Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Luovat alat Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

Luovat alat Toimialaraportti Sami Peltola, Matias Ollila, 7/2014 Timo Metsä-Tokila TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin 029 516 001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 7/2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sami Peltola Matias Ollila Timo Metsä-Tokila Julkaisuaika 16.12.2014 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Luovien alojen toimialaraportti Tiivistelmä Liikevaihdon kehitystä seurattaessa luovien toimialojen kehityksessä on havaittavissa viimeisimmän tiedon mukaan pientä kasvua, mikä on myönteinen uutinen, kun ottaa huomioon yleisen käsityksen huonosta taloudellisesta tilasta Suomessa. Yleinen talouskasvu onkin ollut negatiivista, kun Suomen bruttokansantuote supistui jo toista vuotta peräkkäin vuonna 2013. Kasvualan tai tulevaisuuden alan statuksesta huolimatta luovien alojen profiili on jäänyt epäselväksi. Sen tunnistettavuus on heikompi verrattuna muihin aloihin, koska luova osaaminen on tiivisti osana eri alojen tuotannollisia prosesseja, mikä hankaloittaa luovan alan tuotannon mittaamista. Raportin sisällössä onkin huomioitu nimenomaan se luova liiketoiminta, joka on yksilöity mm. Tilastokeskuksen tilastoissa itsenäisenä yritystoimintana. Tässä luovien alojen toimialaraportissa on kiinnitetty huomiota siihen miten alan erityisasemaa nimenomaan arvonluojana voidaan korostaa. Toiseksi raporttiin on liitetty kaksi erilaista tulevaisuuden skenaariomallia synnyttämään keskustelua ja ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseksi. Luovilla aloilla toimii raportin tilastojen mukaan reilu 43 500 henkilöä. He toimivat yhteensä n. 12 000 toimipaikassa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 6,6 miljardia euroa. Toimiala on kasvanut viime vuosina ja kuuluu niihin aloihin, jotka ovat pystyneet toipumaan nk. finanssikriisistä. Suurimpana yksittäisenä työllistävänä sektorina alalla on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, joka työllistää kokonaismäärästä jopa yli puolet yhteensä n. 26 000 henkilöä. Ohjelmistoalaa edustaa myös peliala, jonka kasvu on ollut suopeaa ja merkittävääkin ajatellen liikevaihtoa ja työllistävyyttä. Ohjelmistoala on siis luovien alojen keskiössä, ja oletettavasti sen merkitys vain kasvaa digitalisaation ja automatisaation edetessä. Luovan talouden merkitys arvonluojana on jo todistettu, joten on mielenkiintoista nähdä onko juuri digitalisaatio sillanrakentaja luovan kompetenssin ja biotalouden cleantechin välillä. Digitalisaation keskiössä tulee suurella todennäköisyydellä olemaan teollinen internet, joka saattaa internet-yhteyden mitä arvaamattomimpiinkin paikkoihin. Se tullee auttamaan meitä myös resurssiviisaudessa, kun voimme kohdistaa resursseja viisaammin mm. liikkumisessa niin kuntoliikunnassa kuin tieliikenteessäkin. Tällaisten tuotteiden suunnittelu ja toteutus tarvitsee paljon teknologista osaamista, mutta tarjoaa myös osaamiskysyntää muotoilulle ja erityisesti palvelumuotoilulle, jolla voidaan parantaa käytettävyyttä. Tältä pohjalta on luotu toimialaraportin tulevaisuusskenaariot, jotka löytyvät julkaisun lopusta. Lisätietoja: TEM Toimialapalvelu, Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sami Peltola, sami.peltola@ely-keskus.fi Asiasanat cleantech, digitalisaatio, luova talous, luovat alat, ohjelmistosuunnittelu, peliala, resurssiviisaus ISSN Verkkojulkaisu 2323-7678 Kokonaissivumäärä 64 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu 978-952-227-927--9 Hinta - Kustantaja

Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 7/2014 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 Författare Sami Peltola Matias Ollila Timo Metsä-Tokila Publiceringstid 16.12.2014 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om kreativa branscher Referat När man följer med omsättningsutvecklingen kan enligt den senaste uppgiften en liten tillväxt skönjas i de kreativa branschernas utveckling, vilket är en positiv nyhet, när man beaktar den allmänna uppfattningen om Finlands negativa ekonomiska läge. Den allmänna ekonomiska tillväxten har varit negativ, eftersom Finlands bruttonationalprodukt år 2013 minskade redan för andra året i följd. Trots statusen som tillväxtbransch eller framtidsbransch har den kreativa branschens profil förblivit oklar. Den är svårare att identifiera än andra branscher, eftersom kreativ kompetens hör intimt samman med produktionsprocesserna i olika branscher, vilket gör det svårare att mäta produktionen inom den kreativa branschen. I rapporten har man uttryckligen beaktat den kreativa affärsverksamhet som bl.a. i Statistikcentralens statistik har specificerats som självständig företagsverksamhet. I denna branschrapport om de kreativa branscherna har man för det första fäst uppmärksamhet vid hur branschens särställning uttryckligen som värdeskapare kan framhävas. För det andra har till rapporten fogats två olika framtidsscenarion för att ge upphov till debatt och tankar för utveckling av affärsverksamheten. De kreativa branscherna sysselsatte enligt statistiken i rapporten drygt 43 500 personer. De arbetade på totalt cirka 12 000 verksamhetsställen med en sammanlagd omsättning på cirka 6,6 miljarder euro. Branschen har vuxit under de senaste åren och hör till de branscher som har förmått återhämta sig från den s.k. finanskrisen. Den största enskilda, sysselsättande sektorn i branschen är dataprogrammering, som sysselsätter till och med över hälften av det totala antalet personer, cirka 26 000. Till programvarubranschen hör också spelbranschen, som har haft en gynnsam och rentav betydande tillväxt med tanke på omsättningen och sysselsättningsförmågan. Programvarubranschen ligger alltså i centrum för de kreativa branscherna och antagligen kommer dess betydelse bara att öka i takt med att digitaliseringen och automatiseringen framskrider. Eftersom den kreativa ekonomins betydelse som värdeskapare redan har bevisats blir det intressant att se om just digitaliseringen kommer att vara en brobyggare mellan kreativ kompetens och cleantech, som ingår i bioekonomin. I centrum för digitaliseringen kommer med stor sannolikhet att finnas industriellt internet, som ger internetförbindelse också på de mest oväntade ställen. Detta kommer också att hjälpa oss att vara resurskloka, då vi på ett klokare sätt kan rikta resurserna bl.a. när det gäller rörlighet, inom såväl motionsidrotten som landsvägstrafiken. Planeringen och genomförandet av sådana produkter behöver mycken teknisk kompetens men erbjuder också kompetensefterfrågan på design och särskilt tjänstedesign, som kan förbättra användbarheten. På denna grund har de framtidsscenarion som finns i slutet av publikationen skapats. Ytterligare upplysningar: ANM Branschtjänst, Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Sami Peltola, sami.peltola@ely-keskus.fi Nyckelord cleantech, digitalisering, kreativ ekonomi, kreativa branscher, dataprogrammering, spelbranschen, resursklokhet ISSN 2323-7678 Sidoantal 64 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-927-9 Pris - Förläggare

