Anneli Kuisma Järvenpäässä asuva eläkeläinen Anneli Kuisma käy välillä entisessä. synnyinkaupungissaan Hyvinkäällä.

Kuva: Jorma Ersta Hyvinkään seurakuntalehti nro 3 22.5.2003 Lähetys alkoi Helluntaista www.evl.fi/srk/hyvinkaa

Kirkonmäki-Gallup Mitä helluntai tuo sinun mieleesi? Tahdon Taas on se aika, kun kirjoitellaan ja saadaan hääkutsuja. Meilläkin Hyvinkään seurakunnassa on havaittavissa yhä enemmän nuoria pareja kirkkoherranviraston tiskillä sopimassa ensi kesän vihkimisiin liittyvistä asioista. Kirkoissa luetaan kuulutuksia ja rukoillaan vihittävien puolesta. Häämusiikkiin on ollut mahdollista tutustua etukäteen. Papit ja vihkiparit lähes poikkeuksetta sopivat yhteisen tapaamisen, jossa tutustutaan ja käydään läpi vihkikaavaa. Seurakuntien tavoite on palvella ihmisiä yhdessä elämän kohokohdassa, kun mennään avioliittoon. Otamme mahdollisimman hyvin toiveet huomioon. Eniten keskustelua syntyy musiikista. Mikä sopii kirkkoon ja mikä ei? Keskustelemalla näistäkin on selvitty. Vihkitilaisuus tai muussa sopivassa paikassa on aina toimitus, jolla on jumalanpalveluksen luonne. Se on vihittäville elämän korkeaa aikaa, jolloin sanotaan tahdon Jumalan ja ihmisten edessä. Pieni sana. Mutta miten paljon se sisältää! Joku viisas on sanonut, että meidän aikanamme ei ole vaikeaa, että ihmiset löytävät toistensa luo, vaan että he myös pysyvät yhdessä. Siksi usein kirkkorukouksessa pyydetään ihan avoimesti Jumalalta: Auta heitä rakastamaan ja palvelemaan toisiaan. Anneli Kuisma Järvenpäässä asuva eläkeläinen Anneli Kuisma käy välillä entisessä kotikaupungissaan Hyvinkäällä ostoksilla. Hän ehti olla melkein neljäkymmentäkaksi vuotta työssä pankissa. Helluntaista tulevat mieleeni kesä ja lapsuus. Muistan, että se oli onnellista aikaa. Äiti teki hyvää ruokaa. Olen niin sanottu sotalapsi ja asuin kaksi ja puoli vuotta Ruotsissa. Kun isä rakensi talon Hyvinkäälle asuimme täällä. Olin Kansallispankissa työssä ensin Hyvinkäällä ja sitten Järvenpäässä. Erään asiakkaana olleen rouvan tapana oli toivottaa meille pankin työntekijöille helkkarin hauskaa helluntaita. Mieheni kuoli kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Käyn helluntaina siellä Järvenpään hautausmaalla ja vien hänen haudalleen kukkia. Ensimmäiset orvokit olen jo vienyt. Annika Eloranta Hämeenlinnan Wetterhoffilla muotoilua opiskelevan Annika Elorannan pääaineena on vaatetus. Reipas nainen hankkii opiskelurahoja koruliikkeen myyjänä synnyinkaupungissaan Hyvinkäällä. Hän saa vuoden päästä Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluvasta Wetterhoffista artenomin paperit. Minulle tulee helluntaista mieleen sanonta: jos ei heilaa helluntaina niin ei koko kesänä. Minä olen löytänyt heilan, ei huolta. Kävin rippikoulun seitsemän vuotta sitten Kustavissa. Kävimme silloin myös Ahvenanmaalla ja Brendössä. Myös heilani löytyi siellä rippikoulussa. Helluntai on ilon juhla. Olen ommellut Pälkäneen seurakunnalle kirkkotekstiilejä. Helluntai kuului vihreään värisarjaan. Seppo Ristolainen Radion Sinfoniaorkesterin alttoviulistilla Seppo Ristolaisella, joka on Yleisradion palkkalistoilla, on takanaan ainakin kolmenkymmenenkuuden vuoden soittoura. Helluntaista tulee mieleen kevät. En ole uskonnollisesti sitoutunut henkilö, mutta kuulun kirkkoon. Helluntaista tulee mieleen myös helluntailaiset, joita on suvussa. Helluntaista alkaa myös kesä. Olin kaksikymmentä vuotta työssä Savonlinnan Oopperajuhlilla, mutta nyt olen ollut siitä pois viisi vuotta. Aloimme rakentaa siihen aikaan taloa Hyvinkäälle. Vapaa-aikoina ja kesälomallakin talossa riittää yhä tekemistä. Helluntai on kirkon syntymäpäivä Kesän muutkin juhlat tulevat. Rippijuhlat ovat nuoren elämässä ja hänen perheensä kohdalla suuri tapahtuma. Onnittelen jo nyt teitä, jotka käytte rippikoulua. Ottakaa siitä kaikki irti. Kysykää, ihmetelkää, etsikää ja löytäkää. Teidän opettajanne ja isosenne ovat rinnallanne. Koko seurakunta rukoilee myös teidän puolestanne. Jännää, että tuo sana tahdon kuuluu myös konfirmaatioon. Ajatuksena on luvata, että pysyn siinä yhteydessä, johon minut on kastettu, elämäni loppuun saakka. Elämää ei saa jättää elämättä. Aina ei onnistuta saavuttamaan sitä, mitä on luvattu. Kannattaa kuitenkin rohkeasti lähteä matkaan. Jos tulee vaikeuksia matkan varrella, saadaan yhdessä keskustella ja sovitella. Anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat perusasioita elämän matkalla. Koti on yhteiskunnan perusta. Se antaa jäsenilleen turvan ja lämmön. Siksi kotiin halutaan yhä enemmän panostaa. Kylmä kausi näyttäisi olevan menossa ohi. Vain työkö merkitsisi onnea! Päinvastoin. Mitä vaativammaksi elämä ympärillä käy, sitä enemmän tarvitaan paikkaa, jossa voin olla oma itseni sellaisenaan ja tulla hyväksytyksi. Ihmisen koti on siellä, missä hänellä on hyvä olla. Kevääseen ja iloon voi tuoda lauseen Raamatusta: Talvi on mennyt, sade on laannut, se on kaikonnut pois. Kukat nousevat maasta, laulun aika on tullut, joka puolella huhuavat metsäkyyhkyt. Laulujen laulu 2: 11-12. Ilkka Järvinen kirkkoherra Kun elämä ahdistaa Palveleva puhelin 100 71 on kuuntelevana korvana joka ilta kello 21-01 Raimo Perälahti Hyvinkään Päivätoimintakeskuksen toiminnanjohtaja Raimo Perälahti sanoo olevansa arkikristitty eikä ala maallikkona selvittämään helluntain sanomaa. Yhdistyksemme sääntöjen toisessa pykälässä sanotaan, että autamme ihmisiä kristilliseltä pohjalta. Kaikilla yhteistyökumppaneillamme on vilpitön tahto toimia Jumalan sanan pohjalta. Arvostan sitä, jos jollakin on julistamisen armolahja. Kristillisyys kasvaa matkan varrella. Päivätoimintakeskuksessa on keskeisintä palvelutoiminta. Kuka tahansa voi tulla meille ruokailemaan ja pesemään pyykkejä. Öisin meillä toimii ensisuoja kello 20.30 ja 7.30 välisenä aikana. Sinne saa tulla huonossakin kunnossa. Ensisuoja on vaihtoehto putkalle. Terttu Salonen Pelastusarmeijan Hyvinkään osaston johtaja Terttu Salonen istuu pienen pöydän ääressä Kauppakeskus Prismassa ja vastaa kauankaan miettimättä kysymykseen. Helluntai on Pyhän Hengen laskeutumisen päivä. Minun mielestäni Pyhä Henki on tärkeä asia, koska saamme sen uskon kautta. Siihen liittyvät myös armolahjat, joita Jumala antaa miten haluaa. Siinä asiassa ihminen ei voi tehdä kauppaa Jumalan kanssa. Helluntaina meillä on Pelastusarmeijassa kokous, jolloin keskitytään opetuslasten Pyhän Hengen saamiseen. Ihmisten evankeliointi on tärkeää. Kun ihminen tulee uskoon, hän alkaa ymmärtää Pyhän Hengen merkitystä. Pääsiäistä seuraa kirkkovuodessamme neljänkymmenen päivän jälkeen helatorstai. Tämä Kristuksen taivaaseenastumisen päivä on tänä vuonna 29.5. Sitten tulee helluntai (8.6.), joka on 50 päivän kuluttua pääsiäisestä. Joissakin kielissä helluntai on saanutkin nimensä luvusta 50 eli pingst, pentekoste, Pfingst. Helluntaina muistellaan Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle (Apt. 2). Suuri joukko ihmisiä kastettiin. Seurakunnan koko kasvoi noin kolmella tuhannella hengellä. Helluntaita vietetään kirkon syntymäpäivänä. Jeesuksen lupaama Toinen Puolustaja eli Pyhä Henki avaa Raamattua lukeville kristinuskon sisällön. Raamattu kertoo, että Jeesus Kristus on Jumalan ainoa poika, syntiemme sovittaja, joka ristiinnaulittiin, kuoli, haudattiin, mutta nousi kuolleista ja astui ylös taivaaseen. Raamatun sanasta virtaa arkisen hyörinän keskellä ihmisen sisimpään ihmeenomainen Jumalan rakkaus ja rauha. Suhde lähimmäiseen saa uutta syvyyttä. Helluntaina maan päälle vuodatettu Pyhä Henki kirkastaa yhä enemmän Jeesusta Kristusta, joka on kaikkien maailman ihmisten Vapahtaja. Gallupin teksti ja kuvat Seppo Ylönen 2

