Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008

Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2008

Sisältö 1. 2. 3. Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus 4 1.2. Strategiatyö 5 1.3. Johtaminen, hallinto 5 1.4. Perustietoa yhtiöstä 6-7 1.5. Kehityshankkeet 8-9 Palvelut ja tuotteet 2.1. Keräys ja kuljetus 10 2.2. Käsittely ja hyödyntäminen 11-13 2.3. Muut palvelut 14 Sosiaalinen vastuu 3.1. Henkilökunta 15 3.2. Viestintä ja vuorovaikutus 16-17 4. 5. Ympäristövastuu 4.1. Vaikutukset veteen 18-19 4.2. Vaikutus ilmaan 20 Taloudellinen vastuu 5.1. Hallituksen toimintakertomus 22-24 5.2. Tilinpäätöstiedot 25-34 5.3. Tilintarkastuskertomus 35 6. Yhteystiedot 36 Raportointiperiaatteet Lakeuden Etappi Oy on ollut mukana FCG Efekon ja Jätelaitosyhdistyksen vetämässä Jätelaitosten raportointiprojektissa (JLRapII). Projektin tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää edelleen jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia. Yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut soveltavat GRI:a (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa. Hankkeen lopputuloksena saatiin jätelaitosalalle koko toimintaa kuvaavat kehittyneet yhdenmukaiset tunnusluvut, julkisen raportoinnin (sidosryhmäraportointi) toteuttamismalli, sekä tunnuslukujen sisäiseen vertailuun tietokantapohjainen järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että sidosryhmien, kuten esimerkiksi viranomaisten, tarvitsemien tietojalosteiden laatu paranee, tiedon tuottamistavat kehittyvät ja tiedon jalostamisen mahdollisuudet parantuvat. Tunnusluvut toimivat luotettavasti koko julkisen jätehuollon valtakunnallisessa vertailussa. Lisäksi saadaan kuvattua sidosryhmille avoimesti ja selkeästi julkisen jätehuollon merkitys, tavoitteet ja toimintatavat. Tulokset toimivat sisäisen johtamisen työkaluna ja arvioinnin pohjana laitosten johdolle. Tämä vuosikertomus on toteutettu uusia yhtenäisiä raportoinnin periaatteita noudattaen. 3

1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.1 Johtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Jätehuollon tilanne Suomessa ei vastaa EU-direktiivien vaatimustasoa. Vuoden 2007 tilastojen mukaan 52 prosenttia jätteestä ohjautui kaatopaikalle, kun vastaavasti tavoitteena on 50 -prosentin kierrätysosuus, 30 -prosentin energiana hyödyntäminen ja maksimissaan 20 -prosentin loppusijoitus. Tämä on valtakunnan tasolla haasteellinen tavoite. Tavoitteiden mukaan esimerkiksi biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus saa olla korkeintaan 35 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Lakeuden Etappi on kehittänyt toimintojaan kierrätyksen suuntaan tehostamalla käsittelypalveluja jätehuoltokeskuksessa. Öljyisten vesien käsittelyyn on lisätty kapasiteettia, on solmittu yhteistyösopimus kierrätettävien jäte-erien paalaus- ja lajittelutoiminnoille, joihin on investoitu halli ja käsittelykenttä. Yrityspalveluissa lajitteluohjeistusta ja neuvontaa on tehty kuormantarkastuksia tehostamalla ja palautetta antamalla. Jätehuoltokeskuksesta löytyy hyödyntämispalvelut niin puhdistamolietteille, erilliskerätylle kotitalouksien biojätteelle kuin myös kaupan- ja teollisuuden biojätteille. Lopputuotteena syntyy hygienisoitua maanparannusraetta viherrakentamiseen. Etappi on edelläkävijä myös sakokaivolietepalveluiden tuottajana haja-asutusalueen ja loma-asutuksen viemäröinnin ulkopuolella syntyville jätevesille. Tällä sektorilla on syntynyt myös tarvetta kilpailuttaa kuljetukset yhtiön toimesta, osalla aluetta alkaen jo vuoden 2009 aikana. Jätteenpolttolaitoksen eteneminen kohti investointipäätöstä on toteutunut suotuisasti. Suomessa niin vaikeaksi muodostuneet kaavoitus- ja lupaprosessit ovat edenneet erittäin hyvin ja ympäristölupapäätöstä odotetaan arviolta kesäkuussa 2009. Jätteen energiana hyödyntämisen myötä Etapin toiminta on hyvä esimerkki jätehuoltokokonaisuuden toimivuudesta ja ajanmukaisuudesta. Etappi on määrätietoisesti rakentanut kumppanuusverkostoa ja yhteistyön kautta ansainnut paikkansa maakunnan jätehuollon logistiikkakeskuksena, jonka kustannustehokkaita palveluita myös jätealan yrittäjät käyttävät. Etapin laaja-alaisesta yhteistyöstä kertoo eritasoisten yhteistyösopimusten huomattava määrä. Etappi on investoinut jätehuollon perusinfraan 2000-luvulla ja nyt laitosten rakentamiseen merkittäviä summia. Jätelainsäädännön nopea rytmi on haaste jäteyhtiöille. Samalla kun vielä perusinvestointeja poistetaan ja vanhoja kaatopaikkoja suljetaan, on investoitava mm. jätteen energiana hyödyntämiseen. Toiminnan laaja-alaisuus ja kilpailukykyiset palvelut kuitenkin takaavat maksuvalmiuden investointien takaisin maksamisessa. Yhtiön toimintojen laajentuessa henkilöstö on yhä tärkeämmässä roolissa. Strategian valuttaminen jokaisen työntekijän tietoisuuteen arvojen kautta on toteutettu mittavalla koulutusohjelmalla, johon on myös liittynyt toiminta- ja ympäristöjärjestelmän auditoinnin valmistelu. Henkilökunnan aktiivinen, kehittävä ote ja tuki on ollut ensiarvoisen tärkeä toimintatapoja kehitettäessä. Kulunut vuosi on vienyt pohjalaista jätehuoltoa kohti kierrätysja hyötykäyttöpainotteista suuntaa. Tästä kehittymisestä haluan kiittää omistajien antamaa tukea jätehuollon kehittämisessä ja yhteistyökumppaneiden ja henkilökunnan merkittävää panosta kehittämisen tukemisessa. Tenho Hakola toimitusjohtaja 4

1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.2 Strategiatyö - 1.3 Johtaminen Strategiatyö Lakeuden Etappi Oy:n toimintapolitiikka Lakeuden Etappi Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tavoite on toiminta-ajatuksen mukaisesti tarjota toimivaa jätepalvelua asiakkaiden ja ympäristön hyväksi. Yhtiön tehtävänä on yhdyskuntien jätehuollon tehokas ja palvelukykyinen järjestäminen ja kehittäminen toiminta-alueellaan. Yhtiön vastuulla on jätteiden riskitön käsittely ja loppusijoitus, toimiva jätteiden kuljetusjärjestelmä, jäteneuvonta ja tiedotus. Lakeuden Etappi sitoutuu noudattamaan toiminnassa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. Yhtiö sitoutuu myös toimintojen jatkuvaan kehittämiseen, asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä ympäristön pilaantumisen ja haittojen ennalta ehkäisemiseen. Sidosryhmätoiminta ja viestintä ovat avointa ja aktiivista. Päämääränä on jätehuollon kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä hyödynnetään materiaalina tai energiana. Yhteistoiminnalla tähdätään asiakkaiden hyvään palvelutasoon ja jätehuoltopalvelujen tasapuoliseen kohdentamiseen. Yhteistyötä pyritään laajentamaan sopimuskuntien ulkopuolella sijaitseviin kuntiin ja yrityksiin. Jokainen yhtiön työntekijä vastaa laadukkaan ja ympäristösuojelullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään. Henkilöstö sitoutuu siihen, että toiminta vastaa asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia. Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja urakoitsijat, jotka ovat tietoisia asiakkaiden tarpeista, laadukkaista toimintatavoista ja ympäristöystävällisyyteen liittyvistä tavoitteista. Strategiatyö Lakeuden Etappi Oy:ssä laadittu strategia määrittelee yhtiön pitkän aikajänteen tavoitteen. Nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2012 ja hallitus tarkistaa suuntaviivat vuosittain kevään aikana. Varsinaista strategiatyötä ohjaa hallituksen asettama työryhmä, johon kuuluu johtoryhmä ja hallituksen edustajia. Koko 2000-luku on pitkälti ollut lainsäädännön edellyttämiin haasteisiin vastaamista, mutta siinä rinnalla yhtiön hallitus on luonut selkeät tavoitteet sille, missä toiminnassa Etappi haluaa tulevaisuudessa olla mukana. Merkittäviä linjauksia on ollut biojätteen ja lietteiden, kuten myös teollisuuden biohajoavien erien, käsittelylaitoksen rakentaminen. Toinen vahva tavoite on ollut saada maakuntien jäteyhtiöiden käyttöön jätevoimala nykyisin kaatopaikalle menevälle energiana hyödynnettävälle jätteelle. Tämä hanke onkin edennyt viime vuoden aikana merkittävästi, kun laitosta suunnittelemaan ja rakennuttamaan perustettiin Westenergy Oy. Biokaasulaitokseen sopivien jäte-erien ja energiahyödyntämiseen sopivan jätteen erottaminen omiksi kokonaisuuksikseen toteuttaa hyvin lainsäädännön vaatimuksia. Strategisten tavoitteiden selkeyttäminen on kasvavalle yhtiölle ja yhtiön henkilökunnalle haaste. Vuoden 2008 aikana toteutettu, johtoryhmälle ja esimiehille suunnattu, esimiesvalmennus tähtäsi toiminnan kehittämiseen hallituksen hyväksymien päämäärien suuntaisesti. Myös koko henkilöstölle suunnattu koulutus vuonna 2008 keskittyi strategian ja toimintajärjestelmän jalkauttamiseen koko henkilöstölle. Johtaminen Organisaatio 2008 Yhtiökokous Hallitus Viestintä Tiedottaja Hannele Lyytikäinen-Käppi Taloushallinto Talouspäällikkö Pentti Mannila Hallintopäällikkö Veli-Pekka Naumanen Taloussihteeri Liisa Österman Tuotanto Tuotantopäällikkö Pekka Kontio Jätehuoltokeskus Käyttöpäällikkö Ilkka Letonsaari Laitosmies Markku Korpela Laitosmies Jarmo Mansikkamäki Laitosmies Marko Knuuttila Biokaasulaitos Laitospäällikkö Esa Yli-Rahnasto Laitosesimies Jari Perälä Projektipäällikkö Antti Ala-Kurikka Jäteasemat, Ekopisteet Jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki Laitosmies Mari Hautamäki Laitosmies Pauliina Perkiö Laitosmies Matti Perkiö Laitosmies Kauko Leppäkangas Toimitusjohtaja Tenho Hakola Johtoryhmä Tenho Hakola Paula Haanpää Pekka Kontio Hannele Lyytikäinen-Käppi Pentti Mannila Kati Säippä Strategiatyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Rakentaminen Rakennustoimikunta Tekninen ryhmä Ympäristö ja laatu Ympäristöinsinööri Kati Säippä Asiakaspalvelu Asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää Yritysneuvoja Mirva Hautala sij. Antti Tekoniemi Kotitalousvastaava Helena Anttila Toimistosihteeri Elina Ilkka Palveluneuvoja Johanna Jokimäki Palveluohjaaja Maarit Alppinen Laitosmies Elina Lehtimäki Laitosmies Jorma Latva-Nikkola Laitosmies Jani Korpela Kuljetus ja sakokaivotoiminta Kuljetusvastaava Janne Väänänen Kuljetusjärjestelijä Satu Suomijoki 5

