisko; vrt. apaj 1 suzqn 1. (^ylkyt karon) puhdistaminen, puhdistus; (] tkaen) harjaaminen, harjaus; (pydkukez) kiillottaminen, kiillotus; pinx s. [ tka hammasharja 2. (si n- @on\z) puhdistaminen, puhdistus, perkaaminen, perkaus (elintarvikkeiden) 3. (dunmaton, utqlton) puhdistaminen, puhdistus, siivoaminen, siivous; (bu[aton) tyhjentäminen, tyhjennys 4. (ulo[oqn) kuohitseminen, kuohinta 5. kuv. puhek. (lu[kan) tyhjentäminen, tyhjennys, puhdistaminen, puhdistus, ryöstäminen (puhtaaksi) lymy s. lumen luominen (t. lapiointi) suzqny 1. (^ylkyt karyny) puhdistaa; (] tkaen) harjata; (pydkukez) kiillottaa; dúsxkut\z s. puhdistaa (t. harjata) vaatteita; pinx s. harjata (t. pestä) hampaita 2. (si n-@on\z) puhdistaa, perata; ^oryg s. perata (t. suomustaa) kalaa (t. kaloja); \mezx s. puhdistaa (t. perata) vadelmia 3. (dunmatyny, utqltyny) puhdistaa, perata, siivota; (bu[atyny) tyhjentää; kolod^aez s. puhdistaa kaivo; [ur pyd\s\z s. puhdistaa (t. perata) joen pohja 4. (ulo[oqny) kuohita; takaez s. kuohita pässi 5. kuv. puhek. (lu[kany) tyhjentää, puhdistaa, ryöstää puhtaaksi lymy s. luoda (t. lapioida) lunta suzqsxkon teonn. v:stä suzqsxkyny suzqsxkyny 1. puhdistua 2. pass. v:stä suzqny sujpos (=\z, sujposkyz), sujposkes 1. anat. (kipos) ranne 2. (poskes) rannerengas (hopeinen t. villasta kudottu) suj (=yz) käsivarsi suj-pyd (sujyz-pydyz) koll. kädet ja jalat, raajat sujt\m 1. (suj syz öwöl) kädetön 2. (pal suj) yksikätinen, käsipuoli sujt\m-pydt\m kädetön ja jalaton, raajaton suk 1. (tyrmost\m) ahne, ahnas, kyltymätön; perso // ahneesti, ahnaasti, kyltymättömästi; persosti; s. wyryny ahnehtia, käyttäytyä
455 S ahneesti (t. kyltymättömästi) 2. (^uryt) kitsas, saita, itara sukari korppu, korput sukman 1. (sukno) verka (kotikutoinen) 2. (dúsx) sarkaviitta sukno verka; pustol suk_qsxkon teonn. v:stä suk_qsxkyny suk_qsxkyny 1. (tyrmost\m_- qsxkyny) olla ahne, ahnehtia 2. (^uryt_qsxkyny) kitsastella, nuukailla, käyttää jtak kitsaasti sukyr sokea; (adúisxt\m) näkemätön; s. kylxyny tulla sokeaksi, sokeutua, menettää näkönsä; s. luyny 1) ed. 2) olla sokea (t. näkemätön); sint\m 3 sukyri (myös nqnx s.) limppu; koldy sukyrmon sokeutuminen, näön menetys (t. menettäminen); sint\mmon sukyrmyny sokeutua, tulla sokeaksi, menettää näkönsä; sint\mmyny sul I (kur) kuori (puun), kaarna; koll. (puun)kuori, kuoret (puusta irrotettuna) sul II (kiosty wöl_qsa mertan, savenx) syli(mitta) sulan 1. (kesqn) kuoren kiskominen (t. kettäminen) (puusta) 2. (dasqn) kuoren kerääminen sulany 1. (kesqny) kiskoa (t. kettää) kuorta (puusta) 2. (dasqny) kerätä kuorta sulep räntä; s. kuazx räntäsää, räntäilma sulon 1. (nxyldon, wöl n) kuoriminen, kuorinta (puun rungon) 2. (suon, wajz\ koran) oksiminen, oksinta, karsiminen, karsinta (haarojen) sulton teonn. v:stä sultyny; nouseminen, nousu gondyr s. karhun herääminen (talviunesta) sultyny 1. nousta (seisomaan, seisaalleen, pystyyn); walesysx s. nousta vuoteesta; pukon wyl\ s. nousta tuolille (seisomaan); pydes jyl\ s. polvistua, käydä (t. laskeutua) polvilleen 2. (izemysx) nousta (yölevolta); wazx s. nousta aikaisin (t. varhain) 3. (kinly ke pumit) nousta (puolustamaan t. taisteluun); kinly ke pumit s. 1) nousta