Viikonloppuna 23. - 25.5. vietettävät Kirkkopäivät valtaavat Helsingin kaupungin ainutlaatuisella tavalla. Päivät ovat massiivinen kirkollinen tapahtuma Helsingissä. Mukaan on kutsuttu ihmiset niin pääkaupunkiseudulta kuin muualta Suomesta. Yhteen tullaan teeman Isä meidän, joka olet kaupungissa merkeissä. Kirkkopäivät tarjoaa jokaiselle jotakin. Ekumeenisten päivien aikana tarjotaan yli 300 tapahtumaa kaikenikäisille kävijöille ja kokijoille. Koko perheen juhlien keskeisinä tapahtumapaikkoina ovat Rautatientori, Senaatintori ja Kaisaniemen puisto, mutta Kirkkopäivät näkyvät ja tuntuvat koko Helsingin kaupungissa. Senaatintorin tapahtumia on valmisteltu ajatellen joulukirkkoa tai koulujen kevätjuhlia. Mielessä ovat olleet virren sanat Jo joutui armas aika, Luo köyhän niin kuin rikkahan sekä Siunaa ja varjele meitä. On haluttu edistää yhteyttä. Kirkkopäivät valtaavat Helsingin keskustan ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET KAUPUNGISSA. Konsertteja Senaatintorilla Perjantaina esittäytyvät virret Sinfonia Lahden tulkitsemina, tapahtuman ohjaajana on Pekka Milonoff. Tekstejä tulkitsevat Kati Outinen ja Lasse Pöysti. Lauantaina esiintyvät viihdetaiteilijat mm. Jari Sillanpää ja DIS- CO rippikoulun hengessä. Sunnuntain päätösjuhlassa Reijo Kontion johdolla esiintyy Pyhä Sirkus koko perheelle. Virsissä sanat ja sävelet ovat koeteltuja. Kun kirkko esittäytyy Senaatintorilla, se on tunnistettava kirkoksi. Suurtapahtumien jälkeen voi mennä messuun. Tarjolla ovat sana ja sakramentit, sanoo Pertti Poutanen. Milloinkaan en ole ollut suunnittelemassa tällaista ainutlaatuista tapahtumaa. Koko Kirkkopäivät tarjoavat monipuolisen kokonaisuuden. Samoja jokaista ihmistä koskettavia kysymyksiä käsitellään monesta näkökulmasta. Virret ovat itselleni olleet aina lohduttavia. Kokonaisuuden rakentaminen on ollut haasteellista, sanoo ohjaaja Pekka Milonoff. Sinfonia Lahti aloitti Osmo Vänskän johdolla virsi-projektinsa ikään kuin vahingossa. Kirkkopäiviä orkesteri pitää virsi-projektin huipennuksena. Sunnuntain päätösjuhlassa alleviivataan P. Mustapään sanoja kelpaan tällaisena. Senaatintorin ympäristössä Kirkkopäivät aiheuttavat tilapäisiä liikennejärjestelyjä. Unioninkatu suljetaan liikenteeltä Senaatintorin kohdalta jo ensi maanantaina, kun Senaatintorille tehtävän esiintymislavan rakentaminen alkaa. Hallituskatu muutetaan yksisuuntaiseksi torin kohdalta. Liikennejärjestelyt laajenevat viikonloppuna. Kaikki tilapäiset liikennejärjestelyt puretaan maanantaiaamuun mennessä. Kirkkopäiväteltta Rautatientorilla, nuorille tapahtumia Kaisaniemessä Rautatientorin Kirkkopäiväteltassa on helppo pistäytyä vaikkapa työ- tai ostosmatkalla. Kirkkopäiväviikonlopun aikana teltassa keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä päivien teemoista. Teltta ja kahvila-ravintola ovat avoinna perjantaina ja lauantaina klo 9-23. Aamuisin aloitetaan Raamatun puheella klo 9. Päivisin kuullaan puheenvuoroja uskosta ja epäuskosta, pyhästä ja pahasta sekä elämästä ja kuolemasta. Varhaisnuorille ja nuorille on omia tapahtumia koko viikonlopun ajan Kaisaniemen puistossa. Helsinkiläiset seurakunnat sekä kirkon lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyöjärjestöt tekevät yhdessä tapahtuman, jolla tahdotaan tukea nuorten kasvua tasapainoisiksi ihmisiksi. Samalla halutaan tukea perheitten yhdessä olemista ja tekemistä. Kaisaniemen juhlateltassa piispa Wille Riekkinen tarinoi elämän suurista kysymyksistä. Ohjelmaa teltoissa, lavoilla ja kentillä on perjantaina ja lauantaina klo 9-19. Sunnuntaina pidetään Kirkkopäiviin liittyvät jumalanpalvelukset kaikissa Helsingin kirkoissa. Jumalanpalvelukset alkavat joko klo 10 tai klo 11. Kirkkopäivien päätösjuhla Senaatintorilla alkaa sunnuntaina klo 13. Kirkkopäivien aikana on tarjolla runsaasti musiikkiesityksiä ja muita taidenautintoja. Kirkkopäivien järjestäjät toivovat, että päivillä ihmiset voisivat kokea jotakin itselleen merkittävää: läheisyyttä Jumalan kanssa ja yhteyttä toinen toisiinsa. Kirkkopäivien tavoitteena on rakentaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa monikultturisuutta ja suvaitsevaisuutta. Kirkkopäivät ovat kansankirkon juhla, avoimet kaikille tulijoille. Ensimmäiset Kirkkopäivät Suomessa järjestettiin vuonna 1918 Kallion Helsingissä. Nyt pidettävien Kirkkopäivien koko ohjelma on Internetissä osoitteessa www.kirkkopaivat.fi. Kirkkopäivien koko ohjelmakirjaa voi ostaa eri puolilta kaupunkia päivien aikana. Kirkkopäivät on useitten järjestäjien yhteisponnistus. Mukana ovat Kirkkopalvelut, Helsingin seurakuntayhtymä, Nuorten Keskus, Lapsityön Keskus, Poikien ja Tyttöjen Keskus, Suomen ekumeeninen neuvosto, Kirkkohallitus ja Helsingin hiippakunta. Kirkkopäivävieraat saavat nauttia runsaasta ohjelmasta maksutta. KT, Mari Malkavaara Helluntain Henki KRISTUKSEN HENKI Kirkonmäeltä-lehti 3/03 Kannen kuva: Aseman koulun 4B luokan oppilaat tutustuivat lähetysnäyttelyyn maanantaina 28.4. Uusi kesä on alussaan ja pian on helluntai. Muistamme ensimmäistä helluntaita, tapahtumaa, jolloin Jumala lähetti Henkensä maan päälle. Ajattelemme hetkiä, joista alkoi Pyhän Hengen aikakausi. Helluntaina vietämme Kristuksen maailmanlaajan seurakunnan syntymäpäivää ja muistelemme kristillisen lähetystyön alkuvaiheita. Helluntaista alkoi kirkon ja lähetystyön aika. Pyhän Hengen toiminnassa on ollut alusta alkaen jotain salattua ja omintakeista. Kun tutustumme helluntain evankeliumiin, Jh. 3: 16-21, saatamme ihmetellä, miksi siinä ei lainkaan mainita Pyhää Henkeä. Eikö Pyhä Henki ole juuri siellä, missä hänestä puhutaan? Eikö hän toimikin siellä, missä hänen työtään kuvaillaan ja ihmetellään? Eivätkö jännittävät ja vauhdikkaat, kiehtovat ja tunteita kuohuttavat tapahtumat kuulukin kuvaan Pyhästä Hengestä? Ja kun tarpeeksi rukoillaan ja pyydetään, kai silloin saadaan Henki täyteydessään? Mutta mitä Jeesus sanoo, kun häneltä kysytään Pyhän Hengen toiminnasta? Hän vastaa Nikodeemukselle, joka salaperäisesti yöllä on tullut hänen luokseen ja nyt kyselee, miten Hengestä syntyminen voi tapahtua. Kysymys on elintärkeä, koska Raamatun mukaan se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. (Rm. 8: 9). Pikku Raamattu Jeesus vastaa yksinkertaisesti kertomalla hyvän uutisen: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tätä Jeesuksen kertomaa hyvää uutista Martti Luther nimittää pikku Raamatuksi. Varsinkin ahdistuksen aikoina se on kyllin arvokas kirjoitettavaksi kultaisin kirjaimin, ei paperille, vaan jos mahdollista sydämeen Ja sen tulisi olla jokaisen kristityn päivittäisen tutkistelun aiheena, josta hän rukouksessa saa vahvistusta uskolleen ja joka herättää hänen sydämensä apua pyytämään. Sillä sen sisältämät sanat voivat tehdä surullisista iloisia, kuolleista eläviä, jos vain sydän niihin lujasti uskoo. Jokainen, joka uskoo ristiinnaulittuun Jeesukseen, syntiemme rangaistuksen kärsijään, on Hengestä syntynyt. Usko ristiinnaulittuun, syntisten sijaiseen, ei kelpaa kuitenkaan kaikille. Se tuntuu liian typerältä tai vaatimattomalta. Pitäisi olla järkevämpää, henkevämpää ja hengellisempää. Tai mahtavampaa ja innostavampaa. Minkä tähden? Jeesus vastaa: Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Jos peittelemme Jumalalta syntejämme, joita jokaisella on, emme voi uskoa Jeesukseen. Yksinkertaisesti emme ymmärrä tarvitsevamme häntä. Mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Sen sijaan jos tulemme Jumalan valoon ja annamme hänen nuhdella itseämme synneistämme joka päivä, alamme todella tarvita syntien sovittajaa. Alamme ymmärtää, miten suloista ja kallisarvoista on vaatimaton puhe Jeesuksesta. Ymmärrämme, että Pyhän Hengen vertaansa vailla oleva apu on juuri siinä, että hän kirkastaa meille Raamatun sanasta Jeesusta ja hänen täytettyä työtään hyväksemme. Pyhä Henki vie Jeesuksen luo Luther teroittaa: Jumala ei anna kenellekään ihmiselle Henkeään tai armoaan muuten kuin edellä käyvän ulkonaisen sanan kautta ja sen mukana. Sillä kaikki se, mitä Hengestä sanotaan ilman sanaa ja sakramentteja, on perkeleestä. Pyhä Henki on vaatimaton, nöyrä Henki. Hän ei halua kiinnittää meitä itseensä vaan Jeesukseen. Hän synnyttää meissä kaipuun saada kuulla yhä uudelleen hyvää uutista Jeesuksesta. Pyhän Hengen rakkain tehtävä on taluttaa syntisiä Jeesuksen syliin. Henki ohjaa meidät lapsenomaiseen, sydämelliseen ja herkkään yhteyteen ristiinnaulitun ja ylösnousseen Vapahtajan kanssa. Ja kun uskomme hyvän uutisen Jeesuksesta, Henki synnyttää sydämeemme rakkautta ja iloa, rauhaa ja kiitollista mieltä sekä muita Hengen hedelmiä, lähimmäistemme nautittavaksi. Yksinkertainen, vaatimaton usko syntien sovittajaan Jeesukseen, josta pikku Raamattu kertoo, tuo elämäämme jatkuvan ja aidon Pyhän Hengen täyteyden. Samalla käsitämme myös, että hyvä uutinen kuuluu jokaiselle ja tulee viedä maailman kaikille ihmisille. Ensimmäisestä helluntaista alkoi Pyhän Hengen ja kristillisen kirkon aikakausi. Me elämme yhä sitä aikaa. Helluntai tänään muistuttaa, että nyt on lähetystyön aika ja aikakausi, Kristuksen Hengen voimasta. Teksti Pertti Niiranen Kuva: Paul Myhillin maalaus: The Counselor 3

