1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos 22.11.2011 OIKEUSTIETEELLISEN ALAN TUTKINNONANTO-OIKEUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOLLE Nykytilanne Niin sanottuja yleisjuristitutkintoja (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri), jotka pätevöittävät tuomarin, asianajan ja syyttäjän tehtäviin, antaa tällä hetkellä kolme yliopistoa (Helsingin, Turun ja Lapin yliopistot). Åbo Akademissa voi suorittaa oikeunotaarin (rättsnotarie) tutkintoja. Itä-Suomen yliopistossa koulutetaan tietyille juridiikan erikoisaloille (mm. vero-, ympäristö-, hallinto- ja rikosoikeuteen) erikoistuneita lakiasiantuntijoita. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella suoritettavat tutkinnot ovat yhteiskuntatieteellisen alan HTK- ja HTM-tutkintoja. Nämä tutkinnot eivät tuota kelpoisuutta esimerkiksi tuomarin tehtäviin. HTK- ja HTM-tutkinnon suorittaneet sijoittuvat lainsoveltajiksi mm. vero-, ympäristö- ja kunnallishallintoon. Esitys Itä-Suomen yliopisto esittää, että yliopistolle myönnetään oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus eli oikeus antaa oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) tutkintoja. Esitys edellyttää yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteen muuttamista. Toteutus Itä-Suomen yliopistolla on valmius käynnistää oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden koulutus siten, että ensimmäiset opiskelijat otettaisiin syksyllä 2013. Valintakokeiden kautta koulutukseen suunnitellaan otettavaksi 40 opiskelijaa. Tarvittavat voimavarat Itä-Suomen yliopisto ei tarvitse oikeustieteellisen alan tutkintojen antamiseen uusia voimavaroja. Yliopistolla on koulutukseen tarvittavat resurssit, rakenteet ja osaaminen. Oikeustieteiden laitoksella on jo tällä hetkellä tarjolla osana juridiikan erikoisaloille pätevöittäviä HTK- ja HTM-tutkintoja lähes kaikki pakolliset opintojaksot, joita oikeustieteellisissä tutkinnoissa tarvitaan. Laitoksella annetaan tällä hetkellä luento- ja seminaariopetusta 130 eri opintojaksolla joka lukuvuosi. Itä-Suomen yliopistossa työskentelee tällä hetkellä 36 päätoimista oikeustieteen opettajaa ja tutkijaa, heistä 17 on väitelleitä (pääosin oikeustieteen tohtoreita). Syksyyn 2013 mennessä oikeustieteiden laitokselle on jo päätetty palkata vielä muutama väitellyt opettaja (mm. kansainvälisen oikeuden professori ja yleisen oikeustieteen apulaisprofessori) lisää. Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen supistaminen Jos Itä-Suomen yliopisto saa oikeuden antaa oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoja, yliopisto on valmis vähentämään yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja 70 aloituspaikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työvoimaennusteiden mukaan yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta tulisi valtakunnallisesti supistaa, kun oikeustieteellisellä alalla koulutusta tulisi jossakin määrin lisätä.
2 ON ja OTM -tutkintojen sisältö ja rakenne Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) ovat yleistutkintoja, joissa ei ole pääainetta ja joihin ei sisälly mainittavaa erikoistumista. Vapaavalintaiset opinnot ovat suppeita. Myös Itä- Suomen yliopistossa annettavat oikeustieteellisen alan tutkinnot olisivat muiden oikeustieteellisten tiedekuntien tutkintojen tapaan yleisjuristitutkintoja, jotka pätevöittävät muun muassa tuomarin tehtäviin. Tarkoitus on, että Itä-Suomen yliopiston oikeustieteelliset tutkinnot vastaavat sisällöltään ja rakenteeltaan muiden yliopiston vastaavia tutkintoja. LIITTEINÄ 1 ja 2 on alustava luonnos oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintojen rakenteeksi ja sisällöksi. Tutkintoja varten tarvittavat opintojaksot ovat kahta opintojaksoa lukuunottamatta olemassa jo tällä hetkellä osana HTK- ja HTM -tutkintoihin johtavaa koulutusta. Tutkintojen rakenne on pitkälti samanlainen kuin Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vastaavien tutkintojen. Valinnaisuus on kuitenkin kokonaan keskitetty