JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 Aika 27.04.2016 klo 17:11-18:39 Paikka Tikkamäentie 16, M-talo, 80210 Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 10 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 11 Osavuosikatsaus 1.1.2016-31.3.2016 5 12 Joensuun Työterveyden asema jatkossa 6 13 Joensuun Työterveyden Penttilänkatu 7-9 toimitilat 13 14 Sairaanhoitopalvelujen kilpailuttaminen kunnallisessa työterveyshuollossa loppuvuoden 2016 osalta 14 15 Sisäisen valvonnan suunnitelma 2016 15 16 Yksihenkilöisten viranomaisten päätöksiä 16 17 Seuraava johtokunnan kokous 17
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 2 Läsnä Kinnunen Arja Puheenjohtaja, jäsen Vuorela Juhani Jäsen Kärkkäinen Viljo Varapuheenjohtaja, jäsen Vesa Pirjo Jäsen Hattunen Jenna Jäsen Niemi Anu Varajäsen Jormanainen Laura Jäsen Kauppinen Marja Jäsen Heikkinen Pekka Varajäsen Korhonen Jari Liikelaitoksen johtaja Sormunen Hannu Pöytäkirjanpitäjä Poissa Turunen Antti Jäsen Nevalainen Heikki Jäsen Allekirjoitukset Arja Kinnunen puheenjohtaja Hannu Sormunen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu 27.4.2016 Marja Kauppinen pöytäkirjan tarkastaja Pekka Heikkinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Joensuun Työterveysliikelaitoksen toimistossa osoitteessa Penttilänkatu 7-9 Pöytäkirjanpitäjä Hannu Sormunen
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 3 9 27.04.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus JTJK 27.04.2016 9 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 4 10 27.04.2016 Pöytäkirjan tarkastajien valinta JTJK 27.04.2016 10 Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Liikelaitoksen päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksijäsenet Marja Kauppinen ja Pekka Heikkinen.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 5 11 27.04.2016 Osavuosikatsaus 1.1.2016-31.3.2016 JTJK 27.04.2016 11 Raportointi on olennainen osa toiminnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Keskusten ja liikelaitosten johtajilla ja kunkin yksikön johdolla on oltava jatkuva tietous toiminnan ja talouden tilasta suhteessa tavoitteisiin. Liikelaitosten on raportoitava talouden toteutumasta johtokunnalle kuukausittain. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja tulosennusteesta raportoidaan tarkemmin osavuosikatsauksen yhteydessä. Osavuosikatsaukset laaditaan neljännesvuosittainen. Talous- ja strategiayksikölle toimitetaan raportit maalis-, heinä ja syyskuun lopusta taloudellisten ja määrällisten tavoitteiden raportointia koskevan aikataulun mukaisesti. osavuosikatsaus ja toimintaluvut ajalta 1.1.2016-31.3.2016 liitteenä. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta päättää merkitä asian tiedokseen. Liitteet 1 Osavuosikatsaus 1.1.2016-31.3.2016 2 Taloudelliset ja määrälliset tavoitteet 1.1.2016-31.3.2016 3 Tulosraportti 1.1.2016-31.3.2016
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 6 43 10.12.2015 Omistajaohjausjaosto 9 11.02.2016 5 01.03.2016 Omistajaohjausjaosto 34 13.04.2016 12 27.04.2016 Joensuun Työterveyden asema jatkossa 7131/01.04.02/2016 JTJK 10.12.2015 43 Kuntalaissa todetaan, että kunnan hoitaessa (itsehallinnon nojalla itselleen ottamaansa tai sille laissa säädettyä) tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (KuntaL 2a 1 mom). Yhtiöittäminen tarkoittaa järjestelyä, jossa toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus (siihen kuuluvine omaisuuserineen ja liiketoimintoineen) siirretään yhtiön hallintaan ja omistukseen. Tyypillisesti yhtiöitettävän toiminnan luonne, laajuus ja toimintaympäristö ovat sellaisia, että vastaanottavana tahona tulee kyseeseen vain osakeyhtiö. Yhtiöittämisen jälkeen luovuttava organisaatio jää joko hoitamaan sille kuuluvia muita tehtäviä tai sen olemassaolo voi