1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.4 Perustietoa yhtiöstä Yhtiön perustaminen Perustajaosakkaina 14 kuntaa: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro, Ähtäri. Omistajakuntia 13 Toimialueella asukkaita 135 157 henkeä. Liikevaihto 14,2 M Yhtiön perustehtävä on omistajakuntien lakisääteinen jätehuolto. Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. Arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus Tehokkuus Yhteistyö Ympäristövastuu Missio Lakeuden Etappi Oy tarjoaa toimivaa jätepalvelua asiakkaidensa ja ympäristönsä hyväksi. Jäteyhtiön historia 1997 Lakeuden Jätekeskus Oy perustettiin 2.4.1997. Perustajina oli14 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro, Ähtäri. 1999 Operatiivinen toiminta käynnistyi. Kunnissa liityttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen vaiheittain. 2000 Jätehuoltotoiminta vakiintui. Kunnista viimeisinä Alavus, Töysä ja Ähtäri liittyivät järjestettyyn jätteenkuljetukseen vuoden alusta. Yhtiön palvelujen piirissä oli nyt koko toimialue. Jätehuoltokeskuksen sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoki ja rakennustyöt käynnistyivät. 2004 Jätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Lakeuden Etapin hallinto ja jätteenkäsittelytoiminta siirrettiin Ilmajoelle 1.9. Aputoiminimi Lakeuden Etappi Oy rekisteröitiin yhtiön uudeksi nimeksi. 2005 Biokaasulaitoksen rakentaminen kilpailutettiin ja urakkasopimus allekirjoitettiin YIT Environment Oy:n kanssa. 2006 Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kevättalvella. 2007 Yhtiön perustamisesta tuli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi. 2008 Lakeuden Etapista jätevoimalahanketta suunnittelevan Westenergy Oy:n osakas 10.4. 2008. Etappi on perustetun yhtiön suurin osakas 34 prosentin osuudella. Jätteenpolttolaitoksen on määrä valmistua vuonna 2012. 6

1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.4 Perustietoa yhtiöstä Lakeuden Etappi ryhtyi viime vuonna rakentamaan toimintajärjestelmää projektin kautta. Järjestämää on pyritty rakentamaan mahdollisimman käytännön läheisesti. Merkittävät näkökohdat ovat osa yhtiön käytännön toimintaa. (kts. kohta kehityshankkeet 1.5) TOIMINTAJÄRJESTELMÄN PUNAINEN LANKA ASIAKKAAN JA OMISTAJAN VAATIMUKSET, YMPÄRISTÖKATSELMUS MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖ- JA LAATUNÄKÖKOHDAT - KUORMANTARKASTUS - SISÄINEN VIESTINTÄ - HAJUPÄÄSTÖT - VESIPÄÄSTÖT - ROSKAANTUMISEN ESTÄMINEN - ASIAKASPALVELUHENKISYYDEN PARANTAMINEN - SIDOSRYHMÄTOIMINNAN JA ASIAKASHALLINNAN KEHITTÄMINEN - YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PAREMPI HUOMIOIMINEN KAIKISSA TOIMINNOISSA TOIMINTAPOLITIIKKA PÄÄMÄÄRÄT 1. JÄTEHUOLLON IMAGON NOSTAMINEN 2. ETAPPI TUNNETAAN YMPÄRISTÖYRITYKSENÄ JA JOKAINEN TYÖNTEKIJÄ TIETÄÄ OMASTA TOIMINNAS- TA AIHEUTUVAT YMPÄRISTÖRISKIT JA TUNTEE KEINOT NIIDEN HALLINTAAN. 3. KAIKISSA ETAPIN TOIMINNOISSA OTETAAN HUOMIOON ASIAKKAAT JA ASIAKKAIDEN TARPEET SISÄINEN ASIAKKUUS ELI TYÖKAVERIT MUKAAN LUKIEN. 4. OMISTAJAT, VIRANOMAISET JA MUUT TÄRKEIMMÄT SIDOSRYHMÄT LUOTTAVAT ETAPIN TOIMINTAAN YMPÄRISTÖYRITYKSENÄ. TAVOITTEET 1. TEHOSTETAAN JÄTEHUOLTOKESKUKSEN, ALUEKERÄ- YSPISTEIDEN, EKOPISTEIDEN JA JÄTEASEMIEN TOIMINTAA ROSKAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI. 2. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN ORGANISAA- TIOSSA. PANOSTAMME HENKILÖKUNNAN KOULU- TUKSEEN JA KANNUSTAMME ALOITTEELLISUUTEEN JA AKTIIVISUUTEEN MYÖS YMPÄRISTÖASIOISSA. 3. KOKO HENKILÖKUNTA MIELTÄÄ TYÖSKENTELEVÄNSÄ ASIAKASPALVELUYRITYKSESSÄ JA TOIMINTOJA KEHITETÄÄN ASIAKASTA AJATELLEN. 4. OMISTAJAT JA SIDOSRYHMÄT SEKÄ KUNTIEN PÄÄTTÄJÄT TUNTEVAT ETAPIN TOIMINNAN JA VUOROVAIKUTUS ON SÄÄNNÖLLISTÄ. TOIMINNAN OHJAUS (MENETTELY- JA TYÖOHJEET) 1. MENETTELYOHJE SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ. 2. KUORMANTARKASTUSTOIMINNAN OHJEISTUS. TARKKAILU JA MITTAUS 1.VESIEN TARKKAILU YMPÄRISTÖLUVAN MUKAISESTI. 2.HAJUJEN TARKKAILU, MITTAUS JA SEURANTA. RAPORTOINTI 1. VESTA 2. HAJURINKI, MITTAUKSET JA ASIAKASPALAUTTEIDEN SEURANTA TOIMINTAOHJELMAT 7

