Pikaintro käyttöjärjestelmiin



Samankaltaiset tiedostot
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Käyttöjärjestelmät II

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

Käyttöjärjestelmät II

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Backup Exec 3600 Appliance

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Käyttöjärjestelmän rakenne

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen,

PC-LAITTEEN TESTAAMINEN

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Luento 2: LAITTEISTOSTA

CUDA. Moniydinohjelmointi Mikko Honkonen

Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen,

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Käyttöjärjestelmät(CT50A2602)

Opiskelija digimaailmassa

Johdanto. Olet rekisteröitynyt cined.eu -esitysalustalle ja käyttäjätilisi onaktivoitu.

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

Alfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio Kielioppi & kirjallisuus

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Kansion asetusten muuttaminen Windows 2000 käyttöjärjestelmässä Resurssienhallinnan kautta

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

Linuxissa uusi elämä 1

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Tavoitteet (4) Mitä hyötyä tästä on? (4) Kurssien välisiä riippuvuuksia

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

ITKA203 Käyttöjärjestelmät -- kesä tenttitärpit

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Kurssikirja. Kurssin tavoite. Kurssin rakenne: Kurssin suorittaminen. Käyttöjärjestelmät - Luento 1

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

Johdatus ohjelmointiin

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Mitä hyötyä tästä on? (4) Kurssien välisiä riippuvuuksia. Aihepiiri.

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Vapaat ohjelmat matkalla

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server.

Teemu Kerola Orientointi Syksy 2018

ICT4TN Tehtävänanto

Palvelimien ja työasemien virtualisointi Red Hat -tuotteilla. Timo Kero, Netorek Oy

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Prosessi perinteisesti

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

Sisältö. Unixin syntymätarina. Unixin tekniikka. Unix tänä päivänä. Avaruuspelistä moderniksi käyttöjärjestelmäksi Vuodet

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3

Sulautetut järjestelmät

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Hallintatyökaluja Fujitsu-työasemille

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

Alueelliset tietokannat

Asennuslevyn tekeminen. UBUNTU asentaminen. Asentaminen. Asennusprosessi. Järjestelmävaatimukset. Ennen asentamista tulee hankkia asennuslevy

Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita

Transkriptio:

Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011

Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4

Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4

Mikä on tietokone? (Image Copyright Computer Laboratory, University of Cambridge: http://en.wikipedia.org/wiki/file:edsac_(25).jpg used under CC license.)

Tietokone on binäärinen laskukone Tietokonelaitteisto käsittelee bittejä (nollia ja ykkösiä), jotka ilmenevät sähköjännitteinä Kaikki mitä tietokone tekee on bittien siirtämistä ja kahden bitin yhdistämistä ns. logiikkaportin avulla! Komponenteista (portteja, muistisoluja) organisoidaan suuri ja monipuolinen verkosto, mutta pohjalla oleva idea ei ole kummempi.

Tietokone on uusi keksintö Ideat 1800-luvulta Laskennan teoria 1900-luvun alkupuolelta Ensimmäiset yleiskäyttöiset tietokoneet 1940-luvulta (Käytännössä n. 70 vuotta sitten; esim. auto yli 100 vuotta, paperinvalmistus yli 2000 vuotta)

Tietokone on samanlainen kuin 60 vuotta sitten Von Neumann -arkkitehtuuri : prosessori, muisti, I/O, väylä Nykyään monimutkainen (tehostavia lisäkomponentteja); tärkeät peruskomponentit löytyvät kuitenkin yhä Teoreettiset mahdollisuudet yhä samat! Ei harppauksia näköpiirissä (ellei kvantti-, DNA- tai aivosolukoneista aleta saada käyttökelpoisia).

Keskusyksikkö (CPU) suorittaa konekielistä ohjelmaa

Ohjelma assembler konekieli (katsotaan käytännön esimerkki ohjelman kääntämisestä)

Muistihierarkia Rekisterit Välimuistit (Level 1, Level 2; prosessoriteknologia hoitaa välimuistin käytön; ohjelma näkee virtuaalimuistiavaruuden) Keskusmuisti Massamuistit kuten kovalevyt Rekisterit nopeita mutta kalliita (komponenttien ja sunnitteluratkaisujen hinta). Alaspäin siirryttäessä nopeus putoaa ja hinta laskee. Muistin suunnittelu aina kompromissi kapasiteettitavoitteen ja hintarajoitteen välillä!

Nykyisen tietokoneen ominaisuuksia Nopeampia, pienempikokoisia, suurempi kapasiteetti Löytyy kaikkialta!

Tietokoneita on joka puolella! Kännyköissä, kameroissa, DVD-soittimissa, pesukoneissa, autoissa RFID:t periaatteessa tietokoneita Täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan yleiskäyttöisissä tietokoneissa, mutta käyttöjärjestelmän osioita tarvitaan myös muissa laitteistoissa.

Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4

n merkitys Tietokone on siis binäärinen laskin, tyhmä vekotin, kasa rautaa (so. piitä, kuparia, kultaa, muovia, kemikaaleja) Laitteiston käyttämiseksi tarvitaan järjestelmä...... nimittäin käyttö-järjestelmä

Käyttöjärjestelmien historiaa 1940-luku, 1950-luku: Ensimmäiset tietokoneet, ei käyttöjärjestelmää. Ongelmia mm. ajankäytön kannalta: Miljoonien arvoista konetta varattiin kalenterista kuin Kortepohjan pyykkikonetta, esim. tunti kerrallaan. Jos tunnin aikaikkunassa tehtiin vartin työ, jäi 45 minuuttia hukattua aikaa. Ongelmana oli siis kallis hukka-aikaa, joka johti jonkinlaisen automaattisen vuoronnuksen tarpeeseen. 1950-luku: monitoriohjelmat yksi ns. työ (job) loppuun, minkä jälkeen monitoriohjelma latasi ja käynnisti automaattisesti seuraava työn. 1960-luku: monitoriohjelmia, JCL, ohjelmointikieliä ja kääntäjäohjelmia ( compile and run ). Ei moniajoa, ei muistinsuojausta. Haasteita lisäksi tasapuolisuus ja keskeytykset. 1960-luku (edelleen): Aikajakojärjestelmät (time-sharing systems). Koneet yhä kalliita, moni pystyisi tekemään tehokasta työtä koneen avulla. Ratkaisuna tähän päätteet ja käyttäjien kesken jaetut aikaikkunat/aikaviipaleet. Useiden prosessien ja jaettujen resurssien käytöstä syntyivät luonnollisesti ongelmat synkronoinnissa, poissulussa ja lukkiutumisessa. Lisäksi muistin sekä käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta tuli entistä tärkeämmäksi. 1970-luku: mm. Multics sekä kehitteillä olevat UNIX ja MS-DOS. monipuolisempi, suurempi koodimassa, hankalampi hallita. Haaste kokonaisuuden jäsentäminen. Kerroksittainen jäsennysmalli. 1980-luvulta alkaen: moniajon ja suojausten kehittämistä, moniydinprosessorit, hajautetut käyttöjärjestelmät, oliopohjaisuus. Mikrotietokoneet, oheislaitteiden kirjo. Verkkoyhteydet ja internet. 2000-luku: kännykät ym. sulautetut laitteet. Tulevaisuus:Ainakin hajautus, liikkuvat laitteet sekä moniydinprosessorit. Pilvet ja kevyet asiakaslaitteet.

Nykyisen käyttöjärjestelmän toimintoja ja tavoitteita Moniajo (monta ohjelmaa yhtäaikaa) Monta käyttäjää Verkkoyhteydet Tietoturva Virransäästö (erit. mobiililaitteissa) Multimedia Käyttäjä pitää tiettyjä toiminnallisuuksia itsestäänselvinä; ne on tarjottava. Tasapainotettavia tavoitteita ovat mm. vasteaika, tuottavuus, tehokkuus, tasapuolisuus, saatavuus, luotettavuus.

Olennaisin käsite: prosessi Prosessi on ohjelman käynnissä oleva ilmentymä n päätehtävä on mahdollistaa prosessien käynnistäminen ja suorittaminen tietokonelaitteistossa.

Resurssit ja vuoronnus Mm. prosessoria, keskusmuistia, kovalevyä ym. laitteita, tiedostoja, viestikanavia sanotaan resursseiksi. Moniajon avain on resurssien jakaminen prosessien välillä Mm. aikaviipaleet ohjelmille, tiedostojen lukitseminen Ohjelmat eivät välttämättä laske koko ajan silloin ne odottelevat jotakin tapahtumaa (ovat blokkautuneina ) Tapahtuma käsitellään välittömästi, jolloin nykyinen prosessi keskeytyy väliaikaisesti Konteksti (context) on prosessorin tila, kun se suorittaa ohjelmaa. Kun prosessi keskeytyy prosessorin keskeytyskäsittelyssä, on tärkeää että konteksti säilyy, toisin sanoen johonkin on tallennettava rekisterien sisältö.

Käyttäjätila, käyttöjärjestelmätila Normaalit ohjelmat toimivat suojatussa käyttäjätilassa. Vähintään jonkinlainen osa käyttöjärjestelmän konekielisestä ohjelmasta toimii prosessorin ollessa ns. käyttöjärjestelmätilassa. Tätä osaa sanotaan käyttöjärjestelmän ytimeksi. Ytimen vastuulla voi olla paljon (monoliittinen ydin) tai vähän ( pienoisydin / microkernel) toimintoja Ytimen ja sen läheisten komponenttien toimenpiteet voidaan suunnitella hyvin monella tavalla. Operaatiotutkimuksen menetelmiä voi käyttää vaihtoehtojen arvioinnissa Tiettyjä pakollisia toimintoja löytyy kuitenkin kaikista käyttökelpoisista käyttöjärjestelmistä...

Yhteenveto käyttöjärjestelmän tehtävistä/moduuleista Prosessinhallinta: vuoronnus (scheduler/dispatcher) synkronointi (synchronization) prosessien kommunikointi (IPC, inter-process communication) käynnistys, linkitys Muistinhallinta (memory management) Tiedostojärjestelmä (file system) Laitteiden ja muiden sijaintien nimeäminen/osoitteet Matalan tason laitehallinta (device management / drivers) Puskurointi Käyttäjämaan rajapinta (system call interface / API)

Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4

(Katsotaan netistä Linuxin ytimen lähdekoodia konkreettinen esimerkki käyttöjärjestelmästä)

Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4

Tehtävä Jakaudutaan kahteen ryhmään ja tehdään 15 minuutin keskustelu sekä purku: Kirjoita (subjektiivinen) kertomus ensimmäisestä kosketuksestasi tietokoneeseen. Milloin tämä oli? Mikä tietokone oli kyseessä, ja mikä oli käyttöjärjestelmä? Vertaa silloista käyttökokemusta nykyisin käyttämääsi tietokoneeseen ja käyttöjärjestelmään (todennäköisesti esim. Windows XP/Vista/7, Mac OSX, Linux). Mitä ominaisuuksia ensimmäisestäsi puuttui verrattuna nykypäivään, ja kaipaatko toisaalta jotakin ominaisuutta jota enää ei ole?