Suomen Metsämuseosäätiö TOIMINTAKERTOMUS 2005 18. toimintavuosi
SUOMEN METSÄMUSEOSÄÄTIÖ Tasekirja 31.12.2005 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2005 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Päiväys, allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...1 2. MUISTI...5 2.1. Tallennustoiminta... 5 2.2. Kokoelmahallinta ja Kantapuu... 6 2.3. Kokoelmien konservointi, hoito ja säilytys... 6 2.4. Kokoelmapalvelut... 7 3. KERTOMUS... 8 3.1. Näyttelyt... 8 3.1.1. Näyttelytilat... 8 3.1.2. Perusnäyttely... 9 3.1.3 Erikoisnäyttelyt... 9 3.2 Työpajat ja -näytökset... 11 3.3. Opastus ja museopedagogiikka... 12 3.4. Tutkimustoiminta ja julkaisut... 13 4. PALVELUT... 14 4.1. Asiakaspalvelu... 14 4.2. Tiedotus ja markkinointi... 17 4.3. Tekniset palvelut ja huolto... 19 5. LUSTON TUKI OY...20 5.1. Museokauppa Luston Puoti... 20 5.2. Vuokraustoiminta... 22 5.3. Kokouspalvelut... 22 5.4. Metsäkulttuuripäivät... 23 5.5. Muut tapahtumat... 24 6. SÄÄTIÖN HALLINTO...26 6.1. Hallitus... 26 6.2 Henkilöstö ja toimitilat... 27 6.3 Talous... 30
1 SUOMEN METSÄMUSEOSÄÄTIÖ Perustettu 1.11.1988 TOIMINTAKERTOMUS 2005 17. toimintavuosi 1. YLEISTÄ Vuosi 2005 oli Luston yhdestoista toimintavuosi. Vuoden merkittävin tapaus oli Luston laajennuksen ensimmäisen rakennusvaiheen käyttöönotto näyttelykauden avajaisten yhteydessä 3.5.2005. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat uudet ravintolatilat varastoineen ja keittiöineen, museotyötiloista suuresinekonservointi- ja hienomekaanikon verstas, varastotiloiksi erikoiskirjallisuuden kokoelmavarasto, suuresineiden kokoelmavarasto, demonstraatiokokoelman varasto, asiakaspalvelun varasto ja kiinteistövarasto. Lisäksi käyttöön otettiin uusi henkilökunnan tauko- ja kokoustila, atk-palvelinhuone, työnäytöskatos, lastauskatos, jätevarasto sekä uudet piha-alueet. Ulkoalueelle perustettiin pienoisarboretum ja laajennettiin sekä muutettiin huomattavasti työnäytöskenttää, tapahtumakenttää ja pysäköintialueita. Lisäksi hankkeessa rakennettiin puolivalmiiksi tiloiksi monitoimitilat ja suuresineistön näyttelyhalli. Nämä tilat ovat käytössä väliaikaisina tapahtumatiloina kesäaikaan. Laajennuksen ensimmäisen vaiheen budjetti oli 4,8 miljoonaa euroa, kokonaisala 2 871 m 2 ja tilavuus 14 500 m 3. Toisessa vaiheessa rakennetaan uudisosa valmiiksi ja toteutetaan vanhemman museokiinteistön muutostyöt, joista keskeisimpiä ovat lämmitysjärjestelmän laajennus, yhdyskäytävät uudisosaan, yleisön sosiaalitilojen muutokset, asiakaspalvelun ja myymälän siirto, yleisökirjasto, aulatilat, auditorion tukitilojen muutokset ja verstaan muutokset. Erityinen asia oli myös maa- ja metsätalousministeriön asettama Lusto-työryhmä, jonka tehtävänä oli kevään aikana selvittää ja tehdä ehdotuksensa Luston hallinnointia, kiinteistön omistusta, rakentamista ja rahoituksen järjestämistä koskevista asioista. Työryhmän puheenjohtajana toimi metsätalousylitarkastaja Tapio Lehtiniemi maa- ja metsätalousministeriöstä ja jäseninä neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo valtiovarainministeriöstä, ylitarkastaja Päivi Salonen opetusministeriöstä, ylimetsänhoitaja Risto Savolainen Metsäntutkimuslaitoksesta, vt. kunnanjohtaja Terttu Karttunen Punkaharjun kunnasta, johtaja Jukka Liede Senaatti - kiinteistöstä ja johtaja Hannu Valtanen Metsäteollisuus ry:stä. Sihteereinä toimivat Anna Laikari maa- ja metsätalousministeriöstä ja Timo Kukko Lustosta. Lusto-työryhmä kokoontui 14 kertaa ja jätti työryhmämuistion MMM 2005:6 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle 9.6.2005.