lakata kokonaan. Yhtiöittämisen jälkeen toimintaan liittyvästä päätöksenteosta, oikeuksista ja velvollisuuksista vastaa vastaanottava taho ja sen toimielimet. Terveydenhuoltolain 18. pykälän mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille työterveyshuoltolain 12. pykälässä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. Kunnan on järjestettävä alueellaan toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12. pykälässä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa. KELAn ohjeen mukaan työnantajan tulee hankkia lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto ja vapaaehtoinen, ei-lakisääteinen työterveyshuolto samalta palveluntuottajalta. Joensuun Työterveyden palvelut nykymuotoisena edellyttävät yhtiöittämistä, koska Joensuun Työterveys toimii kilpailutilanteessa markkinoilla tarjoten lakisääteisten palvelujen ohella vapaaehtoista, ei-lakisääteistä työterveyshuoltoa. Siten nykymuotoista toimintaa ei ole mahdollista jatkaa kunnallisen liikelaitoksen nimissä 1.1.2017 jälkeen. Pohjois-Karjalassa on selvitetty maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelun mahdollisuutta. Asiassa on olemassa Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kuntien syksyllä 2015 tekemät päätökset maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden synnyttämisestä. Kunnallinen työterveyshuolto on osa kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Maakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltorakenteeseen siirryttäessä kunnalle kuuluva palveluiden järjestämisvastuu siirtyy perustettavalle uudelle
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 7 43 10.12.2015 Omistajaohjausjaosto 9 11.02.2016 5 01.03.2016 Omistajaohjausjaosto 34 13.04.2016 12 27.04.2016 kuntayhtymälle (terveydenhuoltolain 18. pykälän mukainen palvelujen järjestämisvelvollisuus). Osana Siun SoTe-hanketta kunnalliset työterveysyksiköt ovat vuoden 2015 aikana valmistelleet yhteisessä hankkeessa yhteensä 7 laatukäsikirjaa, jotka on laadittu huomioiden mahdollinen toiminnan yhdistyminen. Yhtiöittämisvelvoite koskee nykymuotoisena lähes kaikkia Pohjois-Karjalan kunnallisia työterveysyksiköitä. Yhtiöittäminen pienissä työterveysyksiköissä ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää muuten kuin integroitumalla osaksi suurempaa kokonaisuutta. Joensuun kaupungin tulee tehdä päätös Joensuun Työterveyden asemasta ennen kuin maakunnallista työterveyshuoltorakennetta voidaan lähteä kehittämään. Järkevin vaihtoehto olisi, että uuteen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyteen perustetaan kuntayhtymän toimialueen laajuinen työterveyshuolto-osakeyhtiö, ja että Joensuun Työterveys liittyisi osaksi maakunnallista yhtiötä. Tämä toteutuisi joko liiketoimintakauppana tai siirtona, muuna apporttiluovutuksena (tai muulla soveltuvalla tavalla). Osakeyhtiön perustaminen on hyvä tehdä vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Yhtiöittämisen yhteydessä on selvitettävä myös osapuolten tuleva asema hankintalain näkökulmasta sekä siihen liittyvät kilpailutus/kilpailuttamisvelvoitteet. Osakeyhtiön ns. in-house status sekä asema hankintayksikkönä on myös tärkeää selvittää. Maakunnallisen työterveyshuoltoyhtiön osalta on tärkeää turvata in-house-statuksen säilyminen. Tämä edellyttää, että yhtiön liikevaihdosta laskettu konsernin ulkopuolelle myytävän sairaanhoidon osuus säilyy riittävän pienenä. Eu-lainsäädännössä nykyisin määritelty ulosmyynnin taso on korkeintaan 20 prosenttia, mutta Suomessa tasoa ei ole lainsäädännössä tarkkaan määritetty (yleisesti 10 prosentin rajaa on pidetty hyväksyttävänä tasona). Hankintalaki on parhaillaan uudistettavana. Uudessa laissa on tarkoitus määritellä in-house-statuksen säilymiselle numeerinen yläraja. Muita mahdollisia Joensuun Työterveyden toimintamuotoja voisivat olla säätiö, osuuskunta, jatkaminen Joensuun kaupungin sisäisenä työterveyshuoltoyksikkönä. Jos taas omistuspohjaa laajennettaisiin kuntakonsernin ulkopuolelle, in-house status menetetään. Joensuun Työterveyden myynti ulkopuoliselle taholle ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen hengen mukaista. Kunnallisen työterveyshuollon merkitys työterveyshuollon toimintakentässä on keskeinen nimenomaan ennaltaehkäisyyn painottuvien, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palvelujen tarjoajana.