Arttu Hieta Vesikattotöiden ennakkosuunnittelu sekä työnaikainen valvonta ja laadunvarmistus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennustekniikka Insinöörityö 13.11.2011
ALKULAUSE Tämä insinöörityö tehtiin YIT Rakennus Oy:lle, asuinkerrostalot pääkaupunkiseutuyksikölle (ARK). Haluan kiittää kaikkia haastatteluihin ja case-tutkimuksiin osallistuneita henkilöitä yhteistyöstä. Kiitokset erityisesti Asunto Oy Helsingin Kuuluttajan työmaaorganisaatiolle. Lisäksi haluaisin kiittää Eric Pollockia ja Ossi Pohjolaa avusta tämän työn tekemisessä. Helsingissä 13.11.2011 Arttu Hieta
Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Arttu Hieta Vesikattotöiden ennakkosuunnittelu sekä työnaikainen valvonta ja laadunvarmistus 41 sivua + 13 liitettä 13.11.2011 Tutkinto Insinööri AMK Koulutusohjelma Rakennustekniikka Suuntautumisvaihtoehto Rakennustuotantotekniikka Ohjaajat Lehtori Eric Pollock Laatuvastaava Ossi Pohjola Tämän insinöörityön tavoitteena oli perehtyä oikeaoppisen tehtäväsuunnitelman laatimiseen, jossa painopisteenä oli vesikattotöiden aikataululähtöinen tehtäväsuunnittelu. Suunnitelmia oli tarkoitus hyödyntää case-kohteen vesikattotöissä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ratkaisu piiloon jäävien rakenteiden valokuvadokumentoinnin kohdistamiseen, jonka mallina toimi case-kohteen kevytsorakatto. Tutkimusaineistona käytettiin alan kirjallisuutta, ammattilaisten haastatteluja ja tekijän omakohtaisia kokemuksia. Kirjallisuuden lisäksi työtä varten oli käytettävissä myös YIT Rakennus Oy:n oma toimintajärjestelmä, josta löytyy vielä täsmällisempiä työkaluja asuinkerrostalorakentamisen tarpeisiin. Työn tuloksena syntyi case-kohteen vesikattojen tehtäväsuunnitelmat sekä dokumentointimalli kevytsorakatolle. Suunnitelmien toteutumista valvottiin työn aikana tehtäväsuunnitelmaan liittyvien työkalujen avulla. Työn aikana selvisi, kuinka välttämätön työkalu tehtäväkohtainen aikataulu on työnjohtajalle, etenkin silloin, kun työvaiheen kesto on useita viikkoja. Haastatteluista saadun palautteen perusteella piiloon jäävien rakenteiden dokumentointimalli on hyvä, koska kuvat voidaan kohdistaa sen perusteella oikeisiin paikkoihin. Tuotantopäällikön mielestä valokuvadokumentointi tukee hyvin laadunvarmistusta, kun taas työmaatoimihenkilöiden mielestä kuvat sopivat paremmin vuosikorjausyksikön käytettäväksi. Hyvin suunniteltu työ tehdään aikataululähtöisesti, laadukkaasti, turvallisesti ja kerralla oikein. Tässä työssä saatujen kokemusten perusteella YIT:llä on käytössään hyvät johtamisen työkalut. Näitä hyödyntämällä ja johtamiseen liittyvät perusasiat hallitsemalla syntyy automaattisesti kustannustehokasta ja laadukasta rakentamista, jonka ansiosta YIT voi menestyä jatkossakin. Avainsanat vesikatto, tehtäväsuunnittelu, aikataulu, dokumentointi
Abstract Author Title Number of Pages Date Degree Arttu Hieta The Roof Work s Advance Planning, Supervision And Quality Control 41 pages + 13 appendices 13 November 2011 Bachelor of Engineering Degree Programme Civil Engineering Specialisation option Construction and Site Management Instructors Eric Pollock, Senior Lecturer Ossi Pohjola, Quality Controller The objective of this engineering thesis was to make oneself familiar with making a proper task plan highlighting schedule-driven task planning for roof work. The plans were to be used in the case building s roof work. Furthermore, the objective was to create a solution for targeting the photographic documentation of the hidden structures where the case building was used as a model. The material used for this study came from literature, professionals interviews, and from personal experience. In addition to the literature, YIT s own operating system was also available which includes even more specific tools for the needs of apartment house construction. Task plans for the case building s roof work and a photographic documentation model for light gravel roofs were created as a result of this study. Implementation of the plans was monitored during the work with the help of the tools related to the task plans. During the work it came clear how essential tool the task-specific schedule is for the foreman, especially when the duration of the task is more than a week. Based on feedback from the interviews the photographic documentation model for the hidden structures is good because the photos can be targeted for the right places with help of the model. Photographic documentation is good supporting element for quality control from the production manager s point of view while the construction site officers view was that photos are more suitable for the use of the annual repairs unit. Well planned work is done schedule-driven, high quality, safely and right the first time. Based on the experience from this study YIT has good management tools in their hands. Utilizing these tools and mastering the basics of management will automatically produce cost efficient and high quality construction which allows YIT to continue to thrive. Keywords roof, task planning, schedule, documentation
Sisällys 1 Johdanto 1 2 Tehtäväsuunnittelu 2 2.1 Tehtäväsuunnitelman tarve 2 2.2 Tehtäväsuunnitelman tarkoitus 4 2.3 Tehtäväsuunnitelman vaiheet 4 2.4 Tehtäväsuunnitelman sisältö 5 2.4.1 Aikataulutavoite 6 2.4.2 Kustannustavoite 8 2.4.3 Aloitusedellytysten varmistaminen 8 2.4.4 Työnaikainen ohjaus 9 2.4.5 Laadunvarmistus 13 2.4.6 Potentiaalisten ongelmien analyysi 15 2.4.7 Tehtävän suorituksen yksityiskohtainen suunnittelu 18 2.4.8 Työturvallisuus 19 2.5 Tehtäväsuunnitelman käyttö 21 2.5.1 Aliurakoitsijan suorittama työ 21 2.5.2 Pääurakoitsijan suorittama työ 22 3 YIT:n työmaa 49461 23 3.1 Hankkeen kuvaus 23 4 Vesikattotöiden ennakkosuunnittelu 24 5 Asunto Oy Helsingin Kuuluttajan suunnitelmat 26 5.1 Lähtötiedot 26 5.2 Aikataulut 27 5.3 Resurssit 27 5.4 Potentiaalisten ongelmien analyysi 27 5.5 Laadunvarmistus 28 5.6 Tehtävän yksityiskohtainen valmistelu 28 5.7 Työnaikainen ohjaus 29 5.8 Työturvallisuus 29
6 Haastattelut 30 6.1 Lähtökohdat 30 6.2 Tehtäväsuunnittelu 30 6.3 Kevytsorakaton piiloon jäävien rakenteiden dokumentointi 33 7 Tulosten tarkastelu 34 7.1 Tehtäväsuunnittelu 34 7.2 Haastattelujen yhteenveto 37 8 Johtopäätökset 38 Lähteet 41 Liitteet Liite 1. Yleisaikataulu Liite 2. Työmaan aluesuunnitelma Liite 3. Vesikattojen B ja C karkeat aikataulut Liite 4. Vesikattojen A ja D tarkemmat aikataulut Liite 5. Aliurakoitsijan aloituspalaverin asialista Liite 6. Vesikattotöiden potentiaalisten ongelmien analyysi Liite 7. Kevytsorakaton piiloon jäävien rakenteiden dokumentointimalli Liite 8. Vesikattotöiden yksityiskohtainen suunnittelu Liite 9. Vesikaton puurunkotyön laaduntarkastuskortti Liite 10. Kevytsorayläpohjan asennuksen laaduntarkastuskortti Liite 11. Työn turvallisuussuunnitelma Liite 12. Tulityölupa Liite 13. Haastattelukysymykset