2 Merkille pantavaa oli myös Luston Metsäkulttuuripäivien kehittäminen. Tapahtuman vastuullinen järjestäminen organisoitiin Luston Tuki Oy:n tehtäväksi, joka otti tätä toimintaa varten käyttöön aputoiminimen Metkun Tuki. Tapahtumalle lanseerattiin käyttöön nimilyhenne: Metku sekä siihen liittyvä graafinen ilme. Tapahtumaan sulautettiin 1960- luvulta asti järjestetty Jätkän Kulttuuripäivät ja tapahtuman taustalle saatiin lisää yhteistyökumppaneita. Tapahtuman sisältöä, järjestämistä ja hallintoa kehitettiin EUrahoitteisen Metsäkulttuurihankkeen kautta. Luston uusittu graafinen ilme otettiin alkuvuodesta käyttöön painotuotteissa. Vuosilusto 2002 2003 julkaistiin alkuvuodesta yhdessä Metsähistorian Seuran kanssa. Lokakuussa ilmestyi Metlan ja ympäristöministeriön yhteishankkeena Jyrki Paaskosken toimittama ja SKS:n kustantama Punkaharjun kulttuurihistoriasta kertova kirja, jonka keskeisenä taustana oli Luston aiempi Punkaharju 200 -näyttely. Toimintavuonna otettiin myös käyttöön Luston ja Retretin yhteinen pääsylippu ReiLu. Toimintavuonna tehtiin useita henkilökunnan opintomatkoja, joista merkittävimmät olivat Kaustisille ja Seinäjoen metsämessuille tehty metsäkulttuuripäivien benchmarkingmatka sekä Sarkaan, Mobiliaan ja Serlachiuksen museoon suuntautunut opintomatka. Suomen Metsämuseosäätiö liittyi syksyllä Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n jäseneksi ja Lustossa otettiin käyttöön museoalan työehtosopimus. Samalla käynnistettiin mittava Luston työyhteisön ja organisaation kehittämishanke. Tähän liittyivät koko henkilökunnan kehityskeskustelut, työsuojelutarkastus, työsuojelukoulutus, työehtosopimuskoulutus, voimavarat työssä -työilmapiirin ja työssä jaksamisen tutkimus ja koulutus sekä koko säätiön hallinnon ja Luston henkilökunnan kattava moniosainen tulevaisuusseminaarien sarja. Työn tuloksena Luston organisaatio muutettiin prosessiorganisaatioksi, tarkennettiin Luston visiota ja perustehtävää ja laadittiin toimintastrategia sekä kehitettiin toiminnan suunnittelua.