Sisältö Saatteeksi... 5 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan määrittelyä... 8 1.2 Luovien alojen toimintaympäristön muutoksesta... 12 1.3 Toimialan tilastollista määrittelyä... 13 2 Toimialan rakenne... 18 2.1 Toimialan rakenne ja alueellinen jakautuminen... 18 2.2 Toimialan työvoimarakenne... 34 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 40 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 45 5 Investoinnit... 48 6 Taloudellinen tila... 51 7 Toimialan keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet... 53 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla ja mahdolliset tulevaisuuden skenaariot... 56 8.1. Tulevaisuus on itse luotava - heikkoja signaaleja luovien alojen tulevaisuudesta... 58 8.2. Arvontuottajasta arvokkaaksi arjenratkojaksi... 60 9 Yhteenvetoanalyysi... 62 Liite 1 Laaja lista luoviin aloihin kuuluvista toimialoista ja niiden toimialakoodit (TOL 2008). Lisäksi tiedot ao. toimialojen yritysten määristä, liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä vuonna 2012... 64 4 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan seitsemän toimialaraporttia. Raportit käsittelevät elintarvikealaa, uusiutuvaa energiaa, kaivosalaa, puualaa, ohjelmistotoimialaa, luovia aloja sekä matkailua. Nämä ja aiemmin julkaistut raportit ovat saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne löytyvät kyseisen raportin kohdalta. Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien sekä Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometri. Lisäksi olen haastellut raporttia varten alan yrittäjiä sekä muita toimijoita. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty pääasiallisen lukijakunnan eli yrittäjien tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös hallinnon kuten ELY-keskusten sekä muiden toimialan sidosryhmien tarpeita. Tämä luovien alojen toimialaraportti 2014 on vuonna 2013 ilmestyneen ensimmäisen luovien alojen toimialaraportin päivitys. Muutoksena aiempaan raporttiin tähän raporttiin on haluttu tuoda mukaan mahdollisia visioita tulevaisuuden luovista aloista. Tulevaisuuden tutkimuksessa mahdollisia tulevaisuuksia on aina monia. Toimialaraportin kirjoittajina olemme halunneet tuoda mukaan omat näkemyksemme alan tulevaisuuden heikoista signaaleista. Erityiskiitos kuuluukin näitä meille haastatteluissa esittäneille luovan toimialan ammattilaisille. Todellisuudessa tulevaisuuden tekevät luovan alan yrittäjät, organisaatiot ja muut ammattilaiset omien tarpeidensa ja innovaatioidensa kautta. Toivomme, että tämäkin toimialaraportti rohkaisee alan tekijöitä luomaan uusia työllistäviä innovaatioita jotain, jota emme vielä ole nähneet tai uskoneet sen yleistymiseen. Yksi heikko signaali tulevaisuuden luovasta liiketoiminnasta on kaiken entistä laajempi digitalisoituminen. Aika näyttää, mitä mahdollisuuksia digitalisoituminen tuo meille luovien alojen kuluttajina, kehittäjinä ja seuraajina. Varmaa tulevaisuudessa on myös esimerkiksi joukkorahoittamisen, joukkoistamisen, pelillistämisen ja teollisen internetin yleistyminen. Tätä toimialaraporttia on myös pyritty tiivistämään aiempaa tiiviimmäksi. Lisäksi raportissa on pyritty keskittymään enemmän toimialan nykyisyyteen ja tulevaisuuden skenaarioihin toimialan menneisyyden selittämisen sijaan. Oman haasteensa luovan toimialan tulevaisuuden arvioimiseen tuo toimialan ketteryys. Kevyen rakenteen omaavat luovat yritykset kääntävät laivansa kurssia huomattavasti nopeammin kuin muut yritykset ovat perinteisesti tottuneet tekemään. Tätä toimialaraporttia lukiessa on otettava huomioon työn rajaus. Toimialaraportti on kirjoitettu luovien alojen yritysten suhdanteiden tarkastelun näkökulmasta. Raportin toimialan kuvaus ei pidä sisällään luovien alojen harrastustoimintaa eikä kaikkea julkisen tai kolman- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

nen sektorin kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa. Lisäksi huomionarvoista on se, että tämä toimialaraportti kuvaa vain ja ainoastaan raporttiin valittuja luovien alojen alatoimialoja. Tämän vuoksi raportista ei suoraan pysty lukemaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon koko toimiala kaikkine toimialoineen työllistää henkilöitä. Raportti keskittyy valittuihin alatoimialoihin, jotka sinällään antavat hyvän yleiskuvan toimialasta, mutta eivät suoranaisesti kerro koko totuutta varsin laajasta ja hieman vaikeasti tilastoitavasta toimialasta. Luovat alat on terminä ja toimialana suhteellisen uusi ja omanlainen kokonaisuus Suomessa, vaikka jotkin alan yrityksistä ovatkin toimineet jo melko pitkään. Luova-ala on imagoltaan hyvin nuorekas ja dynaaminen. Se on kuitenkin kehittynyt ja muuttunut nopeasti, ja siitä on nopeasti tullut tiivis osa suomalaista yrityskenttää ja elinkeinoelämää. Voidaan myös sanoa, että luovasta alasta on tullut osa suomalaista liike-elämän palveluiden kokonaisuutta, ja se vaikuttaa suoraan koko elinkeinoelämään. Luovalla alalla on myös paljon yrityksiä, joiden ensisijainen asiakas on yksittäinen kuluttaja. Hyvä esimerkki tästä on pelialan yritykset tai vaatesuunnittelijat. Luovien alojen yrittäjyyden yhtiömuoto on muita toimialoja useammin yhteisöllinen osuuskunta. Tulevaisuuden yrittäjyys tuleekin olemaan enemmän verkostomaisesti toimivaa, joukkorahoitettua tai joukkoistettua suunnittelua sisältävää toimintaa. Uuden lainsäädännön mukainen osuuskunta on monenlaiseen yritystoimintaan sopiva työkalu. Oman mausteensa luovien alojen yrittäjämäiseen toimintaan tuo laskutusosuuskunta-toiminta, joka mahdollistaa yksityishenkilölle tavan laskuttaa tilaajaa ilman varsinaista omaa yritystä. Tämä toiminta on työvoimahallinnon mukaan omassa työssä työllistymistä, joka oikeuttaa soviteltuun päivärahaan, koska varsinaista yrittäjä-statusta ei synny. Laskutuspalvelun mahdollistama kevytyrittäjyys antaa paljon käytetyn mahdollisuuden toimia ikään kuin palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa omaa työtään laskuttaen. Toiminnasta syntyy todennäköisesti tulevaisuudessa paljon uutta yrittäjyyttä, kunhan sille annetaan mahdollisuus ensin hakea tuulta siipiensä alle. Luovien alojen liiketoimintamahdollisuudet ovat luonnollisesti yhteydessä koko maamme talouden kehitykseen. Viimeisien vuosien aikana luovat alat ovat myös monipuolistuneet ja olleet uranuurtajia monella tavalla. Varsinkin toimintojen sähköistyminen ja digitalisoituminen on tuonut moninkertaisen määrän mahdollisuuksia monistaa omia tuotteita ja jakaa niitä vaikka globaalisti. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus, ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevinakin vuosina viime vuosien taantumasta ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Oikeastaan taloudellisesta taantumasta nouseminen ja uusien teknologisten mahdollisuuksien avautuminen antaa toimialalle erinomaisen kasvumahdollisuuden. Monen muun liike-elämän palveluiden tavoin luovan alan menestys on yksi hyvä mittari talouden piristymisestä. Tämän toimialaraportin tavoitteena on palvella luovan alan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi muun muassa yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä, joista uusin on toteutettu syksyllä 2014. Lisäksi raportin päivityksessä on haastateltu useita alan toimijoita valtakunnallisesti. 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Haluan lausua kiitokseni kaikille niille yhteistyötahoille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa 13.10.2014 Sami Peltola projektipäällikkö TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan määrittelyä Kotimainen pitkään käytössä ollut luovien alojen määrittely on peräisin nykyistä työ- ja elinkeinoministeriötä (jatkossa TEM) edeltäneen kauppa- ja teollisuusministeriön ajoilta vuodelta 2007. Määritelmä on edelleen käytetyin toimialan rajaus. Luovat alat ovat kuitenkin toimialana luonteeltaan tätä määritelmää laajempi kokonaisuus. Luovat alat pitää nähdä kaikkia toimialoja horisontaalisesti poikkileikkaavana liiketoiminnan muotona. Sen ytimeen kuuluvat liiketoiminnan muodot ovat sisällöltään hyvin teknis-taiteellis-kaupallisia aloja, joiden yhteinen nimittäjä löytyy ihmisen, yrityksen tai prosessin kehittämän luovan idean kaupallistamisesta. Kaikkea tätä tekemistä ei aina osata nähdä luovana toimialana. Tästä hyvä esimerkki on viestintäala, jonka edustajia on in-house-tekijöinä lähes alalla kuin alalla. Tarkkaan rajatusta toimialan määritelmästä on siirryttävä alaa paremmin kuvaavaan luovan kompetenssin määritelmään. Uusi määritelmä pohjautuu Valtioneuvoston periaatepäätökseen aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Kyseessä on uusi pohjoismainen tapa määritellä alaa. Luovalle liiketoiminnalle tyypillinen lisäarvoa tuottava osaaminen on horisontaalista luovaa kompetenssia, jota tarvitaan kaikkialla liiketoiminnassa. Valtioneuvoston (jatkossa VN) periaatepäätöksen mukaan aineeton arvonluonti perustuu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntämisen lisäksi kasvavassa määrin laajojen tietoaineistojen keräämiseen, analysointiin ja oivaltavaan yhdistelyyn. VN:n periaatepäätöksen mukaan Suomen kansantalouden kilpailukyky perustuu jatkossa suuremmassa määrin yritysten ja yksilöiden osaa miseen ja sen avulla luotuun korkeaan arvonlisään tavara- ja palvelutuotannon kan sainvälisessä arvoketjussa. Perinteisesti tavarantuotanto on ollut arvonmuodostuksen ydinalue. Tavaran teollisen valmistuksen ja kokoonpanon merkitys yritystoi minnassa taloudellisen arvon kannalta on kuitenkin vähenemässä. Jalostusarvosta kasvavan osan tuottaa aineetonta pääomaa hyödyntävä toiminta, kuten tutkimus ja tuotekehitys, suunnittelu, muotoilu, markkinointi, jakelu ja erilaiset palvelut. Tämän kaltaisessa arvon tuottamisessa on hyvin pitkälti kyse luovan kompetenssin käyttämisestä. Asiantuntijatyö on entistä helpompi hajauttaa maantieteellisesti ja hankkia erilaisina palveluina yrityksen ulkopuolelta. Tämän vuoksi digitaalisen aikakautemme luovien alojen yritykset ovatkin usein suoraan kansainvälisillä markkinoilla toimivia ketteriä yrityksiä. VN:n aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmassa todetaan myös, että luovasta kompetenssista on tullut neljäs tuotannontekijä. Perinteiset tuotannontekijät (työvoima, pää oma, tuotantovälineet) ja niiden välisten suhteiden optimointi eivät enää takaa taloudellista kilpailukykyä. Näitä täydentämään on muodostunut neljäs tuotannontekijä, jonka merkityksen kasvun olemme nähneet. Sen täsmällinen määrittely ei ole aivan yksinkertaista, mutta se sisältää sellaisia immateriaalisia tekijöitä kuin tieto, osaaminen, luovuus, verkostot ja merkitykset. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomen tulevaisuuden elinkeinopolitiikan uudet kärkiteemat ovat biotalous, cleantech ja digitaalisuus. Miten nämä liittyvät luoviin aloihin? Voisi väittää, että ilman luovia aloja ei ole digitaalista sisältöäkään. Voisi kysyä, miksi digitaalista sisältöä ei ole ilman luovia aloja. Vastaus kuuluu, että digitaalisuus ja luovat alat liittyvät toisiinsa hyvin erottamattomasti. Esimerkiksi digitaalinen sovellus verkossa tai älypuhelimessa on vain tyhjä kuori ilman sisällöntuotantoa. Sisällöntuotanto taas on luovien alojen ydinosaamista. Sovellus on pelkkä tyhjä käyttöliittymä ilman luovaa ideaa eli innovaatiota, vetoavaa visuaalisuutta, funktionaalista ja esteettistä muotoilua, mielenkiintoista luovaa sisältöä ja hyvin suunniteltua käytettävyyttä. Luovien alojen kompetenssista ja luovasta taloudesta lähtevä liiketoiminta voidaan yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään: mediaryhmä sisältää monistettavat tuotteet kuten av-viestinnän, radion ja television, kirjallisuuden ja musiikin. Tämän ryhmän jakelukanavat ovat digitaalisessa ympäristössä. Toiminta on osin kansainvälistä tai kansainvälisestä kilpailusta riippuvaista kasvuyritystoimintaa. palvelut ryhmä sisältää luovan tai poikkitoimialaisen osaa misen hyödyntämisen muilla toimialoilla. Tällaista osaamista ovat esimerkiksi muotoilu, arkkitehtipalvelut, mainonta ja kehittämispalvelut luovien metodien kautta. Palveluliiketoiminnan keskiössä on asiak kaille tuotu lisäarvo ja kilpailukyvyn kasvattaminen. taide ja kulttuuri ryhmä sisältää aluetaloudellista vaikutusta omaavan taidesisältöisen kehitystoiminnan kuten festivaalit, museot, galleriat, urheilutapahtumat, kuvataiteen, käsityön ja esittävät taiteet. Kuvio 1. Luovien alojen kolmijako-määritelmä (Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta, 2014) Media Palvelut Taide ja kulttuuri Digitaaliset ekosysteemit Poikkitoimialainen Paikalliset ja alueelliset Monistettavat tuotteet Kansainvälinen liiketoiminta liiketoiminta Paikallisesta kansainväliseen luovien alojen ekosysteemit Aluetaloudellinen vaikutus Julkaisutoiminta, musiikki, radio, televisio, kirjat, lehdet, audiovisuaalinen ala, peliteollisuus Muotoilu, arkkitehtuuri, muoti, vaatesuunnittelu, mainonta, markkinointiviestintä, kulttuurin hyvinvointituotteet, luovat metodit työelämässä Festivaalit, tapahtumat, esittävä taide, galleriat, museot, kuvataide ja muu visuaalinen taide, käsi- ja taideteollisuus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