maisterivaiheeseen. Tavoitteena on kehittää työmarkkinoiden tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevia juristitutkintoja. Palautetta ja kommentteja tutkintojen kehittämiseksi otetaan mielellään vastaan, ne pyydetään lähettämään oikeustieteiden laitoksen johtajalle, prof. Tapio Määtälle (tapio.maatta@uef.fi). HTK- ja HTM -tutkintojen sisältö ja rakenne Itä-Suomen yliopistolla on tällä hetkellä oikeus antaa yliopistojen koulutusvastuuta koskevan opetusministeriön asetuksen (568/2005) 2 :n ja liitteen V mukaan oikeustieteen koulutusta yhteiskuntatieteellisellä alalla julkisoikeus-oppiaineryhmässä. Koulutus johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Itä-Suomen yliopistossa on tällä hetkellä 787 oikeustieteen pääaineopiskelijaa. HTK- ja HTM-tutkinnot perustuvat pääainemalliin eli opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin. Tutkinnoissa on myös selvästi enemmän valinnaisuutta kuin yleisjuristitutkinnoissa. HTK- ja HTM -tutkintojen pääaineena voi opiskella eurooppaoikeutta, finanssioikeutta, hallinto-oikeutta, oikeustaloustiedettä ja lainsäädäntötutkimusta, rikos- ja prosessioikeutta ja rikollisuuden tutkimusta, siviilioikeutta ja ympäristöoikeutta. LIITTEENÄ 3 on HTK- ja HTM -tutkintojen tämänhetkinen sisältö ja rakenne. Oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus ei aiheuttaisi muutoksia näiden tutkintojen rakenteeseen. Oikeustieteen henkilöresurssit Itä-Suomen yliopistossa Oikeustieteen opetushenkilöstön on suunniteltu olevan 1.8.2013, jolloin oikeustieteellisen alan koulutus on tarkoitus käynnistää, seuraava (yhteensä 29 päätoimista opettajaa ja tutkijaa): 10 professoria: eurooppaoikeus, filosofia, finanssioikeus, hallinto-oikeus, kansainvälinen oikeus, lainsäädäntötutkimus, siviilioikeus, rikos- ja prosessioikeus, ympäristöoikeus, yritysoikeus 1 apulaisprofessori: yleinen oikeustiede 7 yliopistonlehtoria: finanssioikeus, hallinto-oikeus, oikeusfilosofia, oikeustaloustiede, prosessioikeus, yksityisoikeus, ympäristöoikeus 1 yliopistotutkijaa: ilmasto-oikeus 7 yliopisto-opettajaa: eurooppaoikeus, kansainvälinen ympäristöoikeus, oikeustiede, rikosoikeus, siviilioikeus, valtiosääntöoikeus, yritysoikeus 3 nuorempaa tutkijaa (alat täsmentämättä) Päätoimisista opettajista ainakin 19 olisi tohtoreita. Lisäksi oikeustieteiden laitoksella työskentelee lähes 20 tutkijaa (nuorempaa tutkijaa ja post.doc.tutkijaa) apurahoilla sekä mm. Suomen Akatemian ja TEKES:n hankerahoituksella.
3 Laaja-alainen, monipuolinen ja laadukas opetustarjonta Oikeustieteiden laitoksella annettava opetus on jo tällä hetkellä riittävän laaja-alaista ja monipuolista oikeustieteellisen alan tutkintoihin tähtäävän koulutuksen käynnistämiseksi. Oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistäminen edellyttäisi vain joidenkin yksittäisen luentosarjojen lisäämistä olemassa olevaan tarjontaan ja jossakin määrin opetuksen uudelleen kohdentamista yleisjuristitutkintojen ydinalueille. LIITTEEESTÄ 4 ilmenee, että lukuvuonna 2011 2012 oikeustieteiden laitoksella annetaan oikeustieteen luento- ja seminaariopetusta yhteensä noin 2160 tuntia (kontaktiopetuksen kokonaismäärä). Tarkkoja vertailutietoja ei ole käytettävissä, mutta oikeustieteen luento- ja seminaariopetus lienee kontaktiopetustuntien määrän perusteella arvioituna jo tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa laajempaa kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa ja suurin piirtein yhtä laajaa kuin Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Oikeustieteellisen alan yleisjuristitutkintojen kannalta keskeisiä perus- ja aineopintotasoisia luentoja ja seminaareja on tarjolla tällä hetkellä 93 eri opintojaksolla. Lisäksi opetusta annetaan kymmenellä syventävien opintojen opintojaksolla ja vedetään 23 opinnäytetyöseminaaria (kandidaatti- ja graduseminaarit). Opetuksen toteuttamiseen osallistuu 58 eri opettajaa. Laadukas opetus edellyttää laadukasta tutkimusta Oikeustieteellisen koulutuksen laadun ylläpitäminen ja vahvistaminen