3 LUSTON VISIO 2010 Lusto - Suomen Metsämuseo on vuorovaikutteinen metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus ihmisen ja metsän menneisyyden sekä tulevaisuuden kansainvälinen kohtauspaikka. LUSTON PERUSTEHTÄVÄ Lusto palvelee asiakkaitaan ja yhteiskuntaa tallentamalla ja tutkimalla metsäkulttuuria sekä kertomalla ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta. LUSTON PALVELUIDEA Luston palvelu perustuu yhteiskunnan, asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa, avoimeen ja laajaan kumppanuuteen sekä laatuun ja vastuulliseen erikoisosaamiseen. LUSTON YDINPROSESSIT JA ORGANISOINTI MUISTI - tallennustyö - kokoelmatyö - tutkimustyö ja kokoelmiin liittyvät palvelut KERTOMUS - julkaisut, näyttelyt, tiedekeskustyö, tietopalvelut ja tiedonvälitys - opastukset ja museopedagogiikka - työpajat ja näytökset - demonstraatiokokoelma LUSTON TUKI OY - alv. toiminta: myymälä, kokouspalvelut, kalusto- ja tilavuokraus - alv-tapahtumat: Metsäkulttuuripäivät, ym. - palvelujen paketointi PALVELUT - asiakaspalvelu, tekniset palvelut ja huolto ( näyttelyt, tapahtumat, kokoelmat, kiinteistö ), - talous-, hallinto-, ja toimistopalvelut - markkinointi, viestintä Ydinprosessien vastaavat muodostavat Luston johtajan kanssa Luston johtotiimin
4 Näyttelytoiminnassa keskeisintä oli Kankaalla -näyttelyn rakentaminen omana työnä niukassa rahoitustilanteessa. Tallennustoiminnassa merkittävintä oli uusien kokoelmatilojen käyttöönotto ja mittava suuresineistön siirtotyö väliaikaisista varastotiloista. Metsämuseoiden yhteisen Kantapuu kokoelmatietokannan edelleen kehittäminen muodostui museoalan suunnannäyttäjäksi ja se sai runsaasti julkisuutta lehdistössä ja museojulkaisuissa. Kantapuuhun tehtiin internetissä yli 20 000 hakua ja se kattoi vuoden loppuun mennessä kaikki ammatilliset metsämuseot Suomessa ja neuvottelut yhteispohjoismaisen kokoelmatietojärjestelmän luomiseksi käynnistettiin Luston toimesta. Säätiö on Suomen Metsäyhdistyksen, Suomen Museoliiton, Skandinaavisen museoliiton, European Museum Forumin, Pohjoismaisen tiedekeskusjärjestön, Etelä-Savon kauppakamarin ja Savonlinnan Matkailupalvelu ry:n jäsen. Lisäksi Lusto on mukana Metsäkuvaajien Yhteistoimikunnassa ja toimii läheisessä yhteistyössä Metsähistorian Seura ry:n kanssa. Lustolla on henkilöjäsenyyksien kautta yhteydet useisiin muihinkin alan organisaatioihin, joista keskeisimpiä ovat: Kansainvälinen Museoliitto (ICOM); Amerikan museoliitto (AAM); The Forest History Society; Suomen Museonjohtajat ry; Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry; Suomen Kansatieteilijöiden yhdistys ETHNOS ry, Suomen Metsätieteellinen Seura, Savonlinnan Kauppaseura ja Maataloustoimittajat ry. Luston edustaja on jäsenenä Suomen Järvikalastusmuseosäätiön, Suomen Maatalousmuseosäätiön ja Suomen Museoliiton hallituksissa. Luston museokauppatoimintaa "Luston Puoti" hoiti säätiön oma osakeyhtiö Luston Tuki Oy ja ravintolatoimintaa "Ravintola Lusto ulkopuolinen yritys: Vekaran Ankkuri Oy.
5 2. MUISTI 2.1. Tallennustoiminta Tallennustoimintaa toteutettiin sekä erillisten tallennushankkeiden kautta että liittämällä kokoelmiin Lustolle muutoin tarjottua aineistoa. Tallennushankkeita olivat Metsäkuvien tallennushanke ja Retkeilyn historian tallennushanke. METOn ja Metsänhoitajaliiton vetämä Metsäkuvien tallennushanke, jonka yhteistyökumppaneita olivat Lusto, Metsähistorian Seura ry, Metsävalokuvaajien Yhteistoimikunta ja Viikin tiedekirjasto, tuotti Luston kokoelmiin vuosina 2002 05 kaikkiaan noin 10.000 valokuvaa 40 yksityisestä kokoelmasta. Hanke oli osa liittojen kulttuuri- ja perinnetyötä, ja se päättyy kevään 2006 aikana. Retkeilyn historian tallennushanke 2005 2007 tähtää kokoelmien täydentämisen ohella vuonna 2007 järjestettävään retkeilynäyttelyyn. Hankkeessa kerättiin jonkin verran vanhoja retkeilyvarusteita sekä haastateltiin retkeilyn harrastajia. Haastatteluun käytettiin 1 kk ulkopuolista työtä. Tallennushanketta esiteltiin esimerkiksi helmikuussa pidetyssä erämessutapahtumassa Helsingissä. Esinekokoelma karttui vuoden aikana kaikkiaan 18 hankinnalla, yhteensä noin 61 esineellä. Valokuvakokoelmaan tehtiin toimintavuonna 30 hankintaa, yhteensä noin 40.000 valokuvaa ja 140 av-tallennetta. Arkistokokoelmaan tehtiin 23 hankintaa. Kirjasto karttui noin 16 hyllymetrillä vanhempaa suomalaista ja pohjoismaista metsäalan kirjallisuutta (monografioita ja sarjajulkaisuja), joita Viikin tiedekirjasto ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema poistivat omista kokoelmistaan.