1 1 Johdanto Tämä insinöörityö on tehty YIT Rakennus OY:n ARK Kerrostalot pääkaupunkiseutuyksikölle. Insinöörityön lähtökohtana on YIT:n sisäisissä laatuauditoinneissa havaitut työn ennakkosuunnitteluun ja laadunvarmistuksen valokuvadokumentointiin liittyvät puutteet. Työn ennakkosuunnitteluun on käytettävissä erinomaisia työkaluja, mutta niiden hyödyntäminen on onnistunut vaihtelevasti. Insinöörityön tavoitteena on perehtyä oikeaoppisen tehtäväsuunnitelman laatimiseen hyödyntäen pääosin jo olemassa olevia työkaluja. Tehtävänsuunnittelun painopisteenä on aikataululähtöinen ennakkosuunnittelu, joka on rajattu asuinkerrostaloille tyypillisiin vesikattotöihin. Tehtävän kustannussuunnittelu kuuluu myös olennaisena osana tehtäväsuunnitelmaan, mutta tässä työssä se ei ole avainasemassa. Aikataulullisen johtamisen lisäksi työnjohtajan tehtäväksi jää työnaikainen laadunvalvonta, johon liittyy erilaisia tarkastuksia ja dokumentointia. Piiloon jäävien rakenteiden dokumentoinnissa ei riitä pelkästään rakenteista otettujen valokuvien tallentaminen kansioon, vaan kuvat on myös kohdistettava oikeisiin paikkoihin jälkitarkastelua varten. Tässä työssä on tarkoitus kehittää piiloon jäävien rakenteiden dokumentointimalli kevytsorakatoille. Vesikattotöiden tehtäväsuunnitelma, aikataulut ja dokumentointimalli kehitetään casekohteena toimivan Asunto Oy Helsingin Kuuluttajan tarpeiden perusteella. Vesikattotöitä johdetaan tehtäväsuunnitelman työkaluja apuna käyttäen ja aikataulun paikkansapitävyyttä seurataan töiden edetessä. Työn tuloksena saadut suunnitelmat ja aikataulut ovat lähes sellaisenaan hyödynnettävissä insinöörityössä käytetyn case-kohteen viereiselle tontille rakennettavassa Asunto Oy Helsingin Lavastajassa. Tuloksena syntyviä suunnitelmia voi käyttää mallina myös muilla yksikön työmailla, joihin tehdään kevytsora- tai peltikattoja. Piiloon jäävien rakenteiden dokumentointimallia on tarkoitus hyödyntää yksikön kaikilla työmailla, joihin rakennetaan kevytsorakattoja. Tutkimusaineistona käytetään alan kirjallisuutta, ammattilaisten haastatteluja ja tekijän omakohtaisia kokemuksia. Kirjallisuuden lisäksi työtä varten on käytettävissä myös YIT
Rakennus Oy:n oma toimintajärjestelmä, josta löytyy vielä täsmällisempiä työkaluja juuri asuinkerrostalorakentamisen tarpeisiin. 2 2 Tehtäväsuunnittelu 2.1 Tehtäväsuunnitelman tarve Rakennushankkeen kustannustavoite tai yleisaikataulu ei juuri auta työnohjauksessa, vaan kokonaisuus on pilkottava pienempiin osiin projektin johtamisen helpottamiseksi. Työmaalla tehtävät erilaiset työt suunnitellaan, budjetoidaan ja valvotaan itsenäisinä kokonaisuuksina. Tehtäväsuunnitelma on yksi tärkeimmistä työmaatuotannon johtamisen välineistä, jolla varmistetaan, että yhden työkokonaisuuden ajallisten, taloudellisten sekä laadullisten vaatimusten saavuttaminen on mahdollista yleisaikataulun ja tavoitearvion mukaisesti. Ennen työn aloitusta on varmistettava, että kaikilla työhön osallistuvilla osapuolilla on yhteinen käsitys työn tavoitteista, vaatimuksista sekä menetelmistä, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. [1, s. 125.] Tehtäväsuunnitelma on osa työn organisointia kuten perinteinen viikkosuunnittelukin. Hyvin laadittu tehtäväsuunnitelma vähentää viikkosuunnittelun tarvetta ja poikkeaa viikkosuunnittelusta siten, että tehtävät suunnitellaan kokonaisuuksina alusta loppuun eikä vain viikoksi tai kahdeksi eteenpäin. Pelkät viikkosuunnitelmat eivät riitä varmistamaan tehtävien tavoitteenmukaista suorittamista, sillä ne ohjaavat vain pieniä osia tehtävän kokonaisuudesta. Viikkosuunnitelmia voidaan silti pitää tarvittaessa tehtäväsuunnitelmien apuna ja niiden laatiminenkin on helppoa hyvän tehtäväsuunnitelman perusteella. [2, s. 6.] Suunnitelman laatimista varten työnjohtajan on perehdyttävä tarpeeksi varhaisessa vaiheessa detaljitason toteutukseen, jolloin työmaalta käsin voi vielä vaikuttaa lopulliseen toteutustapaan rakennuttajan hyväksynnällä. Yksittäisen tehtävän suunnittelussa pääpaino on aloitusedellytysten varmistamisessa. Aloitusedellytyksien varmistamiseen kuuluu edeltävän tehtävän valmistuminen, materiaali- ja tarvikemäärien selvittäminen,
suunnitelmien tarkastaminen sekä logistiikan ja jätehuollon toiminnan selvittäminen. [2, s. 6.] 3 Tehtävästä vastuussa oleva työnjohtaja tekee tehtäväsuunnitelman. Työ suunnitellaan tehtäväksi käytössä olevilla resursseilla niin, että laadulliset, ajalliset ja kustannukselliset tavoitteet saavutetaan (kuvio 1). Vastaava työnjohtaja voi käyttää tehtäväsuunnitelmaa apuvälineenä laadunvalvonnassa ja kokonaisuuden valvonnassa. Tarvittaessa työnjohtaja tekee muutoksia tehtäväsuunnitelmaan vastaavan työnjohtajan pyynnöstä. Kuvio 1. Tehtäväsuunnitelman lähtötiedot [1, s. 127] Asuntorakentamisessa tehtävät ovat usein hyvin samankaltaisia, joten huolellisesti tehtyä tehtäväsuunnitelmaa voidaan käyttää hyväksi useassa eri kohteessa, kunhan lähtötiedot vain muutetaan kohteeseen sopivaksi.
4 2.2 Tehtäväsuunnitelman tarkoitus Työmaatoimihenkilöiden aika ei tänä päivänä useinkaan riitä kattavan tehtäväsuunnitelman laatimiseen. Työmailla on monia rutiinitehtäviä, jotka vievät paljon aikaa ja häiritsevät keskittymistä. Näihin kuuluvat esimerkiksi työntekijöiden valvonta ja neuvonta työmaalla, uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja kulkulupien tekeminen. [3, s. 22.] Kokeneemmilla työnjohtajilla ei usein ole tarvetta, ainakaan omasta mielestään, tehdä tehtäväsuunnitelmaa. Nuoremmille työnjohtajille kattavan tehtäväsuunnitelman laatiminen on erittäin tärkeää, jotta tehtävä saadaan suoritettua aikataulun, kustannusten ja laatuvaatimusten mukaisesti. Tehtäväsuunnitelma tukee koko työmaan laatusuunnitelmaa. Aiemmin tehtävään perehtymättömälle työnjohtajalle tehtäväsuunnitelman laatiminen on lähes välttämätöntä, mikäli halutaan päästä haluttuun lopputulokseen. Valmiin suunnitelman pohjalta on helppo lähteä muokkaamaan sitä omia lähtötietoja vastaavaksi. Suunnitelman alkuvaiheessa voi jo huomata, jos jokin olennainen osa suunnitelman sisällöstä puuttuu ja siihen voidaan reagoida ennen varsinaisen työn aloittamista. 2.3 Tehtäväsuunnitelman vaiheet Tehtäväsuunnittelussa yhden tehtävän toteuttaminen suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja riittävän tarkasti, jotta tehtävän toteutus täyttää sille asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Samalla varmistetaan, että tehtävä toteutuu häiriöittä. Tehtäväsuunnitelmaa valmisteltaessa kootaan kaikki työtä koskevat asiakirjat (kuvio 2), joista käy ilmi työn toteutukselle asetetut ajalliset, taloudelliset ja laadulliset vaatimukset. [2, s. 8.]