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 8 43 10.12.2015 Omistajaohjausjaosto 9 11.02.2016 5 01.03.2016 Omistajaohjausjaosto 34 13.04.2016 12 27.04.2016 OMOHJ 11.02.2016 9 Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta päättää esittää Joensuun kaupungille, että Joensuun Työterveys liittyy osaksi maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta sinne synnytettävään osakeyhtiörakenteeseen. Järjestelyssä huolehditaan siitä, että inhouse-periaate säilyy, ja että asema hankintayksikkönä selvitetään. 1.1.2013 voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa edellytettiin, että mikäli työter vey den huol to toimii kilpailluilla markkinoilla, työterveyshuollon sairaanhoito tu lee yhtiöittää viimeistään 1.1.2015 mennessä. 1.5.2015 voimaan tulleessa kunta lais sa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut vii meistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirtymäsäännöksen mukaan siirtymäaikana (1.5.2015-31.12.2016) kilpailluilla mark ki noil la toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalvelujen tuottajien tulee nou dat taa markkinaperusteista hinnoittelua. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on perustettu ja aloit taa toimintansa 1.1.2017. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy samasta ajankoh das ta uudelle kuntayhtymälle (terveydenhuoltolaki 18 ). Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan 5/2015 7.5.2015 todennut, että hy vän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuolto tulisi toteuttaa yh te nä kokonaisuutena niin, että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asian tun ti jat toteuttavat sekä ehkäisevää työterveyshuoltoa että sairaanhoitoa. Työterveyshuollon yhtiöittämiseen liittyy monia kysymyksiä. Yksi niistä on lääkä ri re surs sien saatavuus, jossa on ollut haasteita jo Joensuun Työterveys -lii kelai tok sen osalta. Monissa muissa maakunnan kunnissa työterveyshuolto hoi detaan kunnallisten terveyskeskusten toimesta. Mikäli uusi kuntayhtymä hoitaisi yritysten osalta pelkästään lakisääteisen työter veys huol lon ja tuottaisi työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja vain kuntayhtymän ja kuntien henkilöstölle ei yh tiöit tä mi nen olisi välttämätöntä. Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa ja asiantuntijaksi paikalle on
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 9 43 10.12.2015 Omistajaohjausjaosto 9 11.02.2016 5 01.03.2016 Omistajaohjausjaosto 34 13.04.2016 12 27.04.2016 JTJK 01.03.2016 5 pyydetty lii ke lai tok sen johtaja Jari Korhonen. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallituksen omistajaohjausjaosto merkitsee asian tiedokseen ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä kokouk ses sa annettavan tarkemman esi tyk sen pohjalta.. Asian valmistelu jatkuu. Muutama päivä sen jälkeen, kun liikelaitoksen käsitteli asian kokouksessaan 10.12.2015 tuli tieto, että sosiaali- ja terveysministeriössä on tahtotila hakea uutta siirtymäaikaa työterveyshuollon yhtiöittämiselle siten, että yhtiöittämisvelvoite olisikin 31.12.2018 mennessä. Siirtymäajan pidentäminen liittyy tekeillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen ja itsehallintoalueiden toiminnan aloittamiseen 1.1.2019. Liikelaitoksen