Tiekirkot kesällä 2003 Tulevana kesänä 237 tie- ja nähtävyyskirkkoa avaa ovensa tutustumista ja hiljentymistä varten. Tiekirkko on toisenlainen taukopaikka. Suomen tie- ja nähtävyyskirkot ovat luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jumalanpalveluspaikkoja, jotka avaavat kesäisin ovensa hiljentymistä ja tutustumista varten. Kirkot ovat auki pääsääntöisesti 10.6. - 20.8. klo 10-18. Poikkea modernin tai satoja vuosia vanhan kirkon ilmapiiriin ja hiljenny hetkeksi. Ensimmäiset tiekirkot avasivat ovensa Lapissa 1991 Kalotin alu- een yhteistyönä. Alun perin Saksassa syntynyt matkailijoiden palvelu on levinnyt jo koko Skandinaviaan ja Viroon. Suomessa avoimia kirkkoja on kesäisin Utsjoelta Hankoon. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kirkot ovat muotoutuneet osaksi paikallista matkailutyötä. Jokaisella kirkolla on oma tunnelmansa ja kertomuksensa. Kirkot ovat kiinnostavia kohteita, kun etsit omia juuriasi. Ne ovat osa suomalaista historiaa yhtä lailla kuin elävät tämän päivän sykkeessä. Tiekirkko on hiljentymisen paikka liikennereitin läheisyydessä. Nähtävyyskirkko voi sijaita kauempana, Lapissa jopa patikkamatkan takana. Avoin kirkko kutsuu Pyhän kohtaamiseen, yksinkertaiseen hiljentymiseen Jumalan edessä. Ihminen itse on sanaton rukous. Pysähtyminen auttaa Sinua kuuntelemaan Jumalan tahtoa omaan elämääsi. Voit rakentaa elämäsi matkaa, modernia pyhiinvaellusta, kun seuraat Tiekirkko-liikennemerkkiä ja hiljennyt useammassa kesän aikana. Siunausta matkaan. Lähde: Kirkkopalvelut Hyvinkään kirkko tiekirkkona: 1.6. - 31.8. klo 9-18, 1.9. - 31.5. klo 9-16 Hämeenkatu 16, 05800 Hyvinkää. www.evl.fi/srk/hyvinkaa/ Aarno Ruusuvuoren suunnittelema, ensimmäisiä moderneja kirkkoja Suomessa. Arkkitehtuurissa toistuu kolmiomuoto. Iltakirkko läheisessä Vanhassa su klo 18, Lounas ma-pe klo 10.30-13.30 á 7,00 euroa viereisessä seurakuntakeskuksessa. Uusi hautaustoimilaki voimaan Uskonnon ja omantunnon vapautta edistetään Ylipuutarhuri Markku Hussolla on toimisto Puolimatkan hautausmaan huoltorakennuksessa. Hän on myös hautausmaita hoitavien vakinaisten ja kesätyöntekijöiden esimies. Hoidetut hautausmaat julistavat meille kulkijoille hiljaisella ja kauniilla tavalla kristillisestä ylösnousemustoivosta. HAUTAUSTOIMILAKI Tiivistelmä 1. Tavoite: Täydentää nykyisessä uskonnonvapauslaissa olevia, hautaustointa koskevia, osin puutteellisia säännöksiä. Pyritään edistämään uskonnon ja omantunnon vapauden käytännön toteutumista sekä turvaamaan vainajan muiston kunnioittamiseen liittyviä pieteettinäkökohtia. Keskeisinä lähtökohtina arvokkuuden ja kunnioittavuuden vaatimukset ruumiin ja tuhkan käsittelyssä. 2. Laki käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaat toimivat edelleen yleisinä hautausmaina, joilta myös kirkkoon kuulumattomilla oikeus saada hautapaikka. Myös rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat sekä muut rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt voivat ylläpitää hautausmaita lääninhallituksen luvalla. Pyydettäessä hautapaikka osoitettava tunnustuksettomalta hauta-alueelta (= uskonnollisesti neutraali alue niitä varten, jotka eivät uskonnollisista tai katsomuksellisista syistä halua tulla haudatuksi evankelis-luterilaiselle hautausmaalle.) Hautaustoimesta perittävien maksujen perusteiden tulee olla kaikille samat eli maksut muuttuvat kaikille samansuuruisiksi. Maksu voi olla hautausmaittain erilainen riippuen hautausmaan rakentamis- ja hoitokuluista. Valtio osallistuu hautaustoimen kustannuksiin. Vainajan tuhka tulee vuoden sisällä tuhkauksesta sijoittaa pysyvästi yhteen paikkaan. Hautaus-/sijoituspaikka tulee ilmoittaa krematorion pitäjälle. Haudatun ruumiin ja tuhkan siirto mahdollista vain erityisen painavista syistä lääninhallituksen luvalla. Hautausmaan lakkauttaminen mahdollista aikaisintaan 100 vuoden kuluttua viimeisestä hautauksesta. Laki tulee voimaan 1.1.2004. Siirtymäaika 3 vuotta. Kristillisen kirkon perinteeseen kuuluu haudata vainajat sitä varten siunattuun maahan. Suomen valtiovalta on halunnut turvata tämän käytännön jatkumisen, kun eduskunta hyväksyi helmikuussa aivan uuden hautaustoimilain, joka odottaa vielä presidentin vahvistusta. Lain tavoitteena on selkiyttää hautaustoimeen liittyviä asioita, ja sitä on käsitelty osana uskonnonvapauslain uudistusta. Tähän saakka hautaustointa koskeneet säännökset ovat olleet puutteellisia, ja nyt niitä on pyritty täydentämään, sanoo Hyvinkään seurakunnan ylipuutarhuri Markku Husso. Uudella lailla halutaan edistää uskonnon ja omantunnon vapauden käytännön toteutumista käytännön hautaustoimissa. Siinä turvataan myös vainajan muiston kunnioittamiseen liittyviä pieteettinäkökohtia. Yksi keskeinen lähtökohta on arvokkuuden ja kunnioittavuuden vaatimus ruumiin ja tuhkan käsittelyssä. Hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulisi kunnioittaa vainajan katsomuksia ja toivomuksia. Evankelisluterilaiset hautausmaat toimivat edelleen yleisinä 4 hautausmaina. Myös kirkkoon kuulumattomilla on oikeus saada niistä hautapaikka. Tunnustuksettomille hauta-alueita Aivan uutena asiana laki velvoittaa seurakuntia perustamaan tunnustuksettomia varten hautaalueita. Kaikilla seurakunnilla niitä ei tarvitse olla, mutta jokaisen täytyy tarvittaessa osoittaa tällainen hautausmaa esimerkiksi naapuriseurakunnasta, jonka kanssa on tehty yhteistyösopimus. Muillakin rekisteröidyillä yhteisöillä kuin seurakunnilla on oikeus perustaa ja ylläpitää hautausmaita lääninhallituksen luvalla. Yksityisen haudan perustaminen on myös mahdollista lääninhallituksen luvalla. Markku Husso joutuu paneutumaan huolella uuteen lakiin. Muun muassa vainajan tuhkan käsittelyyn tulee sen myötä tar- kennuksia. Vuoden sisällä tuhkaamisesta tuhka pitää sijoittaa jakamattomana johonkin määrättyyn paikkaan pysyvästi. Tällä hetkellä on jonkin verran tapauksia, että tuhkaa säilytetään hautaamattomana kotona tai että tuhka jaetaan ja haudataan useampaan eri paikkaan. Tämän tyyppinen käytäntö ei tule uuden lain perusteella kysymykseen. Kun tuhka haetaan krematoriosta, siellä täytyy jo ilmoittaa tuhkan sijoituspaikka. Maksukäytäntö yhtenäiseksi Vanhan käytännön mukaan seurakunnat ovat antaneet hautaustoimen maksuista jäsenilleen suurempia alennuksia kuin kirkkoon kuulumattomille. Uusi laki määrää selkeästi, että hautaustoimesta perittävien maksujen perusteiden täytyy olla kaikille samat. Laki samansuuruisista maksuista astuu voimaan vuoden 2004 alusta lukien. Useat seurakunnat ovat luovuttaneet sotiemme veteraaneille maksuttomia hautapaikkoja. Laissa ei ole tätä etuutta säilytetty, mutta mm. uusi kulttuuriministeri on luvannut ajaa lakiin muutosta siten että veteraanien hautapaikat säilyisivät edelleen maksuttomina. Lain myötä myös valtio tulee osallistumaan hautaustoimen kustannuksiin, Markku Husso sanoo. Laissa on lisäksi säädös hautausmaiden lakkauttamisesta. Hautausmaa voidaan lakkauttaa vain sadan vuoden päästä viimeisestä hautauksesta. Näin turvataan hautausmaan säilyminen. Täsmennyksen saa myös ruumiin ja tuhkan siirtäminen. Siirto on mahdollista vain erityisen painavista syistä lääninhallituksen luvalla. Rauhannummelle laajennus Hyvinkään seurakunnalla on neljä hautausmaata. Kytäjän hautausmaa on pinta-alaltaan alle hehtaarin suuruinen. Hyvinkään vanhin eli Rautatieläisten hautausmaa, jonne valmistui laajennusosa tuhkaamista varten, on kooltaan vähän yli puoli hehtaaria. Puolimatkan hautausmaan koko on 4,2 hehtaaria. Rauhannummen hautausmaalla on hoidettua pinta-alaa noin kymmenen hehtaaria. Markku Husso sanoo, että sinne suunnitellaan parhaillaan laajennusosaa, johon varataan omat hautausmaat tunnustuksettomille ja ortodokseille. Rakentaminen alkaa neljän vuoden sisällä. Tällä hetkellä muun uskoisia vainajia haudataan omaisten toivomuksesta Riihimäen hautausmaalta varatulle alueelle. Ortodokseille on varattu heidän omasta aloitteestaan pieni alue Rauhannummen hautausmaalta. Teksti ja kuva Seppo Ylönen

Hyvinkään taidekoulun opiskelijat Anna Saunanoja ja Suvi Nurmi ovat tehneet Hyvinkään seurakuntakeskuksen kerhotilan seinälle ison paimenta ja lampaita esittävän kuvakokonaisuuden. Lampaita on kaikkiaan kaksikymmentäviisi. Viiden erillisen pikkukuvan avulla kerrotaan tuttu vertaus kadonneesta lampaasta, jonka Hyvä Paimen tuo jälleen laumaan. Nuoret kuvataiteen opiskelijat toteuttivat haasteellisen työnsä kolmessa viikossa, helmikuun 24. päivästä 14. maaliskuuta välisenä aikana. He käyttivät siinä vesiliukoisia ja allergiariskittömiä seinämaaleja. Kaikki opiskelijat saivat etsiä itse työharjoittelupaikan. Näin unta, että kysyin harjoittelupaikkaa seurakunnasta. Seuraavana päivänä soitin Hyvinkään seurakuntaan ja kysyin, olisiko siellä jotakin tekemistä. Lapsityön puolella oltiin heti innostuneita seinämaalauksesta, Suvi Nurmi kertoo erikoisesta tapauksesta, jolla harjoittelupaikka järjestyi. Anna ja Suvi ovat molemmat perheistä, joissa kristillisyys on tuttu ja jokapäiväinen asia. Anna Saunanojan äiti on pappina Tapiolan seurakunnassa. Suvi Nurmen isä on puolestaan kanttorina Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa. Taustalla pyhäkoulun opetus Anna Saunanojan mukaan heillä molemmilla oli heti yhteisenä ideana tehdä lampaita. Olemme molemmat käyneet lapsina pyhäkoulua. Lampaat ovat lapsille sopiva idea. Toisena halusimme toteuttaa taustalle rehevän luontoaiheen, hän sanoo. Seinällä on paimen lampaineen Alun perin heidän piti tehdä isolle seinälle paratiisimainen maisema ja toisille seinille pienempiä kuvia, jotka olisivat vieneet eksyneen lampaan tarinaa eteenpäin. Se ei toteutunut, koska lasten piirustuksille ei olisi jäänyt tarpeeksi tilaa. Siksi työ keskitettiin yhteen seinään, johon liitettiin viisi erillistä pientä kuvaa samasta tarinasta. Lapset olivat lähes koko työskentelyn ajan paikalla. He ihmettelivät sitä, miksi iso kuva ei jo valmistu. Päiväkerhotilassa pidetään kerhoja, ja kaikissa käy paljon lapsia, jotka ovat yhtä persoonallisia kuin meidän maalaamamme lampaat. Lammas sopii teemaan ja seurakunnan tilaan, Suvi Nurmi pohtii. Lapset tykkäävät eläimistä. Lammas on luonnonläheinen Anna Saunanoja (vas.) ja Suvi Nurmi opiskelevat ensimmäistä lukuvuotta Hyvinkään kuvataidekoulussa. He ovat iloisia, kun saivat toteuttaa harjoittelutyönään seurakuntakeskuksen kerhotilan seinälle paimenta ja lampaita esittävän kuvakokonaisuuden. Jaetaan ilo -perhepäivätapahtumassa lapset saivat pomppia tramboliinilla. Marja Jyrkisen kaksi- ja puolivuotias Sofi-tytär on hyppyvuorossa. eläin, Anna Saunanoja lisää. Anna Saunanoja ja Suvi Nurmi aloittivat opiskelun Hyvinkään taidekoulussa viime vuoden elokuussa. Ylioppilaspohjainen koulutus kestää heillä ensi kevääseen saakka. Minua kiinnostaa valokuvaus, maalaaminen ja piirtäminen, Suvi Nurmi sanoo. Annalle kuvataidekoulussa opiskelu on kuin välivuosi, sillä hän ei vielä tiedä sitä, onko taide hänen ammattialansa. Hyvinkään seurakunnan antama seinäkuvaprojekti poiki heille uuden tehtävän. Kesäkuun alussa nuoret taiteilijat alkavat uurastaa Palopuron koululle juhlalavasteita. Uusi työ kestää muutaman viikon. Teksti ja kuvat Seppo Ylönen Sääksin yleisöillat alkavat 4. kesäkuuta Hyvinkään seurakunnan Sääksin leirikeskuksen avoimet yleisöillat alkavat keskiviikkona 4. kesäkuuta klo 18. Yleisöiltoja vietetään kesä-elokuussa joka keskiviikko kello 18-21. Iltojen ohjelmaan kuuluu saunomista, uintia, seurat, iltanuotio jne. Pientä purtavaa voi ostaa leirikeskuksen kanttiinista ja omia makkaroita saa paistaa rannan grillikatoksessa. Leirikeskus sijaitsee Sääksjärven rannalla noin viisi kilometriä Rajamäen keskustasta. Leirikeskuksen valmistumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Seurakunta toivottaa hyvinkääläiset tervetulleiksi nauttimaan leirikeskuksen viihtyisästä kesätunnelmasta ja leppoisasta ohjelmasta. Yleisöiltoihin on järjestetty linja-autokuljetus, jonka reitti alla. Perinteistä juhannusjuhlaa vietetään Sääksissä juhannusaattona perjantaina 20.6. alkaen klo 18.00. Sääksin yleisöillan linja-autokuljetuksen ajoreitti: Kirjavatolppa klo 17.30, Asemankatu, Aleksis Kiven katu, Vaiveronkatu, Jussilankatu, Riihimäenkatu, Urakansilta, Kauppalankatu, Munckinkatu, Alttarikivi klo 17.50, Hämeenkatu, kirkolta klo 17.55, Torikatu (alas asti), Ilveksenkatu, Sillankorvenkatu, Martin palvelutalon pysäkki, Eteläinen kehäkatu (huoltoaseman pysäkki), Jokelankatu, Vanha kirkko, Uudenmaankatu, Hyvinkäänkylä ja Nopon kautta leirikeskukseen. Paluukuljetus klo 21.00. Edestakaisesta matkasta peritään 4 euroa/henkilö, lapset 2 euroa. Ajo-ohje: Hyvinkää - Rajamäki - Röykäntie 4 km, viitoitus oikealle leirikeskukseen. Sääksin leirikeskuksen historiaa: Leiririppikoulut alkoivat Sääksissä vuonna 1959. Kesä- ja leirikoti valmistui vuonna 1963. Leirialue käsitti alkuaan 24 hehtaaria. 1970- luvulla maata hankittiin parikymmentä hehtaaria lisää. Leirikeskuksen peruskorjaus toteutettiin 1979-80. Sähkön, vesi- ja viemärijohtojen sekä lämmitysjärjestelmän saamisen jälkeen leirikeskusta voitiin käyttää ympärivuotisesti ja järjestää talvisin mm. hiihtoleirejä. 1987-89 leirikeskusaluetta kohennettiin entistä parempaan kuntoon. 5