Kuvio 1 kuvaa aiempaa määritelmää paremmin luovien alojen nykyistä tilannetta, jossa luova kompetenssi vaikuttaa joka alan sisällä, ja tuo nykyisessä liiketoiminnassa tarvittavaa luovaa sisältöä, uusia toimintatapoja, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Nykytilanteessa luovuus kompetenssina ei kuulu pelkästään luovien alojen sisälle vaan uusia innovaatioita edistävää luovaa osaamista on myös muiden alojen organisaatioiden sisällä. Tämän vuoksi saavutamme varsinaisen luovan talouden vain kaikilla aloilla hyödynnettävän luovuuden kautta. Kotimaisilla työmarkkinoilla ei todennäköisesti ole odotettavissa jatkossakaan riittävää kysyntää kaikille luoville osaajille koulutustaan suoraan vastaavassa työssä, vaan paikka työmarkkinoilla löytyy ennemminkin osaamista soveltaen ja kehittäen horisontaalisen luovan kompetenssin hyödyntämisen kautta. On huomioitava myös luovien alojen työmahdollisuuksien siirtyminen enemmän yrityksen tai laskutuspalvelun kautta tehtävään itsensä työllistämiseen kuin perinteisen työllistymiseen omalle alalle. Määritelmä kuvaa myös paremmin koko ajan muutoksessa olevan toimialan rakennetta. Uusi määritelmä menee edellistä luovien alojen jaottelua pidemmälle ja rakentuu horisontaalisesti kaiken liiketoiminnan sisään. Luova ala on luonteeltaan nopeasti kehittyvä, mikä asettaa määrittelylle omat haasteensa, kuten aiemminkin totesimme. Lisäksi luovien alojen määrittely vaihtelee paljon myös eri maiden välillä eikä kansainvälistä yleispätevää määrittelyä löydy. Esimerkiksi markkinointi ja mainonta on joissakin maissa luokiteltu luoviksi aloiksi, kun taas toisissa ei. Nopean kehityksen vuoksi maailmalla saattaa olla luovia aloja, joita kaikkialla, esimerkiksi Suomessa, ei vielä tunnisteta tai jotka ovat hyvin marginaalisia. Tämä tuo myös oman haasteensa alan tarkasteluun toimialaluokkiin perustuvan tilastoaineiston avulla, koska joistakin nousevista luovan alan osakokonaisuuksista ei saa tietoa kuin yrityskohtaisesti. Lisäksi jokin pieni nouseva ala voi saada runsaasti huomiota vaikka vain yhden kansainvälisen läpimurron tehneen yrittäjän myötä. Suomessa luovaksi alaksi on yleisesti määritelty liiketoiminta, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoikeuksia. Määritelmää ei tule tulkita väärin, sillä tietenkin luovilla aloilla syntyy myös konkreettisia ja aineellisia tuotteita, esimerkiksi vaatteita, grafiikkaa, musiikkitallenteita ja käsitöitä. Tästä syystä mikään yksittäinen määritelmä ei tunnu kuvaavan tai kattavan koko luovan alan moninaista kirjoa. Voimme myös ajatella, että luovuutta itsessään tarvitaan kaikessa menestyvässä liiketoiminnassa, vaikka liiketoimintaa ei aina määriteltäisikään luovan alan toiminnaksi. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kuvio 2. Luovat toimialat ja luova talous. (Lähde: KTM: Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015.) Kuten kuviosta 2 voidaan todeta, luovien alojen yrittäjyysnäkökulman määrittelystä päästään luontevasti luovan talouden käsitteen määrittelyyn. Luovia aloja pohtiessa voidaan huomioida myös niiden vaikutus kansantalouteen, jolloin puhutaan luovasta taloudesta. Luovan talouden määritelmä ei ole yhtä yksiselitteinen kuin luovien alojen. Luova talous voidaan nähdä kaikkein yksinkertaisimmillaan liiketoimintana, josta syntyy pääasiassa aineetonta arvoa eli jo aiemmin mainittuja tuotemerkkejä, patentteja ja tekijänoikeuksia. Toisaalla käsite on rajattu tiukasti koskettamaan pääasiassa vain selkeästi kulttuurisia aloja, kun taas toisaalla luovaan talouteen nähdään kuuluvaksi kaikkien alojen luovuus. Määrittelystä riippumatta luovat alat vaikuttavat kansantalouteen. Luovan talouden perusta on uudenlaisessa yrittäjyydessä ja yrittäjyyden organisoitumistavoissa. Esimerkiksi perinteinen osuuskuntayrittäjyys on saanut uutta nousua luovien alojen kasvun ja kehittymisen myötä. Alan toimijat hakevat kasvua tekijöistä, jotka lisäävät tuottavuutta ja vähentävät yhteiskunnan kustannuksia sekä lisäävät yleisiä hyvinvointivaikutuksia. Asioiden ja tekemisen tapojen uusilla yhdistelmillä ja kohtaamisilla haetaan kustannussäästöjä myös kiristyvään julkiseen talouteen. Luovuus ja uudet innovaatiot etenevät yhtä matkaa. Ilman luovuutta ei ole innovaatioita, ja tämäkin tosiasia tukee luovan kompetenssin horisontaalista määritelmää. Suomessa innovaatio nähdään usein liian yksipuolisesti vain insinöörivetoisena teknisenä tavarantuottamisena, josta olisikin hyvä päästä laajempaan käsitykseen palveluliiketoiminnan ja luovien ideoiden yhdistämisestä. Innovatiivisuus ja luovuus ovat kykyä yhdistää mieli- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