Biokaasulaitos - projekti eteni koekäyttöön Biokaasulaitos -projektissa pääpaino viime vuonna oli koko laitoksen yhteistoiminnan viilaamisessa. Vuoden toiminnoissa koko laitosta on viritetty toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Biokaasulaitoksen työmaalla on koulutettu käyttöhenkilöstöä ajamaan laitosta urakoitsijan johdolla. Laitoksen suurimmat kehityskohteet ovat jätevesien esikäsittelyssä ja hajukaasujen hallinnassa. Laitosta on koekäytön aikana ajettu parhaimmillaan 70 prosentin käyttöasteella. Biokaasun tuotto laitoksella on riittänyt laitoksen prosessin tarpeisiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Biojätteiden ja lietteiden käsittelyssä syntyvä kiintoaine jalostetaan hygienisoiduksi maanparannusrakeeksi. Maanparannusrae sai vuoden aikana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotehyväksynnän. Maanparannusrakeen lannoitusvaikutuskokeet aloitettiin yhteistyössä MTT:n Ylistaron tutkimuslaitoksen kanssa. Kokeet kestävät kolme satokautta. Toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmän rakentaminen jatkui vuoden 2008 aikana. Toimintajärjestelmä kattaa ISO 14 001 standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001 mukaisen laatujärjestelmän. Etappi oli mukana Eqoweb Suomi Oy:n johtamassa projektissa kolmen muun jäteyhtiön kanssa. Työ eteni ennalta laaditun aikataulun mukaisesti, ja uusi toimintapolitiikka hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 15.9. Koko henkilökunnalle järjestettiin keväällä järjestelmään liittyvä ympäristökoulutus. Järjestelmän käyttökoulutus pidettiin tarkasteltavan kauden jälkeen helmikuussa 2009. Merkittävimpinä hyötyinä toimintajärjestelmän rakentamisessa oli toiminnan ja etenkin päämäärien ja tavoitteiden selkiintyminen. Toimintajärjestelmän ensimmäisiä tavoitteita oli sopimusten seurannan tehostuminen ja toiminnan kehittäminen ja tehostaminen. Näissä onnistuttiin vuoden aikana hyvin. Sopimuskumppaneiden toiminta pisteytetään ja kirjataan nyt vähintään kerran vuodessa ja käydään läpi johdon katselmuksissa. Avainasemassa on syksyllä käyttöönotettu poikkeamaraporttien kirjaaminen ja käsittely. Poikkeamaraporttina kirjataan kehitysideat, poikkeamat normaalitoiminnasta ja läheltäpiti- ja vaaratilanteet. Uusi järjestelmä otettiin hyvin käyttöön jo aikaisemmin toiminnassa olleen asiakaspalautejärjestelmän rinnalle. Työohjeiden laatiminen ja ylläpito saatiin järjestelmän rakentamisen myötä selkeäksi. Toimintajärjestelmän kehittäminen jatkuu vuoden 2009 aikana sertifioinnilla ja biokaasulaitoksen toiminnan liittämisellä mukaan järjestelmään. 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Maanparannusrae sai vuoden aikana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotehyväksynnän. Kesällä 2008 raetta käytettiin Seinäjoen Rengonharjun lentokentän viherrakenteisiin Eviran luvalla. Jätehuoltokeskuksen ympäristöluvan tarkistushakemus edellyttää uutta ympäristövaikutusten arviointia. Konsulttina hankkeessa toimii Pöyry Environment Oy. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 6.5. ja yleisötilaisuus arviointiohjelmasta pidettiin Ilmajoen kunnantalolla 29.5. Hanke jatkui arviointiselostuksen tekemisellä ja siitä pidetään yleisötilaisuus keväällä 2009. YVA-menettelyn jälkeen ympäristölupahakemusta tullaan täydentämään vastaamaan nykypäivän jätehuollon vaatimuksia. Loppusijoitusaluetta laajennettiin. Jätehuoltokeskuksen tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta laajennettiin kesän aikana 3ha. Laajennuksen jälkeen loppusijoitustilavuuden täyttöennuste kattaa vuoteen 2013 asti. Loppusijoitustilavuus voi riittää huomattavasti pitempäänkin jos jätteenpoltto käynnistyy suunnitelmien mukaan vuonna 2013. Alueen urakoitsijana toimi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Tiivisrakennemateriaalina käytettiin kuivakuorisavea. YVA Loppusijoitusaluetta laajennettiin kesällä ja syksyllä 2008. 8

1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.5 Kehityshankkeet Hyötykäyttöyhteistyöhön panostettiin Jätehuoltokeskuksen alueelle ryhdyttiin rakentamaan hyötyjätteiden lajittelu-, varastointi- ja pakkausaluetta lisää 20 000 m 2. Alueelle rakennettiin lisäksi hallitilaa 2400 m 2. Etappi vuokrasi hyötyjätteiden käsittelyhallin ja alueen Suomen Hyötykeskus Oy:lle vuoden 2009 alkupuolella. Ekopisteverkoston uusiminen aloitettiin Seinäjoelta Kärjen, Hallilan ja Simunan asuntoalueilta. Näiltä alueilta katsottiin yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa sopivat kohteet uusille toimenpideluvan vaativille koe-ekopisteille. Lakeuden Etappi siirtyy kaupunkialueiden ekopisteillään vaiheittain syväkeräysjärjestelmään. Syväkeräysjärjestelmällä tavoitellaan pisteiden yleistä siisteyttä, roskaantumisen ehkäisemistä, hyvää käytettävyyttä ja turvallisuutta sekä tehokkaampaa kuljetusta. Pisteissä tullaan keräämään lasia, pienmetallia, paperia ja kartonkia. Prisman ekopistettä Nurmossa kehitettiin muuttamalla keräysvälineet ja uusimalla ulkoinen ilme. Prisman pisteellä aloitettiin uutena muovin keräys kokeilupisteenä. Minimanin liikkeen pihassa Nurmossa avattiin uusi ekopiste, missä kerätään lasia, pienmetallia, kartonkia ja paristoja. Ähtärin torille laitettiin uusi lajittelulava ekopistelasille, pienmetallille, paperille ja paristoille. Lapualla, Välilä Simpsiöntie 5 -ekopisteen keräyskalustoa uusittiin korvaamalla pikakontit ja 600 -litraiset astiat lajittelulavalla. Etappi ryhtyi loppuvuodesta rakentamaan hyödynnettävien jätteiden käsittelyhallia Suomen Hyötykeskus Oy:tä varten Kesäajan aluekeräyspisteet uusittiin Kesäaikana toimivat aluekeräyspisteet ovat useana vuotena tuottaneet paljon kriittistä asiakaspalautetta. Keväällä 2008 analysoitiin kaikkien aluekeräyspisteiden asiakas- ja jätemäärät, sekä mitoitettiin keräysvälineet uudelleen. Kevään tiedotuslehti Jäteaviisiin koottiin tietopaketti ja ohjeistusta kesäasukkaiden jätehuollosta ja lehti jaettiin kaikkien kesäasukkaiden kotiosoitteisiin ympäri Suomen. Kesällä pisteiden avauduttua niihin asennettiin uudet opasteet ja ohjeet, sekä palkattiin kiertävä neuvoja pisteille opastamaan ja auttamaan pisteiden käytössä. Hajujen omavalvonta Vuoden aikana aloitettiin hajujen omavalvonta kiertämällä viikoittain alue sisäisesti sekä ulkopuolelta, tehden hajuhavaintoja. Myös kyläläisiltä tulleiden ilmoitusten perusteella käytiin useasti tunnistamassa hajuja. Valvonnan perusteella on saatu uutta tietoa hajupäästöjen syistä ja kulkeutumisesta. Seuranta jatkuu edelleen. Ekopisteverkoston kehittäminen Aluekeräyspisteille asennettiin kesäksi 2008 uudet opasteet ja ohjeet. Kuvassa toiminnasta vastaava jätehuoltoinsinööri Mauri Rajamäki. Projektin tulokset ensimmäiseltä kesältä olivat positiiviset ja pisteet pysyivät siisteinä sekä viihtyisinä koko kesän. Prisman ekopistettä Nurmossa kehitettiin muuttamalla keräysvälineet ja uusimalla ulkoinen ilme. 9

2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 Keräys ja kuljetus Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Omakotitalon jätehuolto Palveluverkosto Asunto-osakeyhtiön jätehuolto Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Etappi järjestää jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn. Jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvat asumisessa syntyvät jätteet vakituisista asuinkiinteistöistä, vapaa-ajan asunnot, maatilan asuinrakennukset, valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneet muut kuin ongelmajätteet. Etappi järjestää myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen vastaanoton ja ohjauksen asianmukaiseen käsittelyyn. Sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat myös kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Palveluverkosto KOMPOSTORI BIOJÄTTEILLE KERÄYSPAPERI, LASI JA PIENMETALLI EKOPISTEET 231 KPL Kiinteistökohtainen keräys Etapin toimialueella jokaisella kiinteistöllä tulee olla kiinteistökohtainen kaatopaikkajäteastia. Taloyhtiöllä tulee lisäksi olla biojäteastia, jos huoneistoja on vähintään 10 ja metallinkeräysastia, jos huoneistoja on vähintään 21. Asumisessa syntyneiden lietteiden kuljetus on järjestetty sopimusperusteisena yhteistyökuljettajien kanssa. Yritysten on mahdollista liittyä myös kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. KAATO- PAIKKAJÄTE HYÖTY- JA ONGELMAJÄTTEET KAATOPAIKKAJÄTTEET JÄTEASEMAT 13 KPL JÄTEHUOLTOKESKUS ETAPPI Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä öljynkeräystempaus yhdessä Ekokemin kanssa. KAATO- PAIKKAJÄTE BIOJÄTE LASI PAPERI PIENMETALLI KÄYTTÖ RAAKA-AINEENA Yhdyskuntajätetyhjennyksiä 871 914 kpl yhteensä Hyötyjätetyhjennyksiä 94 180 kpl yhteensä Tyhjennystapahtumia 966 094 kpl yhteensä Alueellinen keräys Etapilla on miehitetty jäteasema jokaisessa toimialueensa 13 kunnassa. Jäteasemilla otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan hyödynnettävät ja ongelmajätteet. Kaatopaikkajäte on maksullista, samoin hyödynnettävistä jätteistä energiajae.vuonna 2008 jäteasemilla kävi yhteensä 79468 asiakasta, mikä on 6,5% edellisvuotta enemmän. Ekopisteitä on yhteensä noin 240 kpl. Ekopisteillä kerätään keräyslasia ja pienmetallia. Pisteillä on myös paperinkeräysastiat. Osalla pisteistä on myös paristojen keräysastiat. Yksi ekopiste on mitoitettu noin 550 asukasta kohti. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteitä Etapin alueella on Kuortaneella, Alavudella, Töysässä, Ähtärissä ja Peräseinäjoella, yhteensä 43 kpl. Vuonna 2008 Etappi korjasi ja uusi aluekeräyspistekalustoa ja pisteiden opasteita, lisäksi kokeiltiin aluekeräyspisteillä kiertävää neuvonta- ja opastuspalvelua roskaantumisen ja väärinkäytösten vähentämiseksi. Kiertävät keräykset Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä yhdessä Ekokemin kanssa öljynkeräystempaus koko toiminta-alueella. Keräyksessä saatiin noin 38 000 kg käytettyjä voiteluöljyjä talteen. Paristojen ja akkujen keräys siirtyi tuottajavastuulle syksyllä 2008. Etappi teki sopimuksen paristojen osalta Recser Oy:n kanssa ja akkujen osalta Kuusakoski Oy:n kanssa. Muut palvelut ja tuotteet Etappi tarjoaa asiakkailleen myös jäteastioiden myyntiä ja vuokrausta jäteasemilla. Vuoden 2008 aikana jäteastioita myytiin yhteensä 372 kpl. Kesällä 2008 kokeiltiin biojäteastioiden pesua ja tyhjentämistä samalla autolla. Biojäteastiat pestään kerran vuodessa. 10