Sicilia est insula. Sisilia on saari. Näin alkoi aikoinaan lukion latinankirjani. Tätä Välimeren suurinta saarta ympäröi safiirinsininen meri. Kaukana horisontissa usvahuntu kietoo majesteettisen Etnan tuli-vuoren vaippaansa. Tuhatvuotiset kreikkalaisen amfiteatterin rauniot ihastuttavat silmää eksoottisen luonnon keskellä. Sieltä Naxoksenlahdelle ja Etnalle avautuva näkymä on henkeäsalpaava. Taormina saaren itärannikolla on suosittu turistikohde. Mutta siellä elää myös paikallinen väestö omaa elämäänsä, arkea ja juhlaa. Heillekin kotisaari on Bella Sicilia. Myös kirkko on näkyvästi mukana kansan elämässä. Sisilian väkiluku on noin kuusi miljoonaa. Heistä pääosa, 99 prosenttia, on uskonnoltaan katolisia. Yksi prosentti on protestantteja, ortodokseja ja juutalaisia. Katoliset kirkkorakennukset hallitsevat maisemaa. Kaikki ovat niihin tervetulleita. Ne ovat toimivia katukirkkoja. Kadulta on vain muutama askel kirkon levolliseen rauhaan. Pääsiäisen messu Taormina sijaitsee Monte Tauron vuoren rinteellä. Vilkas pääkatu Corso Umberto on kilometrin mittainen, pääosin pienten liikkeiden reunustama kävelykatu. Kadun varrelle mahtuu myös useita kirkkoja. 1400-luvulla piazza del Duomolle rakennettu La Cattedrale -tuomiokirkko on kaupungin pääkirkko. Pääsiäisen messussa kirkko on ääriään myöten täynnä. Seurakuntaa riittää vielä piazzan puolellekin. Papin rinnalla messuavustajina toimii kaksi naista. Padre Fransiscoa avustavat myös pieni kuorityttö ja -poika. Seurakunta hoitaa osuutensa äänivarojaan säästämättä. Kirkko tuoksuu kukilta. Vaihtuvana alttariveistoksena on ylösnousseen Kristuksen patsas. Seurakunta on pukeutunut juhlan arvon mukaisesti. Turistit erottaa helposti joukosta. Saman Sanan ja tunnelman kaikki saavat kuitenkin jakaa. Rauhan toivotukseen vedetään myös vieraammat mukaan. Kättelijöitä riittää. Kristitty ja kristitty siinä kohtaavat. Kristus ei ole jaettu. Nekropolis -kuolleiden kaupunki Toisena pääsiäispäivänä hakeudun Giardinin hautausmaalle. Tämä vuoren rinnettä nouseva hautausmaa muistuttaa tosiaankin kaupunkia eri kokoisine hautakammioineen ja muistomerkkeineen. 6 Matkalla Sylvian joululaulun syntysijoilla Etnan tulivuori hallitsee Sisilian itäisen osan maisemaa. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään Keltaisia ja valkoisia pääsiäiskukkia on kaikkialla. Ne kertovat vielä tätä ajallisuutta elävien kaipauksesta ja ikävästä. Samaa painottavat myös kiviin hakatut muistotekstit ja vainajien valokuvat. Seuraan taempaa Giovannia. Hän tuo kukkia äidilleen. Hartiat nytkähtelevät liikutuksesta. Kädenselkä pyyhkäisee väliin poskipäiden kyyneliä. Menetys on vielä lähellä. Kaikesta näkee, että tammikuussa edesmennyt äiti on ollut merkittävä henkilö miehen elämässä: Mamma mia! Siinä katsellessani huomaan taas kerran ulkoisten tapojen merkityksen surutyössä. Ehkä Giovanninkin on käytävä vielä pitkään täällä kuolleiden kaupungissa, ennen kuin menetyksen tuska hellittää, ja elämää voi katsoa eteenpäin uudella rohkeudella. Rippi sielun pesu Ihmisen elämässä on tekoja, sanoja ja asioita, jotka jäävät painamaan mieltä. Olo tuntuu syylliseltä. Painoista on tarve vapautua. Rippi on tätä puhdistautumista varten. Herramme itse sääti kirkolleen vallan julistaa syntejä anteeksi. Tätä suurta lahjaa sanotaan avaintenvallaksi (Joh. 20: 21-23). Luther säilytti ripin, mutta meillä yksityinen rippi ei ole kovinkaan säännöllisessä käytössä. Me luotamme yleiseen rippiin jumalanpalveluksessa ja tunnustamme Jumalalle rikkomuksemme rukouksessa. Myös sielunhoidollinen keskustelu lähentelee usein rippiä. Kun sielu huutaa apua, on hyvä kääntyä luotettavan lähimmäisen puoleen. Meillä Palvelevaa puhelinta on sanottu nykyajan rippituoliksi. Ylösnousseen Kristuksen patsas kuuluu kirkon pääsiäiseen. Katolinen kirkko on säilyttänyt rippituolit. Niillä on käyttöä tänäkin päivänä. Säännöllinen ripittäytyminen kuuluu siellä kristityn elämään. Henkilökohtainen synninpäästö ja siunaus antavat voimia jatkaa eteenpäin. Rippi on sielun pesu. Jos en hoida uskonelämääni, se alkaa kuihtua. Pizzaa, pastaa ja meren antimia Buon Appetito! Hyvää ruokahalua! Italialainen keittiö on maailmankuulu. Jokaisella aterialla on mukana elämän maku. Puolet italialaisen aterian nautinnosta on ilmapiirissä ja tunnelmassa. Molempia löytyy parhaiten pienissä trattorioissa ja pizzerioissa. Niissä myös hinta-laatusuhde on kohdallaan. Lähellä Messinan porttia sijaitsevan Ritrovo Trocaderon listalta löytyy kolmisenkymmentä erilaista pizzaa ja pastalajia. Salaattejakin on sen seitsemää sorttia. Annosten koossa ei pihistellä. Myös meren antimia on paljon tarjolla. Miekkakala maistuu eri tavoin valmistettuna. Mustekalan ulkonäkö ehkä tyrmistyttää, mutta maussa ei ole moitteen sijaa. Dolce vita merkitsee monen muun asian rinnalla sisilialaisille varmasti myös ruokaa. Etna Sisilian kuningatar Etnan tulivuori hallitsee saaren itäisen osan maisemaa. Se kohoaa 3342 metrin korkeuteen. Retki Euroopan korkeimman tulivuoren kuumaisemaan ja kraatereille on mahtava kokemus. Lokakuusta toukokuuhun huippu on lumen peitossa. Harmaa savu nousee jatkuvasti pääkraaterista. Viimeksi Etna = tulta syöksevä oli aktiivisessa vaiheessa vuonna 2001. Valtavat laavamassat vyöryivät alas vuoren rinteitä. Alle hautautui koteja ja teitä, hotelleja ja viljelyalueita. Osa hotelleista ja matkamuistomyymälöistä vuoren ylärinteillä on jouduttu rakentamaan vuosikymmenten kuluessa uudelleen useita kertoja. Etnan vulkaaninen maaperä on hyvä kasvualusta sitrushedelmille ja viinipensaille. Viljelysmaat ulottuvat aina 600 metrin korkeuteen. Vuorimännyt viihtyvät ylimpänä. Lampaat, vuohet ja lehmät laiduntavat vapaina vuoren rinteillä. Kirkkaalla säällä Etnalta avautuvat hulppeat näkymät Joonianmeren rannikkokaupunkeihin ja vuoriston kyliin. Aitoa maalaiskylätunnelmaa voi aistia Savoccan ja Forza d Agron kylissä. Kiirettä ei ole mihinkään. Kadunkulmissa suustaan ovat jääneet kiinni paikalliset donnat, ja trattorian edessä istuvat keppeihinsä nojaten vanhat ukot maailmanparannuspuuhissaan. Yön laskeutuessa ja vaaleanpunaisen kuun noustessa Etnan ylle mielen valtaa epätodellinen tunne On aika nostaa terassilla malja vulkaanisessa maaperässä kypsynyttä täyteläistä viiniä ja ihaillen sanoa: Grazie Sicilia e Etna! Arrivederci! Lentokoneen pyörät koskettavat kiitorataa Helsingin lentoasemalla. On ihmeen hyvä kotiin tulla taas Rentoutuneena ja virkistyneenä. Teksti Pentti Kakkonen Kuvat Satu Kakkonen

Sanojen takaa Sanojen takaa Sanojen takaa Sen kaupungin parhaaksi... Palvelevalla puhelimella puolalaisvieraita Puolan Chestochowassa toimivan Luottamuspuhelimen työntekijöitä tutustui Hyvinkään Palvelevan puhelimen toimintaan huhtikuun alkupuolella. Ihmisten ongelmien todettiin olevan samoja Itämeren molemmilla puolilla. Tilastojen kärkipaikkaa pitää kummassakin maassa yksinäisyyden kokeminen. Ei ole ketään, jonka kanssa jakaa elämänsä taakkoja ja keskustella mieltä painavista asioista. Tapaamisessa painotettiin tällaisen nimettömän ja luottamuksellisen puhelinpalvelun tarpeellisuutta. Monille ihmisille se voi olla henkireikä, joka auttaa jaksamaan seuraavaan päivään ja katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen. Kuvassa vasemmalla psykologi Barbara Kropsisz, tohtori Ireneusz Kaflik, tulkki Lidia Pekkarinen ja psykologi Dorota Weglewska. Teksti ja kuva Pentti Kakkonen. Seurakunnan toiminta- ja talousstrategiaa päivitetään Paavolan alueneuvoston puheenjohtaja Arvi Orava kertoo ryhmänsä pohdinnan tuloksia seurakunnan strategiasuunnittelupäivässä Vehkojan seurakuntakeskuksessa. Hyvinkään seurakunnan luottamushenkilöt sekä johtavat virkamiehet päivittivät 10. toukokuuta toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvää strategiaa. Vehkojan seurakuntakeskuksessa paneuduttiin suunnittelun tavoitteiden määrittelyyn vuosiksi 2004-2006. Yhteisen työskentelyn päämääränä oli synnyttää painopistealueita, joihin panostetaan lähitulevaisuudessa. Kirkkovaltuusto hyväksyy aikanaan nämä päämäärät. Ryhmätöissä keskityttiin miettimään seurakunnan toimintaympäristön tärkeimpiä muutoksia sekä seurakunnan sisäisiä vahvuuksia, heikkouksia, ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. Näiden lisäksi mietittiin, mikä olisi seurakunnan visio vuoteen 2010 mennessä. Toimintaympäristön muutoksina nähtiin muun muassa eläkeläisten määrän lisääntyminen, työvoimapula, kirkon työntekijäkunnan naisistuminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Seurakunnan eräänä sisäisenä heikkoutena pidettiin liian vähäistä yhteistä suunnittelua ja tekemistä. Kristillinen sanoma ei ole myöskään aina selkeästi esillä seurakunnan toimintamuodoissa. Vapaaehtoistyövoimaa ei ole käytetty riittävästi. Ongelmaksi koettiin toiminnan liika rönsyily. Kristillisen seurakunnan vahvuutena on sanoma. Hyvinkään seurakunnassa on myös pääsääntöisesti hyvät toimintaresurssit. Seurakunnan koko mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Vahvuus on myös sitoutuneet työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset. Tulevaisuuden visiot kiteytettiin eräässä ryhmässä siten, että jumalanpalvelus tulisi läheisemmäksi kaikille ikäryhmille, ja yhteisöllisyys lisääntyisi seurakunnassa. Strategiatyöskentely jatkuu edelleen. Mikä on kristityn yhteiskuntavastuu? Tuleeko, saako uskovaisen nimeä kantava tai hengellisen työn tekijä osallistua poliittiseen toimintaan? Onko yhteisten asioiden hoito toisarvoista, maallista jopa synnillistä? Tällaista joskus kysellään ja pohdiskellaan. Ja on sellaisia, jotka katsovat, että parempi on pidättäytyä; äänestys vaaleissa on juuri ja juuri soveliasta. Mutta valtaosa seurakuntien aktiiviväestä on kaiketi niitä, jotka tavalla ja toisella ovat mukana asuinympäristönsä, kaupungin tai valtion yhteisissä vastuissa. Ohje ja malli löytyy esimerkiksi Vanhan testamentin Jeremian kirjasta, jossa profeetta antaa neuvoja vieraalle maalle siirretyille: Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne. Hyvinkää on paikka, jota mielellään esittelee muualla asuville ihmisen kokoisena, vihreänä ja rauhallisena kaupunkina. Tarpeelliset palvelut löytyvät kävelymatkan sisältä. Luontoihmiselle avautuu patikkamaastoa, kulttuurin nälkäiselle aika monipuolista evästä. Seurakunnille on rakennettu toimivat tilat; henkilövalinnoissakaan ei ole tapahtunut seurauksiltaan isompia haksahduksia. Mielipiteiden ja käytäntöjen kirjoa tietysti riittää, se on luonnollista. Kun lehtiä seuraa, tulee varsinkin yleisönosastojen äärellä kuitenkin väkisin tuntu, että melkoisessa takapajulassa Hyvinkäällä eletään. Valittamista riittää, ja varsinkin muutamasta kiistanaiheesta näyttää tulleen elämää suurempi asia. Aseman vanha puukoulu ja suunniteltu liikekeskus sen paikalle on tässä suhteessa selvästi ykkösteema, suorastaan sylkykuppi. Ehkä rohkenen vaatimattomana kolumnistin kantana uusien sylkipisaroiden uhalla todeta, ettei aseman puukoulun häviäminen itseäni hirveästi surettaisi. Kun muutimme Hyvinkäälle, vaistomainen ensimmäinen mielikuva rakennuksesta oli, että tuo ei istu maisemaan. Oman lapsen koulunkäynti rakennuksen luokassa ei vaikutelmaa parantanut. Ajattelen, että uusien, varta vasten nykyvaatimuksia vastaavien matalampien koulutilojen saaminen jonnekin Hangonsillan alueelle olisi hyvä asia. Jotta kaupungin keskusta pysyisi automarkettien aikakaudellakin elävänä, se tarvitsee eittämättä uutta liiketilaa. Ilmakuvamallinnoksissa näkynyt massiivinen hirvitys Aseman koulun paikalle lienee monia pelottanut toivottavasti se onkin ollut vain suunnitelma piirtäjän päässä. Toki vanhaa tulee kunnioittaen säilyttää. On hienoa, että työmatkani varren vanha Areena on, vaikka kitkutellen, pysynyt pystyssä. Aika vain näyttää tekevän siinä murentavaa työtään. Hyvä, että Sininen talokin liitoksissaan pullistellen silti seisoo. Tosin sekin näyttää kunnianarvoisan parantolan kiviseinän kainalossa vähän orvon oloiselta. Villatehtaasta irtosi vuosia sitten paljon porua. Kaupungille oston vastustajilta en nähnyt juuri realistisia vaihtoehtosuunnitelmia. Yhteisten asioiden hoito on aina kompromissien tekoa. Aktiivikristityn osallistuessa politiikkaan hänellä ei ole mitään taivaallista erityisviisautta, vaan hän käyttää maalaisjärkeä kuunnellen tietysti myös omantunnon ääntä, jos on eettisistä valinnoista kysymys. Hän toimii vuorisaarnan ilmauksen mukaisesti suolana ja valona. Luterilainen etiikka on kahden regimentin erottelussaan vapauttava. Hengellistä ja maallista ei sekoiteta toisiinsa, mutta niitä ei myöskään väärin eroteta. Jumala hallitsee tätä maailmaa sekä vasemman käden, esivallan että oikean käden, evankeliumin välityksellä. Reijo Huuskonen Hyvinkään seurakunnan Pitopalvelu Ammattitaidolla ja tyylikkäästi Perhejuhlat ja muut tilaisuudet Kahvi- ja ruokatarjoilut seurakunnan tai asiakkaan tiloissa Tiedustelut ja varaukset (019) 456 1234 7