edellyttää vahvaa alan jatkokoulutusta, aktiivista ja vaikuttavaa julkaisutoimintaa sekä merkittävää täydentävää rahoitusta. Itä-Suomen yliopistolla on hyvät valmiudet laadukkaan, tutkimukseen perustuvan oikeustieteellisen alan koulutuksen antamiseen, jos valmiuksia arvioidaan oikeustieteen julkaisutoiminnan, oikeustieteen jatkotutkintojen ja oikeustieteen kilpaillun täydentävän rahoituksen kohdentumisen perusteella. Vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita on raportoitu julkaistun oikeustieteen alalla (tieteenala 513) eri yliopistoissa vuonna 2010 seuraavasti (lähde: http://vipunen.csc.fi): - Helsingin yliopisto: 187 - Itä-Suomen yliopisto: 47 - Lapin yliopisto: 37 - Turun yliopisto: 25 - Åbo Akademi: 16 - Aalto-yliopisto: 10 - Vaasan yliopisto: 4 - Tampereen yliopisto: 3 Oikeustieteen alalla edelleen keskeisiä tieteellisiä monografioita on eri yliopistoissa raportoitu julkaistun vuonna 2010 seuraavasti: - Helsingin yliopisto: 40 - Turun yliopisto: 13 - Itä-Suomen yliopisto: 8 - Vaasan yliopisto 7 - Lapin yliopisto: 5 - Åbo Akademi: 2 - Tampereen yliopisto: 1 Laadukas oikeustieteen opetus edellyttää tutkimuksen laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta. Tätä asiaa voidaan arvioida yhden vuoden satunnaisia julkaisutietoja pidempää julkaisuaktiivisuutta koskevalla arvioinnil-
4 la. Vuosina 2001 2010 ilmestyi kotimaisissa yleisjuridisissa aikakausjulkaisuissa (LM, DL, JFT, Oikeus) yhteensä 1316 tieteellistä artikkelia. Kirjoitukset jakautuivat kirjoittajan työpaikan osalta suurimpiin oikeustieteellisiin opetus- ja tutkimusyksiköihin seuraavasti (tiedot perustuvat dos. Kaijus Ervastin tutkimukseen, joka julkaistaan Lakimiehen numerossa 2/2012): - Helsingin yliopisto: 296 artikkelia - Turun yliopisto: 114 artikkelia - Itä-Suomen yliopisto: 75 artikkelia - Lapin yliopisto: 46 artikkelia Toimiva tohtoriohjelma laadukkaan perusopetuksen perustana Vuonna 2011 Itä-Suomen yliopistossa on suoritettu 5 tohtorintutkintoa oikeustieteissä. Vuonna 2010 Itä- Suomen yliopistossa tohtorintutkintoja suoritettiin oikeustieteissä 4 kappaletta (vrt. oikeustieteellisten tiedekuntien tohtorit vuonna 2010: Lapin yliopisto 2 tohtoria, Turun yliopisto 5 tohtoria ja Helsingin yliopisto 18 tohtoria). Kilpaillun täydentävän rahoituksen määrä Keskeinen tutkimusperusteisen opetuksen laadukkuuden arviointikriteeri on eri koulutusyksiköiden kilpaillun täydentävän rahoituksen määrä verrattuna muihin alan koulutusyksiköihin. Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan neljän suurimman oikeustieteellisen opetus- ja tutkimusyksikön saama kilpaillun täydentävän rahoituksen määrä (lähinnä Suomen Akatemian, Tekesin ja ministeriöiden tutkimus- ja selvitysrahoitus) oikeustieteelliseen tutkimukseen oli seuraava: - Helsingin yliopisto: 3 115 000 euroa - Itä-Suomen yliopisto: 693 776 euroa - Turun yliopisto: 603 000 euroa - Lapin yliopisto: 250 000 euroa Suomen Akatemian rahoittamia oikeustieteen alan hankkeita (akatemiahankkeita ja tutkimusohjelmista rahoitettavia hankkeita) on eri yliopistoissa parhaillaan (vuonna 2011) käynnissä seuraavasti (lähde: www.aka.fi): - Itä-Suomen yliopisto: 7 Suomen akatemian rahoittamaa oikeustieteellistä tutkimushanketta - Helsingin yliopisto: 4 Suomen akatemian rahoittamaa oikeustieteellistä tutkimushanketta (lisäksi huippuyksikkö, 2 akatemiaprofessoria ja 2 akatemiatutkija ) - Turun yliopisto: 3 Suomen akatemian rahoittamaa oikeustieteellistä tutkimushanketta - Lapin Yliopisto: 1 Suomen akatemian rahoittama oikeustieteellistä tutkimushanketta - Hanken: 1 Suomen Akatemian rahoittama oikeustieteellinen tutkimushanke - Aalto-yliopisto: 1 Suomen Akatemian rahoittama oikeustieteellinen tutkimushanke Kustannustehokkuus oikeustieteen koulutusyksiköissä Suomen neljää suurinta olemassaolevaa oikeustieteen tutkimus- ja opetusyksikköä Helsingin, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa voidaan arvioida toiminnan kustannustehokkuuden perusteella. Toiminta on sitä kustannustehokkaampana, mitä