KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

Samankaltaiset tiedostot
Teolliset tuhkapoisteet

HS Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin

MICROPULVA Ltd Oy

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Johanna Tikkanen, TkT

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

UIR Urban Infra Revolution

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

Tiedotustilaisuus Finlandia-talossa. Julkinen - Public

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Fiksumpi sementti, vähemmän päästöjä

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

BioForest-yhtymä HANKE

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Mitä puurakentamisen ohjelma tarjoaa kunnille. Kuntien ilmastotyö vauhtiin Jemina Suikki

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Kampanjan tavoitteet

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Jyväskylän energiatase 2014

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Sideaineet eri käyttökohteisiin

Jyväskylän energiatase 2014

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Maailma tarvitsee Metsää

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja Seinäjoki

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Puu vähähiilisessä keittiössä

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

nopeampi helpompi ainutlaatuinen

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

Transkriptio:

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH

HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Rajendra Pachauri korosti halpoja keinoja, joita ei tarvitse katua ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Ensimmäinen on energiatehokkuuden lisääminen. Suurimmat mahdollisuudet ovat rakennusteollisuudessa, ehdottomasti, ja maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Intiassa havaitsimme, että voimme vähentää uusien rakennusten energiankulutusta yli 40 prosenttia -Pachauri painottaa. Hän viittasi rakennusmateriaalien valintaan ja koko raaka-aineketjuun. Yksi merkittävistä hiilidioksidipäästöjen lähteestä on esimerkiksi sementtiteollisuus, joka Niels Bohr-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan aiheuttaa viisi prosenttia hiilidioksidipäätösistä. Vaihtamalla sementtilaatua tai lisäämällä sementtiin esimerkiksi tietynlaista tuhkaa päästöt vähenisivät.

Teolliset tuhkapoisteet Micropulva Ltd Oy on hienojauhatus, luokitus ja rikastusteknologioita kehittävä ja markkinoiva yritys. Olemme kehittäneet kierrätystalous ja Clean tech- teknologia ratkaisuja seuraaviin tuhkapoisteiden jalostamiseen liittyviin sovellutuksiin: Kivihiilen poltossa syntyvästä hiilipitoisesta lentotuhkasta erotetun silikaattituotteen jalostaminen sementti ja betonituoteteollisuuden käyttöön sekä jalostusprosessissa syntyvän antrasiittirikasteen jalostaminen uusioenergiaksi. Turpeen energiakäytössä syntyvän lentotuhkan jalostaminen kaivosteollisuuteen sideaineeksi kovettuvaan kaivostäyttöön tai kalliorakentamisen tukirappaukseen sekä raskasmetalliköyhän karkeanfraktion hyödyntäminen lannoitesovellutuksissa. REF tuhkien sisältämän hiilen erottaminen uusioenergiakäyttöön. Micropulva saanut kehitetyille teknologioille 3 menetelmäpatenttia. Kivihiilen ja turpeen poltossa syntyvien lentotuhkien jalostusprosessit ovat valmiita otettavaksi tuotantokäyttöön.

Kivihiilen pölypoltosta syntyvä lentotuhka Micropulva on 2007 alkaen tehnyt tiivistä lentotuhkan tuotteistamisen tutkimusta yhteistyössä Betoniyhdistyksen, Tekesin, GTK:n, VTT:n, OAMK:n ja Vaasan yliopiston kanssa. Tutkimuksissa on selvitetty hiilen ja `palamattoman` silikaattifraktion erottamista sekä silikaattifraktion tuotteistamista sementti ja betoniteollisuuden käyttöön. Tutkimustulokset ovat erittäin lupaavia ja kehitetyn teknologian kaupallinen käyttö voidaan aloittaa.

Lentotuhka on erinomainen ja monipuolinen raaka-aine Pölypolttotekniikalla toimivassa kattilassa syntyvä ja sähkösuodattimella erotettu lentotuhka syntyy energisessä prosessissa. Lentotuhka on energiantuotannon sivutuotetta ei jätettä. Lentotuhkalla on positiivinen kaupallinen arvo raaka-aineena Lentotuhkan jalostaminen pienentää CO2 päästöjä ja vähentää kivihiilen käyttöä. Lentotuhkan jalostaminen on kannattavaa liiketoimintaa. Lentotuhkan käyttö määrät sekä laatu on määritelty yksityiskohtaisesti betoninormeissa. Puhdistetun tuhkan käytölle sementti tai betonituotteissa ei ole teknillisiä esteitä. Esteet ovat enimmäkseen kaupallisia ja markkinat eivät toimi kunnolla. Lentotuhka sisältää tyypillisesti 5-15 % hiiltä antrasiittia, jolla on korkea energiasisältö, sekä 85-95 % lasittunutta palamatonta silikaattifraktiota.

Käsittelemätön lentotuhka

Lentotuhka puhdistetaan tehokkaasti vaahdottamalla

Käsitelty lentotuhka

Lentotuhkan ja erityisesti hiilestä puhdistetun lentotuhkan hyödyt betonin valmistajalle

Lentotuhkan käytön edut betonin valmistuksessa Edullista lujuutta betonille - sementin säästö. Reaktiivinen filleri, korvaa luonnon filleriä. Massiivisten rakenteiden lämpötilan nousun rajoittaminen. Betonin säilyvyyden parantaminen, kuten kloridin tunkeutumisen ja kemiallisen korroosion hidastaminen.

Puhdistamattoman lentotuhkan ongelmat Saatavuuden ja tarpeen epäsuhta: talvella tuhkan tuotanto suurta, tarve pieni ja kesällä päinvastoin. Ympärivuotinen käyttö edellyttää tuhkan varastoimista kuivana. Hiilipitoisuuden vaihtelun vaikutus betonin ominaisuuksiin: pakkasenkestävän betonin huokostus, betonin värivaihtelut. Kaikkien voimalaitosten tuhkat eivät ole hyödynnettävissä, mikä johtaa pitkiin kuljetusmatkoihin tai tuhkapulaan.

Hiilestä puhdistetun lentotuhkan hyödyt Pakkasenkestävän betonin valmistaminen helpottuu, kun käsittelemättömässä lentotuhkassa olevan palamattoman hiilen määrän vaihtelua ei tarvitse huokostinannostuksessa ottaa huomioon. Betonin värivaihtelu vähenee. Saatavuus varmistetaan ympärivuotisesti, koska raaka-aine on varastoitavissa taivasalla. Saatavuus lisääntyy, kun nykyisin hyödyntämättömät (hiilipitoisuus > 5%) tuhkat saadaan hyödynnettyä.

Lentotuhkan jalostamisen vaikutus betoniteollisuuteen Käsiteltävä tuhkamäärä 300.000 t/vuosi ASIA 1. Klinkkerin tarve - supistuu 2. Kivihiili tai sitä korvaavat polttoaineet - käyttö vähenee 3. Kalkkikiven käyttö - laskee 4. CO2 päästöt - laskevat 5. Betonituotteiden hintakilpailukyky 6. Teknologiavienti VAIKUTUS 1. noin 250.000 t/vuosi 2. noin 50.000 t/vuosi 3. noin 370.000 t/vuosi 4. laskevat 0,5+0,3 = 0,8 t/klinkkeritonni 5. Paranee 6. Iso uusi mahdollisuus

Luottamuksellinen