Iloa jaettiin yhteis Kirkonmäellä riitti puuhaa isoi Koko perheen Jaetaan ilo -tapahtuma, joka toteutettiin yhteisvastuukeräyksen merkeissä, kokosi kirkonmäelle sekä isoja että pieniä keväästä iloinneita ihmisiä. Huhtikuun 27. päivän sunnuntai alkoi perhekirkolla ja jatkui sekä sisälle että ulos sijoitetulla ohjelmalla. Kirkon yläsalissa oli lähetysnäyttely, jonka rakentajina olivat eri lähetysjärjestöjen palveluksessa olleet lähetyskonkarit. Siinä esiteltiin kaikki Hyvinkään seurakunnan lähetyskohteet. Tessa Nielsenin,8, poskiin maalattiin laiva ja omena. Työkeskuksessa askartelivat Irma Hirvelä-Salomäenpää (vas.), Ellinoora Siekkinen, 6, Ritva Lönnroth-Saarinen ja Pauliina Stamnas, 5. Tiikerin (Erkki Korpiaho) karkkikorista saatiin suu makeaksi. P erheen päivän pienimmät pomppivat päiväkerhotilassa palloilla ja trampoliinilla. Työkeskuksessa on askartelua, aikamatka-pyhäkoulua ja vanhem muuden löytöretkeä. Lastenohjaajat Milla Hirvonen ja Tanja Pyykönen ahkeroivat seurakuntakeskuksen aulassa kymmenille lapsille kasvomaalauksia. Lapset ovat innokkaita maalauttajia. Leppäkerttu on suosituin poskeen tehtävä kuva. Hämähäkinverkko on toinen suosikki, kasvomaalaajat kertovat. Ensimmäisellä luokalla oleva Tessa Nielsen näyttää poskiinsa saamiaan kuvia. Oikeassa 8 poskessa on sininen laiva ja vasemmassa punainen omena. Hänen äitinsä mukaan Tessa lähtee ensi kesänä perheen kanssa Tanskaan tapaamaan serkkujaan. Laiva kuvaa sitä, että kesällä on edessä myös purjehdusta, omenoitakin tulee syötyä. Lapset kuoroon Sää on aurinkoinen ja parkkipaikalla pysähdytään kuuntelemaan lapsi- ja nuorisokuorojen sekä Jukka Salmisen esittämiä lauluja. Tässä esiintyvät Hyvinkään seurakunnan lapsi- ja nuorisokuoro sekä Kytäjän kirkon lapsikuoro. Esitämme Jukka Salmisen, Petri Laaksosen ja Jarmo Kukkosen tekemiä lauluja. Säestäjinä on kaksi soittajaa Tuomas-bändistä. Kitaraa soittaa Mikko Karppinen ja rumpuja Miikka Niiranen, kanttori Helena Lehtinen kertoo. Lapsi- ja nuorisokuoro on ollut kevätkaudella mukana useissa perhemessuissa. Tämä esiintyminen oli kuorojen kevään päätapahtuma. Harjoitukset loppuvat toukokuun lopussa. Kun koulut alkavat, niin kuorotkin pyörähtävät käyntiin. Kaikki, jotka ovat innokkaita laulajia, ovat tervetulleita kuoroihin. Kuoroissa opitaan laulamiseen liittyviä asioita. Pyrimme iloiseen ja monipuoliseen toimintaan. Mäntyjen juurella rakennetaan juomakoreista torneja. Nuorisotyönohjaaja Eveliina Viisanen varmistaa kiipeilyn turvaköydellä. Petteri Lönqvist, 11, on juuri tekemässä tornia. Nuorisotyönohjaaja Jari Seppälä ojentaa lisää koreja. Petteri ehtii saada jalkojensa alle yhdeksän juomakoria kunnes rakennelma romahtaa alta pois. Ensimmäiseksi kerraksi se on hyvä saavutus.

svastuun hyväksi ille ja pienille Jukka Salminen viihdytti lauluillaan. Pastori Kosti Kallio näyttää japanilaisten roskapussia, johon he laittavat palavat jätteet. Lähetyskonkarit tekivät lähetysnäyttelyn Kirkon yläkerran lähetysnäyttelyssä mitataan käärmeen nahkan pituutta, juodaan kaardemumma-teetä ja maistetaan apinanleipäpuun hedelmiä. Lähetysnäyttelyssä esitellään Hyvinkään seurakunnan kaikki lähetystyöalueet. Materiaalit ovat lähetystyössä olleiden kodeista ja Sanansaattajista, teetä tarjoileva seurakuntaaktiivi ja miehensä Leon kanssa mainitun radiolähetysjärjestön tehtävissä Afrikassa ollut Hannele Karppinen kertoo. Näyttelytilassa esiteltävien lähetystyökohteiden lista on pitkä: Venäjä, Kroatia, Saksa, Etiopia, Kenia, Japani, Thaimaa ja Intia, Keski-Aasia, Lähi-itä ja Ranska. Lähetysnäyttelyidea tuli siitä, kun Hyvinkäällä on paljon entisiä lähetystyöntekijöitä, lähetyskonkareita. Tämä on joukon ensimmäinen vapaaehtoisvoimin kokoama lähetysnäyttely. Balkanilla lähetystyössä ollut Tuula Korpiaho esittelee tyypillistä kroatialaista käsityöesineistöä. Käsityöt ovat Kroatiassa arvostettuja. Tehdään puuesineitä ja virkataan pitsiä sekä koristellaan kurpitsapulloja. Vesi säilyy tällaisessa pullossa raikkaana. Teologian maisteri Seija Uimonen asuu Kroatiassa. Hän on Kroatian luterilaisen kirkon toisena seniorina. Japanilaisetkin erottelevat jätteensä Nykyään Hyvinkäällä sairaalapappina oleva pastori Kosti Kallio esittelee Japanissa tehtävää työtä. Hän oli siellä perheineen lähetystyössä vuosina 1982-2001 Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähettämänä. Viimeksi hän oli kymmenkunta vuotta Kiotossa. Palavia roskia varten Japanissa on tällaisia paperipusseja, joihin kirjoitetaan päälle roskien jättäjän nimi. Jos pussiin erehtyy laittamaan muuta kuin palavaa tavaraa, syyllinen löytyy heti, hän näyttää Japanista tuotua roskapussia. Ensimmäisenä ulkomaalaisena Japanin parlamenttiin päässyt Marutei Tsurunen eli suomalainen Martti Turunen on saanut japanilaiset ajattelemaan ympäristö- ja jäteasioita, jotka ovat olleet väkirikkaassa ja länsimaalaisittain kuluttavassa maassa retuperällä. Lootuksenkukan tuoksua Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien toimittaja Inga-Lill Rajala esittelee epyptiläistä Lootuksenkukka-uutetta, jota käytetään kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena parfyymien valmistuksessa. Lootus on Egyptin kansalliskukka, ja uute maan vientituote. Toisessa pullossa on santelipuusta saatua tahmeaa nestettä, jota käytetään hoitona päänsärkyyn. Lauri Grönlund ja Sini Piri pysähtyvät Inga-Lill Rajalan kanssa Lähi-idästä tuotujen pukujen ja kankaiden ääreen. Kiva, kun täällä on erilaisia kankaita ja pukuja. Niistä näkee heti, mistä maista on kysymys. On käsin tehtyjä ja koristeltuja vaatteita. Tosi taidokkaita, Sini Piri ihastelee. Heidän tyttärensä Magdaleena Grönlund, 7, on myös mukana Jaetaan ilo -tapahtumassa. Hän laulaa seurakunnan lapsikuorossa. Kirkonmäellä järjestetty Jaetaan ilo -tapahtuma oli lasten ja aikuisten päivä, jonka aikana kertyi yhteisvastuukeräyksen hyväksi rahaa Petteri Lönnqvist, 11, kasasi koreista tornia ja tulos oli yhdeksän koria ennen putoamista. 1400 euroa. Se tuli kahvila- ja ruokailumaksuista sekä erilaisten pienten tuotteiden myynnistä. Lähetysnäyttelyssä kävi yhteensä noin viisisataa henkeä. Maanantaina 28. huhtikuuta sen esineistöä ihmettelivät koululaiset. Näyttely oli auki myös vappuna ja sitä seuraavana sunnuntaina, jolloin oli lähetyksen kevätjuhlapäivä. Näyttelyssä esillä olleen pythonin nahkan pituuden (4,07 metriä) arvasi sentilleen Hyvinkään seurakunnan entinen kirkkoherra Hannu Pelkonen. Lähelle tulleita arvauksia oli kymmeniä. Teksti ja kuvat Seppo Ylönen 9