2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Jätehuoltokeskus Jätteen käsittely- ja hyödyntämistoimet on keskitetty jätehuoltokeskukseen, jonne Etappi vastaanottaa suurimman osan jätteistä. Myös jäteasemilta monet jäte-erät kuljetetaan jätehuoltokeskukseen edelleen käsiteltäväksi. Toimialueella syntyvät jätteet ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat käsittelypalveluiden valikoiman kehittymistä, samoin kuin alan kehittyminen. Olemassa olevien jätteenkäsittelyvaihtoehtojen kehittäminen entistä paremmiksi joko teknisesti, ympäristön, tai kustannusten kannalta on tärkeä osa päivittäistä työtä. Jätteen tehokkaan käsittelyn mahdollistaa laaja yhteistyökumppaniverkosto, jonka palveluita yhdistelemällä löytyy asiakkaan tarpeisiin sopiva vaihtoehto. Etapin käsittelytoiminnan keskeisiä ohjaavia tekijöitä on myös ympäristö, joka huomioidaan ohjaamalla materiaaliksi kelpaavaa jätettä hyödynnettäväksi materiaalina, polttokelpoista jätettä energiatuotantoon ja loppusijoittamalla hyödyntämiskelvoton jäte turvallisesti. Etappi panostaa myös siihen, että käsittelyketju on kaikilta osin laillinen ja ympäristö huomioonottava. Näin voidaan taata asiakkaalle, että Etapin vastaanottopaikkoihin tuotu jäte päätyy asianmukaiseen käsittelyyn. Ympäristö on huomioitu myös alueen rakenteessa ja käytössä. Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaiseksi, että riskit aiheuttaa haittoja veteen, ilmaan tai maaperään on pyritty minimoimaan. Tämän lisäksi aktiivisella ja tarkalla seurannalla pidetään huoli haittojen kurissa pysymisestä. Etappi, jätehuoltokeskus Etappi jalostaa betonia jätehuoltokeskuksessa. Asumisessa syntyneiden lietteiden kuljetus- ja käsittelytoiminta Sako- ja umpikaivojen lainmukainen kunnan vastuulla oleva toiminta laajentui koko Etapin toimialueelle. Kuljetusyrittäjä alueella oli vuoden lopussa 68 kappaletta. Kuljetus jatkui sopimusperusteisena. Kaivojen tyhjennystoimintaa varten kehitetty TCS - Logistisen ohjausjärjestelmän mobiili raportointisovellus JPMT oli käytössä 16 kuljetusyrityksellä. Kokonaislietemäärä on 41716 m 3. 8. 2. 1 1. 2 4. 3. 8 5. 11. 7 44 3 6 11 12 12. 9. 6. 5 10. 7. 9 10 1. Vaaka 4. Ongelmajätehalli 7. Vedet 10. Ongelmajätteen LS 2. Toimisto 5. Hyödyntämistoiminnot 8. Biokaasulaitos 11. Konesuoja 3. Ilmajoen Jäteasema 6. Loppusijoitus 9. Pilaantuneet maat 12. Nestepitoiset jätteet 11

2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Vastaanotetut jätteet 31.12.2008 2007 2008 Vastaanotettu kokonaisjätemäärä 138 557 135 899 tonnia Yhdyskuntajäte 61 700 59 516 tonnia Maa- ja kiviainesjäte 57 319 24 440 tonnia Rakennusjäte 10 004 10 353 tonnia Tuotantotoiminnan/teollisuuden jätteet 9 533 41 590 tonnia Sekalainen yhdyskuntajäte. 323,6 290,4 kg/as Erilliskerätty biojäte 35,8 44,6 kg/as Ongelmajätteet kotitalouksilta 10,7 10,9 kg/as Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 26 % 32 % Hyödyntämisaste kokonaisjätemäärästä 58 % 61 % Kuormantarkastukset Etappi jatkoi hyvällä menestyksellä vuonna 2007 aloitettua kokopäivätoimista kuormantarkastustoimintaa. Kuormantarkastuksella on vuoden aikana pystytty vaikuttamaan merkittävästi alueelle toimitettavien kuormien laatuun, sillä kuormantarkastuksen tuottaman tiedon pohjalta pystytään olemaan jätteen tuottajaan yhteydessä ja tarjoamaan kohdennettua lajitteluneuvontaa. Tarkastuksia tehtiin sekä kaatopaikkajätteille että hyödynnettäville jätteille. Huomautuksia kuormista lähetettiin yhteensä 239 kappaletta (vastaava luku edellisvuonna oli 102). Huomautusten lisääntyminen ei johdu kuormien tason heikentymisestä, vaan Etapin aktiivisemmasta panostuksesta jätteen laadun seurantaan, jolla pyritään ohjaamaan parempaan ja tehokkaampaan lajitteluun. Huomautukset johtuivat pääasiassa sähkö- ja elektroniikkaromusta, ongelmajätteistä sekä epäpuhtauksista hyödynnettävien jätteiden seassa. Kuormantarkastuksesta aloitettiin vuoden 2008 lopulla myös insinöörityö, jonka tarkoituksena on kehittää kuormantarkastustoimintaa entistä paremmalle tasolle. Työn on tarkoitus valmistua kevään 2009 aikana. Jätehuoltokeskukseen tulevat kuormat punnitaan, jonka jälkeen niille tehdään kuormantarkastus Huomautusaiheet jätelajeittain vuonna 2008 Jätelaji Ongelmajätettä Sähkö- ja elektroniikkaromua Kaatopaikkajätettä Hyötyjätettä Biojäte 2 3 Energiajae 13 7 133 44 Metalliteollisuuden jäte 1 3 Pakkauslasi 1 Puupohjainen jäte 1 2 Rakennusjäte 16 26 2 2 Terveydenhoidon jäte 4 1 1 1 Yhdyskuntajäte 21 34 3 Nahka- ja tekstiiliteollisuuden jäte 1 2 Kaikki yhteensä 56 74 141 53 12

Jätteiden vastaanotto Ilmajoelle Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskukseen on vuonna 2008 vastaanotettu vaa an kautta yhteensä 20 486 kuormaa. 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen 1000 tonnia 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 1. Yhdyskuntajäte 2. Maa- ja kiviainesjäte 3. Rakennusjäte 4. Tuotantotoiminnan jäte 50 50 1000 tonnia 45 40 40 45 41 35 33 30 30 28 25 23 20 20 20 15 10 10 5 0 0 1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte 5 1.2 Erilliskerätty biojäte 6 7 10 1 1 1 1 1 0 1 1.3 Jätelaitosten erilliskerätyt pakkausjätteet 1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet 1.5 Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekä sakat 1.6 Muu yhdyskuntajäte 0 2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte) 4 2.2 Pilaantuneet maat (ei ongelmajäte) 2.3 Muut maat 0 0 3.1 Ongelmajätepitoinen rakennusjäte 1.1 Sekalainen 1.2 Erilliskerätty 1.3 yhdyskuntajäte Jätelaitosten 1.4 Yhdyskuntien biojäte 1.5 lietemäiset erilliskerätyt 1.6 Muu ongelmajätteet 2.1 yhdyskuntajäte ja Pilaantuneet pakkauskätteet nestemäiset 2.2 Pilaantuneet 2.3 Muut maatt yhdyskuntajätteet 3.1 Ongelmajätepitoinen maat (ongelmajäte) 3.2 Muut (ei 4.1 ongelmajäte) rakennusjätteet Jätehuollossa sekä 4.2 Yhdyskuntajäteveden sakat 4.3 rakennusjäte Tuotantotoiminnan/teo syntyneet 4.4 4.5 jätteet puhdis 10 10 0 0 1 1 0 Yhdyskuntajäte Maa- ja kiviaines Rakennusjäte Tuotantotoiminnan jäte 3.2 Muut rakennusjätteet 4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet 4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa syntyneet jätteet 4.3 Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet 4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteet ja sakat 4.5 Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteet 2 4 6 9 2007 2008 13