enemmän odotettuja tuotoksia suhteessa käytettyihin voimavaroihin tuotetaan. Kuviossa 1 on kuvattu vuosilta 2009 ja 2010 oikeustieteellisten tiedekuntien ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ilmestyneiden kansainvälisten referee-julkaisujen määrää suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan (htv). Oikeustieteellisissä tiedekunnissa (Helsinki, Turku ja Lappi) julkaistiin vuonna 2009 keskimäärin 0,28 kansainvälistä referoitua artikkelia ja vuonna 2010 vastaava lukema oli 0,34. Itä- Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kansainvälisesti referoitujen julkaisujen määrä oli noin 2-3
Tieteelliset julkaisut (pl. kvrefereejulkaisut) / opetus- ja tutkimushenkilökunta kv-ref. Julkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan 5 kertaa suurempi opetus- ja tutkimushenkilöstöä kohti kuin oikeustieteellisissä tiedekunnissa vastaavana ajankohtana. 1,2 1,0 1,0 0,8 0,6 0,6 0,4 0,2 0,4 0,3 0,1 0,4 0,4 0,2 0,0 v. 2009 v. 2010 HY LY TY ISY Kuvio 1. Kansainväliset referee-julkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan Kuviossa 2 on kuvattu vuosilta 2009 ja 2010 oikeustieteellisten tiedekuntien ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ilmestyneiden muiden julkaisujen kuin kansainväliset referee-julkaisut määrää suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan (htv). Oikeustieteellisissä tiedekunnissa julkaistiin vuonna 2009 keskimäärin 1,9 muita tieteellisiä julkaisuja kuin kansainvälisiä referoituja tieteellisiä julkaisuja opetus- ja tutkimushenkilöä kohti. Vastaava lukema vuonna 2010 oli 2,0. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella myös muu kuin kansainvälinen referee-julkaisutoiminta on selvästi oikeustieteellisiä tiedekuntia aktiivisempaa. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos tuottaa kaksi kertaa enemmän muita kuin kansainvälisiä referee-julkaisuja opetus- ja tutkimushenkilöstöä kohti kuin oikeustieteelliset tiedekunnat. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,2 2,2 1,5 3,4 1,6 1,6 1,7 v. 2009 v. 2010 HY LY TY ISY 4,0 Kuvio 2. Tieteelliset julkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan
6 Usein esitettyjä vääriä tietoja Itä-Suomen yliopiston esityksestä saada oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus VÄITE: Yleisjuristien koulutusmääriä ei pidä lisätä, koska alalla on jo lievää ylikoulutusta Tämä on Lakimiesliiton keskeinen argumentti. Ministeriön laskelmia juristikoulutuksen lisäämistarpeesta voitaneen pitää kuitenkin luotettavina. Myös Itä-Suomen yliopiston omat luotettavat ja julkaistut selvitykset juridiikan työmarkkinoista antavat aiheen pitää ministeriön arvioita koulutuksen lisäämistarpeista perusteltuina, ks: http://www.uef.fi/oikeustieteet/tyomarkkinaselvitys VÄITE: Olemassaolevat oikeustieteelliset tiedekunnat (Helsinki, Turku, Lappi) voisivat lisätä sisäänottojaan, jos juristikoulutusta on tarpeen lisätä Opiskelijamäärien lisääminen ilman uusia opettajaresursseja on opetuksen laadun kannalta ongelmallista. Oikeustieteellisten tiedekuntien haaste on jo tällä hetkellä suuret opetusryhmät (jopa lähes 300 opiskelijaa samoilla kursseilla). Itä-Suomen yliopisto kohdentaisi nykyisen HTK- ja HTMtutkintoihin johtavan koulutuksensa osin ON- ja OTM-tutkintoihin johtavaan koulutukseen. Opiskelijoiden määrä ei lisääntyisi eikä uusia opettajaresusseja tarvita. Opetuksen laadun kannalta ratkaisu on optimaalinen. VÄITE: Oikeustieteellisen opetuksen voimavaroja ei tule hajaannuttaa entisestään vaan koulutus pitäisi keskittää suurimpiin yksiköihin Itä-Suomen yliopistolla on jo oikeustieteiden laitoksella tarvittavat voimavarat (opettajat ja opintojaksot) oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden kouluttamiseen. Yliopisto ei tarvitse uusia resursseja. Ratkaisu ei vaikuta muiden yliopistojen voimavaroihin. Ratkaisu vahvistaa pitkällä aikavälillä oikeustieteen opetusresursseja valtakunnallisesti ja parantaa alan koulutuksen laatua. VÄITE: Oikeustieteellisen koulutuksen