ISÄNMAATA ETSIMÄSSÄ Kirkolliset kesäjuhlat kutsuvat kymmeniätuhansia Antti Tuuri: EERIKINPOJAT & ULLAN KIRJA Äitini suku -sarjan osat 1 ja 2 316 & 288 s., Otava 2001 ja 2002 Antti Tuuri on nimekkäimpiä kansallisia kirjailijoitamme. Proosateoksia hän on julkaissut vajaa 40 kpl, lisäksi lukuisia näytelmiä, elokuva- ja TV-käsikirjoituksia. Tunnetuimpia ovat hänen Pohjanmaa-sarjansa, sotaromaaninsa ja siirtolaiseepoksensa. Muutamien niiden pohjalta on tehty suosittuja elokuvia; onhan kirjojen vuoropuhelu usein kuin suoraan draaman käsikirjoitusta. Kirkollisia ja hengellisiä aiheita Antti Tuuri käsittelee tai sivuaa aika usein. Tuntuu siltä, että hänellä on eräänlainen viha-rakkaus -suhde uskontoon ja erityisesti luterilaiseen kansankirkkoon. Varsin hanakasti hän tarttuu kirkolliseen pönäkkyyteen tai opilliseen jäykkyyteen ja asettuu myötämielellä vastavirtaan pyristelevien puolelle. Tällainen perusasetelma on juuri nähtävissä parhaillaan tuotannon alla olevassa sarjassa Äitini suku. Kahdessa ensimmäisessä osassa seurataan todellisuuspohjaista ja todella värikästä radikaalipietistisen uskonlahkon matkaa 1700-luvun alussa pitkin Euroopan rantoja ja jokia. Matkalaiset oli karkotettu Suomesta harhaoppisina maanpakoon, mutta pysyvää asuinpaikkaa ei löydy. Tuota dramaattista episodia Suomen kirkkohistoriassa on aika tavalla tutkittu ja siitä on kirjoitettu proosaa aikaisemminkin. Itse olen lukenut pariin kertaan Anna-Maija Raittilan kirjan Isät kulkivat pilven alla (Kirjapaja 1975, 306 s.). Antti Tuuria aihe koskettaa erityisesti kaiketi syystä, joka käy ilmi sarjan nimestä. Kirjailijan äidin pohjalaisesta suvusta kulkee suora yhteys joukkoon, joka heittäytyi mukaan yritykseen löytää uusi isänmaa kälviäläisten papinpoikien, Jaakko ja Erik Eerikinpojan johdolla. Kirjailija asettaa näkökulmaksi ja kertojaksi tapahtumiin piikatyttö Ullan, joka lahjakkaana, oivaltavana ja säätyynsä nähden poikkeuksellisesti luku- ja kirjoitustaitoisena seuraa pyhiinvaelluksen vasta- ja myötämäkiä. Ihailen kirjailijan kykyä samaistua kuvattavaansa kauniisti ja hienovaraisesti. Tuuri pystyy tunnetusti heittäytymään mukaan härmän häjyjen tai juurettomien siirtolaisten härskiyksiin ja ruokottomuuksiin, mutta tässä hän suhtautuu kunnioittavasti Ullan ja hänen äitinsä hiljaiseen hurskauteen. Toki ironian piikki uppoaa, kuten aluksi totesin, siellä missä kirjailija hyväksi näkee. Papisto, niin koto-suomessa kuin Skandinaavien, Saksan tai Hollannin rannoilla on pääosin niin itseään ja oppiaan täynnä, ettei epäilyttäville muukalaisille heru ymmärtämystä eikä edes hädänalaisten kaipaamaa kristillistä laupeutta. Toki poikkeuksia löytyy. Sitä puolta, että kultamaata hakevat ryhmät kuitenkin lopulta yleensä hajoavat sisäisiin ristiriitoihin ja unelmat kuolevat, ei Tuuri alleviivaa. Hän on lukenut kyllä Pohjanmaan silloisten heränneitten uskonnollisista erityiskäsityksistä ja tavoista, mm. jalkojen pesusta ja kuvaa niitä oivallisesti. Myös radikaalipietismille tyypillinen sisäisen sanan ja näkyjen ensisijaisuus näkyy. Uskallus tai halu nähdä Eerikinpoikien ja muiden lauman johtajien hurskaiden motiivien taakse kuitenkin puuttuu; sama peruspahuushan asuu jokaisen sisimmässä, ja siksi tosipyhien seurakunnan ja yhteisön luominen tänne maan päälle aina epäonnistuu. Kristitty on uskonpuhdistaja-isien oivalluksen mukaisesti loppuun asti samaan aikaan jumalaton ja vanhurskas. Antti Tuuri on tyylitaituri: niukka, verbejä viljelevä kertoja. Tämä kirjasarja kannattaa antinsa takia kirjaston hyllyltä hakea tai panna tilaukseen. Kirjakaupasta tai Suuresta suomalaisesta kirjakerhostakin teokset saa. En ihmettelisi, jos jossakin vaiheessa näistä romaaneista/tästä kirkkohistoriamme episodista tehtäisiin elokuva. Reijo Huuskonen Luterilaisen kirkon herätysliikkeiden kesäjuhlat painottuvat tänä vuonna alkukesään. Nuoret valtaavat juhlapaikat kesän loppupuolella. Erikoisuuksia kesätapahtumien joukossa ovat mm. pyhiinvaellukset sekä Birgitan juhlavuoden tapahtumat ja näyttelyt. Alkukesän megatapahtuma on valtakunnalliset Kirkkopäivät Helsingissä 23. - 25.5. Tuhansien odotetaan osallistuvan mm. kaduilla, toreilla, teltoissa ja puistoissa pidettäviin keskustelutilaisuuksiin, jumalanpalveluksiin, perhetapahtumiin, retkiin ja konsertteihin. Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille Joensuuhun odotetaan yli 10 000 kävijää helluntaiviikonloppuna 6. - 8.6. Teemana on Rajaton ilo. Samana viikonvaihteena Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa vietetään Koko perheen kesäpäiviä. Teemana on Totuuden Henki, johda sinä meitä. Pyhän Henrikin ekumeeninen pyhiinvaellus alkaa 9.6. Turun tuomiokirkosta ja päättyy 15.6. katoliseen messuun Köyliönjärvellä. Tiekirkot avataan 10.6. Verkostoon liittyneillä kirkoilla on 20.8. saakka pidennetty aukioloaika hiljentymistä varten. Sanan Suvipäiviä vietetään 13. - 15.6. Samalla juhlitaan Kansan Raamattuseuran 50 vuoden toimintaa Lohjan Vivamossa. Lapsille ja nuorille on omaa ohjelmaa. Noin 4000-5000 henkeä odotetaan osallistuvan esikoislestadiolaisten Lahden juhannuseuroihin 20. - 23.6., joita on vietetty vuodesta 1923. Viikonloppuna 27. - 29.6. on kolmet kirkolliset kesäjuhlat. Evankelinen liike viettää evankeliumijuhlaa Harjavallassa teemalla Taivaaseen kaste kantaa. Lähetysjärjestö Sanansaattajat järjestää Turussa Radiolähetystyön kesäpäivät. Teemana on Näky elää! ja samalla juhlitaan järjestön 30-vuotista taivalta. Lestadiolaisuuden haaran Uusheräyksen kesäseurat pidetään Nivalassa. Kesän perinteisesti suurimmat hengelliset juhlat, vanhoillislestadiolaisten Suviseurat, kerännevät Muhokselle noin 70 000 osanottajaa. Mansikka-alttari Körtit eli heränneet sekä ns. viides herätysliike viettävät kumpikin juhliaan 4. - 6.7. Körttien Herättäjuhlille Suonenjoella odotetaan 30 000 vierasta. Juhlilla esitetään mm. Paavo Ruotsalaisesta kertova näytelmä ja rakennetaan mansikoilla koristettu alttari. Kansanlähetyspäivillä Turussa kokoonnutaan Elämän lähteelle eli paikalle, jossa piispa Henrik kastoi ensimmäiset suomalaiset. Juhlien keskuspaikkana on Kupittaan urheiluhalli ja osanottajia viitisentuhatta. Länsi-Suomen 97. herännäisjuhlat kokoavat 11. - 13.7. Eurajoelle maamme vanhimman herätysliikkeen eli rukoilevaisten väkeä arviolta 1500. Messu pidetään vanhan käsikirjan mukaan. Vanhoillislestadiolaisten runsaasti kansaa kokoavia maakunnallisia seuroja pidetään 11. - 13.7. Reisjärvellä, 18. - 20.7. Jämsässä ja 25. - 27.7. Ranualla. Lestadiolaisuuden haaran Rauhan Sanan Suvijuhlat ovat 18. - 20.7. Kempeleellä. Keskiajan Turku -tapahtuma 25. - 29.7. järjestää ohjelmaa mm. Turun tuomio ja Vanhalla Suurtorilla. Turun linnassa on Ristin ja Olavin kansaa -näyttely, jossa esitellään Birgitta-alttareita ja patsaita. Nuorille on tarjolla Joensuun Gospelfestivaalit 22. - 27.7. Ryttylässä on puolestaan 31.7. - 3.8. Kansanlähetyksen järjestämä Nuorten Kesä 03 -tapahtuma. Sen edellä Ryttylässä vietetään Taiteiden kesää. Elokuun 2. - 6. päivinä on jo perinteeksi muodostunut Loviisan Rauhanfoorumi. Suureksi juhlaksi muodostunee Tyrvään Pyhän Olavin tulipalossa tuhoutuneen ja nyt uudelleen entisöidyn keskiaikaisen kirkon käyttöönottojuhla 3.8. Hengen uudistus mme ry viettää 8. - 10.8. kesäpäiviään Lahdessa. Uudistusliike on vaikuttanut 20 vuotta. Nuoria kutsuu perinteikäs Ristirock 23.8. Tampereelle. Suomen Raamattuopiston Hengellisiä syventymispäiviä vietetään 29. - 31.8. Johanneksen Helsingissä. (KT) Tiedoksi: Tapahtumien yhteystiedot löytyvät Internetistä kirkon tapahtumakalenterista: http://www.evl.fi/ kkh/kt/tapahtuma/tapaht/html, missä on myös erillinen linkki Birgitan juhlavuoden tapahtumakalenteriin. 10

Hyvinkään kirkon päiväjumalanpalveluksessa istuu usein viiden hengen perhe, Tynit, jotka ovat saapuneet kirkkoon muutaman kilometrin päästä, Tynintieltä. Lapset siirtyvät pyhäkouluun saarnan ajaksi, ja vanhemmat voivat keskittyä sanan kuuloon. Pekka Tyni on paljasjalkainen hyvinkääläinen. Kyläkunnan tienviittakin kertoo perheen juurista. Olen asunut koko ikäni täällä ja vaimoni Outi on myös juuriltaan hyvinkääläinen, vaikka on asunutkin monella paikkakunnalla, viimeksi Helsingissä. Outin tultua takaisin Hyvinkäälle opiskelemaan, tutustuimme naapureina. Puolentoista vuoden seurustelun jälkeen menimme naimisiin v. 1990. Meille on siunaantunut kolme lasta, Pauliina 11 v, Topias 8 v ja Matleena 4 v. Lisäksi kotona häärii kaksi kissaa Heiluhäntä ja Ilmari. Uloskin päin näkyy, että perheyhteys merkitsee Tyneille paljon. Perheellemme on tärkeää yhdessä olo ja tekeminen. Pelaamme mielellämme esim. lautapelejä koko porukka. Vanhempana oleminen ei ole aina helppoa ja usein miettii millaisen mallin sitä lapsilleen antaa. Olen aika jämpti ja kuitenkin lempeä isä, joka haluaa puuhata kaikenlaista tenaviensa kanssa. Pekka toivoo, että lapset oppisivat ottamaan muut huomioon, pyytämään anteeksi ja sanomaan kiitos. Paljon hänen mukaansa perheessä on pohdittu asioita myös Raamatun näkökulmasta. Paitsi perheessä ja seurakunnassa Pekka on toiminut lasten ja nuorten parissa myös liikunta-harrastuksissa. Kaikki Tynin lapset on kastettu Hyvinkään. Pekka Tyni iloitsee kasteen armoliitosta. Kirkko ei tarvitse poppakonsteja Pekka Tynille perhe ja seurakunta tärkeitä Nuorten kanssa olen aina tykännyt olla tekemisissä. Kai minussa asuu sellainen pikkupoika: jos näkee pallon, sitä on potkaistava. Olen vetänyt nuorten raamista, valmentanut jalkapalloilijoita, ollut mukana seurakunnan toimintapajassa ja nyt valmennan nuoria yleisurheilijoita. Myös työelämässä kohtaan nuoria, olen toiminut opettajana yli 13 vuotta ja pidän kovasti työstäni. Minusta jokainen kohtaamani nuori on arvokas ja heillä on paljon annettavaa meille aikuisille. Pelastusta ei voi ansaita Mutta miten Pekka Tynille avautui kirkkopolku? Miten Jumalan armo kirkastui? Ja onko matkan varrella tullut epäilyksen, kyllääntymisen vaiheita? Pekka kertoo, että Missio Helsingissä 87 tuli tilanne, jossa hän ymmärsi Jumalan armon kuuluvan hänellekin. Ei tarvinnut enää yrittää olla muuta kuin on. Jumala hyväksyy minut tällaisena. Saa mokata rauhassa ja yrittää taas uudelleen. Jumala toivoo meiltä rehellisyyttä. Onneksi pelastusta ei voi ansaita, vaan se on Jumalan lahja. Jos yrittää itse hyvällä elämällään pärjätä Jumalan edessä, se on sama kuin pitäisi hypätä 10 km korkeutta. Ei siis kannata edes yrittää. On turvallista tietää, että Jeesus on Golgatalla tehnyt kaiken valmiiksi minunkin puolestani. Sairaus koettelee Jokaisen ihmisen elämään kuuluu kuitenkin myös karikoita, vaikeuksia. Pekka kertoo: Vuonna -97 keväällä sain sairaalabakteerin polvileikkauksesta. Jouduin mm. opettelemaan kävelyn aivan alusta asti ja polveeni jäi pysyvä vamma. Samana syksynä sairastuin syöpään. Silloin viimeistään ymmärsin että elämä täällä maan päällä voi päättyä milloin tahansa ja kuinka katoavainen minä olen. Monet ennen tärkeät asiat menettivät merkityksensä. Kun ihminen laitetaan tarpeeksi pienelle paikalle, vasta silloin hän voi rehellisesti rukoilla:...tapahtukoon Sinun tahtosi..., koska muuta toivoa ei enää ole. Vain Jumalan lupaukset antavat lohtua. Toivottavasti osaan olla kiitollinen jokaisesta päivästä: elämä ja terveys eivät ole itsestään selvyys. Uskon, että kaikella on tarkoitus, vaikkemme ihmisinä aina läheskään kaikkea ymmärräkään. Tärkeintä on luottaa, että Jumala tietää miksi mitäkin tapahtuu. Bonhoefferin tekemä virsi 600 Hyvyyden voimaan ihmeelliseen suojaan... on muodostunut lempivirreksemme vaimoni kanssa. Kysyn lopuksi Pekalta, olisiko jotakin, mitä hän haluaisi muuttaa tai painottaa erityisesti Hyvinkään seurakuntaelämässä. Hyvinkään seurakunnan jutuista käyn mielelläni jumiksissa ja vanhan kirkon raamattuilloissa. Perheille suunnattuja juttuja voisi olla lisää. Kirkon ei mielestäni tarvitse tehdä mitään poppakonsteja toimintaansa, sen pitää keskittyä olennaiseen: evankeliumin julistamiseen ja ihmisistä välittämiseen. Kirkko menee metsään, jos se ei pidä Raamattua kaikissa asioissa ehdottomana auktoriteettina. Armosta puhutaan paljon, mutta on myös kerrottava, mihin armoa tarvitaan: me olemme syntisiä ja kaipaamme anteeksiantamusta. Teksti Reijo Huuskonen Kuvat Jorma Ersta 11