6 2.2. Kokoelmahallinta ja Kantapuu Luston esinekokoelmassa on kaikkiaan noin 8.500 esinettä, noin 190.000 valokuvaa ja filmiä ja lisäksi arkistoaineistoa sekä käsikirjastossa noin 12.000 metsähistoriaan, -perinteeseen, kansankulttuuriin ja museologiaan liittyvää teosta. Kantapuu-museotietokantaan (www.kantapuu.fi) luetteloitiin ja digitoitiin vuoden aikana noin 200 esinettä ja 4.200 valokuvaa. Valokuvien digitointia rahoitti 6 kk Stora Enso ja loppu 6 kk katettiin kokoelmatoiminnan muiden palkkakustannuksien säästöillä. Kantapuu-museotietokantaa hallinnoivat konsortiona Lusto, Lapin Metsämuseo, Pielisen museo, Nurmeksen kaupunginmuseo, Ilomantsin museosäätiö (Möhkön ruukkimuseo) ja Verlan tehdasmuseo. Näistä kaksi jälkimmäistä liittyivät Kantapuu-konsortioon kertomusvuonna. Kantapuu-järjestelmää kehitettiin suunnittelemalla ja liittämällä siihen diaario- ja kirjastotietokannat, ja lisäksi tietokannan rajapinta yhdenmukaistettiin Museoviraston Museot-On-Line-järjestelmän kanssa. Kantapuuta kehitettiin ennen kaikkea Opetusministeriön Tietoyhteiskunta-ohjelmasta kulttuuriperinnön digitointia edistäville hankkeille myöntämällä erityisavustuksella. Kehittämisen myötä aloitettiin hankintaerätietojen siirtäminen sähköiseen diaarioon. Kantapuussa oli kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 32.000 valokuvaa ja 2.000 esinettä; näistä 17.000 valokuvaa ja 900 esinettä Luston kokoelmista. 2.3. Kokoelmien konservointi, hoito ja säilytys Vuoden aikana konservoitiin noin 50 esinettä ja lisäksi suoritettiin kaikkien uusien hankintojen (noin 60 esinettä) peruspuhdistus ennen varastoihin siirtämistä. Museokoneiden kunnostukseen ja siirtoon oli palkattu lisäksi apuvoimaa kahdeksi viikoksi.