johtaja on ollut asiasta yhteydessä Kuntaliiton johtavaan lakimieheen Pirkka-Petri Lebedeffiin, joka on puhelinkeskustelussa ilmoittanut, että STM:ssä olisi poliittinen tahtotila hoitaa asia edellä esitetyllä tavalla normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä eteenpäin. Ennen sitä asiassa on kuitenkin tulossa ministeriöiden välistä koordinaatiota (STM, VM, TEM). Lisävalaistusta asiassa saataneen maaliskuun alussa. Pohjois-Karjalassa on siis olemassa tahtotila hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamisesta siten, että Siun SoTe-kuntayhtymä toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisena tuottajana 1.1.2017 alkaen, eli ajankohta on sama kuin sairaanhoitopalveluja markkinoilla tarjoavan kunnallisen työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitteen hoitaminen. Yhtiöittämiseen velvoittava säännös on edelleen voimassa, joten asiassa on edettävä sen suuntaisesti, jos sairaanhoitotoimintaa markkinoilla aiotaan jatkaa. Liikelaitoksen johtajan käsityksen mukaan toiminta osana suurempaa organisaatiota takaa paremmin henkilökunnan saatavuuden erityisesti lääkärityövoiman osalta, sillä kuntayhtymä hoitaa myös lääkärien erikoistumiskoulutusta Pohjois-Karjalassa. Tämä takaa tasapuolisen aseman eri terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen, voimavarojen allokointiin ja erikoislääkärikoulutuksen toteuttamiseen.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 10 43 10.12.2015 Omistajaohjausjaosto 9 11.02.2016 5 01.03.2016 Omistajaohjausjaosto 34 13.04.2016 12 27.04.2016 OMOHJ 13.04.2016 34 Osana toiminnan siirtämistä maakunnalliseksi kokonaisuudeksi tulee harkittavaksi, mikä osa toiminnasta tuotetaan itse ja mikä kilpailutetaan. On myöskin luonnollista, että Siun SoTen organisoitumisessa kohdennetaan kuntien terveydenhuollosta sellainen määrä henkilöstöä (lääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit, työpsykologit) hoitamaan työterveyshuollon tehtäviä, että toimintaa pystytään tarkoituksenmukaisesti järjestämään ja tuottamaan. Mikäli maakunnallista rakennetta työterveyshuoltoon ei syntyisi, nykyisen lainsäädännön perusteella suurimmalla osalla Pohjois-Karjalan kunnista olisi myös yhtiöittämisvelvoite, mikäli ne tarjoaisivat sairaanhoitopalveluja 31.12.2016 jälkeen markkinoilla. Kunnilla säilyisi siinä tapauksessa velvoite järjestää työterveyshuollon palvelut alueellaan. Päätöksenteon aikataulun osalta voi todeta, että asiakokonaisuus on tärkeä saada etenemään kuntien päätöksenteossa siten, että kysymys työterveyshuollon järjestämisen tavasta ja yhtiöittämistä hoidetaan samassa aikataulussa kun muutakin palvelun järjestämistä ja tuottamista (ja mahdolliset yhtiöittämistä koskevat asiat). Kunnille on menossa päätöksentekoon koko joukko muitakin Siun SoTen organisoitumiseen liittyviä asioita maalis-huhtikuun aikana. Liikelaitoksen johtajan käsityksen mukaan asia tulisi käsitellä 15.3.2016 koordinaatiotyöryhmässä, jotta aikataulu voitaisiin taata. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta merkitsee edellisen käsittelyn jälkeiset asiat tiedokseen ja suosittaa edelleen, että Joensuun Työterveyden toiminta siirrettäisiin aiemman johtokunnan päätöksen mukaisesti Siun SoTe-organisaatiion 1.1.2017 lukien osaksi maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa (riippumatta siitä, tuleeko yhtiöittämisvelvoiteen siirtymäkauden pidentämistä vai ei). Heikki Nevalainen poistui 5 käsittelyn aikana 18:04 ja palasi kokoukseen 18:07 5 käsittelyn aikana. Terveydenhuoltolakiin perustuva työterveyshuoltopalveluiden järjestämisvastuu siir tyy 1.1.2017 alkaen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kun ta yh ty män vastuulle. Kaupunki on velvollinen järjestämään omalle henkilökunnalleen työ ter veys huol-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 