2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 Muut palvelut Kotitalouspalvelut Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä kasvoi ollen viime vuoden lopussa oli 33 653 kiinteistöä, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli 32 850 kiinteistöä. Ekomaksua maksavia kiinteistöjä oli 35 702 kpl Laskuja lähetettiin vuoden 2008 aikana yhteensä 162 184 kappaletta. Luku kattaa tyhjennykset, jätteenkäsittelyn, aluekeräysja ekomaksut sekä sakokaivolietteen käsittelymaksut. Edellisen vuoden luku oli 161 917 laskua. Sähköpostin kautta tulleiden yhteydenottojen määrä kasvoi vuodesta 2007 (996 kpl) ollen 1478 kpl vuonna 2008. Keräyskohteet Jätelaji Kiinteistöjä kpl Kaatopaikkajäte 32738 Biojäte 1024 Keräyskartonki 258 Pienmetalli 335 Keräyslasi 359 Yrityspalveluissa vuoden 2008 aikana on pääpainopiste ollut pysyvien yritysasiakkuuksien luomisessa ja vakiinnuttamisessa. Uusista asiakkaista merkittävänä esimerkkinä on Seinäjoen keskussairaalan julkisena hankintana kilpailuttaman ongelmajätehuollon saaminen Etapin hoidettavaksi ja ongelmajätehuollon operatiivisen toiminnan käynnistäminen sairaalassa. Etappi tarjosi sekä yrityksille että julkiselle sektorille niin asiantuntija- kuin koulutuspalvelujakin, joihin sisältyi esimerkiksi Seinäjoen keskustassa sijaitsevan suuren rakennuskohteen jätehuoltosuunnitelman laadinta. Neuvontapalveluja yrityksille on tarjottu sekä puhelimitse että asiakaskäynneillä. Suurempien yritysasiakkaiden kanssa pidettiin vuoden 2008 aikana useita jätehuoltoon liittyviä palavereita, joissa käytiin läpi jätehuoltoa, lajittelun tehostamista ja kaatopaikkakelpoisuusasioita. Loppuvuodesta aloitettiin yrityksille suunnatun raportointipalvelun kehittäminen muutaman pilottikohteen kanssa. Jäteneuvonta Aluekeräyspisteet Asiakas kpl Vuosikäyttäjät 54 Kesäkäyttäjät 1744 Kesäasukas oma astia 1077 Kuntasektorin kohteet Asiakas kpl Koulut 227 Päiväkodit 41 Seurakunnat 62 Sairaalat 35 Julkisyhteisöt 58 Palvelut kunnille ja jäteasetuksen mukaiselle julkiselle toiminnalle Jätelakiin 1.6.2007 tulleen yritysjätteen ja julkisen toiminnan jätteen rajauksen jälkeen Etapin toimesta on käyty läpi kuntien toimintoja ja muita palvelutoimintoja. Isoimpana asiana tältä sektorilta voidaan mainita Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskussairaalan ja Seinäjoen Seudun Terveysyhtymän kaikkien terveysasemien asiakkuuden siirtymisen Etapin hoitoon. Etapin neuvontaverkosto sai vuoden aikana koulutusta ja uudet edustusasut. Etapin oma henkilökunta järjesti neuvontatilaisuuksia vuoden 2008 aikana yhteensä 50 tuntia. Tässä on mukana lakisääteisen neuvonnan piiriin kuuluvat tilaisuudet sekä maksulliset koulutustilaisuudet yrityksille. Neuvontaa toteutettiin Etapin jätehuoltokeskuksessa tutustumiskäyntien muodossa sekä asiakkaiden tiloissa. Lakeuden Etapin neuvontaverkosto jatkoi toimintaansa järjestäen jäteneuvontaa Etapin nimissä korvausta vastaan. Neuvontaverkosto hoitaa lakisääteistä jäteneuvontaa suoraan kunnissa. Kuntalaiset, koulut, päiväkodit ja yhdistykset voivat tilata neuvontapalveluita suoraan neuvontaverkostoon kuuluvilta Etapin kouluttamilta neuvojilta. Neuvontaverkoston kautta järjestettiin neuvontaa vuoden 2008 aikana 67 h (edellisen vuoden määrä oli 28 h). Palvelut yrityksille Etappi sai Seinäjoen keskussairaalan ongelmajätehuollon hoidettavakseen. Ongelmajätteiden käsittelyä tutkimassa asiakaspalvelupäällikkö Paula Haanpää ja sairaalasolubiologi Antero Laasonen 14

3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 Henkilökunta Henkilöstötilinpäätös Etapin työllistävä vaikutus kasvoi toiminnan laajenemisen myötä. Etapin omaan toimintaan käytetty työaika oli vuonna 2008 noin 32 henkilötyövuotta. Biokaasulaitoksen ja sakokaivotoiminnan alkuvaiheeseen on palkattu lisäksi vuokratyövoimaa. Tämän lisäksi Etappi työllistää merkittävän määrän koneurakoitsijoita ja kuljetusurakoitsijoita sekä muita yhteistyökumppaneita. Taloushallinnon, sisäisen laskennan, raportoinnin, tietohallinnon ja yhtiön yleishallinnon kehittämiseen lisättiin resursseja. Sako- ja umpikaivotoiminnasta ja kuljetusten järjestelyistä vastaava henkilö vakinaistettiin. Tietojärjestelmien kehittämiseen panostetaan tulevina vuosina aiempaa enemmän, jotta tehtävien hoito ja henkilöstön työpanoksen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta ja tietämys prosessien tunnusluvuista ja kustannustehokkuudesta syvenisi. Henkilöstön koulutuksessa painopiste on ollut strategian jalkauttamisessa koko henkilökunnalle ja toimintajärjestelmän auditointiin liittyvässä koulutuksessa. Vuoden 2008 lopussa Etapissa oli alle kaksi vuotta työskennelleitä kahdeksan henkeä, 2-5 vuotta työskennelleitä 12 ja yli viisi vuotta työskennelleitä 12 henkeä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 41 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus on hieman pienentynyt. Vakituisista henkilöistä kaksi on hakenut uusia haasteita. Tilalle on tullut kolme henkilöä. Kokonaistulovaihtuvuus, mukaan lukien määräaikaiset työsuhteet, oli kymmenen ja lähtövaihtuvuus kahdeksan henkilöä. Sairauspoissaolot lisääntyivät hieman edellisvuoteen verrattuna. Työterveys ja -turvallisuus Työsuojelutarkastuksia pidettiin jäteasemilla kaksi, jätehuoltokeskuksessa kolme ja toimistossa yksi vuoden aikana. Valmiussuunnitelmaa, pelastussuunnitelmaa ja työsuojelun toimintaohjelmaa päivitettiin kattavammaksi vuoden aikana. Henkilöstön huomioiminen Ohjattua kuntosalitoimintaa jatkettiin edellisvuotiseen tapaan maalis-huhtikuulla, yhteensä viitenä päivänä. Keväällä toteutettiin perinteinen työhyvinvointipäivä Kuortaneen Urheiluopistolla. Ohjelmaan kuului kuntotestejä, joista kukin työntekijä sai raportin omasta kehityksestään edelliseen vuoteen verrattuna sekä ohjeita fyysisen kunnon kehittämiseen. Päivään liittyi myös mölkyn pelaamista, hierontaa ja uintia. Hyvinvointipäivään osallistui ennätysmäärä henkilökuntaa, yhteensä 24 henkeä. Kotitalousvastaava Helena Anttilalla tuli pyöreät 10 vuotta täyteen Etapin palveluksessa. Yhtiö muisti pitkäaikaista työntekijää. Henkilökunnalle hankittiin ensimmäistä kertaa käytettäväksi liikuntaseteleitä, jolloin kukin voi valita itselleen mieluisimman liikuntamuodon kuntonsa ylläpitämiseksi. Hyväksi havaittua käytäntöä jatkettaneen seuraavalla toimintakaudellakin. Helmikuussa vietettiin yhteistä virkistysiltapäivää Porin Jätehuollon työntekijöiden kanssa Koskenkorvan Trahteerissa. Etapin väki vietti yhteistä virkistyspäivää yhdessä Porin jätehuollon henkilökunnan kanssa. Ohjelmaan kuului myös saunomista Koskenkorvan Trahteerissa. 2008 2007 2006 2005 Henkilöstön määrä kpl 32 29 28 27 Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % 7,14 % 10,35 % 7 % 8 % Henkilöstön keski-ikä 41,00 40,14 38,32 40,45 Naisten osuus % työvoimasta 46,88 % 48,28 % 50,00 % 48,14 % Miesten osuus % työvoimasta 53,12 % 51,72 % 50,00 % 51,86 % Sairaus- ja tapaturmapoissaolot tpv/ 158,3/198 106,6/147 209,5 236 kalenteripv Työterveyshuolto / työntekijä/vuosi Sisältää työterveystarkastukset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä varsinaisen sairauden hoidon. 202,81 204,72 249,62 126,44 Koulutustason jakautuminen 2008 6,2% 34,4% 59,4% Peruskoulu tai ammattitutkinto Korkeakoulu/ yliopisto Opisto/ammattikorkeakoulu 15

3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Nettisivut uudistettiin Viestinnän merkittävin hanke viime vuoden aikana oli kotisivujen kokonaisuudistus. Etapin sähköinen ilme kirkastui, kun uudistuneet internet -sivut julkaistiin joulukuun 4. päivänä. Kotisivujen suunnittelussa otettiin lähtökohdaksi se, että käyttäjän on mahdollisimman helppo liikkua sivuilla ja löytää haluamansa tieto. lajitteluohjeet jaettiin syksyn Jäteaviisin välissä kaikille kotitalouksille. Yritysasiakkaille ja sidosryhmille tuotettiin oma Jäteaviisi -asiakaslehti, joka jaettiin toimialueen kaikille yrityksille, yhteistyökumppaneille sekä kuntapäättäjille. Yhtiö tuottaa omaa tiedotusohjelmaa, (Etappi Radio), jonka tiedottaja toimittaa. Vuonna 2008 ohjelma pyöri tammikuusta kesäkuuhun ja syyskuusta vuoden loppuun. Ohjelman kokonaiskesto Etapin uudet nettisivut on suunnattu entistä enemmän palvelemaan asiakkaita, niin että tieto löytyy mahdollisimman helposti. Sivujen visuaalinen ilme on uudistettu nykyaikaisen raikkaaksi. Myös sivujen sisältö kuvineen on uusittu. Toteutuksesta vastasi Mainostoimisto Mediataivas Oy, jolla on useita referenssejä jäte- ja ympäristöalan yritysten nettisivustojen tekemisestä. Tavoitteena on, että sivut ovat jatkossa aina ajan tasalla ja uusin tieto löytyy nopeasti. Lakeuden Etapin viestintään kuuluu lakisääteinen tiedotus sekä yhtiön strategian mukainen viestintä. Tärkeimpinä kulmakivinä viestinnässä ovat ulkoinen ja sisäinen tiedotus, mediayhteistyö, sponsorointiyhteistyö hyväntekeväisyys- ja urheiluseurojen kanssa, sekä sidosryhmäviestintä. Etapin sisäisiä sidosryhmiä ovat henkilökunta, hallitus ja omistajakunnat. Ulkoisia sidosryhmiä ovat kotitalous- ja yritysasiak- Kodin Lajitteluopas Kodin jäteastiaan Ekopisteelle Jäteasemalle Jätehuoltokeskukseen Muuhun vastaanottopaikkaan Uudistetut jätteiden lajitteluohjeet jaettiin jokaiseen kotitalouteen. kaat, kuntapäättäjät, alan viranomaiset, tiedotusvälineet, yhteistyökumppanit ja muut alan toimijat sekä jätehuoltokeskuksen naapurit. Kotitalousasiakkaille tuotettiin vuonna 2008 kaksi Jäteaviisi -tiedotuslehteä, joista kevään numero sisälsi tietopaketin kesäasukkaille. Se jaettiin kaikille kesäasukkaille kotiosoitteisiin. Kielteisten palautteiden määrä kesäasukkailta vähenikin huomattavasti tiedon lisäämisen ja ohjeistamisen myötä. Yhtiön uudet Vuoden lopulla toteutettiin jätteen synnyn ehkäisyn edistämiseksi eri lehdissä julkaistu artikkelisarja aiheesta Kuinka voi tehdä joulusta vähäroskaisemman. on tunti viikossa. Omistajakuntia ja päättäjiä varten tuotettiin viime vuonna kaksi sähköistä uutiskirjettä, kesäkuussa ja marraskuussa. Lehdistötiedotteita laadittiin 30 kappaletta, jotka tuottivat yhteensä noin 100 julkaistua lehtijuttua (edellisvuonna vastaavat luvut olivat 29 ja 90). Mukana laskelmassa ei ole radiojulkaisuja, joita oli vuoden aikana useita. Julkaisutuotantoon kuuluu lisäksi erillisiä artikkeleita muihin kuin omiin julkaisuihin. Vuoden lopulla toteutettiin jätteen synnyn ehkäisykampanja, jolloin eri lehdissä julkaistiin artikkelisarja aiheesta Kuinka voi viettää vähäroskaisempaa joulua. Vuorovaikutus vilkasta Etappi on ollut viime vuoden aikana suosittu tutustumiskohde. Jätehuoltoratkaisut ovat kiinnostaneet esimerkiksi asiantuntijaryhmiä jätehuoltoyhtiöistä ja kuntien jätevedenpuhdistamoista. Paikallisen kyläyhdistyksen, Tuomikyläseuran, hallitus vieraili Etapin jätehuoltokeskuksessa kuulemassa yhtiön YVA-asiaa ja tutustumassa myös biokaasulaitokseen. 16

3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Biokaasulaitoksen täydellinen käsittelyketju, joka tuottaa Eviran hyväksymää maanparannusraetta, on ollut pääosassa vierailijoiden tutustumiskierroksella. Lakeuden jätelautakunnan syntyvaiheet ovat kiinnostaneet muita viranomaisia. Lautakunnan toimintaan ja yhteistyöhön Etapin kanssa on käynyt tutustumassa esimerkiksi Jätekukko, Porin ympäristölautakunta ja Länsi-Uudenmaan jätelautakunta. Omistajakunnista Ilmajoen ja Kuortaneen kunnanhallitukset kävivät vierailulla Etapissa ja tutustumassa yhtiön käytännön toimintaan. Jätehuoltokeskuksessa vieraili vuoden mittaan säännöllisesti vierailijaryhmiä myös oppilaitoksista, eri yhteisöistä, järjestöistä ja Ahonkylän koulun kanssa jatkettiin kummikoulutoimintaa. Koulun oppilaille järjestettiin piirustuskilpailu tammi - helmikuussa. Kilpailun aiheita olivat: Tulevaisuuden jäteastia, Biokaasukummitus ja Tulevaisuuden jäteauto. Kunkin sarjan voittaja palkittiin keväällä järjestetyssä Pihakirppis -tilaisuudessa. Syksyllä turvattiin lasten koulutietä heijastimilla. Jouluna oppilaat esittivät joulunäytelmän, jossa oli jätehuoltoaiheinen teema. Asiakaspalautteet Syksyllä vietettiin Ilmajoen jäteasemalla Jätteiden iltaa, johon sai tuoda muovikanistereita maksutta. Henkilökunnalla riitti asiakkaiden kanssa keskusteltavaa jäteasioista makkaranpaiston lomassa. yrityksistä. Toimialueen apteekkareille järjestettiin ongelmajätteisiin liittyvä koulutustilaisuus yhteistyössä Ekokemin kanssa. Etapin henkilökunta lähestyi asiakkaitaan jo perinteeksi muodostuneilla jäteasemien asiakastilaisuuksilla, joihin kutsuttiin asiakkaita tutustumaan jäteasemien toimintaan ja kuulemaan jätteiden lajittelusta ja muusta heitä kiinnostavasta asiasta kahvitarjoilun kera. Ilmajoen jäteasemalla järjestettiin Jätteiden ilta, jossa makkaranpaiston ja seurustelun ohessa otettiin myös vastaan muovikanistereita maksutta. Maaliskuussa Etappi osallistui Kurikka palvelee -messuille, jossa yhtiön osastolla kävi runsaasti messuvieraita tutustumassa. Saatu asiakaspalaute messuilta oli myönteistä. Kummikoulutoiminta Kurikka palvelee -messuilla Etapin osasto oli suosittu. Kuvassa tuotantopäällikkö Pekka Kontio messuvieraiden kanssa. Kummikoulun oppilaat piirsivät tulevaisuuden jäteauton. Asiakkaat voivat antaa palautetta suoraan yhtiön internet -sivujen kautta. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti esimerkiksi jäteasemilla, jolloin nekin kirjataan palautejärjestelmään. Vuosi 2008 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi, kun asiakaspalautejärjestelmä oli käytössä. Palautteita annettiin vuoden aikana yhteensä 292 kpl. Eniten kirjattiin palautteita koskien jäteastioiden tyhjentämistä (71 kpl). Palautejärjestelmän kautta lähetettiin myös kysymyksiä, yhteensä 49 kpl. Positiivista palautetta annettiin eniten jäteasemien toiminnasta. Suurin muutos edelliseen vuoteen oli kesämökkiläisten jätehuollosta annettu palaute. Toimet, jotka mökkiläisten jätehuollon parantamiseksi tehtiin, auttoivat koska palautteita kirjattiin toimintavuoden aikana ainoastaan 3 kpl. Jätelautakunnan toiminta Lakeuden Etappi Oy:n 13 osakaskunnan yhteinen jätelautakunta on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien. Osakaskuntia ovat olleet Alavuden, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Kuortaneen, Nurmon, Töysän, Ylihärmän ja Ylistaron kunnat. Kuntaliitokset vähentävät jatkossa kuntien määrää. Lautakunnan keskeinen tavoite on päätöksenteon nopeuttaminen ja toiminnan tehostaminen vastaamaan nopeasti kehittyvän jätehuollon toimintaympäristöä. Lautakunta kokoontui 3 kertaa. Tarkasteltavan kauden aikana jätteenkuljetukseen liittymättömien (ekomaksua maksavien) kiinteistöjen osalta lähetettiin kehotuskirjeitä Seinäjoen, Nurmon, Ylistaron, Lapuan, Kauhavan, Töysän, Ylihärmän, Kurikan ja Jalasjärven alueelle, yhteensä 605 kirjettä. Tämän toimenpiteen tuloksena järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyi uusia kiinteistöjä noin 220. Kehotuskirjeestä huolimatta kaikki kiinteistöt eivät liittyneet jätteenkuljetukseen, näiden kiinteistöjen tiedot annettiin kuntien ympäristöviranomaisille jatkotoimenpiteitä varten. Jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä tehtiin 400 kpl ja maatilan asumislietteiden omatoimista käsittelyä koskevia päätöksiä 647 kpl. 17

4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen Ympäristövastuu Lakeuden Etapissa tehtiin ympäristökatselmus keväällä 2008. Biokaasulaitosta lukuun ottamatta kaikki toiminnot käytiin läpi ja toiminnoista aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioitiin. Arvioinnin perusteella merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi nousivat Kuormantarkastus. Etapissa on otettu käyttöön tehostettu kuormantarkastus, jonka tarkoituksena on vähentää kaatopaikan ympäristövaikutuksia. Tehostetulla kuormien tarkastuksella vähennetään hyöty- ja ongelmajätteiden määrää loppusijoituksesta ja estetään mm. ongelmajätteistä aiheutuvat haitalliset päästöt suotovesiin. Ympäristövaikutusten parempi huomioiminen kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on ympäristötietoisuuden lisääminen organisaatiossa panostamalla henkilökunnan koulutukseen ja kannustamalla aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen myös ympäristöasioissa. Roskaantumisen estäminen. Päämääränä on jätehuollon imagon nostaminen ja tavoitteena tehostaa jätehuoltokeskuksen, aluekeräyspisteiden, ekopisteiden ja jäteasemien toimintaa roskaantumisen ehkäisemiseksi. Vesipäästöt ja vesien johtaminen. Luontoon johdettavien hulevesien tarkkailu ja raportointi sekä biokaasulaitoksen jätevesien lupa- ja sopimusehtojen ylitys viemäriin johdettavien vesien osalta ovat merkittäviä ympäristönäkökohtia. Hajuhaitat. Hajupäästöjä syntyy biokaasulaitoksesta ja tavanomaisen jätteen loppusijoituksesta. Etapin lähinaapurit ovat tärkeä sidosryhmä ja heidän kannaltaan hajuhaittojen ilmeneminen on erittäin merkittävää. Etappi haluaa lunastaa lupauksensa mahdollisimman hajuttomasta jätehuoltokeskuksesta ja tahtoo toimia lupausten mukaisesti nostamalla hajupäästöt merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi. Tunnuslukuja: Vuonna 2008 ympäristönsuojelun kustannukset olivat 80,3 euroa/asukas (vuonna 2007 75,6) ja ympäristötarkkailun kustannukset pysyivät samana kuin vuonna 2007, eli 0,49 euroa/asukas. Ympäristöluvat Jätehuoltokeskuksen ympäristöluvan ehtojen mukaan alueella syntyvät laimeat valumavedet on pidettävä erillään varsinaisista kaatopaikkavesistä ja johdettava erilliseen tasausaltaaseen. Lupaehdot laimeiden valumavesien eli ns. hulevesien johtamiseksi luontoon ovat äärimmäisen tiukat. Yhtiö haki ympäristölupaa vuonna 2007 hulevesien lupaehtojen saamiseksi järkevämmälle tasolle. Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi luvan saman vuoden joulukuussa, mutta luvasta tehtiin kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa tarkasteltavan kauden jälkeen tammikuussa 2009, eikä tutkinut valituksia. Nyt jätehuoltokeskuksen alueen hulevedet saadaan johtaa luontoon. Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksensä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2005 myöntämästä ympäristöluvasta koskien Seinäjoki-Nurmon- kaatopaikan sulkemistöitä. Luvasta ei valitettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Sulkemistyöt toteutetaan luvan mukaisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. Ympäristökeskus myönsi määräaikaisen ympäristöluvan biojätteiden käsittelylle Agbag- kompostoinnilla Seinäjoki-Nurmon kaatopaikka-alueella. Toiminta on varajärjestelmä Etapin ja Stormossenin biokaasulaitosten biojätteiden käsittelylle. Vaikutukset veteen Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutuksien seuranta jatkui Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n laatiman ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesitarkkailun hoiti FCG Suunnittelukeskus Oy. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi tutkitaan kunnan toimesta kuukausittain. Näytteet tutkii Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Jätehuoltokeskuksessa on kolme eri vesientasausallasta. Tasausaltaaseen 1 johdetaan vedet mm. autojen pysäköintipaikoilta, hyötyjätteiden lajittelukentältä, jäteaseman alueelta ja tiealueilta. Altaan 1 koko on 10 000 m 3. Nämä vedet saadaan johtaa luontoon, jos veden laatu täyttää ympäristöluvan ehdot. Tasausaltaaseen 2 johdetaan vedet 5 ha:n tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta. Altaaseen 3 johdetaan vedet pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja ongelmajätteiden loppusijoitusalueelta. Altaat 2 ja 3 ovat molemmat tilavuudeltaan 5 000 m 3 :n ja niistä johdetaan vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien tarkkailun tehostamiseksi Etapilla on käytössä Vesta- laboratoriotietojen hallinta- ja raportointiohjelma. Biokaasulaitoksen vesien esikäsittely osoittautui haasteelliseksi ja sitä kehitetään edelleen. Rejektivesien esikäsittely toteutetaan esiselkeytyksellä varustetulla jatkuvatoimisella aktiivilieteprosessilla. Lietteen kuivauksesta tuleva rejektivesi sisältää vielä runsaasti anaerobista kiintoainetta, jota erotetaan esiselkeytysaltaassa ennen biologiseen prosessiin johtamista. Rejektivesissä on runsaasti kiintoainetta, johon on sitoutunut mm. fosforia. Esikäsittelyn jälkeen Biokaasulaitoksen jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seitsemästä pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Vuonna 2008 paikallisen Meraojan veden sulfaatti- ja ammoniumtyppipitoisuudessa havaittiin ajoittaisia pitoisuusnousuja, jotka aiheutuivat todennäköisesti jostain muusta kuin jätehuoltokeskuksen vaikutuksesta, koska muut vedenlaatutulokset eivät viitanneet kuormitusvaikutukseen. Koholla oleva sulfaattipitoisuus johtui todennäköisesti maaperästä. Meraojassa havaittiin ajoittain metallien osalta kohonneita pitoisuusarvoja. Maaperän laatu (sulfidipitoinen alunamaa) vaikutti todennäköisesti metallien pitoisuusnousuihin. Ojapisteiden vedenlaatu oli pääsääntöisesti tyypillinen jokivesille vuonna 2008. Ojapisteen 3 avulla seurataan jätehuoltokeskuksen vaikutuksia pintavesiin. Pisteen vedenlaatu ei poikennut taustapisteiden vedenlaadusta merkittävästi, joten jätehuoltokeskuksen kuormittavaa vaikutusta ei havaittu. Suolistoperäisiä indikaattoribakteereita havaittiin ajoittain kaikissa ojapisteissä. Vuoden 2008 vedenlaatutulokset eivät viitanneet siihen, että Meraojalla olisi kuormittavaa vaikutusta Tuomiluomaan. 18