7 Suuresinevaraston valmistuttua isot metsäkoneet siirrettiin ja järjestettiin Luston yhteydessä olevaan uuteen tilaan. Kertomusvuonna Lustolla oli käytössä siten säilytystiloina ns. metalli-, puu- ja suuresinevarastot, valokuva- ja filmiarkisto, paperiarkisto, kirjasto sekä kirja- ja pienpainatevarasto. Lisäksi muut isot esineet säilytettiin vielä väliaikaisesti kauempana sijaitsevassa ulkovarastossa. 2.4. Kokoelmapalvelut Luston kuva-arkisto palveli lähinnä Kantapuu-kokoelmatietopankin avulla tutkijoita ja metsäperinteen harrastajia: museon asiakkaat tekivät Kantapuuhun vuoden aikana lähes 22.000 hakua. Myös manuaaliarkistossa olevat kuvat olivat asiakkaiden käytettävissä sopimuksesta. Kuva-arkistolle tehtiin vuoden aikana 24 kuvatilausta, joiden kautta asiakkaille myytiin yhteensä 130 valokuvan käyttöoikeudet. Näistä tilauksista noin puolet tuli suoraan Kantapuun kautta. Luston kuva-arkiston kuvia julkaistiin mm. metsäalan ammattilehdissä, historiantutkimuksissa ja muissa painotuotteissa. Kantapuun käyttäjät voivat myös antaa palautetta sekä järjestelmän käytöstä että luettelointitiedoista. Palautteen avulla Kantapuun luettelointitietoja korjattiin ja täydennettiin. Kantapuuta ja etenkin sen kuvapalvelua mainostettiin useissa yhteyksissä. Kuvapalvelua tehtiin tunnetuksi teettämällä pahvisia Kantapuu-lasinalusia, joita lähetettiin yhteensä 1100 kappaletta 550 eri osoitteeseen, erityisesti mainostoimistoille. Museo- ja demonstraatiokokoelmista lainattiin muutamia esineitä ulkopuolisiin näyttelyihin. Tietopalvelukyselyjä tuli vuoden aikana runsaasti ja niihin vastattiin mm. Luston internetsivujen ja sähköpostin välityksellä. 2.5. Metsämuseoyhteistyö Metsämuseoiden välistä yhteistyötä toteutettiin lähinnä Kantapuu-konsortion kautta. Lusto toimi Kantapuun pääkäyttäjänä, hoiti museotietopankin markkinointia asiakkaille ja antoi aineiston luettelointi- ja digitointiohjeita ja kommentoi tarpeen mukaan luettelointitietoja.
8 3. KERTOMUS 3.1. Näyttelyt 3.1.1. Näyttelytilat Luston näyttelytilat muuttuivat jonkin verran vuoden 2005 aikana. Luston laajennuksen ensimmäisen vaiheen valmistuminen keväällä vapautti vanhan ravintolasalin muuhun käyttöön. Tilaan siirrettiin Kantapuun ja kahden muun verkkokoneen selailupisteet. Lisäksi tilaan on sijoitettu ajankohtaisnurkkauksen osioita. Myös pienempiä ja lyhytkestoisia erikoisnäyttelyitä on järjestetty tässä tilassa. Laajennuksen seurauksena valmistui noin 800 neliömetriä uutta raakatilaa näyttelyitä varten, mutta tilat saadaan näyttelykäyttöön vasta kun laajennuksen toinen vaihe aikanaan toteutuu. Luston näyttelytiloissa ei muuten tehty suurempia muutoksia. Keväällä 2004 avattu Antaa pölkyn juosta -päänäyttely oli esillä samassa tilassa koko vuoden 2005. Kevään 2005 erikoisnäyttely Kankaalla sijoitettiin muihin tiloihin, lähinnä mediateekkiin ja sen lähiympäristöön. Lisäksi sen osia sijoitettiin eri puolille aulaa ja perusnäyttelyä.