käynnistäminen uudessa yksikössä aiheuttaa käynnistysvaiheen kitkaa. Koska oikeustieteellisen alan tutkintojen antamiseksi välttämättömät rakenteet (tarvittavat opintojaksot ja alan tohtoriohjelma) ja osaaminen (kaikki oikeudenalat kattava opetus- ja tutkimushenkilökunta) ovat Itä-Suomen yliopistossa jo valmiina, koulutuksen aloittamiseen ei liittyisi käynnistysvaiheen kitkaa. VÄITE: Oikeustieteellisten tutkintojen antaminen edellyttää laaja-alaista opetusta kattavasti kaikilta oikeudenaloilta ja riittävän suurta opetus- ja tutkimusyksikköä Juuri näin. Itä-Suomen yliopistossa on jo olemassa lähes kaikki oikeustieteellisissä tutkinnoissa tarvittavat opintojaksot. Koulutus kattaa kaikki oikeudenalat. Itä-Suomen yliopistossa on 10 oikeustiedettä opettavaa ja tutkivaa professoria ja yhteensä ainakin 19 väitellyttä oikeustieteen opettajaa syksyllä 2013. VÄITE: Itä-Suomen yliopiston hallintotieteellinen koulutus ei sisällöltään vastaa oikeustieteellisiä tiedekuntia Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ei voi opiskella yhtään opintojaksoa hallintotiedettä. Laitoksella opetetaan vain oikeustiedettä. Tutkintonimikkeet (HTK ja HTM) eivät kuvaa tutkintojen sisältöä, joka on yliopiston koulutusvastuun mukaisesti vain julkisoikeutta ja sitä tukevaa muuta juridiikkaa.
7 VÄITE: Hallintotieteellistä koulutusta ei voi muuttaa oikeustieteelliseksi ilman pitkää siirtymäaikaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kaikki opintojaksot ovat oikeustieteellisiä. Mitään siirtymäaikaa oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoihin tähtäävän koulutuksen käynnistämiseen ei siten tarvita. VÄITE: Itä-Suomen yliopiston erikoisjuristitutkinnot eivät rakenteeltaan vastaa oikeustieteellisten tiedekuntien yleisjuristitutkintoja Itä-Suomen yliopistossa suoritettavat ON- ja OTM-tutkinnot vastaisivat sisällöltään ja rakenteeltaan täysin muiden yliopiston vastaavia tutkintoja. Ne siis luonnollisesti eroaisivat rakenteeltaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävistä nykyisistä Itä-Suomen yliopiston HTK- ja HTM-tutkinnoista. VÄITE: Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen opetus ei laadultaan vastaa oikeustieteellisissä tiedekunnissa annettavaa opetusta Systemaattista, julkaistua vertailutietoa eri koulutusyksiköiden opetuksen laadusta ei ole olemassa. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on panostanut johdonmukaisesti opetuksen laatuun ja ollut muun muassa yliopiston ehdokkaana opetuksen laatuyksiköksi. Nykyinen oikeustieteiden laitoksen tarjoaman kontaktiopetuksen määrä (noin 2160 tuntia luentoja ja seminaareja yli 100 eri kurssilla) on laajuudeltaan riittävä myös oikeustieteellisen alan koulutuksen tarpeita ajatellen. Opiskelijoilta, jotka ovat siirtyneet Itä-Suomen yliopistosta opiskelemaan oikeustieteellisiin tiedekuntiin, on saatu informaatiota opetuksen laadusta eri yliopistoissa. Tämän informaatio perusteella opetus Itä- Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella on laadukasta ja joiltakin osin tasokkaampaa kuin oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Opetuksen laatuun ovat opiskelijoilta saadun palautteen perusteella vaikuttaneet pienemmät opiskelijaryhmät ja selvästi runsaampi kontaktiopetuksen määrä Itä- Suomen yliopistossa. VÄITE: Jos Itä-Suomen yliopisto saa oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeuden, myös Åbo Akademi, Vaasan yliopisto ja Tampereen yliopisto sitä pian hakisivat. Itä-Suomen yliopiston esitys perustuu 70 yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikan vähentämiseen samalla kun oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyy. Yliopisto kohdentaa olemassa olevia resurssejaan uudelleen, eikä tarvitse uusia voimavaroja. Itä-Suomen yliopistossa on 10 oikeustieteen professoria ja yhteensä 20 väitellyttä oikeustieteen opettajaa syksyllä 2013. Tämä on minimitaso oikeustieteellisen koulutuksen käynnistämiseen. Mainittujen muiden yliopistojen oikeustieteiden koulutus on huomattavasti pienimuotoisempaa.