5 Tehtäväsuunnitelman vaiheet ovat [2, s. 9]: kustannustavoitteen muodostaminen tai tarkistaminen aikatavoitteen tarkistaminen laatuvaatimusten määrittely potentiaalisten ongelmien analyysi keinojen etsiminen tuloksen varmistamiseksi logistiset ratkaisut työturvallisuuden varmistaminen koneiden, laitteiden, välineiden luettelointi ja saatavuuden varmistaminen materiaalihankintojen luettelointi ja saatavuuden varmistaminen. Kuvio 2. Tehtäväsuunnitelman tietojen välittyminen [1, s. 128]. 2.4 Tehtäväsuunnitelman sisältö Tehtäväsuunnitelma on yhteenveto tehtävälle asetetuista vaatimuksista ja tavoitteista sekä keinoista, joilla vaatimuksiin ja tavoitteisiin päästään [4, s. 6].
6 Tehtäväsuunnitelman sisältö koostuu [4, s. 6.]: kustannusten ja aikataulun suunnittelusta tehtävän sisällön tarkentamisesta laatuvaatimuksista ja laadunvarmistustoimenpiteistä ongelmiin varautumisesta aloitusedellytysten varmistamisesta työnaikaisten ohjaustoimien suunnittelusta. Tehtäväsuunnitelman sisältö ja työnaikaista ohjaukseen liittyvät työkalut, kuten janaaikataulut ja tarkastuslistat, muokataan sellaisiksi, että ne palvelevat parhaiten juuri tietyn työmaan ja tehtävän toteutuksen ohjausta. 2.4.1 Aikataulutavoite Yleisaikataulussa hanke on jaettu itsenäisiksi aikataulutehtäviksi, joita ohjataan itsenäisinä erillisinä kokonaisuuksina. Yleisaikataulun tehtävä on pitää huolta, että koko hanke etenee ja valmistuu aikataulussaan. Yleisaikataulu kuvaakin vain, miten yksittäinen tehtävä alkaa, etenee ja päättyy. Joitakin lyhytkestoisia tehtäviä voi puuttua yleisaikataulusta kokonaan tai ne on sisällytetty muihin tehtäviin. [2, s. 11.] Tehtävälle suunnitellaan ajalliset välitavoitteet, joissa kokonaistavoite on jaettu työkohteiden mukaisiksi tavoitteiksi. Tehtävän eteneminen esitetään esimerkiksi paikkaaikakaaviona tai vinjettikuvana. Paikka-aikakaavioon voidaan merkitä myös pidettävien aloituspalaverien, mallitöiden ja muiden tehtävien tarkastusajankohdat. Vinjettikuvaan merkitään kunkin osakohteen kohdalle sen suunniteltu valmistumisajankohta. Yleisin ja yksinkertaisin aikataulu on kuitenkin perinteinen jana-aikataulu (kuvio 3), joka on työnjohtajilla laajasti käytössä. [5, s. 35.]
7 Kuvio 3. Esimerkki jana-aikataulusta. Aikatauluun merkittyä murtoviivaa käytetään aikataulun valvonnassa [1, s. 13]. Tehtäväsuunnitelmaan liittyvän ajallisen suunnitelman tarkoituksena on [2, s. 11.]: varmistaa yleisaikataulussa suunniteltu tuotantonopeus varmistaa tehtävän alkaminen ja valmistuminen ajallaan eri osakohteissa helpottaa ajallista valvontaa muuttamalla ajalliset tavoitteet työkohteiden määrään perustuviksi tavoitteiksi, kuten esimerkiksi viikko per kerros etenevä kerrostalon elementtiasennus. Tehtävän ajallisen toteutuksen suunnittelu on tehtävä erityisen huolella mikäli [2, s. 11]: tehtävä sisältää useita työlajeja; esimerkiksi julkisivumuuraus, johon sisältyy muuraustyön lisäksi lämmöneristys- ja telinetyö tehtävä muodostuu useista peräkkäisistä kestoltaan lyhyistä työvaiheista, joilla saattaa olla lisäksi eri toteuttajat; esimerkiksi vesikattotyö, joka jakautuu puurungon tekemiseen, LVIS-asennukseen ja katteen tekemiseen tehtävä toteutetaan osakohteesta toiseen toistuvana tuotantona; esimerkiksi paikallavalurunko. Yleisaikataulussa ja tavoitearviossa käytetyt määrät, työryhmät ja menekit on tarkistettava laskemalla. Mahdollisten virheiden vaikutukset on myös otettava huomioon työryhmän kokoa mitoittaessa. Tuotantonopeuteen vaikutetaan muuttamalla resursseja tai
8 resurssien määrää, tehtävän työsisältöä tai parantamalla työnjärjestelyä. Mikäli tavoitearvio on laadittu hyvänä pidettävästä työsaavutuksesta poiketen, joudutaan miettimään, miten työsaavutusta parannetaan, jotta alkuperäinen aikataulu toteutuu ja tavoitearvio ei ylity. [2, s. 12.] 2.4.2 Kustannustavoite Tehtävän kustannustavoitteen muodostaminen on kaksiosainen [2, s. 12.]: tehtävän kustannustavoitteen kokoaminen tavoitearviosta tavoitearviossa olevien määrätietojen, työmenekkien ja hintatason tarkastaminen. Kustannustavoite esitetään työsaavutustavoitteena, johon toteutuneen työn tuottavuutta verrataan sekä panoshintoina, joita käytetään hankintojen tavoitteena. Tehtävän kustannustavoite kootaan tavoitearviosta tehtävän sisältöä vastaavana ja aikataulun avulla tarkistettuna. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että tehtävä on toteutettavissa tavoitearviosta löytyvien kustannusten raameissa. [3, s. 30.] Tavoitearviossa työpanosten menekki- ja hintatietoina on käytetty yrityksen laskentatiedoston arvoja. Lisäksi tuotantoratkaisuista ja työmenetelmistä on tehty oletuksia. Ennakkosuunnittelussa nämä oletukset on tarkistettava ja täsmennettävä. Myös aliurakkarajojen täsmentyminen vaikuttaa työmenekkeihin. Ensimmäisen työkohteen valmistuttua tehtäväsuunnitelmaa tarkennetaan työryhmän työmenekin mukaisesti. Tarvittaessa etsitään keinoja nopeuttaa tehtävän suoritusta. [2, s. 13.] Tehtävän kustannustavoite voi osoittautua kireäksi tai jopa virheelliseksi määrälaskentavirheen, virheellisen työmenekkiodotuksen tai hintatasovirheen vuoksi. Mikäli virhe lisää kokonaiskustannuksia, on etsittävä uusia, taloudellisempia ratkaisuja, jotta kokonaiskustannukset pysyvät kurissa. Työn laatu ei saa kärsiä taloudellisempien ratkaisujen vaikutuksesta. [2, s. 13.] 2.4.3 Aloitusedellytysten varmistaminen
Tuotannon aloitusedellytysten varmistaminen takaa mahdollisuudet tehtäväsuunnitelman mukaiseen tehtävän aloitukseen. Toimenpiteitä ovat [3, s. 32.]: 9 tarkistetaan tuotesuunnitelmien valmius ja toteutettavuus tarkennetaan tekniset yksityiskohdat suunnitelmakuvien avulla selvitetään tarvikemäärät työkohteittain tarkistetaan tarvikevirrat työkohteisiin sekä määritetään ja ajoitetaan toimituserät luetteloidaan työvälineet ja varmistetaan niiden saanti pidetään aloituspalaveri. Tehtäväsuunnitelman mukaiset aloitusedellytykset on siis oltava kunnossa ennen kuin urakoitsijat kutsutaan koolle aloituspalaveriin. Logistiikka Tehtävän logistiikkasuunnitelma muodostuu varastointien, siirtojen ja jätehuollon suunnittelusta. Työmaan aluesuunnitelmassa esitetään purku- ja varastoalueet, kulkuväylät, roskalavat, nosturien ulottumasäteet sekä alueet, joille ei saa varastoida tavaraa. Toimituskohtaisia siirtoja varten täytyy miettiä valmiiksi myös tilanteet, joissa ei voida käyttää normaaleja siirto- ja varastointialueita. Tätä varten suunnitellaan vaihtoehtoiset siirtomenetelmät, reitit ja varastoalueet. Tehtävän logistiikkasuunnitteluun sisältyy myös jätteiden keräys, lajittelu, käsittely ja poiskuljetus. [6, s. 23.] 2.4.4 Työnaikainen ohjaus Työnaikaiseen ohjaukseen kuuluvat laadun, aikataulun ja kustannusten seuranta sekä työmaalla pidettävät ohjauspalaverit ja erilaiset tarkastukset. Toteutunutta tuotantoa verrataan laadittuihin välitavoitteisiin ja laatuvaatimusten tarkastuslistoihin. Tehtävän toteutumisen seuraaminen onnistuu, kun on käytössä sopivat työkalut ja tieto tavoitteesta. Mikäli toteutuma poikkeaa suunnitelmista, voidaan tuotantoa ohjata tavoitteisiin. Pidetään ohjauspalaveri, jossa yhteistyössä eri osapuolten kesken selvitetään poikkeamien syyt ja ohjataan tuotanto uudelleen tavoitteiden mukaiseksi. [4, s. 8.] Aloituspalaveri