kuvitusta olemassa olevaan tietoon ja osaamiseen uusien ideoiden, tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Kulttuuriin liittyvä osaaminen on tärkeä osa luovaa alaa, mutta luovaa alaa ei tule nähdä pelkästään kapeana kulttuurin tuottamisena. Se edistää kulttuurisen pääoman hyödyntämistä henkisessä, sosiaalisessa ja tuotannollisessa kehityksessä. Oman ja muiden kulttuurien ymmärtäminen on etu erityisesti käyttäjä- ja asiakaslähtöisessä innovaatiotoiminnassa. Uudistuminen ja uusien ratkaisujen syntyminen tapahtuu useimmiten useiden toimialojen välisessä kanssakäymisessä. Kun toimialojen keskittymät ja klusterit ovat tiiviitä yhteisöjä omine toimintatapoineen, on hedelmällisin innovaatioiden syntymisympäristö näiden toimialojen välisessä maastossa. Sinne erilaiset tiedon ja osaamisen osat kasaantuvat luomaan hedelmällisen monenkirjavan kasvumaaston. Innovaatioiden edistämisen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että tällaisille kohtaamisille on tilaa ja mahdollisuuksia. Luovat alat vaikuttavat kansantaloudessa kolmella tavalla: luovan osaamisen perustalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa luova osaaminen auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko maamme kilpailukykyä 1.2 Luovien alojen toimintaympäristön muutoksesta Luova raha -julkaisussa on kerätty yhteen luovien alojen toimintaympäristöön ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Nämä tekijät myös vaikuttavat koko elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutokseen. Luovalla alalla voi olla merkittävä muutosta edesauttava rooli ja vaikutus. Julkaisussa esille nostetaan erityisesti kaiken toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin, sähköistyminen, digitalisoituminen, elämyksellisyys, luontoarvojen korostuminen, globalisaatio sekä kaiken toiminnan vastuullisuus. Nämä trendit ovat toisiinsa yhteydessä ja luovat mahdollisuuksia luovan osaamisen hyödyntämiselle. Julkaisun mukaan tärkeimpiä seurauksia trendeistä ovat: Luovien alojen ja muiden alojen välinen yhteistyö: strateginen yhteistyö eri toimialojen kesken, kuten terveydenhoito, opetus, turvallisuus, vapaa-aika, teknologia, tuotanto, palvelut ja kuluttajatuotteet. Yhteistyöllä kehitetään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnan haasteisiin ja hyödynnetään suunnitteluajattelua. Kansainvälisessä kilpailussa kestävät liiketoimintamallit: markkinoilla toimiminen edellyttää erikoistumista ja erilaistumista esimerkiksi muotoilun tai saatavuuden keinoilla. Tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyden ja ainutlaatuisuuden arvo kasvaa: kuluttajat etsivät yhä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä palveluja. Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen: verkostomaiset toimintamallit auttavat sopeutumaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ne synnyttävät myös uusia yrittäjyyden muotoja. Co-creation lisääntyy: digitaalinen ympäristö luo mahdollisuuden laajojen ryhmien osaamisen hyödyntämiseen mm. tuotekehityksessä. Kansallisvaltioiden rajat yritysten, kuluttajien ja tuottajien välillä hämärtyvät. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Langaton yhteiskunta on kaikkialla läsnä: tiedon ja viihteen sisältöjen kuluttamisen tavat, aika ja paikka ovat rajoittamattomia. Osallistuminen saa uusia muotoja. Vastuullisten tuotteiden, palveluiden ja materiaalien käyttö: muotoilun ja suunnittelun kasvava rooli vastuullisten tuotteiden ja palveluiden luomisessa. Luovien alojen yritykset toimivat avoimessa, dynaamisessa ja vaativassa globaalissa ympäristössä. Lähtökohtaisesti useat luovan alan yritykset ovat heti perustamisestaan asti kansainvälisillä markkinoilla. Näin ollen kilpailu on kovaa ja vain harvat yritykset pystyvät juurruttamaan asemansa pitkäksi aikaa. Yritykset ovat usein pieniä, eikä vahvoja toimialarakenteita ole. Verkostomaisten toimintamallien kautta syntyy joustavaa kasvua sekä kykyä sopeutua muutoksiin. Tärkein edellytys uuden yritystoiminnan syntymiselle ja sen kasvulle on yrittäjyyttä tukeva toimintaympäristö. Sekä lainsäädännön että julkisten kehittämistoimien tulisi tukea myös uudenlaista yrittäjyyttä, jossa yksittäisen yrityksen elinkaari voi olla hyvinkin lyhyt. Yksinyrittäjyys, osuuskuntayrittäjyys ja osa-aikainen yrittäjyys ovat keinoja nostaa osaaminen käyttöön innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseksi. 1.3 Toimialan tilastollista määrittelyä Toimiala- ja virallisten tilastojen näkökulmasta luovat alat ovat monella tavalla haaste. Tässä toimialaraportissa esitetty määritelmä, jossa luovaa kompetenssia voidaan käyttää kaikkien alojen liiketoimintaan lisäarvoa tuovana toimialana, tuo tilastollisia määrittelyongelmia. Tässä kohtaa oli tehtävä se päätös, että toimialan tilastot haettiin niiden alatoimialojen mukaan, joissa luova ala on päätoimialana. Esimerkiksi perinteisellä metalliteollisuuden toimialalla työskentelee myös tuotemuotoilusta vastaavia suunnittelijoita, jotka voidaan lukea luovan alan työntekijöiksi. Tarkasteltaessa toimialojen tilastomäärittelyjä mahdollisimman laajasti voimme kerätä ainakin 33 eri toimialaa, jotka voivat muodostaa luovien alojen kokonaisuuden. Tilastokeskuksen mukaan nämä alat ovat: Taideliikkeet, Antiikkiliikkeet, Kirjojen kustantaminen, Sanomalehtien kustantaminen, Paikallislehtien ja harvemmin ilmestyvien sanomalehtien kustantaminen, Aikakauslehtien kustantaminen, Muu kustannustoiminta, Tietokonepelien kustantaminen, Muu ohjelmistojen kustantaminen, Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto, Elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto, Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien levitys, Elokuvien esittäminen, Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen, Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, Arkkitehtipalvelut, Mainostoimistot, Suora- ja ulkomainonta, Muu mainospalvelu, Graafinen muotoilu, Sisustussuunnittelu, Teollinen muotoilu ym., Valokuvaamot ja muu kuvaustoiminta, Valokuvien kehittäminen, Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut, Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing, Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym., Urheilu- ja liikuntakoulutus, Taiteen ja musiikin koulutus, Esittävät taiteet, Esittäviä taiteita palveleva toiminta, Taiteellinen luominen, Taidelaitosten toiminta, Kirjastojen ja arkistojen toiminta, Museoiden toiminta, Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta, Urheilulaitosten toiminta, Urheiluseurojen toiminta, Kuntokeskukset, Huvi- ja teemapuistojen toiminta, Hiihto- ja laskettelukeskukset, Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoi- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