8 LIITE 1 LUONNOS OIKEUSNOTAARIN TUTKINNON SISÄLLÖKSI 180 op, tavoitteellinen suorittamisaika 3 vuotta ( opintojaksot Itä-Suomen yliopiston olemassa olevia opintojaksoja pl. 2 uutta opintojaksoa) PERUSOPINNOT AINEOPINNOT Yhteensä 16 op OIKEUDENALOJEN PERUSTEET 126 op ON-SEMINAARIVAIHE 18 op Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 5 op Oikeudellinen ratkaisutoiminta 5 op Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet 4 op Valtiosääntöoikeus 5 op Eurooppaoikeuden perusteet 5 op Public International Law 5 op Yleishallinto-oikeus 5 op Virkamiesoikeus 5 op Hallintoprosessioikeus 5 op Finanssioikeuden perusteet 5 op Ympäristöoikeuden perusteet 5 op Johdatus yksityisoikeuteen 3 op Yritysoikeuden perusteet 6 op Perhe- ja perintöoikeus 5 op Sopimusoikeus 5 op Kiinteistöoikeus 6 op Esineoikeus 5 op (uusi opintojakso) Luotto- ja vakuusoikeus 5 op Yhtiöoikeus 5 op Työoikeus 5 op Intellectual Property Rights and International Trade 6 op Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op Rikosoikeus 5 op Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 5 op Oikeusteoria I 5 op Oikeussosiologia 5 op Oikeusvertailu 5 op (uusi opintojakso) JOHDATUS OIKEUSTIE- TEELLISEEN KIRJOITTA- MISEEN Oikeudellisen tiedon hankinta ja oikeudellinen kirjoittaminen 3 op I ERIKOISTUMISJAKSO 5 op Jokin seuraavista: Perus- ja ihmisoikeudet 5 op Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset 5 op Valtiosääntöistyvä Eurooppa 5 op Kilpailuoikeus 5 op Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä 5 op Vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset 5 op Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä 5 op Hallinnon oikeussuojan harjoitukset 5 op Laillisuusvalvonta 5 op Oikeustaloustieteen perusteet 5 op Oikeustaloustieteen tapausharjoitukset 5 op Sopimustaloustieteen perusteet 5 op Esitutkinnasta tuomioon 5 op Insolvenssioikeus 5 op Kriminaalipolitiikka ja kriminologia 5 op Sopimusoikeuden käytännön kurssi 5 op Legal Problems in International Trade 5 op Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä 5 op Ympäristöoikeuden oikeustapausharjoitukset 5 op Climate Change Law and Policy 5 op Lainvalmistelu 5 op Client Consultation 5 op ON-TUTKINNON OPINNÄYTE 10 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 20 op
9 LIITE 2 LUONNOS OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINNON SISÄLLÖKSI 120 op, tavoitteellinen suoritusaika 2 vuotta. Syventävät opinnot voisi suorittaa seuraavissa oppiaineissa: finanssioikeus, eurooppaoikeus, hallintooikeus, kansainvälinen oikeus, lainsäädäntötutkimus, oikeustaloustiede, prosessioikeus, rikosoikeus, siviilioikeus, yleinen oikeustiede ja ympäristöoikeus. ( opintojaksot Itä-Suomen yliopiston olemassa olevia opintojaksoja) AINEOPINNOT SYVENTÄVÄT OPINNOT 60 op YHTEENSÄ 25 op II ja III ERIKOISTUMISJAKSO 5+5 op Kaksi I erikoistumisjakson kohdalla mainituista opintojaksoista TEORIA- JA MENETELMÄOPINNOT 15 op Kolme seuraavista opintojaksoista: Oikeusteoria II 5 op Oikeudellinen argumentaatio 5 op Ennakkopäätösanalyysi 5 op Lainsäädäntötutkimuksen seminaari 5 op Oikeustieteen analyysi- ja metodiseminaari 5 op Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari 5 op Oikeustapauspiiri 5 op Oikeusfilosofia 5 op Classics of Legal Theory 5 op Tutkijalinja 5 op VALINNAISET OPINNOT 29 op 1. Oikeustieteiden laitoksen tuottamat oikeustieteen opintojaksot 2. Monitieteiset opinnot (muiden tiedekuntien ja laitosten tuottamat opinnot) 3. Muualla suoritetut opinnot (esim. kvopiskelijavaihto) Kirjallisuus 10 op Seminaarityöskentely 10 op Tutkielma ja loppuseminaari 40 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 6 op (Vieraan kielen toinen opintojakso, ON-tutkinnossa aloitettu kieli.)