10 Tehtävän ohjaustarve alkaa siitä hetkestä, kun työt aloitetaan. Kuitenkin ennen töiden aloittamista on hyvä varmistaa, että kaikilla työhön osallistuvilla osapuolilla on yhteinen käsitys tehtävän tavoitteista ja vaatimuksista, ja että tehtävän toteutuksen edellytykset ovat kunnossa. Nämä asiat käydään läpi aloituspalaverissa, johon osallistuu sekä työnjohto että työntekijät. [4, s. 8.] Aloituspalaverissa käydään läpi [6, s. 24]: lähtöaineisto aikataulu ja työjärjestys päätehtävään liittyvät työt ja ongelmat materiaalit ja kalusto laatuvaatimukset ja laadunvarmistus sekä tehtävän erityispiirteet. Aloituspalaverissa siis tarkistetaan tehtävän aloitusedellytykset ja käydään läpi työlle asetetut tavoitteet ja laatuvaatimukset. Samalla varmistetaan, että yhteistyö eri urakoitsijoiden välillä sujuu ongelmitta. Aloituspalaverissa varmistetaan myös, miten eri osapuolet tekevät laadunvarmistuksensa työn edetessä sekä mitä tarkastuksia ja palavereja työn aikana pidetään. Tarkoituksena on siis varmistaa, että tehtävä pääsee alkamaan suunnitellusti ja että kaikilla osapuolilla on selkeä käsitys tavoitteista, laatuvaatimuksista ja lopputuloksesta. [4, s. 8.] Ohjauspalaveri Työn edetessä seurataan, kuinka suunnitelmien mukaiset aikataulutavoitteet ja laatuvaatimukset täyttyvät. Mikäli huomataan, että ei enää pysytä aikataulussa tai poiketaan vaaditusta laadusta, niin pyritään löytämään syyt poikkeamiin. Poikkeamien syyt voidaan todennäköisesti korjata ja tuotanto ohjata taas kohti alkuperäistä tavoitetta. Ohjaustarpeen ilmetessä järjestetään ohjauspalaveri (kuvio 4), joissa yhdessä kaikkien osapuolten kesken etsitään syyt ongelmiin ja määrätään korjaavat toimenpiteet. [4, s. 10.]
11 Kuvio 4. Ohjauspalaveri pidetään, kun tuotanto on ollut suunniteltua hitaampaa [4, s. 10] Syitä mahdollisiin ohjauspalavereihin voivat olla [6, s. 25]: Valmiin työn vahingoittuminen Laatuvirheet Aikatauluongelmat Poikkeuksellisen suuret materiaalihukat Työturvallisuusriskit Ongelmat työn toteutuksessa Logistiikkaongelmat.
12 Aikataulun ja kustannusten ohjaus Paikka-aikakaaviota voidaan käyttää tehtävän aikataulun toteutumisen seurantaan. Siinä kuvataan suunniteltu tuotannon eteneminen ja samaan kaavioon merkitään toteutunut tilanne. Tästä huomaa helposti, jos tuotannossa ilmenee poikkeamia ja tavoitteista lipsutaan. Poikkeamiin puututaan pitämällä ohjauspalaveri. Tuotannon ajallisen ohjauksen syitä voivat olla [4, s. 10]: töiden aloituksen viivästyminen tuotantonopeuden poikkeaminen alkuperäisestä suunnitelmasta työn odottamaton keskeytyminen osakohteiden keskeneräisyys. Tuotantonopeutta voidaan parantaa muuttamalla kalustoa, kasvattamalla työryhmän kokoa tai parantamalla työnjärjestelyä. Tarvittaessa tehtävän sisältöäkin voidaan muuttaa, jos siitä ei ole haittaa seuraaville työvaiheille. [4, s. 10.] Palautepalaveri Tehtävän valmistuttua pidetään palautepalaveri, jossa käydään läpi tehtävän toteutus ja siinä ilmenneet ongelmat. Tehtävän yhteydessä havaitut onnistuneet ratkaisut tuodaan esiin ja ne pyritään vakiinnuttamaan normaalikäytännöksi seuraavia samankaltaisia työvaiheita varten. Havaittuihin ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja, jotta ne voidaan välttää tulevissa hankkeissa. Onnistuneet toimintatavat voidaan kirjata yrityksen laatujärjestelmään muidenkin työmaiden hyödynnettäväksi, mikäli niitä ei sieltä vielä löydy. Palautteen antaminen vähentää laatu- ja yhteistyöongelmia seuraavissa hankkeissa ja työt voidaan saattaa kerralla onnistuneesti loppuun. Yhteistyön ja laadun paranemisen ansiosta vuosikorjauksille kohdistuu vähemmän kustannuksia. [4, s. 11.]
13 2.4.5 Laadunvarmistus Kunkin tehtävän laatuvaatimukset kootaan tehtävään kuuluvien työlajien yleisistä laatuvaatimuksista tai hankekohtaisista laatuvaatimuksista. Työlajikohtaiset yleiset laatuvaatimukset (kuvio 5) on esitetty Rakennustöiden yleisissä laatuvaatimuksissa (RYL 2000) ja muissa tehtävää koskevissa yleisissä normeissa. Hankekohtaiset tehtävälle asetetut mitta- ja sijaintivaatimukset, visuaaliset, toiminnalliset ja materiaalivaatimukset on esitetty työselostuksessa ja muissa hankeasiakirjoissa. Tehtäväsuunnitelmaa tehtäessä laatuvaatimukset kirjoitetaan auki, jotta ne ovat jokaiselle osapuolelle helposti ymmärrettävissä. [6, s. 21.] Kuvio 5. Esimerkki vesikaton puurunkotyön valmiin työn laatuvaatimuksista [6, s. 164]. Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus käydään läpi työntekijöiden kanssa ennen työn aloitusta, koska työntekijät vastaavat pääosin itse oman työnsä tarkastuksista. Apuna käytetään tarkastuslistoja (kuvio 6) ja laatukortteja, joissa esitetään tarkastettavat laatuvaatimukset. Laatupoikkeamien ilmetessä voidaan järjestää ohjauspalaveri, joissa etsitään keinot ongelmien ratkaisemiseksi. Laadun parantaminen täytyy tuoda esille nimenomaan työntekijöille, koska he tuntevat työn toteutuksen parhaiten ja ovat siten avainasemassa työtä kehitettäessä. [6, s. 21; 4, s. 18.]
14 Kuvio 6. Esimerkki vesikaton puurunkotyön laaduntarkistuslistasta [6, s. 165]. Mallityön tarkastuksiin osallistuu työntekijöiden lisäksi työnjohto. Mikäli mallityössä ilmenee puutteita tai poikkeamia tavoitellusta laatutasosta, korjataan työ ennen seuraavaan osakohteeseen siirtymistä. Hyväksyttyä mallityötä pidetään vähimmäisvaatimuksena seuraaville valmistuville osakohteille. [4, s. 18.]