minta ja Tutkimusta ja kulttuuria palvelevat järjestöt. (Liitteessä 1 on esitelty näiden alojen toimialakoodit.) Tässä raportissa käytetään pääasiassa seuraavia toimialaluokkia. Kaikkien toimialakuvauksien lähde on Tilastokeskus. Toimialaluokat ovat seuraavat: 5811 Kirjojen kustantaminen Tähän toimialaan kuuluu kirjojen ja vastaavien julkaisujen kustantaminen eri muodoissaan (paperilla, ääni- ja kuvatallenteina jne.): kirjojen, esitteiden, pienpainatteiden ja vastaavien julkaisujen kustantaminen, sana- ja tietosanakirjojen kustantaminen, kartastojen, karttojen ja merikorttien kustantaminen, äänikirjojen kustantaminen sekä hakuteosten ja vastaavien kustantaminen. Toimialaan ei kuitenkaan kuulu karttapallojen valmistus, mainosmateriaalin kustantaminen, musiikin ja nuottien kustantaminen tai kirjailijatoiminta. 5911 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto Toimialakokonaisuuteen kuuluu elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien (televisiosarjat, dokumenttiohjelmat jne.) sekä televisiomainosten tuotanto. Toimialaan puolestaan eivät kuulu filmien jäljentäminen (paitsi filmikopioiden valmistus elokuvateatterilevitystä varten) ja ääni- ja kuvanauhojen, CD- ja DVD-levyjen jäljentäminen alkuperäiskopioista, jälkituotantopalvelut, äänitetuotanto, televisio-ohjelmien lähettäminen tv-yhtiön toimesta, televisiokanavan ohjelmiston koostaminen ostetuista tai itse tuotetuista ohjelmista tai niiden yhdistelmistä, näyttelijöiden tai taiteilijoiden henkilökohtaisten agenttien ja ohjelmatoimistojen toiminta, eikä itsenäisten näyttelijöiden, sarjakuvapiirtäjien, ohjaajien, lavastajien ja teknisten ammattilaisten toiminta. 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus TOL 2008 -luokituksen mukaan tähän toimialaan kuuluvat ohjelmiston rakenteen ja sisällön suunnittelu ja/tai ohjelmakoodin kirjoittaminen varusohjelmistoja (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), sovelluksia (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), tietokantoja, web-sivustoja ja tietokonepelejä varten sekä olemassa olevan sovelluksen muuntaminen ja konfigurointi tilaustyönä niin, että se toimii tarkoituksenmukaisesti asiakkaan järjestelmäympäristössä. Ohjelmistoalaan ei kuitenkaan kuulu valmisohjelmistojen kustantaminen, valmisohjelmistojen kääntäminen tai muokkaaminen erityiskohderyhmälle omaan lukuun (lokalisointi), sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia, vaikkakin ohjelmisto voi olla erottamaton osa järjestelmää, tai web-sivustojen erillinen graafinen suunnittelu. 73111 Mainostoimistot Tähän luokkaan sisältyvät mainos- ja mediatoimistoihin kuuluvat ns. täyden palvelun ja osapalvelun mainostoimistot, jotka suunnittelevat mainontaa pääasiassa lehtiin ja sähköisiin viestimiin. Täyden palvelun mainos- ja mediatoimistojen palveluja ovat mainonnan suunnittelu ja konsultointi sekä mainosten suunnittelu ja valmistelu. Osapalvelun mainostoimistot ovat erikoistuneet esim. mainosten suunnitteluun ja konsultointiin (suunnittelutoimistot). 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Tähän kuuluu: mainoskonseptin suunnittelu ja rakentaminen markkinointikampanjoiden ja muiden mainospalvelujen toteuttaminen mainoskampanjoiden rakentaminen ja toteuttaminen mainosten laatiminen sanoma- ja aikakauslehtiin, televisioon, radioon, Internetiin ja muihin tiedotusvälineisiin Tähän toimialakokonaisuuteen ei kuitenkaan kuulu: yritysten itsensä tekemä mainonta mainosmateriaalin kustantaminen kaupallisten tiedotteiden tuottaminen television tai elokuviin kaupallisten tiedotteiden tuottaminen radioon markkina- ja mielipidetutkimukset postituspalvelut suoramainontaa varten ml. osoite-, lajittelu- yms. palvelut suora- ja ulkomainontaan erikoistuneet yritykset mainostilan vuokraus ja myynti viestintä ja suhdetoiminta mainospainotuotteiden painaminen 74101 Graafinen muotoilu Graafisen muotoilun toimialaan lasketaan kuuluvan graafinen muotoilu, typografia, digitaalinen grafiikka, visuaalinen kommunikaatio ja visuaalinen viestintä. Tähän eivät kuulu aiemmin mainitut web-sivustojen sisällön ja ohjelmiston suunnittelu sekä mainostoimistojen graafinen suunnittelu eivätkä taidegraafikot. 74102 Sisustussuunnittelu Tähän toimialaluokkaan kuuluvat sisustussuunnittelu- ja vihersisustuspalvelut yms. Palveluun voi kuulua myös suunnitelman toteutus. Toimialaluokkaan ei kuulu arkkitehtien toimesta tapahtuva suunnittelu eikä kaavasuunnittelu. 74109 Teollinen muotoilu ym. Teollisen muotoilun luokkaan kuuluu teollinen muotoilu sekä tuotteiden suunnittelu ja kehittäminen tuotantoa varten: teollinen suunnittelu ts. tuotteiden luominen, kehittäminen ja muotoilu niiden käytön, arvon ja ulkonäön optimoimiseksi (ml. materiaali, rakenne, mekanismi, muoto, värit ja pinnan viimeistely). Tähän kuuluu myös tuotteiden taideteollinen muotoilu ja muotisuunnittelu kuten tekstiilien, vaatteiden, kenkien ja korujen suunnittelu ja muotoilu, huonekalujen suunnittelu ja muotoilu sekä kotitaloustavaroiden suunnittelu ja muotoilu. Tähän ei kuulu insinöörityöhön kuuluva rakennesuunnittelu ts. fysiikan lakien ja periaatteiden soveltaminen koneiden, materiaalien, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja systeemien teknisessä suunnittelussa eikä taiteilijoiden alkuperäisteosten luominen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

90010 Esittävät taiteet Esittäviin taiteisiin tilastoluokituksessa kuuluvat teatteriesitysten, konserttien, ooppera- ja tanssiesitysten sekä muiden näyttämöllä tapahtuvien esitysten tuotanto ja esittäminen. Tarkemmin tällä tarkoitetaan laitosteattereiden ja teatteriryhmien toimintaa, oopperoiden, orkesterien, yhtyeiden ja kuorojen toimintaa sekä tanssi- ja muiden esittävien ryhmien sekä sirkusten toimintaa. Tähän luokkaan kuuluu myös itsenäisten esiintyvien taiteilijoiden, kuten näyttelijöiden, tanssijoiden, muusikoiden, taikurien yms. toiminta sekä itsenäisten esiintyvien juontajien, tiskijukkien, karaokevetäjien, luennoijien, puhujien jne. toiminta. Tähän toimialaluokkaan eivät kuitenkaan kuulu esittäviä taiteita palvelevat tekniset yms. palvelut erillisenä toimintana, näyttelijöiden ja muiden taiteilijoiden henkilökohtaisten agenttien tai ohjelmatoimistojen toiminta eivätkä näyttelijöiden ja muiden esiintyjien valintatoimistot (roolittamistoiminta). 90030 Taiteellinen luominen Tähän toimialaluokkaan kuuluu itsenäisten taiteilijoiden alkuperäisteosten luominen: itsenäiset taiteilijat, kuten kuvanveistäjät, taidemaalarit, sarjakuvapiirtäjät, taidegraafikot, kuvittajat ja muut kuvataiteilijat säveltäjät kauno- ja tietokirjailijat taidekäsityöläiset taidevalokuvaajat taideteosten ja museoesineiden konservoijat itsenäisinä toimijoina freelance-toimittajat tekniset kirjoittajat (esim. käyttöohjeiden kirjoittaminen) 63910 Uutistoimistot Tähän toimialaluokkaan kuuluvat uutiskuvatoimistot sekä uutistoimistot, jotka tuottavat uutismateriaalia, kuvia sekä artikkeleita ja raportteja tiedotusvälineille. Tähän toimialaluokkaan ei kuulu freelance-valokuvaajien toiminta (74201) ja freelance-toimittajien toiminta (90030). 60 Radio- ja TV-toiminta Tähän toimialaluokkaan kuuluu ohjelmatoiminta, ts. kanavasisältöjen koostaminen ja oikeuksien hankkiminen lähetettävien ohjelmien sisältöön niiden lähettämiseksi sekä radioja televisiolähetyksiin. Tähän kuuluvat myös radio- ja televisioyhtiön ohjelmatuotanto sekä eri kohderyhmille tarkoitettujen ja sisällöltään erikoistuneiden ohjelmien tuotanto. Ohjelmat voidaan tarjota kuluttajille käyttäen eri tekniikoita. Tähän toimialaluokkaan ei kuulu ohjelmakanavien niputtaminen ohjelmapaketeiksi ja niiden jakelu katsojille (61). 93210 Huvi ja teemapuistojen toiminta Tähän toimialaluokkaan kuuluvat: huvi-, teema- ja seikkailupuistot vesipuistot 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