10 LIITE 3 HTK- JA HTM -TUTKINTOJEN RAKENNE Pääaineet: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus HTK-tutkinto 180 op, 3 vuotta Viestintä- ja aloitusopinnot 14 op 1131000 Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op 1131001 Henkilökohtainen opintojen suunnittelu 1 op 8011851 Kirjoitusviestintää oikeustieteiden opiskelijoille 2 op 8011875 Puheviestintää oikeustieteiden opiskelijoille 2 op 8012851 Ruotsia oikeustieteiden opiskelijoille 4 op Englannin opinnot (voidaan korvata mm. saksan tai ranskan opinnoilla) 8013851 English Academic Reading and Study Skills for Students of Law 4 op Yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op koostuvat seuraavista moduuleista: Oikeusajattelun perusteet 16 op 5311002 Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op 5311003 Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 5 op 5311004 Oikeudellinen ratkaisutoiminta 5 op 5311404 Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet 4 op Yksityisoikeuden opinnot 14 op 5210109 Yritysoikeuden perusteet 6 op 5311604 Johdatus yksityisoikeuteen 3 op 5311610 Perhe- ja perintöoikeus 5 op Julkisoikeuden opinnot 25 op 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op 5311304 Yleishallinto-oikeus 5 op 5311204 Finanssioikeuden perusteet 5 op 5311104 Eurooppaoikeuden perusteet 5 op 5311704 Ympäristöoikeuden perusteet 5 op Rikos- ja prosessioikeuden opinnot 5 op 5311504 Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op Pääaineen perus- ja aineopinnot 60 op (saa sisältää 19 op muita oikeustieteen opintoja) Tarkemmat opintojaksoluettelot ovat oppiaineiden yhteydessä. Valinnaisia opintoja 46 op HTM-tutkinto 120 op, 2 vuotta Pääaineen syventävät opinnot 60 op Pääaineen syventävä jakso 10 op Teoria- ja menetelmäopinnot 10 op Pro gradu -tutkielma ja seminaari 40 op Pakolliset opintojaksot 6 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 op Advanced Course in English Academic and Professional Communication for Students of Law 4 op Valinnaiset opinnot 54 op
11 LIITE 4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSEN OIKEUSTIETEEN KONTAKTIOPETUS (LUENNOT JA SEMINAARIT) LUKUVUONNA 2011 2012 LUENNOT JA SEMINAARIT, perus- ja aineopinnot 5311002 Johdatus oikeudellisiin opintoihin 11 t 5311409 Johdatus rikostaloustieteeseen 12 t 5311091 Valtiosääntöoikeus 16 t 5311306 Kunnallisoikeus 12 t 5311012 Introduction to Legal Studies and Finnish Legal System (kevät+syksy) 10 t + 10 t 5311620 International Organization and Liberalization of Trade 2 t 5311713 Vesioikeus 12 t 5311505 Rikosprosessioikeus 12 t 5311608 Introduction to Russian Law 16 t 5311605 Sopimusoikeus 16 t 5311708 Ympäristöoikeuden yleiset opit 12 t 5311607 Legal Problems in International Trade 16 t 5311111 Kilpailuoikeus 10 t 5311704 Ympäristöoikeuden perusteet 5311611 Luotto- ja vakuusoikeus 24 t 5311304 Yleishallinto-oikeus 24 t 5311408 Immateriaalioikeuksien taloustieteen perusteet 12 t 5311616 Intellectual Property Rights and International Trade 12 t 5311709 EU-ympäristöoikeus 12 t 5311623 Introduction to Chinese Law and Business 10 t 5311511 Kriminaalipolitiikka ja kriminologia 16 t 5311308 Sosiaalioikeus, yleinen osa 12 t 5311606 Sopimusoikeuden käytännön kurssi 5311719 Introduction to European, International and Finnish Env. Law 10 t 5311710 Kiinteistöoikeus 20 t 5311507 Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä 14 t 5311204 Finanssioikeuden perusteet 26 t 5311411 Sopimustaloustieteen perusteet 12 t 5311407 Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen 14 t 5311705 Ympäristönsuojeluoikeus 20 t 5311105 Public EU Law 10 t 5311307 Virkamiesoikeus 20 t 5311504 Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 24 t 5311106 Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset 8 t 5311609 Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus 16 t 5311213 Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä 10 t 5311721 Climate Change Law and Policy 10 t 5311104 Eurooppaoikeuden perusteet 20 t 5311706 Luonnonsuojelu- ja luonnonvaraoikeus 20 t 5311209 Finanssihallinto-oikeus 8 t 5311205 Henkilöverotuksen perusteet 16 t 5311305 Julkisuus ja tietosuoja viranomaistoiminnassa 14 t 5311514 Hallintoprosessioikeus 16 t 5210109 Yritysoikeuden perusteet 26 t 5311720 International Environmental Law 12 t 5311612 Työoikeus 20 t 5311714 Metsäoikeus 12 t 5311206 Elinkeinoverotuksen perusteet 20 t