15 Mallitöistä ja valmiista työstä tarkastetaan [6, s. 25]: käytetyt materiaalit rakenteiden mittatarkkuus ja suoruus pintojen laatu erikoiskohdat: läpiviennit yms. liittyminen muihin rakenteisiin tai työvaiheisiin kosteus ja lämpö valmiiden rakenteiden vaatimat suojaukset työnsuoritusten kattavuus varusteet ja laitteet oikea työjärjestys aikataulunmukainen valmistuminen työkohteen siisteys tekemättä jääneet työt. Varsinaista mallityön dokumentointia ei ole tarvetta suorittaa jokaisesta työvaiheesta. Dokumentointi katsotaan tarpeelliseksi silloin, kun työvaihe on tarpeeksi pieni ja se toistuu useita kertoja hankkeen aikana. Tyypillisenä esimerkkinä mainittakoon kylpyhuoneen laatoitus, jossa ensimmäistä kylpyhuonetta käytetään mallina seuraavia osakohteita varten. 2.4.6 Potentiaalisten ongelmien analyysi Tehtäväsuunnitelmassa kartoitetaan mahdolliset tehtävään liittyvät tekniset, toiminnalliset tai hankinnan ongelmat eli tehdään potentiaalisten ongelmien analyysi (kuvio 7). Lähtökohtaisesti ongelmien toteutuminen pyritään ehkäisemään, mutta etsitään myös mahdollisia korjaavia toimenpiteitä, jos ongelmat kuitenkin toteutuvat. Lisäksi selvitetään, missä vaiheessa ongelma tulee havaita, kuinka se havaitaan ja kuka on vastuussa ongelman ennaltaehkäisystä. [6, s. 22; 2, s. 16.] Useimmat potentiaaliset ongelmat voidaan arvata ennalta, jolloin ne voidaan torjua tai niiden seurauksiin voidaan varautua. Ongelmien tunnistamisessa hyödynnetään työnjohdon ja työntekijöiden ammattitaitoa ja kokemuksia sekä erilaisia virhetilastoja ja riskilistoja. Tehtävästä vastaavan työnjohtajan on hyvä tuoda esiin riskianalyysi tehtävää suorittavien työntekijöiden kanssa aloituspalaverissa. Myös Rakennustöiden laatu -
16 käsikirjassa on lueteltu eri työlajeihin liittyviä ongelmia ja niihin varautumiskeinoja. Pelkästään ongelmien tunnistaminen ei riitä, vaan myös seuraukset on määritettävä ongelman vakavuuden arvioimiseksi. Syiden ja seurausten tunteminen mahdollistaa toimintatapojen kehittämisen seuraavasti [2, s. 16]: syitä vastaan kohdistettu toiminta vähentää ongelman todennäköisyyttä seurauksia vastaan kohdistettu toiminta vähentää seurausten merkitystä. Kuvio 7. Esimerkki ongelmiin varautumisesta [6, s. 23] Potentiaalisten ongelmien analyysi kostuu seuraavista vaiheista [3, s. 19]: tunnistetaan ongelmat ja riskit etsitään syyt ja arvioidaan niiden todennäköisyydet tutkitaan seuraukset ja arvioidaan niiden merkitys ja vakavuus asetetaan ongelmat tärkeysjärjestykseen ryhdytään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja varaudutaan seurauksiin. Tehtävään liittyvät ongelmat jaotellaan teknisiin, toiminnallisiin ja hankinnan ongelmiin. Tekninen ongelma liittyy suoraan valmiin tuotteen tai rakennusosan laatuun. Teknisten ongelmien torjumiseksi täytyy kerätä kaikki saatavissa oleva tieto asiasta käyttäen ul-
kopuolisia tietolähteitä ja varmistaa tietojen kulkeminen hankinnan ja työn suorittajille. [2, s. 17.] 17 Toiminnalliset ongelmat vaikuttavat välillisesti rakennusosan, rakenteen tai rakennuksen suunniteltuun valmistumisajankohtaan. Toiminnalliset ongelmat liittyvät aikatauluun, tuotannon ohjaukseen, sopimuksiin, työalueen käyttöön, ympäristöolosuhteiden vaikutukseen sekä taloudellisen tuloksen varmistamiseen. Toiminnalliset ongelmat löytyvät sopimusasiakirjoista, suunnitelmista, rakennuspaikasta, resursseista ja aikataulusta sekä aikaisempien kokemusten avulla. Kokeneiden henkilöiden tietämys on avainasemassa mietittäessä potentiaalisia ongelmia. [2, s. 17.] Hankinnan ongelmat kuuluvat osana toiminnallisiin ongelmiin, mutta niiden esiintymistodennäköisyys on suuri ja seuraukset merkittäviä, joten ne otetaan tarkasteluun omana ryhmänään. Hankintatoimen ongelmiin kuuluvat hankintojen lähtötietojen varmistaminen, tuotesuunnitelmien saanti, työmaalle tulevan toimituksen sisällön oikeellisuuden varmistaminen sekä toimitusten oikea-aikaisuuden varmistaminen. Hankinnan ongelmat löytyvät suunnitelmien, työselostuksien, tehtäväluetteloiden ja henkilökohtaisten kokemusten perusteella. [2, s. 17.] Jokaisella työmaalla tulee ottaa huomioon kyseisestä työmaasta, työjärjestelyistä, olosuhteista ja tehtäväkokonaisuuksista johtuvat erityisongelmat [6, s 22]. Tärkeää on myös nimetä vastuuhenkilöt, jotka ryhtyvät korjaaviin toimiin ongelman toteutuessa. Vastuuhenkilön on myös tarpeellista dokumentoida korjaava toimenpide.
18 2.4.7 Tehtävän suorituksen yksityiskohtainen suunnittelu Tehtävän yksityiskohtaisen suunnittelun tarkoituksena on turvata tehtävän suunnitelmien mukainen aloitus ja selvittää työhön liittyvät yksityiskohdat, etenkin kun työmenetelmä on tekijälle tai työnjohdolle uusi. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tehdään muistilistat (kuvio 8) [2, s. 18]: koneista, laitteista ja kalustosta työvälineistä materiaaleista ja rakennustarvikkeista tarveaineista ja pientarvikkeista. Kuvio 8. Esimerkki kevyiden levyväliseinien kalusto- ja työvälinesuunnitelmasta [2, s.19] Yksityiskohtaiseen suunnitteluun kuuluvat myös materiaalihankintojen lopullisten toimitusmääräysten teko ja materiaalin logistiikkaan liittyvät asiat kuten siirtojen ja varastoinnin suunnittelu sekä varastointialueiden ja jäteastioiden varaaminen. Samalla varmistetaan ja tarvittaessa hankitaan työntekijöille kaikki tarvittavat suojavälineet. [2, s. 18.]
19 2.4.8 Työturvallisuus Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön tuvallisuudesta 26.03.2009/205 (VNA 205/2009) mukaan rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työnvaikutuspiirissä oleville henkilöille. Asetuksessa korostetaan työhön osallistuvien eri osapuolten yhteistyön merkitystä. Jokainen osapuoli hoitaa oman vastuualueensa niin, ettei työstä aiheudu vaaroja työmaalla. [3, s. 133.] Rakennuttajan on määrättävä jokaiselle hankkeelle oma työturvallisuuskoordinaattori. Rakennuttajan on myös varmistettava, että koordinaattorilla on riittävät pätevyydet ja että hän huolehtii koordinaattorille kuuluvista tehtävistä. Hankintavaiheessa rakennuttajan on liitettävä tarjouspyyntöasiakirjoihin työturvallisuusasiakirja, jonka avulla urakan laskentavaiheessa urakoitsijat saavat tiedon siitä, onko kohteessa normaalista poikkeavia vaara- tai haittatekijöitä, jotka aiheuttavat työturvallisuuteen liittyviä erityistoimenpiteitä. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on liitettävä myös turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet, joita rakennuttaja edellyttää rakennustyömaalla noudatettavan. [3, s. 133.] Turvallisuussäännöissä on esitettävä turvallisuushallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä ohjeet turvallisuusseurantaan ja -tarkastuksiin, yhteistoimintaan, työmaakokouksiin, henkilötunnisteen ja kulkuluvan käyttöön sekä osapuolten hyväksyntää edellyttävien turvallisuussuunnitelmien käsittelyyn. Menettelyohjeet sisältävät töiden ajoituksen, erityisiä työmenetelmiä koskevat vaatimukset, aliurakoinnin järjestämisen menettelyt ja mahdolliset työhygieniaan liittyvät mittaukset. Turvallisuussuunnitelmien laadinnan lähtökohtana tulee olla työkohdekohtainen turvallisuusriskien analysointi (taulukko 1), jonka yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella vaarojen ennaltaehkäisy otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi tehdään lähtökohtaisesti kirjallisena. Tästä suunnitelmasta työnjohtaja tarkentaa suunnitelman tehtäväkohtaiseen työturvallisuussuunnitelmaan.
20 Taulukko 1. Esimerkki työturvallisuusriskien arvioinnista [1, s. 135.] Tehtäviin liittyvien vaarojen tunnistaminen Yleisaikataulutehtävä suorittaja Menetelmä, kalusto ja 1. Maanrakennus Maankaivu, viemärikanaali, ulkopuoliset putket ja johdot, täytöt. Perusmaa moreeni. 2. Perustukset Maanvaraiset betonianturat. Sokkelielementit siirretään ajoneuvonosturilla 3. MV-laatta 80 mm betonilaatta pumppuvaluna. 4. Elementtiasennuveke- ja hormielementit. Sandwich-, väliseinä-, par- Ontelolaatat. Torninosturi. Tehtävän sisältämät vaarat ja vaaralliset työt Louhinta viemärikanaalissa. Anturan tartuntateräkset. Elementtiasennus. Pumpun letkun tukkeutuminen. Tartuntateräkset elementtisaumoihin. Parvekeelementtien asennusaikainen vakavuus. Jatkotoimenpiteet Urakoitsijalta edellytetään louhintasuunnitelmaa. Pidetään kiinteistökatselmuksia naapurikiinteistöissä. Tehdään tarvittavat ilmoitukset poliisille. Terästen päät suojataan. Elementtiasennussuunnitelmassa huomioidaan myös sokkelielementit. Tehdään pumpulle pystytystarkastus. Työnjohto ja työntekijät perehtyvät RATUkorttien avulla. Elementtiasennussuunnitelma. Rakennesuunnittelija tekee tarkemmat ohjeet parvekeasennuksiin. Tehtäväsuunnitelmassa selkeytetään eri osapuolten työturvallisuuteen liittyvät tehtävät ja suunnitellaan erityisiä turvallisuusriskejä sisältävät työt (esimerkiksi nosto- ja tulityöt) yhdessä työn toteuttajan kanssa.
Tehtävän työturvallisuussuunnitelmassa selvitetään ennen työn aloitusta ja työn aikana tarkastettavat asiat kuten [6, s. 23]: 21 henkilökohtaisten suojainten saatavuus ja käyttö pätevyysvaatimukset telineiden, kaiteiden, koneiden ja laitteiden kunto riittävä alkusammutuskalusto ympäristön suojaaminen ensiapu sähkön ja veden saanti, valaistus ja varavalaistus varoituskilvet, kulunvalvonta tiedotus tarvittavat luvat ja ilmoitukset työkohteen siisteys ja tuuletus jätteiden lajittelu työmaalla. 2.5 Tehtäväsuunnitelman käyttö Tehtäväsuunnitelmia voidaan käyttää hankintojen valmistelussa erilaisissa hankintakaupoissa, joita ovat omana työnä tehtävät työurakat ja aliurakkana tehtävät työt. Molemmissa urakoissa huolellisesti etukäteen laadittu tehtäväsuunnitelma helpottaa aloitusedellytysten ymmärtämistä ja työn valvonnan suunnittelua sekä antaa hyvät lähtökohdat sopimusneuvotteluja varten. 2.5.1 Aliurakoitsijan suorittama työ Aliurakoitsijan suorittamassa työssä työnjohtaja toimii lähinnä työn valvojana. Tehtäväsuunnitelmaa on voitu käyttää jo aliurakan tarjouspyyntövaiheessa tarjoamaan tarvittavia tietoja kustannus-, tuotanto- ja laatuvaatimusten sekä potentiaalisten ongelmien määrittämiseen. Tehtäväsuunnitelman perusteella pääurakoitsija valmistelee tarjouspyynnön sekä valmistautuu tarjousneuvotteluihin. Neuvotteluvaiheessa käydään läpi tavoitteet ja vaatimukset toteuttava toiminta- ja työskentelytapa sekä keinoja tuloksen parantamiseen. Tehtäväsuunnitelmaa käytetään hyväksi aliurakkaehtojen, laatuvaatimusten, työn sisäl-
22 lön ja suoritusvelvollisuuksien määrittämisessä. Aliurakoiden ja työkaupan tehtäväsuunnitelmissa korostuu tehtävän sisältö sekä sitä vastaavat kustannukset urakkasumman määrittämiseksi ennen sopimuksen tekemistä. Pääurakoitsijan näkökulmasta tehtäväsuunnitelman tarkoitus on aliurakoitsijan työn sisällön, suoritusvelvollisuuden ja urakkarajojen määrittäminen. [2, s. 20.] Tehtäväsuunnitelman avulla pääurakoitsija [2, s. 20]: muodostaa käsityksen hyväksyttävästä tarjoushinnasta selkeyttää itselleen ja aliurakoitsijalle urakkaa koskevien työsuoritusten o ajalliset tavoitteet o laatuvaatimukset o aloitusedellytykset o suoritusvelvollisuudet o urakkarajat valmistelee tarjouspyynnön. Ennen urakan alkamista pidetään aliurakan aloituspalaveri, jossa pääurakoitsija käy aliurakoitsijan kanssa läpi tehtävän sisällön lisäksi tehtäväkohtaisen aikataulun, potentiaaliset ongelmat sekä laatuvaatimukset. 2.5.2 Pääurakoitsijan suorittama työ Oman työn valmistelussa tehtäväsuunnitelma on suurimmaksi osaksi vastaava kuin aliurakassa. Oman työn tehtäväsuunnitelmassa painottuvat hankinnoista poiketen tehtävän aloitusedellytysten varmistaminen ja työnaikaisen ohjauksen merkitys. Työnaikaisen ohjauksen edellytyksenä on, että työnjohdon lisäksi myös työntekijät tiedostavat tehtävälle asetetut ajalliset tavoitteet ja laatuvaatimukset. Tällöin poikkeamien ilmetessä osataan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin. [2, s. 26.] Tehtäväsuunnitelman tulokset välitetään työntekijöille laatupiireissä, joita pidetään ainakin tehtävän aloituspalaverissa ja mahdollisesti myös työn aikana mikäli esiintyy ongelmia tai tuotanto ei edisty suunnitelmien mukaisesti. [2, s. 26.]
23 3 YIT:n työmaa 49461 3.1 Hankkeen kuvaus Asunto Oy Helsingin Kuuluttaja sijaitsee Helsingin Pasilassa, osoitteessa Kuuluttajankatu 6, 00240 Helsinki. Yhtiö omistaa 4724 neliömetrin tontin, jolle valmistuu yhteensä 60 kappaletta vapaarahoitteisia asuntoja, joiden yhteenlaskettu asuinkerrosneliöiden määrä on 3982,5. Yhtiössä on yksi 5-kerroksinen, kaksiportainen talo ja kaksi 4-kerroksista yksiportaista taloa (Kuvio 9). Yhtiöön kuuluu myös maanalainen autohalli, joka sijaitsee osin pihojen alla ja osin kellarikerroksessa. Autohalli on yhteinen kokonaisuus kahden viereisen asuntoyhtiön kanssa. Kuvio 9. Asemapiirros [7]
24 Asuinrakennukset ja autohalli ovat betonirunkoisia ja rakennuksissa on pääosin maanvarainen anturaperustus. Väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattarakenteiset. Vesikattona on lamellitalossa pulpettikatto, jonka katteena on peltikate, ja pistetaloissa tasakatto, jonka katteena on bitumikermi. Kohteen arkkitehtina toimii arkkitehtiryhmä A6 Oy. 4 Vesikattotöiden ennakkosuunnittelu Asunto Oy Helsingin Kuuluttajan vesikattotöiden suunnittelu aloitettiin lamellitalon B- portaasta (Kuvio 10), mihin oli tarkoitus valmistua peltikatteinen pulpettikatto. B- portaan jälkeen siirryttiin tekemään bitumikermikatteista kevytsorakattoa pistetaloon C (Kuvio 11). Tämän jälkeen tehtiin toinen puolisko lamellitalosta eli porras A (Kuvio 10). Viimeisenä vuorossa oli pistetalon D kevytsorakatto (Kuvio 11), joka oli lähes identtinen C-portaan kanssa. Pulpetti- ja kevytsorakattojen puurunkotyöt tehtiin YIT:n omana työnä kahden rakennusammattimiehen voimin. Vesikatteiden asennukset ja LVIS-työt tehtiin niihin erikoistuneiden aliurakoitsijoiden voimin. Yhtä YIT:n omaa rakennusmiestä käytettiin aina tarvittaessa LVIS-aputöihin, joita olivat lähinnä puuttuvien läpivientien piikkaaminen tai jo olemassa olevien suurentaminen.
25 Kuvio 10. Pulpettikatto peltikatteella (portaat A ja B) Seuraavana kuva 11, josta näkyy Asunto Oy Helsingin kuuluttajan kevytsorakatot portaissa C ja D. Lähempänä näkyvällä D-portaan katolla valmistaudutaan kevytsoran asentamiseen. Kuvio 11. Kevytsorakatto kermikatteella (portaat C ja D) Vesikattotöiden ajoittuminen
26 Asunto Oy Helsingin Kuuluttajan vesikattotyöt ajoittuivat vuoden 2011 kesään ja syksyyn, joten pakkasesta tai lumesta aiheutuvaa lisätyötä ei tarvinnut ottaa huomioon. Kohteen yleisaikataulussa vesikattotyöt ajoittuivat luonnollisesti runkovaiheen ja väliseinäasennuksen väliin (liite 1). Runkovaihe tahdisti vesikattotöitä, koska työt voitiin aloittaa vasta viimeisen holvin valamisen jälkeen. Vesikattotyöt taas tahdistivat väliseinätuplauksia ja tasoitetöitä, koska niitä varten katto oli saatava vesitiiviiksi. 5 Asunto Oy Helsingin Kuuluttajan suunnitelmat 5.1 Lähtötiedot Vesikattotöiden ennakkovalmistelu aloitettiin noin kuukausi ennen ensimmäisen vesikaton puurunkotyön aloittamista. Tässä vaiheessa alkoi tutustuminen arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan laatimiin piirustuksiin ja detaljeihin. Havaituista puutteista tuli ilmoittaa välittömästi, jotta korjatut suunnitelmat saatiin toimitettua hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Työmaan aluesuunnitelmasta (liite 2) tarkistettiin torninosturin nostoetäisyydet, jotta tavaraa saatiin nostettua katolle ja sieltä pois. Aluesuunnitelman avulla varmistettiin myös tavarantoimittajien esteetön kulku työmaalle sekä jätehuollon toimivuus työvaiheen aikana. Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kuvien lisäksi oli otettava huomioon asukasmuutokset, jotka asiakaspalveluinsinööri toimitti muutostyöohjelmiston välityksellä työmaalle. Asukasmuutoksilla oli merkittävä rooli pistetalojen C ja D katoissa, koska muutostöinä tilatut terassien kattolasitukset vaikuttivat kevytsorakaton runkopukkien mitoitukseen. Lähtötiedoista oli myös tarkistettava kustannusluettelosta vesikattotöihin varattu rahasumma. Kustannuslähtöinen tehtävänsuunnittelu ei ole mahdollista, jos työvaiheeseen varatut materiaali- ja työpanokset eivät ole etukäteen tiedossa.
27 5.2 Aikataulut Työn onnistuneen loppuunsaattamisen edellytyksenä on tehtäväkohtaisen aikataulun tekeminen. Tehtävän suunnitteluvaiheessa lähdettiin aluksi tarkastelemaan yleisaikataulussa näkyviä vesikattotöille varattuja aikajanoja (liite 1). Yleisaikataulussa oli kullekin vesikatolle varattu aikaa noin viisi viikkoa. Tämän tiedon pohjalta oli aloitettava tehtäväkohtaisen aikataulun suunnittelu. Ensimmäisistä katoista (B ja C) tehtiin karkeat aikataulut (liite 3), joiden avulla saatiin käsitys puurunkotyöhön liittyvistä muista töistä ja niiden ajoituksesta. Ensimmäisistä katoista saatujen kokemusten perusteella laadittiin seuraaville katoille (A ja D) tarkennetut tehtäväkohtaiset aikataulut (liite 4), jotka toimitettiin myös aliurakoitsijoille. Tarkennetuista aikatauluista kävi helposti ilmi vesikattotöiden riippuvuudet eri urakoitsijoiden kesken. Aikatauluja valvottiin piirtämällä punakynällä seurantaviivaa työn aikana. Näin saatiin helposti valvottua aikataulussa pysymistä ja mahdollista tarvetta ohjauspalaverin järjestämiselle. 5.3 Resurssit Vesikattotöihin sisältyi puurunkotyöt, vedeneristystyöt, teräspukkien asennus, vesikatteen asennus ja LVIS-työt. Ainoastaan puurunkotöiden osuus tehtiin omana työnä, joten sitä varten varattiin kaksi kokenutta rakennusammattimiestä. Muista töistä selvitettiin aliurakkasopimukset työmaan hankintaluettelosta, jonka jälkeen pidettiin kunkin aliurakoitsijan kanssa aloituspalaveri (liite 5) tarkemman työnsisällön selvittämiseksi. 5.4 Potentiaalisten ongelmien analyysi Vesikaton puurunkotöistä tehtiin potentiaalisten ongelmien analyysi (liite 6), jossa käytiin läpi teknisiä, toiminnallisia ja hankinnan ongelmia. Listaa käytiin läpi aloituspalaverissa ja samalla mietittiin valmiiksi keinoja, joilla voidaan ehkäistä ongelmien syntyminen. Potentiaalisten ongelmien analyysin läpikäymisen ansiosta puutavara tilattiin työmaalle määrämittaisena ja materiaalitoimitusten ajoittamiseen kiinnitettiin huomiota. Näiden
toimenpiteiden ansiosta vältyttiin tarpeettomalta materiaalihukalta ja materiaalin vaurioitumiselta. 28 5.5 Laadunvarmistus Tehtäväkohtaiset laatuvaatimukset käytiin läpi aloituspalaverissa käyttämällä apuna YIT:n laatukorteista löytyviä vaatimuksia. Palaverin jälkeen työnjohdolla ja työntekijöillä oli yhteinen käsitys työn tavoitteista, laadusta ja menetelmistä joilla ne voidaan saavuttaa. Aloituspalaverissa sovittiin myös, että tietyistä töistä tehdään mallityö, joka toimii vähimmäisvaatimuksena seuraaville samankaltaisille työvaiheille. Työn edetessä rakenteista otettiin valokuvia jälkitarkastelua varten. Vesikaton piiloon jäävistä rakenteista tehtiin uusi selkeämpi dokumentointimalli (liite 7), jota päästiin hyödyntämään viimeisessä kevytsorakatossa. Dokumentointimallilla oli tarkoitus selkeyttää dokumentoitujen rakenteiden sijainnin määrittämistä. Aiemmin ongelmana oli ollut sekava dokumentointi, minkä vuoksi kuvien sijaintia ei voitu paikantaa enää jälkikäteen. 5.6 Tehtävän yksityiskohtainen valmistelu Osana tehtäväsuunnittelua vesikattotöille tehtiin kattava luettelo (liite 8) työhön tarvittavista materiaaleista ja kalustosta. Luettelo valmisteltiin lähes täydelliseksi ennen aloituspalaveria ja aloituspalaverissa työn suorittajat tekivät omat lisäyksensä luetteloon. Luettelo oli tehtävä täydelliseksi tarpeeksi ajoissa, jotta työn aloitusedellytykset olivat varmasti kunnossa tehtävän aloitusajankohtaan mennessä. Joillakin materiaaleilla oli toimitusaikaa enemmän kuin muutama päivä, joten luettelo oli käytävä huolellisesti läpi ja toimitusmääräykset lyötävä lukkoon.
29 5.7 Työnaikainen ohjaus Työnaikaiseen ohjaukseen lähdettiin liikkeelle aloituspalaverista. Aloituspalaverissa käytiin läpi työnaikaiseen ohjaukseen liittyvät tarkastukset ja aikataulutavoitteet. Työnaikaisia tarkastuksia varten tehtiin YIT:n laatukortteihin pohjautuvat laaduntarkastuslistat (liitteet 9 ja 10). Kustannuksia seurattiin valvomalla vesikattotöiden toteutunutta materiaali- ja työmenekkiä tavoitearvion menekkeihin. Aikataulun seuraamisessa tärkein työkalu oli työkohdeaikataulu, johon tehtiin seurantaviivaa (liite 4) sitä mukaa kun työssä edettiin. Aikataulun ja seurantaviivan poikkeamiin voitiin täten reagoida pitämällä tarvittaessa ohjauspalavereita. 5.8 Työturvallisuus Tehtävän työturvallisuusasiat käytiin ensimmäisen kerran läpi aloituspalaverissa. Aloituspalaveria varten oli laadittu työn turvallisuussuunnitelma (liite 11), jossa käytiin läpi jokainen työhön liittyvä vaihe ja niihin liittyvät työturvallisuusriskit. Työturvallisuusriskien selvittämisen jälkeen voitiin tehdä tarvittavat toimenpiteet riskien poistamiseksi. Suunnitelmassa käytiin läpi kaikki työhön vaadittavat turvallisuusvälineet, jotta ne voitiin hankkia työmaalle ajoissa ennen työn alkamista. Työn turvallisuussuunnitelman ehdoton vaatimus oli erillinen putoamissuojaussuunnitelma (liite 11) vesikatoille, joka liitettiin turvallisuussuunnitelmaan. Lamellitalosta putoamissuojaussuunnitelman oli tehnyt rakennesuunnittelija, mutta kevytsorakaton suunnitelma tehtiin työmaalla itse. Molemmilla kattotyypeillä tehtiin tulitöitä vedeneristäjän ja metalliurakoitsijan toimesta. Ennen töiden aloittamista perehdytyksen yhteydessä aliurakoitsijoille oli tehtävä tulityölupa (liite 12), jossa käytiin läpi esimerkiksi sammutuskalustoon liittyviä asioita. Tulityöluvan sai myöntää vain työnjohtaja, jolla on vähintään yhtä hyvä pätevyys tulitöiden suorittamiseen kuin itse työn suorittajalla.
30 6 Haastattelut 6.1 Lähtökohdat Insinöörityötä varten haastateltiin YIT Rakennus Oy:n kerrostalorakentamisen toimihenkilöitä tuotannon johtamisen eri portaista. Haastateltavina olivat työnjohtaja, vastaava työnjohtaja ja tuotantopäällikkö. Jokaiselle haastateltavalle esitettiin samat kysymykset (liite 13) liittyen vesikattotöiden ennakkosuunnitteluun sekä työnaikaiseen valvontaan ja laadunvarmistukseen. Tarkoituksena oli saada tukea omille suunnitelmille sekä selvittää työmaatoimihenkilöiden ja heidän esimiehensä näkemyseroja ja mahdollisia puutteita tehtäväsuunnittelussa. 6.2 Tehtäväsuunnittelu Laajimpana kysymyksenä koko haastattelussa oli selvittää, mitä työkohteen vastuulliselta työnjohtajalta odotetaan tehtävänsuunnittelussa. Tuotantopäällikkö vastasi aiheeseen hyvinkin kattavasti ja vastauksessa tuli esiin perusasioita kuten aikataulun, materiaalihankintojen, rakennedetaljien, laadunvarmistuksen, logistiikan ja työturvallisuuden suunnittelua. Näiden asioiden toteuttamiseen liittyvää suunnittelua tulisi lähteä tekemään heti kun vastaava työnjohtaja siirtää työkohteen vastuun työnjohtajalle. Ensisijaisen tärkeää on myös, että suunnitelmat ovat valmiina esitettäväksi aloituspalaverissa. [9.] Työnjohtajan näkökulmasta työ tulisi suorittaa mahdollisimman nopeasti, edullisesti ja turvallisesti [10]. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että tehtäväsuunnittelun tärkeimpänä osana on tehtäväkohtainen aikataulu, jota on tarkennettava yleisaikataulusta saatavien lähtötietojen perusteella. Kustannuslähtöinen tehtäväsuunnittelu ei ollut listan kärjessä, mutta karkea arvio kustannuksista täytyy silti olla olemassa [11]. Työturvallisuussuunnittelu tuli esiin jokaisen haastateltavan vastauksista.
31 Tehtävään liittyvistä suunnitelmista hyötyvät kaikki osapuolet, mutta eniten hyötyy työtä suorittava mestari [11]. Seuraavaksi eniten hyötyvät työn suorittajat, aliurakoitsijat, kollegat ja lopulta myös työnantaja [9]. Hyvin suunniteltu työ vahvistaa työnjohtajan uskottavuutta myös työhön osallistuvien urakoitsijoiden silmissä, koska työnjohtajalla on eniten tietoa työn sisällöstä [9]. Suunnitelmien tekemisellä välttyy tuotannon häiriöiltä ja tätä kautta työn viivästymiseltä. Työnjohtajan kuuluisi myös olla johtamassa työtä työmaalla, eikä vain kirjoittamassa suunnitelmia toimistossa. Erilaisia työhön liittyviä suunnitelmia on jo sen verran paljon, että niiden tekeminen vie pois aikaa itse työn valvomisesta. [10.] Aikataululähtöinen tehtäväsuunnittelu Tehtäväkohtaisten aikataulujen puuttuminen näkyy työmaalla. Työn edistymistä ajallaan on hankala seurata ilman asianmukaista aikataulua, etenkin jos työtä johtaa kokemattomampi työnjohtaja [10]. Viikkopalavereissa käydään yleensä läpi resurssitilannetta ja vapautuvia resursseja on vaikea ennustaa ilman kunnon aikatauluja, mikä hankaloittaa kollegoiden valmistautumista omiin töihinsä [9]. Työtä tekevät urakoitsijat eivät myöskään ole yhtä sitoutuneita kohteeseen, jos heille ei ole ilmoitettu etukäteen tarkemmasta aikataulusta [9]. Kaikille haastateltaville oli selvää, että vesikattoaikataulujen pettäminen hankaloittaa koko hankkeen edistymistä aikataulussaan. Vesikattotyöt tahdistavat etenkin tasoite- ja maalaustöitä. Tärkeänä seikkana nousi esiin, että viivästyminen aiheuttaa joka tapauksessa lisää kustannuksia, vaikka se ei heti näkyisikään [9]. Lisäkustannuksia voi syntyä esimerkiksi ylimääräisistä kosteusmittauksista. Muutaman päivän aikatauluviiveellä ei yleensä ole kovin suurta merkitystä lopputuloksen kannalta, mutta kovalla vesisateella kaksikin ylimääräistä päivää aiheuttaa jo paljon harmia [11]. Tehtäväkohtaisten aikataulujen toimittaminen aliurakoitsijalle aloituspalaverissa on tärkeää, jotta aliurakoitsija saadaan sitoutettua työhön tarvittavilla resursseilla. Aloituspalaverissa sovittujen aikataulujen jälkeen urakoitsijaa on myös mahdollista reklamoida mahdollisista myöhästymisistä. Reklamointi ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaan sen perusteella urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tehdä korjaavat toimenpiteet alkuperäisen tavoitteen saavuttamiseksi. [9.]