planetaariot näkötornit museorautatiet kiertävät tivolit Tähän toimialaluokkaan eivät kuulu: sirkukset (90010) akvaariot ja delfinaariot (91040) eläin- ja kotieläintarhat (91040) Tähän tutkimukseen valitut toimialat edustavat myös luovien alojen kolmijakomallia, joka on esitelty valtioneuvoston periaatepäätöksessä aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Joukossa on monistettavia tuotteita tuottavia aloja, palveluliiketoimintaa edustavia aloja sekä puhtaasti taiteellista toimintaa edustavia toimialoja. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan rakenne ja alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta 2012. Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukko 1. Luovilla aloilla toimivien yritysten määrä, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto (Milj ) vuonna 2012 (Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). Toimiala Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj. ) Kirjojen kustantaminen 284 306 1 540 331 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto 795 802 1 940 240 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 360 3 664 25 149 3 394 Mainostoimistot 2 622 2 657 5 753 1 299 Graafinen muotoilu 644 646 559 41 Sisustussuunnittelu 807 807 629 78 Teollinen muotoilu 507 513 604 61 Esittävät taiteet 1 075 1 089 1 493 104 Taiteellinen luominen 1 423 1 425 895 68 Radio- ja televisiotoiminta 68 134 4 733 1 022 Uutistoimistot 45 53 293 26 Em. luovat alat yhteensä 11 630 12 096 43 588 6 663 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukosta 1 voimme havaita, että raporttiin valituilla luovilla aloilla toimi yhteensä 43 588 henkilöä vuonna 2012. He toimivat yhteensä 12 096 toimipaikassa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 6,6 miljardia euroa. Toimiala on kasvanut edellisen vuoden tarkastelun jälkeen hieman, ja se työllistää hyvin huomattavan joukon erilaisia ammattilaisia ja asiantuntijoita. Taulukosta huomaamme myös, että ohjelmistoalan merkitys tässä kokonaisuudessa on erittäin suuri. Esimerkiksi tähän raporttiin kuuluvien luovien alojen henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa työskentelee ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen alalla. Kuvioissa 3, 4, 5, ja 6 voi selvästi huomata digitaalisen ohjelmistoalan painoarvon luovien alojen toimialakokonaisuudessa. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kuvio 3. Luovalla alalla toimivien yritysten määrä, toimipaikkojen määrä, henkilöstön määrä ja alan liikevaihdon kehitys vuosina 2007 2012 (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 130 120 110 100 90 80 70 Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä 60 50 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuviossa 3 on analysoitu luovien alojen kehitystä vuosina 2007 2012 suhteessa vuoden 2007 lähtötilanteeseen. Kuviossa näkyy selvästi vuoteen 2007 2009 ajoittuva kansainvälinen finanssikriisi, jolloin luovien alojen liikevaihdon notkahdus alaspäin oli n. 15 %. Vuoden 2008 lähtötasoon palaaminen kesti noin neljä vuotta. Huomion arvoista on, että koko tarkasteluajankohtana toimipaikkojen määrä jatkoi tasaista kasvua. Vain henkilöstömäärä väheni selvästi. Kuvio 4. Luovilla aloilla toimivien yritysten toimipaikkojen määrä vuonna 2012. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

Kuvio 5. Luovilla aloilla toimivien yritysten henkilöstön määrä vuonna 2012. Kuvioita 4 ja 5 tarkastellessa voidaan tehdä huomio, että n. 2 700 mainostoimistossa työskenteli vuonna 2012 n. 6 000 henkilöä, kun taas ohjelmistoalalla n. 3 700 yrityksessä työskenteli n. 26 000 henkilöä. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että kotimaisissa mainostoimistoissa on töissä keskimäärin 2,2 henkilöä, kun taas ohjelmistoyrityksissä on töissä keskimäärin 7 henkilöä. Ohjelmistoalan henkilöstövaltaisuus verrattuna muihin luoviin aloihin nähden tulee hyvin selkeästi esille kuviossa 5. Toisella sijalla henkilöstön määrässä oleva mainostoimistoala jää tässä vertailussa hyvin kauas ohjelmistoalasta. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kuvio 6. Luovilla aloilla toimivien yritysten liikevaihdon (1000 euroa) määrä vuonna 2011. Kuvioissa 7, 8 ja 9 on esitetty tutkimukseen valittujen luovien alojen suhteellista muutosta vuodesta 2008 vuoteen 2012. Näistä kuvioista voidaan nähdä, että viimeisten vuosien aikana kirjojen kustantaminen on supistunut kaikilla kolmella mittarilla. Tähän lienee syynä digitaalisuuden kehitys. Liikevaihtojen suhteellisissa muutoksissa selkeitä kasvajia ovat olleet teollinen muotoilu, graafinen muotoilu ja huvi- ja teemapuistojen toiminta. Tosin huvi- ja teemapuistojen toiminnan liikevaihto on laskenut yli 30 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna, mutta kyse on vain yhden vuoden tarkastelujaksosta. Teollisen muotoilun ja graafisen muotoilun liikevaihdon pitkäaikainen kasvu kertoo siitä, että suomalaisissa yrityksissä tuotteiden ja palveluiden muotoiluun, visuaalisuuteen ja käytettävyyteen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kuluttajat myös osaavat arvostaa aiempaa enemmän näitä ominaisuuksia ostopäätöksiä tehdessään. Lisäksi yleinen puhe suomalaisesta muotoilusta ja alan monet kehittämishankkeet ovat omaltaan voineet nostaa alan kiinnostusta ja arvostusta. Toki on huomattava, että esimerkiksi juuri graafisen alan työpaikkojen lisääntymisessä pienikin muutos on suhteellisesti merkittävä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

Kuvio 7. Luovien alojen toimipaikkojen määrän suhteellinen muutos 2008 2012. (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kuvio 8. Luovien alojen henkilöstön määrän suhteellinen muutos 2008 2012. (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). Kuviossa 8 huomionarvoista on elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien selkeä nousu koko tarkastelujaksolla. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

Kuvio 9. Luovien alojen liikevaihdon määrän suhteellinen muutos 2008 2012. (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Taulukko 2. Toimialan yritysten lukumäärät ja muutosprosentti 2007-2013 Yritykset 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Kirjojen kustantaminen 327 327 302 295 284 284-13,1 % Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien 686 739 776 780 797 795 15,9 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 2 985 3 173 3 368 3 375 3 411 3 536 18,5 % Mainostoimistot 2 348 2 465 2 578 2 590 2 627 2 622 11,7 % Graafinen muotoilu 435 526 548 567 621 644 48,0 % Sisustussuunnittelu 711 830 768 790 784 807 13,5 % Teollinen muotoilu 303 305 347 415 478 507 67,3 % Esittävät taiteet 974 1 018 974 999 1 064 1 075 10,4 % Taiteellinen luominen 1 045 1 149 1 223 1 273 1 378 1 423 36,2 % Radio- ja televisiotoiminta 63 59 61 63 65 68 7,9 % Uutistoimistot 48 47 46 49 52 45-6,3 % Em. luovat alat yhteensä 9 925 10 638 10 991 11 196 11 561 11 806 19,0 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukko 2 osoittaa tarkastelujakson 2007-2012 selkeät kasvualat luovien alojen sisällä. Ne ovat: teollinen muotoilu 67,3 prosenttia, graafinen muotoilu 48 prosenttia ja ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 18,5 prosenttia. Taulukko 3. Luovien alojen toimipaikkojen määrä ja muutosprosentti 2007-2013 Toimipaikat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Kirjojen kustantaminen 366 367 342 325 310 306-16,4 % Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien 707 758 794 797 807 802 13,4 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 173 3 368 3 375 3 411 3 536 3 664 15,5 % Mainostoimistot 2 379 2 500 2 620 2 627 2 663 2 657 11,7 % Graafinen muotoilu 437 527 550 569 623 646 47,8 % Sisustussuunnittelu 717 835 769 790 784 807 12,6 % Teollinen muotoilu 306 310 351 420 483 513 67,6 % Esittävät taiteet 978 1 031 984 1 007 1 076 1 089 11,3 % Taiteellinen luominen 1 047 1 150 1 223 1 274 1 379 1 425 36,1 % Radio- ja televisiotoiminta 107 106 107 114 123 134 25,2 % Uutistoimistot 57 56 54 57 60 53-7,0 % Em. luovat alat yhteensä 10 274 11 008 11 169 11 391 11 844 12 096 17,7 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 3. voidaan todeta luovien alojen alatoimialat, joissa toimipaikkojen määrä on tarkastelujaksolla 2007 2012 selkeästi vähentynyt. Ne ovat: kirjojen kustantaminen -16,4 prosenttia ja uutistoimistot -7 prosenttia. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