Vieraillessamme pääsiäisenä Nürnbergissä Saksassa seurakuntamme nimikkolähettien luona sain kutsun tulla tyttäremme Ulla Mäkisen mukana hennailtaan. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, millaiseen juhlaan olisin menossa. Nyt jälkeenpäin hennailta oli mielestäni turkkilaiset polttarit, joissa kuitenkin noudatettiin vanhoja perinteitä. Henna on hennapensaan jauhetuista lehdistä valmistettua väriainetta, hennaa, jota käytetään mm. hiusten värjäämiseen. Hennailta osa turkkilaista hääperinnettä Hennailtaan kutsutaan morsiamen ystävättäret ja sukujen naiset. Sulhanenkin saattaa pistäytyä tilaisuudessa, mutta hän ei ole siellä koko aikaa. Juhlaan kuuluvat surulliset laulut, joissa kerrotaan kodista eroamisesta, mutta samalla iloitaan uuden elämänvaiheen alkamisesta. Hennan käyttäminen juhlamenoissa symbolisoi yhden elämänvaiheen päättymistä ja samalla valmistautumista onnelliseen avioliittoon. Morsian istuu piirin keskellä ja ystävät haluavat hennata hänen kätensä, mutta morsian yrittää estellä. Tilanne laukeaa, kun anoppi lahjoittaa kultakorun morsiamelle. Tietysti juhlassa syödään paljon hyvää turkkilaista ruokaa ja juodaan välillä teetä. Kulttuurien tuntemusta tarvitaan Yritimme kysellä tutuilta, kuinka meidän olisi toimittava juhlassa, mutta emme saaneet mielestämme riittäviä ohjeita. Menimme kuitenkin juhlaan mukanamme pieni lahja ja kortti. Tultuamme juhlapaikalle, katolisen kirkon päiväkotiin, kuului jo kauas surumielinen laulu, jota laulaja säesti sähkösoittimella. Siihen oli mielestäni tallennettu kaikki mahdolliset soitinäänet rummuista huiluihin. Katseeni kiinnittyi seinällä olevaan ohuella kankaalla peitettyyn kohtaan. Tarkempi tarkastelu paljasti, että kankaan alla oli risti. Koska juhlan vieraat olivat suurimmaksi osaksi uskonnoltaan muslimeja, oli kristinuskon tunnus peitetty, mutta Raamatun kertomusten kuvat olivat saaneet jäädä näkyviin. Monien halausten ja suudelmien jälkeen meidät sijoitettiin vanhojen sukulaisnaisten pöytään. Sulhasen äiti kertoi pöytäkumppaniemme olevan Pariisissa asuvia sukulaisia, mutta paikalla oli myös Hollannista ja Tanskasta tulleita, mutta ei ketään Turkista. Valitettavasti jouduimme hoitamaan keskustelun pelkästään elekielellä, koska kumppanimme eivät osanneet saksaa. seurakuntamme nimikkolähettien Ulla ja Ilkka Mäkisen työalueelta Nürnbergissä asuu muslimeja saman verran kuin Hyvinkäällä on asukkaita. Pääsiäisloma on muslimeille sukujuhlien aikaa. Kuvassa vietetään morsiamen hennailtaa häiden aattona. Juhlaan oli kutsuttu ystävättäret ja suvun naiset. Myös suomalaiset ystävät kutsuttiin mukaan. Hennailta on turkkilaismorsiamen polttarit Hyvä ruoka on tärkeä osa juhlaa Jossain vaiheessa tuntui, että tärkeintä hennaillassa on ruokailu. Koska juhlassa oli toista sataa naista ja melkoinen ahtaus, oli tarjoilijoilla täysi työ saada kannetuksi meille kaikille ne monet eri ruokalajit, joita oli valmistettu. En jaksanut laskea, kuinka monta eri lajia oli tarjolla. Kuten suvun kesken on mahdollista, söimme välillä samoilta lautasilta useiden kanssa sekä jaoimme hyviä leivoksia pöytäkumppaniemme kesken omilla lusikoillamme. Illan kohokohta Ruokailun jälkeen sulhasen äiti tuli noutamaan minut morsiamen luo katsomaan itse hennaamista. Morsiamen pää oli peitetty punaisella liinalla, ja hän istui piirin keskellä. Naiset kulkivat hänen ympärillään kantaen tarjotinta, jossa oli kostutettua hennaa ja kynttilöitä. Lopulta morsiamen käsiin saatiin levitetyksi hennatahnaa ja käsiin pantiin punaiset kangassuojat. Tässä vaiheessa koko illan tarjoiluista vastannut morsiamen äiti istahti tuolille ja alkoi itkeä sydäntä särkevästi. Ilmeisesti myös morsian itki huntunsa suojassa. Tämän jälkeen oli vuorossa vieraiden käsien hennaaminen. Minunkin käsiini levitettiin tummanvihreää tahnaa, jonka piti olla käsissä noin kymmenen minuuttia. Merkillistä, pesemisen jälkeen kämmeniini jäivät oranssin värinen kuviot, jotka pysyivät käsissä toista viikkoa. Monet vertailivat käsiin muodostuneita kuvioita ja arvioivat niiden kauneutta. Samalla meille annettiin nyytti hennaa kotiin vietäväksi. Tämän kaiken jälkeen tuli sulhanen paikalle ja tanssi morsiamensa kanssa yhden tanssin, mut- ta poistui jälleen odottavien kavereidensa luo. Nyt oli naisten aika aloittaa omat tanssinsa monimutkaisine askeleineen. Ystävättäret jäivät luultavasti koko yöksi rohkaisemaan nuorta morsianta, olihan seuraavana päivänä tulossa varsinaiset häät, jonne arveltiin saapuvan noin 500 vierasta. Me, sukuun kuulumattomat, lähdimme kotiin valmistautumaan omaan juhlaamme pääsiäiseen. Teksti ja kuva Irja Pelkonen Marina jäljittää tietoa Rautatieläisten hautausmaasta Kirkkohistoriasta Pro gradua valmisteleva teologian opiskelija Marina Bergström selvittää Rautatieläisten hautausmaan historiaa, hautakivien ja haudattujen taustoja sekä hautausmaan kulttuurihistoriallista arvoa. Rautatieläisten hautausmaa on perustettu Helsinki-Hämeenlinna -radan rakentajia varten vuonna 1858. Se on ollut valtion omistuksessa kunnes siirtyi seurakunnalle vuonna 2001. Hautausmaan hoitoa ja säilyttämistä varten siitä kaivataan tietoa. Kaikki kuvat ja tieto hautausmaasta yleensä, hautakivistä ja vainajista on tervetullutta. Marinan tavoittaa numerosta 040 594 3298 tai hautausmaalta pääsääntöisesti kesäkuussa. Lisätietoja hankkeesta voi tiedustella ylipuutarhuri Markku Hussolta. Avustuksia kirkollisiin tarkoituksiin Hyvinkään seurakunta jakaa vuosittain avustuksia järjestöille hengellisen toiminnan edistämiseen. Tänä vuonna kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset tulee jättää 16.6.2003 mennessä kirkkoherranvirastoon, os. Hämeenkatu 16, 05800 Hyvinkää. Hakemusten liitteinä tulee olla toimintasuunnitelmat ja tilinpäätöstiedot. Mahd. tied. hallintosihteeri Ritva Marjamäki-Husu, puh. 4561 211. Työttömien torstait kesätauolla Työttömien torstait ovat päättyneet tältä kevätkaudelta. Kesän ohjelmaan kuuluvat retkipäivät ovat 12. kesäkuuta ja 6. - 7. elokuuta. 12

Uusia kasvoja Maritta Maltio-Laine aloitti taloustoimiston toimistosihteerin tehtävät 2. toukokuuta. Hän toimii talousjohtajan, kiinteistöpäällikön, ylipuutarhurin ja seurakuntaemännän sihteerinä hallinnollisissa tehtävissä. Viran hoitoon sisältyy myös muun muassa taloudellisen jaoston esityslistojen ja pöytäkirjojen laadintaa. Edellämainittujen tehtävien lisäksi Maritta lomittaa neuvonnan puhelinvaihteessa ja postituksessa. irpaleita KIILTOKUVAKRISTUS Totta se on: kaikista maailmaan tulleista suurista hengistä, näkijöistä, profeetoista, opettajista, meille on annettu suurin kaikista, Kristus. Mutta mitä olemmekaan hänelle tehneet: liimanneet hänet kiiltokuvana muistoalbumiimme, siloittaneet hänen pintansa, koristaneet mieliväreillämme, tehneet hänestä niin imelän näköisen ja makuisen, että aikuista, joka ei ole tullut ryminällä uskoon, nolottaa lausua hänen nimensäkin. Hänestä, taistelujen miehestä, uskon sankarista, kärsimysten tutusta, huonojen ihmisten ystävästä, vainotusta, vihatusta ja tuomitusta, kuolemanrangaistuksen kärsineestä, olemme tehneet kiiltävän kuvan lasten pyhäkoulukirjoihin ja alttaritaulujen koristuksen. Kesän aikana seurakunnassa työskentelevät teologiharjoittelijat Anu Toivonen (vas.), Saija Salminen ja Pauliina Kuokka sekä kanttoriksi opiskeleva Matti Vaakanainen. Työhön sisältyy teologeilla muun muassa rippikoululeirien opetustehtäviä. Hän toi taivasten valtakunnan tähän maailmaan, yhdisti tuonpuoleisen tämänpuoleiseen, eli siinä ja kutsui meitä mukaansa uskomaan niin, että vuoretkin siirtyvät, parantamaan sairaita, herättämään kuolleita, tekemään yhtä suuria tekoja kuin hänkin ja vielä suurempiakin, armahtamaan itseämme ja lähimmäisiämme, elämään kaikista kahleista vapaana elämän rikkauksien äärellä. Mutta mitä olemmekaan tehneet hänen sanalleen, väkevämmälle kuin viinietikka, jota lapsena salaa maistoimme ruokakomeron pullosta, raikkaammalle kuin metsälähteen vesi helteen ja hyttysten piinaaman metsurin huulilla, tyynnyttävämmälle kuin Kauniit ja rohkeat raskaan ja turhauttavan työpäivän jälkeen, viisaammalle kuin paraskaan opaskirja sisäisen sankaruuden saavuttamiseksi, voimallisemmalle kuin ydinpommit suurvaltojen varastoissa. Hänen sanastaan olemme tehneet makeaa pullamössöä, helppoa syödä, mukavaa mutustella, kuin kermalla kuorrutettua täytekakkua pyhäpäivän herkkuna, kiireettömässä rauhassa aamukahvilla. Hänen sanastaan olemme tehneet kultakehyksisen huoneentaulun, kauniin katsella, kyyneleet silmiin saavan, ullakolle lapsuuden aarrearkkuun kätketyn muistoesineen, tallessa pidettävän, elämän arjelta suojeltavan. Omaishoitajien retkipäivä Sääksiin ti 26.8. Lähtö kirkonmäeltä (Hämeenkatu 16) klo 9.00 ja paluu samaan paikkaan klo 17.00. Hinta 10 euroa. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä diakoniatoimistoon, puh. 456 1250 (ma, ke, pe klo 10-13). Tiedustelut diakoniatyöntekijä Kaisa Laakso, puh. 040 755 9364. Tervetuloa! Maahanmuuttajaperheiden retkipäivä Sääksiin la 30.8. Lauantaipäivän ohjelma alkaa klo 12.00 ja siihen sisältyy mm. saunomista, uintia ja ruokailu koko perheelle. Retkipäivä päättyy klo 17.00. Tarkemmat tiedustelut diakoniatyöntekijä Päivi Lammela, puh. 040 559 6318. Joka sunnuntai kirkoissa puhutaan Kristuksesta, usein arkisinkin. Mutta enimmät ihmiset eivät kuule kutsua, vaan kiiruhtavat kirkkojen ohi, etsimään elämän rikkauksia maailman tavarataloista, hyvistä ja huonoista. Joka sunnuntai ihmisiä kutsutaan syömään elämän leipää ja juomaan elämän virran vettä, mutta enimmät ihmiset eivät kuule kutsua vaan rientävät maailman pitserioihin, hyviin ja huonoihin, ravitsemaan itsensä. Ei se ole Kristuksen syy eikä tavarataloihin ja ravintoloihin rientävien ihmistenkään, ei saarnavuorossa olevan papinkaan. Sillä eihän kiiltokuva voi kävellä ihmisten luo, ei paperiin liimattu Kristus voi herätä henkiin. 13