jotakuta vastaan (t. vastustamaan) 2) (bugyr_qsxkyny) nousta kapinaan sulyny 1. (nxyldyny, wölxyny) kuoria (puu) 2. (suyny, wajz\ korany) oksia, karsia (haarat) sulxd\r 1. sured; 2. (idol) epäjumala, idoli; pu s. puujumala bak^a s. linnunpelätin, linnunpelätti sulxpan I räntäsade sulxpan II sulqn sulxpany I yksipers. sataa räntää; (kuazx) sulxpa sataa räntää sulxpany II sulqny sulxpasxkisx 1. partis. v:tä sulxpasxkyny 2. räntäinen, räntä=; s. kuazx räntäsää, räntäilma sulxpasxkon, sulxpasxkyny sulxpan I, sulxpany I sulxyk murt. el. juotikas, iilimato (Hirudinea); verijuotikas (H. medicinalis); tys\ra sulqn teonn. v:stä sulqny sulqny palaa rako(i)lle, muodostua (palorakko, palorakkula); kiy sulqtozx sutskiz käteni paloi rako(i)lle sulqton teonn. v:stä sulqtyny sulqtyny 1. (wupulxy karyny)
S 456 polttaa (palo)rako(i)lle; kime sulqtú poltin kätteni (palo)rako(i)lle 2. (k-sx kuregpuz\z) paistaa (esim. muna) sulqt\m 1. partis. ja teonn. v:stä sulqtyny 2. (kuregpuz pu[- t\m) munakokkeli; munakas, omeletti sªmbr k kömpelösti, köpelösti, kankeasti sumbres kömpelö, köpelö, kankea(liikkeinen) sªmbyr k, sumbyres sªmbr k, sumbres sumbyr_qsxkon kieriskely, vieriskely (kömpelösti) sumbyr_qsxkyny kieriskellä, vieriskellä (kömpelösti) sumed I (s@j pukt\m) liete, lieju, muta sumed II murt. (i[an) aave, haamu; (mieli)kuva sumedo liete=, lietteinen, lieju=, liejuinen, muta=, mutainen; s. qrdur lieteranta, mutaranta sumen, sªmen k paljon (kerrallaan), tukuttain, tukussa; s. ^oryg kutyny pyydystää paljon kalaa (kerrallaan); s. no övyt\n wuzan tukku- ja vähittäismyynti sumka laukku; (nylky[noosl\n) käsilaukku sªmma summa sum_qn teonn. v:stä sum_qny sum_qny tehdä (t. veistää, piiluta) karkeasti suon 1. (wajz\ koran) oksiminen, oksinta, karsiminen, karsinta (haarojen) 2. (nxyldon, wöl n) kuoriminen, kuorinta (puun rungon) 3. (myös kotyrz\ s.) kuv. (purúyton, wizx tyron) löylytys, läksytys, selkäsauna, löylyttäminen, läksyttäminen; (ty[kasxkon, sizxdon) toruminen, sättiminen, haukkuminen, moittiminen 4. kuv. (vugon) piekseminen, lyöminen, hakkaaminen (perin pohjin, verille, tiedottomaksi) suples 1. (^ied, lqb) heiveröinen, hintelä, hento, heikko 2. (nebyt) pehmeä; (tqples) niljakas, niljainen, limainen 3. puhek. (tros werasxkisx) kielevä, suulas, hölösuinen // (supyli) jaarittelija, lörppö, suupaltti supres 1. (sylmem) pehmeäksi (t. mureaksi, kypsäksi) kiehunut, pehmeäksi (t. mureaksi, kypsäksi) keitetty 2. (òikytt\m, kyrsx) epäsiisti, siivoton; likainen, epäpuhdas // epäsiististi, siivottomasti; likaisesti, epäpuhtaasti sup-sap deskr. huolimattomasti, leväperäisesti, hutiloiden; s. uvany tehdä töitä huolimattomasti (t. hutiloiden) supyles suples supyli puhek. jaarittelija, lörppö, hölö, suupaltti supylxúon teonn. v:stä supylxúyny supylxúyny 1. (sisxmyny) mädätä, mädäntyä, hajota; (nebúyny) pehmitä, pehmetä, pehmentyä; (tqpylxúyny) muuttua niljakkaaksi (t. limaiseksi), niljaantua, limaantua (sienet, marjat, vihannekset); gubi supylxúem ni sieni on jo mädännyt (t. niljaantunut) 2. (sylmyny) kiehua kypsäksi (t. pehmeäksi), kiehua hajalle (t. muusiksi) 3. kuv. ark. (katxt\mmyny) uupua, nääntyä, tulla voimattomaksi supylx-s pylx deskr. ja onom.