12 5311715 Ympäristöoikeuden oikeustapausharjoitukset 14 t 5311604 Johdatus yksityisoikeuteen 20 t 5311406 Sääntelyteorian perusteet 12 t 5311716 Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 20 t 5311309 Sosiaalioikeus, toimeentuloturva, sosiaali- ja terveyspalvelut 12 t 5311509 Konkurssi- ja ulosotto-oikeuden erityiskysymyksiä 22 t 5311610 Perhe- ja perintöoikeus 20 t 5311109 Sisämarkkinaoikeus I 10 t 5311405 Oikeustaloustieteen perusteet 20 t 5311513 Basic Concepts of Criminal Law 4 t 5311718 Ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ja -oikeus Venäjällä 20 t 5311311 Good Administration 4 t 5311208 Perintö- ja lahjaverotus 10 t 5311618 Markkinointi- ja kuluttajansuojaoikeus 20 t 5311214 Kansainvälinen verotus 10 t 5311003 Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 15 t 5311614 Yhtiöoikeus 15 t 5311312 Hallintomenettelyn ja hallinnon oikeussuojan harjoitukset 20 t 5311707 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 16 t 5311622 Law on Financing of International Trade 12 t 5311216 Vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset 10 t 5311506 Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 12 t 5311095 Lainvalmistelu 16 t 5311310 Koulutusoikeus 12 t 5311207 Arvonlisäverotuksen perusteet 20 t 5311404 Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet 14 t 5311712 Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot 20 t 5311717 Ympäristövaikutusten arviointi 28 t 5311615 Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä 10 t 5311004 Oikeudellinen ratkaisutoiminta 20 t 5311613 Työoikeuden jatkokurssi 16 t 5311093 Public International Law 16 t 5311510 Esitutkinnasta tuomioon 14 t 5311107 Eurooppaoikeuden tavoitteet, periaatteet ja tulkinta 10 t 5311619 Julkiset hankinnat 12 t 5311213 Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä 10 t 5311711 Ympäristövastuu 12 t 5311621 Client Consultation 40 t 5311092 Perus- ja ihmisoikeudet 14 t 5311721 Climate Change Law and Policy 15 t 5311508 Rikosoikeus 6 t 5311112 Introduction to Internal Market Law and Competition Law 12 t 5311722 Seminar on International and European Environmental Law 13 t 5311412 Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen tapausharjoitukset 10 t 5311314 Laillisuusvalvonta 16 t yhteensä opetusta 93 eri opintojaksolla yht. 1421 t SYVENTÄVÄT OPINNOT, LUENNOT JA SEMINAARIT 5311910 Oikeusteoria I 12 t 5311904 Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen syventävä jakso 4 t 5311914 Lainsäädäntötutkimuksen seminaari 20 t 5311916 Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari 5311912 Oikeudellinen argumentaatio 12 t 5311919 Tutkijalinja 20 t
13 5311917 Oikeustapauspiiri 20 t 5311913 Ennakkopäätösanalyysi 20 t 5311918 Classics of Legal Theory 20 t 5311920 Advanced Course of Client Consultation 20 t yhteensä opetusta 10 eri opintojaksolla yht. 178 t OPINNÄYTETYÖSEMINAARIT Kandidaattiseminaarit (syksy, kevät, kesä) 5311005 Oikeudellisen tiedon hankinta 4 t + 4 t + 4 t 5311199 Eurooppaoikeus + valtiosääntöoikeus 20 t + 20 t + 20 t 5311299 Finanssioikeus 20 t + 20 t 5311399 Hallinto-oikeus 20 t + 20 t + 20 t 5311499 Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus 20 t + 20 t + 20 t 5311599 Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus 20 t + 20 t 5311699 Siviilioikeus 20 t + 20 t 5311799 Ympäristöoikeus 20 t + 20 t Pro gradu -seminaarit Eurooppaoikeus Finanssioikeus Hallinto-oikeus Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus Siviilioikeus Ympäristöoikeus lukuvuodessa vedetään 23 opinnäyteseminaaria yht. 562 t