Kun lintupariskunta rakentaa pesää, mitä tarvikkeita ne tarvitsevat? Ympäröi oikeat tarvikkeet ja piirrä puunoksalle valmis pesä. Väritä kuvat! Piirrokset ja tehtävät Eija Viitanen Mummon kammarin kesä Mummon kammari, Helenenkatu 34 D, on auki tiistaina 3.6., 10.6. ja 17.6.2003. Syyskauden toiminta alkaa maanantaina 1.9.2003 jolloin Mummon kammari auki tavalliseen tapaan ma - ke klo 11.00-14.00 ja Perhepäivä to klo 9.00-12.00. Diakoniatoimisto päivystää kesä-, heinä- ja elokuussa (2.6. - 31.8.) ma, ke ja pe klo 10-13. Päihdetyöntekijän vastaanotto kesällä tiistaisin diakoniatoimistossa (Hämeenkatu 16): 27.5. klo 13.30-15.30, 3.6. klo 13-15 ja 1.7. alkaen klo 13-15. Vastaanottoa ei ole 10.6., 17.6. ja 24.6. Hyvinkään seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyön LEIREJÄ JA RETKIÄ VUONNA 2003 Valtakunnallinen Salasana-telttaleiri 10-14-vuotiaille ja perheille Partaharjussa 23. - 28.7. Hinnat 90 e lapset ja 100 e aikuiset Tiedustelut ja ilmoittautumiset nuorisotyönohjaaja Kirsi Kupiainen, puh. 040 566 3990 Leiri Sääksissä 10-12-vuotiaille 23. - 25.6. Hinta 30 e. Leiri Sääksissä 7-9-vuotiaille 26. - 28.6. Hinta 30 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 28.5. A-P Laaksolle, puh. 0400 616 238 Kesäkerhot 2. - 6.6., 9. - 13.6., 16.-19.6. 7-12-vuotiaille Paavolan seurakuntakodilla Aittatie 1 ja Vanhassa pappilassa Pappilankatu 14 Hinta 4 e päivä. Ilmoittautumiset to klo 15-17 puh. (019) 456 1240 Lapin vaellus Muotkatuntureille 1. - 9.8. Hinta 150 e. Lähde vaeltamaan Lappiin Muotkatuntureille. Hyvinkään seurakunnan nuorisotyö järjestää vaelluksen kaikille. Aikaisempaa vaelluskokemusta ei tarvitse olla. Kaikkeen asiaan liittyvään annetaan opetusta. Kysy lisää Markku Petliniltä, puh. 040 547 9624. HYVINKÄÄN SEURAKUNNAN LÄHETYSKANNATUS VUONNA 2002 Suomen Lähetysseura 184.929 e Sanansaattajat r.y. 61.150 e Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 54.328 e Suomen Ev.lut. Kansanlähetys 31.372 e Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjä 15.790 e Suomen Pipliaseura 11.481 e Kaikki yhteensä (seurakunnan jäsentä kohti 10,15 e) 359.050 e Seurakunnan lähetysvastaavana osoitan lämpimät kiitokseni kaikille teille, jotka olette osaltanne vaikuttaneet tämän runsaan lähetyskannatuksemme syntyyn! Antti Pohjanraito 14

TOUKOKUU Lauantai 24.5. klo 16.00 Seurat Kytäjän (Rauhanyhdistys) klo 18.00 Iltakirkko Kytäjän (Rauhanyhdistys) Sunnuntai 25.5. / 5. sunnuntai pääsiäisestä / Rukoussunnuntai Sydämen puhetta Jumalan kanssa klo 10.00 Messu Hyvinkään, Hyvinkään Kirkon Kamarikuoro klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 10.00 Jumalanpalvelus Kytäjän klo 18.00 Siioninvirsiseurat Vanhassa Tiistai 27.5. klo 18.30 Kirkkovaltuuston kokous seurakuntakeskuksessa klo 19.00 Konsertti Hyvinkään, Kamarikuoro Kotka- Canto Keskiviikko 28.5. klo 19.00 Musiikki-ilta Vanhassa Helatorstai 29.5. / Mielenterveyskirkkopyhä klo 10.00 Messu Hyvinkään klo 11.30 Kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa klo 12.00 Messu ja SLEYn kevätjuhla Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Pasi Hujanen, Pertti Niiranen, Heikki Hinssa, Hyvinkään Evankelinen kuoro, joht. Antti Pyylampi. Kahvitarjoilu klo 15.00 Hengellisiä lauluja Vanhassa, säestys Elina Kiuru, puhe Pertti Niiranen, järj. Hyvinkään Karjalaiset. KESÄKUU Sunnuntai 1.6. / 6. sunnuntai pääsiäisestä Pyhän Hengen odotus klo 10.00 Messu Hyvinkään klo 10.00 Sanajumalanpalvelus Paavolan seurakuntakodissa klo 18.00 Iltakirkko Vanhassa Tiistai 3.6. klo 18.00 Kiitos muistoista Puolimatkan kappelissa Keskiviikko 4.6. klo 18-21 Yleisöiltojen aloitus Sääksin leirikeskuksessa, bussikuljetuksen ajoreitti ks. s. 5 Sunnuntai 8.6. / Helluntaipäivä Pyhän Hengen vuodattaminen klo 10.00 Messu Hyvinkään klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 15.00 Lauluseurat Vaiveron Myllytilalla, Elina Kiuru, Inkeri Keinänen klo 18.00 Messu Kytäjän Tiistai 10.6. klo 18.00 Kesäseurat Helluntain hengessä Harjutalossa, rovasti Eero Palola, Pertti Niiranen, Pirkko Ojala ja kuoron lauluryhmä. Kahvitarjoilu Keskiviikko 11.6. klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä Sunnuntai 15.6. / Pyhän kolminaisuuden päivä Salattu Jumala klo 10.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Sääksi I) klo 12.00 Sanajumalanpalvelus Vaiveron Myllytilalla klo 14.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Kalanti) klo 18.00 Kesäillan vesper Vanhassa, Hyvinkään Kirkon Kamarikuoro Tiistai 17.6. klo 18.00 Kiitos muistoista Puolimatkan kappelissa klo 18.30 Kesäseurat Koski- Sipilällä (Koskenmaantie 279) Keskiviikko 18.6. klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä Perjantai 20.6. / Juhannusaatto klo 18.00 Juhannusjuhla Sääksin leirikeskuksessa klo 18.00 Saaren vanki - kirkkoteatterinäytelmä Rautatiemuseon pihapiirissä, ohj. Jouni Laine, ks. s. 14 Lauantai 21.6. / Juhannuspäivä Johannes Kastajan päivä klo 10.00 Sanajumalanpalvelus Hyvinkään klo 21.00 Soiva kesäyö Hyvinkään, Matti Heroja Sunnuntai 22.6. / 2. sunnuntai helluntaista Katoavat ja katoamattomat aarteet klo 10.00 Messu Hyvinkään klo 10.00 Sanajumalanpalvelus Paavolan seurakuntakodissa klo 16.00 Saaren vanki - kirkkoteatterinäytelmä Rautatiemuseon pihapiirissä klo 18.00 Iltakirkko Vanhassa Keskiviikko 25.6. Kesäaika 2003 klo 18.00 Saaren vanki - kirkkoteatterinäytelmä Rautatiemuseon pihapiirissä klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä Lauantai 28.6. klo 18.00 Saaren vanki - kirkkoteatterinäytelmä Rautatiemuseon pihapiirissä Sunnuntai 29.6. / 3. sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan klo 10.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (vaellusrippikoulu) klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 14.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (päivärippikoulu) klo 16.00 Saaren vanki - kirkkoteatterinäytelmä Rautatiemuseon pihapiirissä klo 18.00 Iltakirkko Vanhassa klo 18.30 Kesäseurat Kerttulalla (Ridasjärventie 498) Maanantai 30.6. klo 18.00 Lähetysjuhla Harjutalossa, Kenian piispa Walter Obare, Reijo Arkkila, Kosti Kallio, säestykset Anna- Maija Peltomaa, kahvitarjoilu HEINÄKUU Tiistai 1.7. klo 18.00 Kiitos muistoista Puolimatkan kappelissa Keskiviikko 2.7. klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä Sunnuntai 6.7. / 4. sunnuntai helluntaista Kadonnut ja jälleen löytynyt klo 10.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Joutsa 1) klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 14.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Virolahti) klo 18.00 Lauluilta Kytäjän, Reijo Pajamo Tiistai 8.7. klo 18.30 Kesäseurat Jaakkolalla (Myllykylän kalaranta, Keravanjärventie 78) Keskiviikko 9.7. klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä Torstai 10.7. klo 18.00 Kiitos elämästä Rauhannummen kappelissa Lauantai 12.7. klo 12.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Sääksi 2) klo 16.00 Apilankukkaseurat Saukkosilla (sateella Kytäjän ) Sunnuntai 13.7. / 5. sunnuntai helluntaista Armahtakaa klo 10.00 Sanajumalanpalvelus Hyvinkään (radiointi) klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 14.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Joutsa 2) klo 18.00 Iltakirkko Vanhassa Tiistai 15.7. klo 18.30 Kesäseurat Lallukalla (Ridasjärven kylätie 195) klo 18.00 Kiitos muistoista Puolimatkan kappelissa Keskiviikko 16.7. klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä Sunnuntai 20.7. / Apostolien päivä Herran palveluksessa klo 10.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Sääksi 3) klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 18.00 Kesäillan musiikki Vanhassa klo 18.00 Messu Kytäjän Tiistai 22.7. klo 18.30 Kesäseurat Heimosella (Tynintie 145) Keskiviikko 23.7. klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä Sunnuntai 27.7. / 7. sunnuntai helluntaista Rakkauden laki klo 10.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Sääksi 4) klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 14.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Päiväkumpu) klo 18.00 Kesäillan musiikki Vanhassa Tiistai 29.7. klo 18.30 Kesäseurat Kaukasten palvelutalossa Keskiviikko 30.7. klo 18-21 Yleisöilta Sääksissä ELOKUU Sunnuntai 3.8./ Kirkastussunnuntai Kristuksen kirkastumisen päivä klo 10.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Pälkäne) klo 10.00 Messu Paavolan seurakuntakodissa klo 14.00 Konfirmaatiomessu Hyvinkään (Sääksi 5) klo 18.00 Iltakirkko Vanhassa Muutokset mahdollisia! Seuraa kirkollista ilmoittelua. Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot Postiosoite: PL 29, 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Hämeenkatu 16, 05800 HYVINKÄÄ Puh. 456 11 Telefax 456 1201 Suuntanumero: 019 Kirkkoherranvirasto Avoinna: ma-ke 9-16, to 9-18 ja pe 9-15 Puh. 456 1200 Taloustoimisto Avoinna: ma-to 9-16 ja pe 9-15 Puh. 456 1224 Diakoniatoimisto Avoinna: 2.6. alkaen ma, ke ja pe 10-13, Puh. 456 1250 Nuorisotoimisto Avoinna: 2.6. alkaen to 15-17, Puh. 456 1240 Hyvinkään seurakuntalehti Päätoimittaja: Ilkka Järvinen puh. (019) 456 1210 email:ilkka.jarvinen@evl.fi Toimitussihteeri: Jorma Ersta puh. (019) 456 1233 email:jorma.ersta@evl.fi Tiedotustoimikunta: Petrus Grönroos, Heidi Hänninen, Riitta Miettinen, Inga-Lill Rajala, Tapani Yli-Saunamäki Toimituskunta: Anna-Maija Ahovaara, Reijo Huuskonen, Antti Pohjanraito ISSN 1239-2456 Kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy Taitto: Jorma Ersta Paino: Salon Lehtitehdas Painos: 21000 Seuraava lehti ilmestyy: 11.9.03 Aineisto toimitukselle: 28.8.03 15

SANARISTIKKO Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Vastaukset lähetetään ma 23.6.2003 mennessä osoitteeseen Hyvinkään seurakunta, Kirkonmäeltä-lehti, PL 29, 05801 Hyvinkää. Kuoreen merkintä Ristikko. Nimi: Osoite: Kytäjällä tapahtuu 24. - 25.5. Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdistyksen tilaisuuksia. Lauantaina 24.5. klo 16.00 Seurat ja klo 18.00 Iltakirkko, jossa mukana Esa Kokko ja Timo Tuomisto, Sunnuntaina 25.5. klo 10.00 Messu, liturgina Tauno Tuominen, saarna Timo Tuomisto. 8.6. klo 18.00 Helluntain messu. 6.7. klo 18.00 Joka aamu on armo uus. Liina Sandellin lauluja. Reijo Pajamo, Hannu Tiainen, hartaus. 12.7. klo 16.00 Apilankukkaseurat Saukkosilla, Palkkisillantie 416 (sateella Kytäjän ). 20.7. klo 18.00 Messu. 31.8. klo 18.00 Messu. Ruskaretki 21. - 27.9.2003 Lapiosalmi, Posio Hyvinkään seurakunnan ruskaretki tehdään tänä vuonna Lapin porteille, Posion Lapiosalmelle. Retkisuunnitelmissa on Riisitunturi, Ranuan eläinpuisto (sisäänpääsymaksu n. 10 e), Korouoman rotko, Kuulea, Livojärvi sekä käyntejä keramiikkapajoissa yms. Hintaan (368 e) sisältyy matkat, täysihoito perillä (aamupala, lounas tai retkieväät, päivällinen, iltapala, sauna, majoitus 2-3 hengen huoneissa). Lapiosalmen henkilökunta on suunnitellut myös iltaohjelmat. Saat tarkempia tietoja Marja Jantuselta (puh. 451 931 varmimmin iltaisin klo 20 jälkeen). Ristikon 2/2003 ratkaisu Kilpailuun osallistui 45 ristikon ratkaisijaa. Arpaonni suosi tällä kertaa Leena Jalosta ja Riku Vanhasta. Heille lähetetään kirjapalkinnot postin välityksellä. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistumisesta. Kirkonmäeltä-lehti toivottaa lukijoilleen Aurinkoista ja hyvää kesää! 16