Taulukko 4. Luovien alojen yritysten henkilökunnan määrä ja muutosprosentti 2007-2013 Henkilökunnan määrä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Kirjojen kustantaminen 2 114 1 975 1 937 1 794 1 794 1 540-27,2 % Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien 2 351 2 453 2 358 2 370 2 073 1 940-17,5 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 23 055 25 179 23 050 22 953 23 840 25 149 9,1 % Mainostoimistot 5 638 5 865 5 989 5 796 5 972 5 753 2,0 % Graafinen muotoilu 308 429 478 483 536 559 81,5 % Sisustussuunnittelu 578 656 590 509 652 629 8,8 % Teollinen muotoilu 462 481 455 523 569 604 30,7 % Esittävät taiteet 1 053 1 405 1 323 1 322 1 500 1 493 41,8 % Taiteellinen luominen 596 642 696 777 853 895 50,2 % Radio- ja televisiotoiminta 4 634 4 897 4 680 4 488 4 802 4 733 2,1 % Uutistoimistot 333 310 307 301 305 293-12,0 % Em. luovat alat yhteensä 41 122 44 292 41 863 41 316 42 896 43 588 6,0 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 4. näemme toimialan yritysten henkilöstön määrän muutokset alatoimialoittain. Henkilökunnan voidaan todeta vähentyneen tarkastelujaksolla eniten kirjojen kustantamisessa -27,2 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat prosentuaaliset vähennykset ovat tapahtuneet elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotannossa -17,5 ja uutistoimistoissa -12 prosenttia. Suurin henkilöstömäärän kasvu on nähty graafisen muotoilun alalla, 81,5 %. Kasvu on ollut merkittävää myös taiteellisessa luomisessa (50,2 %), esittävissä taiteissa (41,8 %) ja teollisessa muotoilussa (30,7 %). 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Taulukko 5. Luovien alojen yritysten liikevaihdon määrä ja muutosprosentti 2007-2013 Liikevaihdon määrä (Milj. ) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2007-2012 Kirjojen kustantaminen 388,5 362,0 358,7 346,8 343,4 330,8-14,9 % Elokuvien, videoiden ja televisioohjelmien 220,0 249,1 239,6 241,8 215,6 239,9 9,0 % tuotanto Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 123,9 3 528,6 2 874,6 2 875,4 3 126,2 3 394,1 8,6 % Mainostoimistot 1 329,0 1 346,1 1 218,2 1 285,3 1 344,7 1 298,6-2,3 % Graafinen muotoilu 25,5 32,9 33,9 33,4 37,6 40,9 60,0 % Sisustussuunnittelu 52,8 68,0 80,4 63,0 76,3 77,7 47,2 % Teollinen muotoilu 47,0 48,8 48,6 57,1 56,4 60,7 29,3 % Esittävät taiteet 56,7 109,0 97,6 91,4 93,9 104,1 83,8 % Taiteellinen luominen 50,7 55,9 55,2 58,9 63,7 67,7 33,3 % Radio- ja televisiotoiminta 794,0 860,5 880,3 899,6 992,9 1 022,3 28,8 % Uutistoimistot 47,3 30,1 28,0 26,9 26,7 26,4-44,1 % Em. luovat alat yhteensä 6 135,4 6 691,2 5 915,1 5 979,5 6 377,4 6 663,3 8,6 % Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 5. voidaan havaita luovien alojen alatoimialojen suhteellisesti selkeät kasvajat ja toisaalta selvät suhteelliset taantujat. Taulukkoa tulkitessa on huomattava, että kyseessä on suhteellinen kasvu. Euromääräinen liikevaihdon kasvu ei välttämättä kaikissa suhteellisissa kasvajissa ole suuren suurta, mutta prosentuaalinen muutos on silti huomattava. Suhteellisesti selkeät kasvajat ovat esittävät taiteet (83,8 %), graafinen muotoilu (60 %) ja sisustussuunnittelu (47,2 %). Selvät suhteelliset laskualat olivat uutistoimistot (-44,1 %) ja kirjojen kustantaminen (-14,9 %). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

Taulukko 6. Aloittaneet yritykset, lopettaneet yritykset ja nettomuutos 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Aloittaneet Kirjojen kustantaminen 29 34 32 31 yritykset Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto 131 107 118 144 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 580 641 688 702 Mainostoimistot 485 460 434 384 Graafinen muotoilu 188 190 163 146 Sisustussuunnittelu 180 164 166 153 Teollinen muotoilu 173 170 148 146 Esittävät taiteet 169 157 176 163 Taiteellinen luominen 232 231 234 227 Radio- ja televisiotoiminta 9 5 7 10 Uutistoimistot 4 2 1 0 Em. luovat alat yhteensä 2 180 2 161 2 167 2 106 Lopettaneet Kirjojen kustantaminen 26 24 35. yritykset Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto 55 82 71. Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 298 334 434. Mainostoimistot 265 314 325. Graafinen muotoilu 86 102 110. Sisustussuunnittelu 127 136 142. Teollinen muotoilu 53 70 85. Esittävät taiteet 79 84 97. Taiteellinen luominen 106 116 140. Radio- ja televisiotoiminta 4 9 6 Uutistoimistot 6 2 3 Em. luovat alat yhteensä 1 105 1 273 1 448 Nettomuutos Kirjojen kustantaminen 3 10-3 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto 76 25 47 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 282 307 254 Mainostoimistot 220 146 109 Graafinen muotoilu 102 88 53 Sisustussuunnittelu 53 28 24 Teollinen muotoilu 120 100 63 Esittävät taiteet 90 73 79 Taiteellinen luominen 126 115 94 Radio- ja televisiotoiminta 5-4 1 Uutistoimistot -2 0-2 Em. luovat alat yhteensä 1075 888 719 Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Viimeisinä vuosina alalle on syntynyt tasaisesti reilu 2 000 uutta yritystä. Määrä on huomattava ja eri alojen suhteellinen osuus näyttää pysyneen suunnilleen samana vuodesta toiseen. Vuoden 2009 lasku selittyy suurelta osin sillä, että ohjelmistoalalle syntyi sinä vuonna merkittävästi vähemmän yrityksiä kuin vuonna 2008. Lopettaneiden yritysten määrä on ollut monena vuonna vajaat 1 300 yritystä. Huomattavaa on, että vuonna 2010 yrityksiä lopetti reilu tuhat, mikä on selvästi vähemmän kuin sitä ennen ja sen jälkeen. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Aikaisemmasta kuviosta 7 voidaan huomata teollisen muotoilun yritysten perustamisien selkeä suhteellinen kasvu vuosien 2009 2013 aikana. Myös ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistuksessa yrityksiä on perustettu selkeästi kasvavia määriä vuodesta 2008 alkaen. Toisaalta lopettaneiden yritysten taulukosta voimme lukea myös suuren lopettamismäärän ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen alalla, mutta alan nettomuutos on selkeästi kasvun puolella. Kirjojen kustantamisen alalla sekä aloittaneiden yritysten että lopettaneiden yritysten määrät ovat melko samoilla tasoilla. Vuonna 2012 nettomuutos jäi kuitenkin miinusmerkkiseksi kirjojen kustantamisessa. Positiivisena yllätyksenä voidaan pitää esittävien taiteiden ja taiteellisen luomisen yrittäjyyden aloittamisen melko merkittäviäkin lukuja. Näillä aloilla yritysten lukumäärien nettomuutokset ovat selvästi kasvu-uralla. Nämä eivät kuitenkaan ole aloja, jotka yleisesti miellettäisiin vahvasti yrittäjävetoisiksi aloiksi. Aloittaneet yritykset / yrityskannan muutos Kuvio 10. Luovien alojen aloittaneiden yritysten yrityskannan muutos 2007 2012. (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % Toimialat yhteensä Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot 4 % 2 % 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

Lopettaneet yritykset / yrityskannan muutos Kuvio 11. Luovien alojen lopettaneiden yritysten yrityskannan muutos 2007 2012. (Vuosi 2007 = 100, Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). 12 % 10 % 8 % Toimialat yhteensä 6 % 4 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mainostoimistot 2 % 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Taulukko 7. Luovien alojen yritysmuodot Tilastokeskuksen laajan määritelmän mukaan vuonna 2011. Yritysten lkm Prosenttiosuus 2011 Prosenttiosuus 2011 Liikkeen ja ammatinharj. 8115 38,28 Kuolinpesä 3 0,01 Verotusyhtymä 22 0,10 Avoin yhtiö 443 2,09 Konkurssipesä 6 0,03 Kommandiittiyhtiö 1070 5,05 Osakeyhtiö 11304 53,33 Osuuskunta 174 0,82 Aatteellinen yhdistys 6 0,03 Taloudellinen yhdistys 6 0,03 Julkisoikeudellinen yhteisö 0 0,00 Muu oikeudellinen muoto 48 0,23 Yhteensä 21197 Taulukossa 7 on luovien alojen yritysten yritysmuotojen määrät vuonna 2011 ja niiden suhteellinen osuus. Listassa on huomioitu 43 luovan alan toimialojen yritysten tiedot. Aivan kuten yleensäkin elinkeinoelämässä yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi sekä osakeyhtiö. 53 prosenttia alan yrityksistä on osakeyhtiöitä. Viime vuosina osuuskuntaneuvontaan on panostettu paljon ja uusia luovan alan osuuskuntia on syntynyt ja syntymässä enemmän kuin tämä vuoden 2011 tilasto antaa ymmärtää. Tilastojen mukaan alalla on ollut 174 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