11 43 10.12.2015 Omistajaohjausjaosto 9 11.02.2016 5 01.03.2016 Omistajaohjausjaosto 34 13.04.2016 12 27.04.2016 to pal ve lut. Nykyinen Joensuun työterveys liikelaitos tuottaa palvelut paitsi Joen suun kaupungille, myös Kontiolahden kunnalle ja Pohjois-Karjalan sai raanhoi to pii ril le ja vastaa työterveyshuoltopalveluiden järjestämisvelvoitteista Outo kum mun kaupungin osalta. Lisäksi liikelaitos tuottaa palveluja kunnan alueella toi mi vil le yrityksille. Järjestämisvastuun siirtyessä Siun Sotelle nykyinen kaupungin organisaatiossa toi mi va liikelaitos voisi tuottaa palvelut Joensuun kaupungin henkilöstölle. Toimin nan volyymin muuttuessa merkittävästi ei tämä ratkaisu ole toiminnallisesti ei kä talouden näkökulmasta perusteltu. Liikelaitoksen henkilöstö siirtyy liikkeen luo vu tuk sel la Siun Soteen. Nykyinen liikelaitos puretaan. Siun Soten näkökulmasta tulee ratkaista työterveyshuoltopalveluiden jär jes tämis muo to. Tämä edellyttää linjausta tarjottavien työterveyshuoltopalveluiden laa juu des ta. Jos kuntayhtymä hoitaisi yritysten osalta pelkästään lakisääteisen työ ter veys huol lon ja tuottaisi työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sairaan hoi to- ja muita terveydenhuoltopalveluja vain kuntayhtymän ja kuntien hen ki lös töl le ei yhtiöittäminen olisi välttämätöntä. Työterveyshuolto voisi toimia esi mer kik si Siun Soten nettoyksikkönä tai liikelaitoksena. Jos työterveyshuoltolain 14 :ssä tarkoitettuja sairaanhoito- ja muita ter vey denhuol to pal ve lu ja tarjotaan myös muille toimijoille, on toiminta yhtiöitettävä nykyis ten säännösten mukaan 31.12.2016 mennessä. Siirtymäajan jatkumisesta 31.12.2018 ei ole varmuutta. Yhtiömuodossa toimiessa on varmistettava in-house asema, jonka määrittelyyn voi hankintalain uudistamisen myötä tulla muutok sia. Siun Sotessa työterveyshuoltopalveluiden kustannusten kohdentumisessa tulee huo mioi da erot tuotantokustannuksissa. Kaupungin tavoitteena on hankkia henkilöstölleen laadukkaat ja kus tan nus tehok kaat työterveyshuoltopalvelut, joilla voidaan hallita kokonaisvaltaisesti työky vyt tö myys kus tan nuk sia. Valmistelija: tilaajajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto päättää todeta, että työterveyshuoltopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2017 alkaen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle ja, että Joen suun Työterveys -liikelaitoksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Pohjois-Kar ja lan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle ja todeta, että kaupunki ei enää 1.1.2017 alkaen järjestä työterveyspalveluja lii ke-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 12 43 10.12.2015 Omistajaohjausjaosto 9 11.02.2016 5 01.03.2016 Omistajaohjausjaosto 34 13.04.2016 12 27.04.2016 lai tos muo dos sa henkilöstölleen, sopimuskumppaneilleen eikä muille ulkopuolisille asiak kail le. Hallintosääntöuudistuksen yhteydessä Joensuun Työter veys lii ke lai tos ta koskevat määräykset poistetaan hallintosäännöstä 1.1.2017 lukien.. Tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen oli kokouksessa kuultavana asian käsittelyn yhteydessä. Laura Jormanainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn. JTJK 27.04.2016 12 Joensuun kaupungin omistajaohjausjaosto on 13.4.2016 pitämässään kokouksessa ottanut kantaa Joensuun Työterveyden asemaan jatkossa. Päätökseksi tuli, että työterveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2017 alkaen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle ja, että Joensuun Työterveys-liikelaitos siirtyy liikkeenluovutuksella Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle. Omistajaohjausjaosto myös totesi, että kaupunki ei enää 1.1.2017 alkaen järjestä työterveyspalveluja liikelaitosmuodossa henkilöstölleen, sopimuskumppaneilleen eikä muille ulkopuolisille asiakkaille. Hallintosääntöuudistuksen yhteydessä Joensuun Työterveysliikelaitosta koskevat määräykset poistetaan hallintosäännöstä 1.1.2017 lukien. Päätöksellään Joensuun kaupunki ei ottanut kantaa siihen, minkä muotoisena palvelut jatkossa tuotetaan. Esimerkiksi palvelujen yhtiöittämistä koskevaan asiaan ei otettu kantaa, vaan asia ratkeaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän päätöksenteossa myöhemmin. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta päättää merkitä Joensuun kaupungin tekemän päätöksen tiedokseen.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 13 13 27.04.2016 Joensuun Työterveyden Penttilänkatu 7-9 toimitilat JTJK 27.04.2016 13 Liikelaitoksen henkilökunnasta osa on kärsinyt erityisesti loppuvuodesta 2015 lähtien sisäilman laatuun liittyvistä oireista. Oireisia työntekijöitä on hoidettu työterveyshuollossa ja 5 henkilöä on saanut suosituksen siirtyä korvaaviin tiloihin siirtymisestä. Oirehtivien osalta turvaavat toimenpiteet on toteutettu mm. etätyön muodossa. Sisäilmaoireilu on myös aiheuttanut sairauspoissaoloja ja vaikuttanut negatiivisesti myös liikelaitoksen tulokseen Oireiden lisääntymisen myötä siivousta on kaksinkertaistettu jo keväästä 2015 lähtien ja hankittu huonekohtaisia ilmanpuhdistimia. Sisäilman laatuun kohdistuvia mittauksia on toteutettu Tilakeskuksen toimeksiannosta. Niissä on todettu vaihtelevasti poikkeavuuksia (mineraalikuitu- ja huonepölypäästöjä ja yksittäisissä tiloissa myös kosteusvauriomikrobikannan lievää kasvua). Joensuun Työterveyden uudet toimitilat otettiin käyttöön 11.4.2016 Tikkamäellä, mikä on jossain määrin helpottanut tilannetta. Tilakeskus tulee kesän 2016 aikana tekemään joitakin korjaavia toimenpiteitä, mutta suurempia korjauksia ei ole luvassa. Joensuun Työterveys ja Tilakeskus ovat järjestäneet suoritettujen mittausten tuloksia koskevan palautetilaisuuden henkilöstölle. Huhtikuun lopussa toteutetaan vetäytyminen kokonaisuudessaan ykköskerroksesta, joten toiminta keskittyy 2-4 kerroksiin. Ilmastointia on parempi säätää kun osa kerroksista on pois käytöstä. Tilakeskus hakee myös mahdollisuuksia korvaavien tilojen saamiseksi Joensuun Työterveyden käyttöön. Muutto toteutuu aikaisintaan syksyllä 2016. Uudet tilat Penttilänkatu 7-9 tiloissa työskenteleville valmistuvat Siilaisen terveysasemalle loppuvuodesta 2017. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta toteaa, että asianmukaiset, terveellisest työtilat edistävät parhaiten työssä viihtymistä ja toiminnan tuloksellisuutta. Johtokunnan mielestä korvaaviin tiloihin siirtyminen on syytä toteuttaa, ellei sisäilman laatua Penttilänkatu 7-9 sisäilman laatua saada ratkaisevasti parannettua.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 14 14 27.04.2016 Sairaanhoitopalvelujen kilpailuttaminen kunnallisessa työterveyshuollossa loppuvuoden 2016 osalta JTJK 27.04.2016 14 Joensuun kaupunki (omistajaohjausjaosto) on linjannut, että Joensuun Työterveysliikelaitos lakkaa 31.12.2016. Liikelaitoksen henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella perustettuun Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Joensuun Työterveys on liikelaitosmuotoisena toimiessaan järjestänyt ja tuottanut Kela I ja Kela II-luokan mukaisia palveluja. Nykymuotoisena Kela-luokka II:n palvelujen (sairaanhoito) tuottamiseen tarvitaan 2-3 lääkärin työpanos (kuukausivaihtelua esiintyy). Tämän toteuttamiseen tarvitaan ostopalvelua, myös alkuvuoden heikentynyt virkalääkäritilanne on sitä edellyttänyt Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ei vielä ole tehnyt päätöstä, tuleeko työterveyshuollon toiminta mahdollisesti yhtiöitettäväksi (in house-yhtiö) vai tapahtuuko markkinoilta vetäytyminen. Tässä tilanteessa Joensuun Työterveyden ostopalveluja ei ole enää tarkoituksenmukaista kilpailuttaa, vaan pyrkiä täyttämään lääkärin virkoja ensisijaisesti hakumenettelyn kautta (loppuvuotta koskien on tiedossa yksi määräaikainen lääkärinviran täyttö 1.5-31.12.2016 ajalle, virassa olevan lääkärin paluu 1.8.2016 alkaen, ja ainakin yksi hakija parasta aikaa avoinna oleviin 2 työterveyslääkärin virkaan). Onnistuneen täytön myötä ostopalvelun määrä vähenisi. Kilpailuttamisprosessin läpikäynti vie aikaa kokonaisuudessaan noin 3kk. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän on aloitettava vuotta 2017 koskevan kilpailuttamisen valmistelu jo kesällä 2016. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta toteaa, että ensisijainen palvelujen tuottamistapa on oma tuotanto, joten lääkärin virkojen mahdollisimman hyvään täyttöasteeseen tulee pyrkiä. Liikelaitoksen toiminnan loppuessa 31.12.2016, ei lääkäriostopalveluja enää ole tarkoituksenmukaista jatkossa kilpailuttaa Joensuun Työterveyden, vaan Pohjois-Karjalan terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämän työterveyshuollon puitteissa. Kesäaikana lääkäriostopalvelun tarve laskee Joensuun Työterveydessä selvästi. Syys-joulukuussa 2016 ostopalvelun tarvetta arvioidaan 2kk välein lääkärinvirkojen täyttöasteen mukaan. Anu Niemi poistui klo 18:14 14 käsittelyn aikana.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 15 15 27.04.2016 Sisäisen valvonnan suunnitelma 2016 JTJK 27.04.2016 15 Johtokunnan on käsiteltävä vuosittain sisäisen valvonnan suunnitelma. Suunnitelma toimii runkona toimintavuoden aikana tehtäville valvontatoimenpiteille, jotta toiminta kokonaisuudessaan toteutuisi mahdollisimman hyvin, ja että sille asetetut tavoitteet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Liitteenä olevaan taulukkoon on koottu keskeisiä osakokonaisuuksia, joiden osalta toteutunut valvonta raportoidaan. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Johtokunta päättää hyväksyä oheisen sisäisen valvonnan suunnitelman. Liitteet 4 Sisäisen valvonnan suunnitelma 2016
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 16 16 27.04.2016 Yksihenkilöisten viranomaisten päätöksiä JTJK 27.04.2016 16 Työterveysliikelaitoksen johtajan päätöksiä: 4.3.2016: Koulutussopimus erikoislääkärikoulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi, eikä yksihenkilöisten viranomaisten päätöksiä oteta kuntalain 51 :n nojalla johtokunnan käsiteltäväksi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 17 17 27.04.2016 Seuraava johtokunnan kokous JTJK 27.04.2016 17 Osavuosikatsaukset laaditaan seuraavista ajankohdista: 31.3, 31.7, 30.9. Valmistelija liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtajan päätösehdotus: Liikelaitoksen päättää johtokunnan seuraavan kokouksen ajankohdaksi 17.8.2016.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 18 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS JOENSUUN KAUPUNKI KOKOUSPÄIVÄMÄÄRÄ PYKÄLÄT TYÖTERVEYSLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 27.4.2016 9-27 MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 9-27 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Käyntiosoite: Penttilänkatu 7-9, 2.krs. 80220 JOENSUU Postiosoite: PL 338, 80101 JOENSUU Telefaksi: (013) 267 4350 Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 19 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite:Puijonkatu 29 A, 2.krs, (18.12.2015 alkaen Puistokatu 29) KUOPIO Postiosoite: PL 1744, 70101 KUOPIO Puh. 029 56 42500 (vaihde) Telefaksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus Hallintovalitus Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Pykälät Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 20 Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviran-omaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan