Kestävä kehitys tiedeyhteisön rooli Suomi, jonka haluamme 2050? Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali

Samankaltaiset tiedostot
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Pääsihteeri, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Kohti kestävämpää Espoota

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Globaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa. Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM

1. oltava vision Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi mukaisia:

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Yhteiskuntasitoumuksen eteneminen: välitavoitteet. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys megatrendien maailmassa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

Tästä sitoumuksessa on kysymys

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n toimeenpanon kansallinen seuranta. Sami Pirkkala

Agenda2030. Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Ekologisesti kestävän kehityksen vanhimpain verkosto systeemisen siirtymän tueksi

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kysymykset. Lari Rajantie - Sitra

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä?

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Suomen kestävän kehityksen toimikunta

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme Pääsihteeri, ympäristöneuvos YTT Sauli Rouhinen Tampere 2.6.

Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta

Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Suomi, jonka haluamme 2050 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Kestävän kehityksen toimikunnan työohjelma

GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpano Suomessa kansallinen yhteiskuntasitoumus välineenä

Agenda 2030 ja uudistava oppiminen. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Tausta-aineisto kaupunginhallitukselle

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Kestävä kehitys autoalalla

Transkriptio:

Kestävä kehitys tiedeyhteisön rooli Suomi, jonka haluamme 2050? Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Maapallon riskirajat planetary boundaries käsitteen tieteelliset juuret Lähde: Johan Rockström 5.11.2013 2

Maapallon riskirajat ylittyvät Ihmisoikeudet eivät toteudu Kate Raworth 5.11.2013 3

A safe and just space for humanity (Raworth/Oxfam 2012) 4

POLITIIKKAVAIHEIDEN ETENEMINEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA HISTORIALLISEN JATKUVUUDEN SÄILYTTÄMINEN -Luonnon erityisyys -Ihmeet, kauneus LUONNON- SUOJELU + LUONNONSUOJELU SUOJELUALUEIDEN ULKOPUOLELLA + LUONNON VAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ; ELINKAARET, MAANKÄYTTÖ, MAISEMAT + BIODIVERSITEETTI- SOPIMUS; METSÄPERIAATTEET, ALKUPERÄISKANSAT JA PERINTEINEN LUONNON KÄYTTÖ + EKOSYSTEEMI- PALVELUIDEN TURVAAMINEN; EKOSYSTEEMIEN RESILIENSSI, KYNNYSARVOT TEOLLISTUNEEN JA KAUPUNGISTUNEEN YHTEISKUNNAN PÄÄSTÖJEN JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN; SEKTOREISTA KOKONAISHALLINTAAN -Ihmisen terveyden varjelu ja edistäminen - talouden ainevirtojen hallinta YMPÄ- RISTÖN- SUOJELU + PUHDAS TEKNOLOGIA; AINEVIRTOJEN HALLINTA, HAPPAMOITUMISEN EHKÄISY; KRIITTINEN KUORMITUS + OTSOKIKERROKSEN SUOJELU; ILMASTOSOPIMUS; EKOTEHOKKUUS (FAKTORIAJATTELU) + KIERTOTALOUS; TEOLLINEN EKOLOGIA; VIHREÄ KEMIA; VÄHÄHIILISET JA NIUKKARESURSSISET TEKNOLOGIAT TEOLLISTUNEEN JA KAUPUNGISTUNEEN YHTEISKUNNAN EKOLOGINEN MODERNISAATIO; YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LÄPIVIRTAISTETTU POLITIIKKA-ARVIOINTI; HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT YMPÄRISTÖT -Yhteiskunnan toimintalogiikan korjaus -Ympäristönsuojelun sisäinen ja ulkoinen integrointi YMPÄRISTÖ POLITIIKKA +YMPÄRISTÖ- OHJELMAT; SEKTORISTRATEGIAT; YHDISTETTY ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA; RESURSSITEHOKKUUS; EKOTEHOKKUUS + POLITIIKKAKO- HERENSSI; EKO- SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT; YHDISTETTY YMPÄRISTÖ- JA KEHITYSPOLITIIKKA MAAPALLOISTUNEIDEN LUONNONVARA-, YMPÄRISTÖ- JA OIKEUDENMUKAISUUSKRIISIEN RATKAISEMISEKSI. YLISUKUPOLVINEN POLITIIKKAHORISONTTI -Globaalin vastuun etiikka - solidaarisuus KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA + VIHREÄ TALOUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA KÖYHYYDEN POISTAMISEN POLITIIKKAKEHIKOSSA IHMISKUNNAN TALOUDELLISEN TOIMINNAN JA HYVINVOINNIN TURVAAMINEN MAAPALLON EKOLOGISTEN JÄRJESTELMIEN PITKÄN AIKAVÄLIN TUOTTO- JA UUSIUTUMISKYVYN RAJOISSA. -Yksi pallo ja sen rajat (planetary boundaries) -- eko-sosiaalisten hybridien (yhteisöjen) kirjo PLANETAA- RINEN POLITIIKKA (c) Rouhinen 2013 5

Idea Politiikkaprosessi Kestävä kehitys on Rouhinen 2013 6 19.3.2013 6

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteisymmärrys muutoksesta Pitkän aikavälin tavoitekehikko yhteiskunnan kehittämiselle Perustuu yhteisymmärrykseen muutoksesta ja sen suunnasta; Kansalaiset ja muut yhteiskunnalliset toimijat sitoutuvat kestävää kehitystä rakentaviin innovaatioihin, Luopuvat vastavuoroisesti vakiintuneista, kestämättömistä käytännöistä. Yhteiskuntasitoumuksen takaajana on ennakoivasti ja edelläkävijänä toimiva valtio; Tukeutuu vastuullisuuden ja osallisuuden kulttuuriin sekä tiedeyhteisön tukemaan ymmärrykseen yhden maapallon politiikan välttämättömyydestä 7

Rakennesiirtymäprosessin elementit Kokeiluja, innovaatioita, Muutostutkimusta, muutoskoulutusta, Konkreettisia sitoumuksia 8

9 Käsitekartta siirtymähallinnan teoreettisista juurista Rouhinen 2013

Rakennesiirtymäprosessin toiminnan tasot tiede talous valtio 10

Tietoyhteiskunnan neljä siirtymäpilaria (The four transformative pillars of the knowledge society. WBGU 2011) Transformation Research (Tr) Rakennesiirtymien tutkimus Transformative Research (tr) Siirtymähallinnan tutkimus Transformation Education (Te) Rakennesiirtymäkoulutus Transformative Education (te) Siirtymähallinnan koulutus 11

Tiedeyhteisön vahvistunut rooli kestävän kehityksen politiikassa IPCC hallitusten välinen ilmastopaneeli (1988 UNEP ja WMO perustajina. policy-relevant, yet policy-neutral, never policy-prescriptive Suomen kansallinen ilmastopaneeli, uusi mandaatti ja kokoonpano Millennium Ecosystem Assessment (2005) > TEEB Rockström ym. (2009) Planetary boundaries The Stockholm Memorandum 2011 (Nobelistien evästys Rio+20 kokouksen alla) IPBES hallitusten välinen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli (2012) ICSU International Council of Science; 10-vuotinen projekti Future Earth ym. Rio+20 pontimena. 12

Knowledge brokerage politiikan ja tutkimuksen vaikea vuoropuhelu Pelaajia ja foorumeita 13

World Social Science Report 2013 OECD Rakennesiirtymän toteuttaminen Frame the change Be the change Build capacity for change Enable change 14

Suomi, jonka haluamme 2050 yhteiskuntasitoumusehdotuksen sisältö Visio Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi Tavoitteet, nyt 8 aluetta Kriittiset selviämisen ja menestymisen ydinalueet - henkiinjäämiskysymykset Mitattavia Periaatteet hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Indikaattorit Alustavat, lopulliset hiotaan VNK indikaattoriverkostossa Vaikuttavuusindikaattoreita sekä prosessi-indikaattoreita 15

Kestävän kehityksen periaatteemme Globaali vastuu Ylisukupolvinen ajattelu Luonnon kantokyvyn rajallisuus Yhdessä tekeminen Tiedot ja taidot luovasti käyttöön Tutkimus luo perustan yhteiskunnan sekä ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiselle. Osaamisen, tiedon, taidon ja luovuuden yhdistäminen on viisaan ja pitkäjänteisen tekemisen edellytys. Tarvitsemme sekä kokemusperäisen että tieteellisen tiedon avoimuutta ja jatkuvaa kehittämistä. Olemassa olevaa tietoa ja taitoja tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Yhteistyö, aloitteellisuus, kokeileminen ja erehtyminen ovat edellytyksiä uusien ratkaisujen löytymiselle. 16

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (-2050) Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi Tavoitteet luonnoksessa: Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Osallistuvien kansalaisten Suomi Työtä kestävästi Hiilineutraali yhteiskunta Luonnon kantokyvyn huomioivat elämäntavat Kestävät yhdyskunnat Resurssiviisas talous Luontoa kunnioittava päätöksenteko Tavoitteet yhdistävät ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin tavoittelun antaen samalla uusia kasvun eväitä taloudelle. 17

Toimintasitoumuksesta Suomeen, jonka haluamme 2050 Toimintasitoumus Tavoitekehikko Kumppanuudet T&K + YRITYS + JÄRJESTÖ + HALLINTO + 2 10 vuotta Systeeminen muutos 1 + Systeeminen muutos 2. 2030-2050 Kierrätystalous Puurakentamisklusteri Mahdollisia tulevaisuuksia 18 18 18 Sauli Keke-pääsihteeristö Rouhinen Keke-pääsihteeristö 21.11.2013 16.10.2013 18

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten kriteerit Oltava vision mukaisia: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi Edistettävä yhtä tai monia yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita Oltava konkreettisia Oltava mitattavia ja seurattavia Luotava uutta (vipuvoimaa muutokseen) Noudatettava kestävän kehityksen periaatteita, jotka mainittu sitoumusasiakirjassa KÄSITTELY TOIMIKUNNAN KOKOUKSISSA Haastajana ja arvioijana asiantuntijapaneeli http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys 19

hallinto eduskunta hallitus kunnat & alueet elinkeinoelämä kansalaisjärjestöt ammattijärjestöt tiede & tutkimus kirkko Kestävän kehityksen toimikunta Pj valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Varapj ympäristöministeri Ville Niinistö Yhteiskuntasitoumus Toimikunnan työohjelma, teemat & kokousaineistot VALMISTELEE Verkkosihteeristö (ministeriöt, Sitra ja Tekes) VALMISTELEE / ESITTELEE Pääsihteeristö (YM) Indikaattorit VALMISTELEE HAASTAA, VALMISTELEE, ARVIOI Indikaattoriverkosto (VNK) Asiantuntijapaneeli 20