4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen Pohjavedet Pohjavesien laatu tutkitaan kolme kertaa vuodessa neljästä havaintoputkesta, kolmesta kaivopisteestä ja kahdesta lähdepisteestä otettavista näytteistä. Vuoden 2008 vedenlaatutietojen perusteella pohjavedessä ei näkynyt jätehuoltokeskuksen kuormitusvaikutusta. Kaivojen vedenlaatu oli pääasiassa pohjavesien perustasoa. Ajoittainen suolistoperäisten indikaattoribakteereiden esiintyminen osassa kaivoja viittasi pintavesien vaikutukseen. Alueen ulkopuolelle johdetut vedet Kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet Tasausaltaista 2 ja 3 johdetaan vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vuoden aikana allasvesiä johdettiin puhdistamolle yhteensä 43 642 m 3. Kaatopaikkavesille tyypillinen sähkönjohtavuus, KHT (Cr), BHK 7, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi- ja kloridipitoisuus olivat korkeita kaatopaikkavesialtaassa 2. Myös altaan 3 KHT (Cr), BHK 7, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja kloridipitoisuus olivat ajoittain korkeita. Kaatopaikkavesialtaiden 1 ja 3 sulfaattipitoisuudet olivat ajoittain hyvinkin korkeita. Altaasta 3 otettiin toukokuussa ja marraskuussa näytteet myrkyllisyystestiä (vesikirpputesti) varten. Myrkyllisyystestien mukaan vesinäytteet eivät olleet toksisia. Jätehuoltokeskuksen alueella muodostuvien kaatopaikkavesien määrää ja sähkönjohtavuutta tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittarein tasausaltaiden tarkkailukaivoista. Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kaksitoista kertaa vuodessa otettavin näyttein. Biokaasulaitokselta johdettiin 35 640 m 3 esikäsiteltyä jätevettä Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Esikäsitellyn veden KHT (Cr), BHK 7, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosforija kiintoainepitoisuus olivat ajoittain erittäin korkeita. Luontoon johdetut vedet Alueen pintavedet kulkeutuvat pohjoisen ja koillisen suuntaan mm. Meraojan kautta Tuomiluomaan, joka liittyy Kyrönjokeen noin 10 km:n päässä. Vuonna 2001 Suunnittelukeskus Oy:n tekemän perustilaselvityksen mukaan peltoviljely on noin 50 % osuudellaan selvästi suurin Tuomiluoman fosfori- ja typpikuormittaja. Vuonna 2001 peltoviljely kuormitti Tuomiluomaa 2 200 kg:lla fosforia ja 21 000 kg:lla typpeä. Keväällä 2008 johdettiin altaasta 1 vesiä jätevedenpuhdistamolle yhteensä 12 240 m 3. Vuoden lopussa kunnan jätevedenpuhdistamo ei pystynyt ottamaan vastaan näitä puhtaita hulevesiä, ja tuolloin Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi luvan johtaa hulevesiä luontoon. Etapin tasausaltaasta 1 johdettiin Tuomiluomaan vuonna 2008 typpeä 32 kg (38 kg vuonna 2007) ja fosforia 0,8 kg (vuonna 2007 alle 2 kg). 2007 2008 Vesien johtaminen 2006 m 3 m 3 m 3 Allas 1 Kunnan puhdistamo 2 359,2 1 490,0 12 240,1 Meraoja 7600,0 6 400,0 7 488,0 Allas 2 Kunnan puhdistamo 13 260,3 9 742,6 15 308,4 Allas 3 Kunnan puhdistamo 10 163,0 13 435,5 16 093,0 Laitoksen merkittävimmät toiminnan ympäristövaikutukset 2. Jatkokäsittelyyn / hyötykäyttöön: Puujäte 2 199 tn Metalli 835 tn SER 1 041 tn Biojäte 6 178 tn Lietteet 29 972 tn Lasi 824 tn Paperi 3 526 tn Pahvi 1 126 tn Betoni ja tiili 6 880 tn Risut ja harav. 5 922 tn Energia 2 495 tn Muut 2 525 tn Kaikki yhteensä 63 523 tn 1. Vesipäästöt Jätevedenpuhdistamolle 82 858 m 3 - tästä biokaasulaitoksen esikäsiteltyjä jätevesiä 35 640 m 3 Hulevesiä luontoon 7488 m3 -typpeä 32 kg - fosforia 0.8 kg 5. Päästöt ilmaan - Metaani 731 tn/a Lajitellut hyötyjätteet 7. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka: Yhdyskuntajäte 38 760 tn Rakennusjäte 4 906 tn Erityisjäte 381 tn Muut 6 630 tn Yhteensä 50 677 tn Ongelmajätteen kaatopaikalle 83 tn 6. Jätehuoltokeskuksen kulutus - Sähköä 890 MWh - Vettä 26 917 m 3 8. Hyötykäyttö (peitto): Ylijäämämaat 14 369 tn Loppusijoitettavat jätteet Ongelmajätteet 3. Kotitalouksien ongelmajätteet 1 467 tn Ongelmajätteet muualta 1 209 tn Vastaanotto ja punnitus 4. Vastaanotetut jätteet yhteensä 135 899 tn Kaatopaikalle 50 760 tn Lajitellut hyötyjätteet 63 523 tn Ongelmajätteet 2 676 tn Pilaantuneet maat 4 571 tn Ylijäämämaat 14 369 tn 19

4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.2 Vaikutukset ilmaan Vaikutukset ilmaan Jätehuoltokeskuksessa otettiin syksyllä 2004 käyttöön ensimmäinen jätteiden loppusijoitusalue. Lyhyestä käyttöajasta johtuen kaasun muodostus on vielä vähäistä. Kaatopaikkakaasujen tarkkailu on aloitettu vuoden 2006 alussa ja vuonna 2008 mittaukset tehtiin kerran kuukaudessa viidestä kaasunkeräilykaivosta. Kaatopaikkakaasu sisältää normaalisti metaania noin 55-65 %, Etapin kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus oli vuonna 2008 enimmillään 56,3 % (vuonna 2007 46 %). Haju ja pöly Biokaasulaitoksen hajukaasut mitattiin Jyväskylän yliopiston toimesta huhtikuussa ja marraskuussa. Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä ympäristölupa edellyttää hajujen mittausta. Ympäristöluvan mukaan biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95 %:n reduktio, tai hajupitoisuus ei ylitä 1500 hajuyksikköä/m 3, poistokohdasta mitattuna. Lupaehto on erittäin tiukka, vallitseva taso ympäristöluvissa on yleensä 3000 hajuyksikköä/m 3. Hajukaasut mitattiin Jyväskylän yliopiston toimesta huhtikuussa ja marraskuussa. Huhtikuun mittaustuloksissa näkyi selvästi biokaasulaitoksen jätevedenpuhdistamon esi-ilmastuksen voimakkaat hajupäästöt. Myös naapuruston asukkaat valittivat hajuhaitoista. Syyskuussa esi-ilmastusallas katettiin ja syntyvät hajukaasut ohjattiin biosuotimelle. Marraskuun hajumittauksissa tulokset olivat huomattavasti paremmat. Talvella 2008 naapuruston asukkaat antoivat palautetta hajuhaitoista. Hajuhaittojen aiheuttajaksi paikannettiin tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Keväällä loppusijoitusalueen kaasunkeräyskaivoihin rakennettiin biosuotimet, mutta talvella suodatinmateriaali jäätyi ja teho heikkeni. Eniten hajuhaittaa aiheuttanee biokaasulaitoksen rejekti eli mädätysprosessiin kelpaamaton materiaali, kuten muovipakkaukset. Rejektin käsittelyä on tehostettu biokaasulaitoksella mm. kuivaamalla rejekti helpommin loppusijoitettavaksi. Loppusijoitusalueella on myös kehitetty toimintaa hajuhaittojen ehkäisemiseksi mm. kaivamalla valmis kuoppa biokaasulaitoksen rejektille. Hajuhaitoista kirjattiin vuoden 2008 aikana yhteensä 22 palautetta. Naapurin asukkaiden kanssa on tehty yhteistyötä hajun aiheuttajan paikallistamiseksi ja asukkailta on pyydetty palautetta hajuista. Eniten hajuhaittaa aiheutui tyynellä pakkaskelillä. Sisäisiä hajujen tarkkailuja jatkettiin vuoden aikana. Kerran viikossa toteutettava haistelu tehdään yhden työntekijän toimesta. Jätehuoltokeskuksen alueella haistelupisteitä on kuusi ja alueen ulkopuolella viisi. Pölyä aiheuttaa eniten liikenne. Kenttien pesulla ja lakaisulla on pölyn haitat ympäristölle ehkäisty. Melu ja haittaeläimet Lokkilaskentoja jatkettiin Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n toimesta. Lokit laskettiin huhti- ja marraskuun lopun välisenä aikana kerran viikossa. Laskentapaikkoja oli Etapin jätehuoltokeskuksen ja Seinäjoki-Nurmon jäteaseman lisäksi kahdeksan. Lokkien määrät vaihtelevat huomattavasti päivän aikana, eikä laskentahetken tilanne vastaa koko päivän lokkimäärää. Laskentoja on kuitenkin niin paljon, että lokkien esiintymisestä saadaan luotettava kokonaiskuva. Ensimmäiset harmaalokit saapuivat maaliskuun lopulla. Harmaalokkien kokonaismäärä nousi jätehuoltokeskuksessa edellisvuosiin verrattuna. Tämä johtuu siirtymästä Seinäjoki-Nurmon jäteasemalta, jossa ei enää käsitellä biojätteitä. Eniten harmaalokkeja laskettiin 25.5. jolloin havaittiin 4251 yksilöä. Ensimmäiset naurulokit saapuivat keväällä huhtikuun alussa. Suurin määrä laskettiin 14.4. jolloin havaittiin 7900 naurulokkia. Pesinnän jälkeen naurulokit lähtivät nopeasti muuttomatkalle, joten määrät putosivat jyrkästi jo heinäkuun puolivälin jälkeen. Elokuulla havaittiin enää vähän naurulokkeja. Selkälokki ei pesi Seinäjoen seudulla, niitä havaittiin vain hyvin vähäisiä määriä laskennoissa. Lokkeja on peloteltu kesäisin ampumalla. Valtaosa laukauksista on ammuttu pelottelutarkoituksella, mutta pelottelun tehostamiseksi muutama lokkeja on myös ammuttu vuosittain. Riistanhoitopiiri on kiristänyt rauhoitusajaksi myönnettävien harmaalokkien ampumislupia, joten Etapissa ei ammuttu lokkeja kesällä 2008. Muutakaan hävittämiskeinoa kuten loukkupyyntiä ei käytetty, joten lokkimäärät kasvoivat selvästi tarkasteltavan vuoden aikana. Rottia Etapin alueella on tavattu vain muutamia. Myrkytyksiä jatkettiin kaksi kertaa vuodessa sekä aina, kun havaittiin merkkejä rotista. Melumittaukset toteutetaan kolmesta mittauspisteestä kahden vuoden välein. Mittaukset tehtiin 31.7. Mittausten perusteella todettiin, että pääasiallinen melun lähde mittauspisteissä oli lähimmän tien liikenteen melu. Tuomikylään kuului vaimeana kuorman purun ja kuormaajien äänet sekä peruutussummerien äänet, jotka voi kuulla hyvin vaimeana. Pääasiallisina melunlähteinä olivat muut ympäristön melulähteet (puhallin mittauspisteen läheisessä ulkorakennuksessa, rakennustyöt, lehtien havina). Tuomikyläntien liikenteen melu kuului selvästi mittauspisteeseen. 20