osuuskuntaa vuonna 2011. Tulevaisuudessa osuuskuntien määrä tulee suurella todennäköisyydellä lisääntymään, sillä osuuskuntayrittäjyys mahdollistaa tietyin ehdoin esimerkiksi työttömyysjaksot ja työn tekemisen. Luovilla aloilla on myös vakiintunut niin sanottujen laskutusosuuskuntien käyttö. Kuvio 12. Luovan alan prosentuaalinen jakautuminen toimipaikkojen, henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan ELY-keskuksittain vuonna 2011 (Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri). Kuviossa 12 on eritelty luovien alojen jakautumista maantieteellisesti. Uudenmaan osuus korostuu kaikkien mittareiden kohdalla ja erityisesti liikevaihdon kohdalla. Se, että noin kolme neljäsosaa alan liikevaihdosta tulee Uudeltamaalta, kertoo osin alan voimakkaasta keskittymisestä, mutta myös siitä, että siellä on enemmän tarjontaa. Uudellamaalla on tarjolla myös erikoistuneempia alan yrityksiä. Voimme olettaa, että luovien alojen yritysten palveluiden ostaminen on yleisempää siellä, missä taloudellinen aktiivisuus on suurempaa. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus alan toimipaikoista on 62 prosenttia ja osuus henkilöstöstä yli 50 prosenttia. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan havainnollistaa vertaamalla, kuinka montaa luovan alan yritystä eri alueilla palvelee. Vuonna 2011 luovan alan yrityksiä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän vain Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla luovan alan yrityksiä on kuusi jokaista sataa yritystä kohden. Suhteellisesti ottaen seuraavaksi eniten alan yrityksiä on Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Hieman yllättävää on, että Varsinais-Suomi sijoittuu vasta neljänneksi, sil- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

lä yleisesti ottaen Varsinais-Suomea on pidetty monella tapaa luovan alan edelläkävijänä. Suhteellisesti vähiten alan yrityksiä on Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 8. Luovien alojen yritysten osuus toimipaikoista kokomaassa ja ELY-keskuksittain vuonna 2011 Luovat alat Kaikki toimialat Luovien alojen osuus Uudenmaan ELY-keskus 5960 99536 6,0 Varsinais-Suomen ELY-keskus 899 34832 2,6 Satakunnan ELY-keskus 248 16094 1,5 Hämeen ELY-keskus 561 24503 2,3 Pirkanmaan ELY-keskus 1147 31218 3,7 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 255 18453 1,4 Etelä-Savon ELY-keskus 155 10675 1,5 Pohjois-Savon ELY-keskus 269 15423 1,7 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 145 9773 1,5 Keski-Suomen ELY-keskus 447 16308 2,7 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 171 17241 1,0 Pohjanmaan ELY-keskus 327 18611 1,8 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 498 22670 2,2 Kainuun ELY-keskus 66 4367 1,5 Lapin ELY-keskus 185 11328 1,6 Ahvenanmaa 56 2590 2,2 Yhteensä 11389 353622 3,2 Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Taulukko 9. Luovan alan yritysten henkilöstön osuus henkilöstöstä kokomaassa ja ELY-keskuksittain vuonna 2011 Luovat alat Kaikki toimialat Luovien alojen osuus Uudenmaan ELY-keskus 24214 530024 4,6 Varsinais-Suomen ELY-keskus 1672 125984 1,3 Satakunnan ELY-keskus 442 62016 0,7 Hämeen ELY-keskus 1030 93399 1,1 Pirkanmaan ELY-keskus 4775 132611 3,6 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 609 75625 0,8 Etelä-Savon ELY-keskus 209 34621 0,6 Pohjois-Savon ELY-keskus 554 56788 1,0 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 290 35020 0,8 Keski-Suomen ELY-keskus 1481 64074 2,3 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 335 49338 0,7 Pohjanmaan ELY-keskus 721 67000 1,1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1954 95161 2,1 Kainuun ELY-keskus 114 16754 0,7 Lapin ELY-keskus 269 40956 0,7 Ahvenanmaa 252 9749 2,6 Yhteensä 38921 1489120 2,6 Lähde: Toimiala online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Taulukossa 9 on hahmoteltu sitä, mikä osuus kaikkien toimialojen henkilöstöistä toimii luovien alojen toimialoilla. Koko maan tasolla alalla toimii 2,6 prosenttia henkilöstöstä. Uudenmaan kohdalla vastaava luku on selvästi korkein, 4,6 prosenttia. Seuraavaksi korkeimmat osuudet löytyvät jälleen Pirkanmaalta, jonka jälkeen tulevat Keski-Suomi ja Ahvenanmaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja TEM Toimialapalvelu yhdistivät resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä kyselyissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen ja kasvuun liittyviä näkemyksiä. Vuoden 2013 kysely toteutettiin kevään ja kesän 2013 aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 320 luovien alojen yrittäjää samoilta toimialoilta, joita tässä toimialaraportissa pääasiassa analysoidaan. Yrityksiltä kysyttäessä luovien alojen suhdannenäkymiä, ne ovat henkilökunnan määrän osalta koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten näkymiä heikommat. Kymmenys alan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi 6 % vastaajista. Saldoluku on näin ollen vertailuryhmän huonoin (4 %), ja se on tippunut selvästi edellisvuoteen (17 %) verrattuna. Kuvio 13. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, prosenteissa. Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

2.2 Toimialan työvoimarakenne Työvoiman rakennetta voidaan tarkastella monin tavoin. Yksi yleinen tapa on tarkastella valituilla toimialoilla työskentelevien henkilöiden ikäjakaumaa. Seuraavassa kolmessa kuviossa on luovien alojen työntekijöiden ikäjakaumat. Lähtökohtaisesti voisimme olettaa, että luovilla aloilla työskentelee suhteellisen nuoria ihmisiä. Ohjelmistoalan kohdalla tämä ennakko-olettamus pitääkin erittäin hyvin paikkansa, mutta esimerkiksi elokuvien, videoiden ja televisiotuotannon toimialalla ikäjakauma on tasainen. Eri muotoilun toimialoilla ikäjakauman osoittama keski-ikä on melko alhainen. Osin tämä selittyy sillä, että alan muodollinen koulutus on suhteellisen nuorta Suomessa ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen myötä maahamme on koulutettu systemaattisesti enemmän eri alojen muotoilijoita. Kirjojen kustannustoiminnan parissa puolestaan työskentelee hieman vanhempaa väestöä, mikä selittynee alan pitkällä historialla. Alalla arvostetaan kokemusta, jonka myötä on helpompi arvioida yleisöä kiinnostavaa kirjallisuutta. Sen sijaan elämystuotannon huvi- ja teemapuistot toimivat korostetusti nuorten kausityöllistäjänä kesätöiden myötä. Toimitukset toimivat myös viestintäalan asiantuntijatehtäviin pätevöittäjinä, mikä usein ohjaa tekijöitä työurien puolessa välissä murroksessa olevaa uutistoimitustyötä vakinaisempiin viestintätehtäviin mm. yritys- ja järjestöviestintään. Kuvio 14. Valittujen luovien alojen toimialojen työntekijöiden ikäjakauma. Kuvio 15. Valittujen luovien alojen toimialojen työntekijöiden ikäjakauma. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kuvio 16. Valittujen luovien alojen toimialojen työntekijöiden ikäjakauma. Luovilla aloilla työskentelevien henkilöiden ammattinimikkeitä on useita kymmeniä. Ala on niin laaja, että kattavaa listaa on lähes mahdoton laatia. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne muutamalla valitulla luovan alan ammattikunnalla vuoden 2014 alkupuoliskolla maakunnittain ilmenee alla olevista kartoista. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen työnhakijoiden tietojen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet TE-toimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Syytä on huomata, että yleinen taloudellinen toimeliaisuus ja hyvät alueelliset näkymät vaikuttavat myös luovien alojen osaamisen kysyntään, kuten esimerkiksi sovellussuunnittelijoiden kohdalla Pohjois-Karjalassa. Maakunta on ollut poikkeuksellisesti kasvava uusi työ poikii uutta työtä ympärilleen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

Kuvio 17. Kuvataiteilijoiden työvoiman kohtaantotilanne vuoden 2014 alkupuoliskolla. Lähde: Ammattibarometri. 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kuvio 18. Sovellussuunnittelijoiden työvoiman kohtaantotilanne vuoden 2014 alkupuoliskolla. Lähde: Ammattibarometri. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

Kuvio 19. Tuote- ja vaatesuunnittelijoiden kohtaantotilanne vuoden 2013 alkupuoliskolla. Lähde: Ammattibarometri. 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU