Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda, Päivi Junila ja Hilppa Gregow Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1, PL 503 00101 Helsinki Ari Venäläinen
Sisältö: Metsäpalovaaran arvioinnista Metsäpalovaaran ajallinen ja alueellinen vaihtelu Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta metsäpalovaaraan
Varoituspäivien lukumäärä Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 26 30 päivää 21 25 päivää 16 20 päivää 11 15 päivää 6 10 päivää 1 5 päivää Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu
Huom. Logaritminen y-akseli 1910 1913 1916 1919 1922 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Palojen lukumäärä / Palanut ala (ha) Palaneen alueen ja palojen lukumäärän ajallinen vaihtelu Suomessa 50000 5000 Palojen lukumäärä Palanut alue 500 50 Vuosi
Metsäpalovaroituksen laadinta Säähavainnot lämpötila suhtellinen kosteus tuulen nopeus auringon kokonaissäteily sade Säätutkat (sade) Tiedotus viranomaisille ja suurelle yleisölle Alueellinen interpolointi 10 km ruudukkoon Sade Haihdunta Humuskerroksen kosteus (6 cm paksu kerros) + Metsäpaloindeksi
Ilmatieteen laitoksen havaintoasema- ja tutkaverkosto Metsäpaloindeksin arvot 12.7.2012. Kartassa on myös valvontalentojen reitit Metsäpaloindeksi
Suuren paloriskin päivien lukumäärä Metsäpalovaaraa kuvaavan metsäpaloindeksin vuodesta toiseen tapahtuva vaihtelu Pohjois-Karjalassa pohjautuen yksityiskohtaisiin säätietoihin (tarkka arvio) sekä ainoastaan sademäärään ja lämpötilaan (karkea arvio) (Mäkelä ym., 2012). 50 40 suuri palovaara, karkea arvio suuri palovaara, tarkka arvio 30 20 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosi
Metsäpalovaaran ajallinen vaihtelu Euroopan eri osissa Aluejako Pohjois-Eurooppa Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Etelä-Eurooppa
Metsäpalovaaraa kuvaavan kanadalaisen metsäpaloindeksi maalis-syyskuun keskiarvot laskettuna eri alueille ja pohjautuen kahteen eri sääaineistoon. Etelä- ja Itä-Euroopassa metsäpalovaara on kasvanut viime vuosina. ERA-40 Eurooppa ERA-40 pohjoinen ERA-40 etelä ERA-40 itä ERA-40 länsi ERA-Int Eurooppa ERA-Int pohjoinen ERA-Int etelä ERA-Int itä ERA-Int länsi
Ilmastonmuutos etenee Geneva, 20 November 2012 (WMO)
Arvioitu ilmastonmuutos Suomessa Ruosteenoja, 2013
Forest Fires under Climate, Social and Economic changes in Europe, the Mediterranean and other fire-affected areas of the world Grant agreement nº: 243888
talvi syksy kesä kevät tanskalainen malli hollantilainen malli brittiläinen malli Metsäpalovaara tulevaisuuden ilmastossa Kanadalaisen metsäpaloindeksin vuodenaikaiskeskiarvon arvioitu muutos jaksoista 1971-2000 jaksoon 2071-2100 pohjautuen kolmen eri ilmastomallin antamiin ilmastoennusteisiin. Sinisillä alueilla indeksin arvot laskevat, vihreillä muutos on pieni ja muilla alueilla metsäpalovaara kasvaa.
Päivien lukumäärä jolloin metsäpalovaara on joko suuri (a) tai erittäin suuri (b) vertailujaksolla 1980-2009 sekä tulevaisuudessa eri päästöskenaarioilla. Lehtonen et al., 2013
1910 1913 1916 1919 1922 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Palanut alue (ha) Maaseutuväestön osuus (%) 10000 Yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutus metsäpaloihin 80 9000 70 8000 7000 6000 5000 share of labour in agriculture Maaseutuväestön osuus (%) Sään pohjalta arvioitu paloala estimate area burned based on climate forcing observed area burned Todellinen paloala 60 50 40 4000 30 3000 2000 20 1000 10 0 0 Vuosi
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Palanut alue (ha) Palaneen alueen ajallinen vaihtelu Etelä-Euroopassa 1200000 1000000 800000 600000 400000 Portugal Spain France Italy Greece Total 200000 0 Vuosi
Yhteenveto Sään ja ilmaston vaihtelut vaikuttavat metsäpalojen esiintymisriskiin. Tämän riskin suuruutta voidaan arvioida säähavaintojen avulla laskettujen syttymisherkkyyttä kuvaavien indeksien avulla. Nykyisin on mahdollista myös laatia ennusteita syttymisvaaran kehittymisestä lähipäivinä. Suomessa on tehokas metsäpalojen valvonta ja sammutusjärjestelmä, jonka seurauksena palo-alat jäävät tyypillisesti hyvin pieniksi. On kuitenkin mahdollista, että palojen syttymisen kannalta erittäin suotuisissa olosuhteissa myös Suomessa voisi syttyä suurta tuhoa aiheuttava palo. Palaneen metsän määrä on pienentynyt Suomessa selvästi menneinä vuosisatoina ja myös menneinä vuosikymmeninä. Tähän vaikuttavat monet muut kuin ilmastolliset tekijät, kuten esimerkiksi elinkeinoelämän rakennemuutokset, metsien arvon kasvaminen, valvonta- ja sammutustoiminnan kehittyminen, maaseutuväestön väheneminen ja viljelymenetelmien muuttuminen. On mahdollista, että palojen syttymiseen vaikuttavat muut kuin säätekijät eivät ole juurikaan muuttumassa lähivuosina ja tämän seurauksena ilmastonmuutokseen liittyvä metsäpalovaaran muutos tulee todennäköisesti näkymään tulevina vuosina myös palotilastoissa.
Kiitos Kuva: Eija Vallinheimo