9 3.1.2. Perusnäyttely Perusnäyttelystä poistettiin Kankaalla-näyttelyn tieltä vieraskirja ja ajankohtaisnurkkaus sekä tehtiin muutamia muita pienempiä muutoksia. Perusnäyttely on kokenut viimeisten vuosien aikana suuria muutoksia, minkä seurauksena se ei enää muodosta yhtenäistä eikä loogista kokonaisuutta. Loppuvuodesta 2005 käynnistettiin suunnittelutyö suurimpien epäkohtien poistamiseksi. Tavoitteena on saada vuoden 2006 alussa tehtyä sellaiset muutostyöt näyttelytiloissa, joilla tullaan perusnäyttelyn osalta toimeen niin pitkään kunnes laajennuksen toinen vaihe toteutetaan. Muutoksia tehdään noin 600 neliömetrin alalla. Perusnäyttely keskitetään kulkurampin vasemmalle eli Liitonarkin puolelle. Mediaateekki puretaan perusnäyttelyn tieltä, ja uusi erikoisnäyttelyjen tila sijoitetaan keskiympyrän alakertaan. Perusnäyttelyn kehittämistä jatketaan edelleen. 3.1.3 Erikoisnäyttelyt Lustossa oli esillä tammikuun 2005 huoltotaukoon saakka seuraavat näyttelyt edelliseltä vuodelta: Tontut Metsän merkki Sadan vuoden savotta Samoin edellisenä keväänä avattu Luston pääerikoisnäyttely Antaa pölkyn juosta jatkui koko vuoden. Näyttely kertoo uiton historiasta ja nykypäivästä. Uusia näyttelyitä tehtiin vuoden aikana kolme: Maisema ja aika 10.2.-3.4. Kankaalla 22.4.- Joulunäyttelyt 26.11.- Maisema ja aika -näyttely koostui I. K. Inhan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja K. A. Ennolan samoilta paikoilta ottamista valokuvista. Kuvat kertoivat maisemien muutoksesta sadan vuoden aikana. Näyttelyssä oli esillä 37 mustavalkoista kuvaparia eri puolilta Suomea.
10 Keväällä 2005 avattiin toinen erikoisnäyttely Kankaalla, joka kooltaan oli suunnilleen vastaava kuin uittonäyttely. Kankaalla-näyttelyssä esiteltiin metsän ja tekstiilien moniulotteista vuorovaikutusta. Metsäaiheisten painokankaiden ohella esillä oli sisustus- ja kodintekstiilejä, teollisuuden kuitutekstiilejä, käsitöitä, modernia tekstiilitaidetta ja vaatteita. Lisäksi näyttelyyn liittyi tekstiilityöpaja. Joulua varten toteutettiin perinteinen Tontut-näyttely, jonka esineet sijoitettiin Luston muiden näyttelyiden yhteyteen. Näyttelyn toteuttivat Savonlinnan ammatti-opiston Artemian opiskelijat ja opettajat. Joulupuun päivänä 26.11. toteutettu näyttelykokonaisuus sisälsi myös vanhaan ravintolan kabinettiin sijoitetun Joulu kautta vuosikymmenten -näyttelyn. Se koostui joulukorteista ja joululehdistä sekä Noita Nokinenä -kuunnelmista ja Taatan joulupakinoista. Lisäksi toiminnassa oli useita työpajoja sekä Punkaharjun Riistanhoitoyhdistyksen ulos rakentama eläinten talviruokintapaikka. Vanhan aseman luokkahuoneessa oli kesän aikana esillä Taideteollisen korkeakoulun projekti, joka muodostui ihmishahmojen muotoisista valkokankaista ja niihin heijastetuista kuvista. Aseman aulassa ja entisessä matkatavaratilassa oli esillä Savonlinna-aiheisia ryijyjä. Aseman aulassa oli myös esillä vuoden 2004 metsävalokuvauskilpailun parhaimmat työt. Metsäammattilaisten ja Nordea Metsäklubin kilpailun teemana oli metsän monet arvot.
11 3.1.4 Muu näyttelytoiminta Luston tekemiä kiertonäyttelyitä edellisten vuosien tapaan ei vuoden 2005 aikana ollut. Erilaisten messujen ja tapahtumien yhteydessä oli pienimuotoisia näyttelyitä, kuten esimerkiksi Erkki Tanttua koskeva ennakkonäyttely pääkaupunkiseudun metsäpäivien yhteydessä elokuun lopussa. Samoin Luston Metsäkulttuuripäivien yhteydessä olivat esillä Jätkän kulttuuripäivien kaikki vanhat julisteet. Ähtärin Minisuomen Metsätalossa 1990-luvun alkupuolella Luston toimesta tehdyn etänäyttelyosion historia päättyi syksyllä, kun näyttelytoiminta Metsätalossa lopetettiin. 3.2 Työpajat ja -näytökset Vuoden 2005 tapahtumia olivat: Pääsiäispaja 26.-27.3. Heljä Pekonen askarteli museovieraiden kanssa pääsiäisaiheisia koristeita. Koululaisten työpajaviikot ja teemapäivät Koululaistyöpajoja ovat tukeneet Marimekko, Finlayson, Metla, Metsähallitus, SAMI Varpala ja Paviljonki sekä StoraEnso. Harjoittelijoita oli tapahtumissa yhteensä 6 ja opettaja Varpalasta. Pettuviikko 9.-13.5. Koulu- ja päiväkotiryhmät valmistivat pettuleipää takapihalla rimakatoksessa. Metsähallitus toimitti paikalle nuoret männyt. Kuorista tehtiin pettujauhoa uunin, huhmareen ja käsikivien avulla. Ravintola teki hapanleipätaikinan ja lapset paistoivat leivät ulkouunissa. Jokainen sai mukaansa itse tekemänsä leivän. Kangasviikko 16.-20.5. Kankaalla näyttelyn teemoja lähestyttiin lasten kangaspainantapajassa, jossa kangaskassin kylkeen painettiin Luston logon lisäksi metsäisiä kuvia ja tekstejä. Museopäivä 18.5. Konservaattori Ulla Kohonen esitteli kouluryhmille museotyötä museon teknisissä tiloissa.
12 Uittoviikko 23.-27.5. Uittoviikolla taottiin ulkopajassa lasten kanssa uittohaan eli keksin teriä. Samalla tutustuttiin kirveen ja puomikairan käyttöön sekä tervattiin kettinkejä. Keksintaonta oli suosittua ja n. 300 lasten keksiä valmistettiin viikon aikana. Lisäksi monet opettajat takoivat oman keksin. Teroituspäivät 4.-5.6. ja 7.-8.8. Markku Tetri ja Eero Knaapi teroittivat asiakkaiden puukkoja, kirveitä, saksia, moottorisahoja ja raivaussahoja. Mite II - Moottorisahalla itse tehty elämä 15.-19.6. Moottorisahaveistotaiteen kurssi järjestettiin toista kertaa. Viisipäiväinen ohjelma piti sisällään työturvallisuutta, suunnittelua, piirtämistä, sahan hallintaa ja paljon veistämistä. Metsäpäivien aluksi pidettiin puolen päivän mittainen MITE- seminaari, johon osallistui Luston auditoriossa n. 25 henkilöä. Veistoviikolla oli osallistujia 14 henkeä. Kerimäkeläinen ammattiveistäjä Taito Huotarinen toimi työpajan vetäjänä. 7 osallistujaa ei ollut veistänyt moottorisahalla aiemmin, loput 7 olivat joko harrastajia tai ammattilaisia. Puut lahjoitti Stora Enso ja sponsorina toimi Electrolux. Veneenveistoviikot 13.-23.6. Vipusen veneenveistäjäopiskelija Marko Nikula teki perinteisen puuveneen, jonka Lusto osti. 3.3. Opastus ja museopedagogiikka Kouluyhteistyön keskeisimmän osan muodostivat kevään työpajat, jotka valmisteltiin yhdessä Luston henkilökunnan, taiteilija Gustav Strandin, Varpalan metsäoppilaitoksen opettajien ja oppilaiden sekä opetusravintola Paviljongin esimiesopiskelijoiden kanssa. Varpalasta osallistui 2 nuorta opiskelijaa ja 1 opettaja, Paviljongista 4 opiskelijaa tapahtumaviikkojen sekä Luston Metsäpäivien järjestelyihin. Työpajat, samoin kuin tekijät, ovat vakiintuneet toimivaksi toimintamalliksi. Palaute niin järjestäjiltä kuin osallistujilta oli positiivista.
13 PUME-projektin metsänkasvatus-simulaatio-ohjelmaa, jonka kehitysprojektissa Lusto on ollut aktiivisesti mukana, esiteltiin aktiivisesti näyttelyissä. Luston Kantapuu-museotietokanta oli esillä vanhan ravintolan tiloissa heti sisäänkäynnin yhteydessä. Koululaisryhmien retkeilyohjelmia suunniteltiin yhdessä opettajien kanssa, myös muihin maakunnan kohteisiin kuin Lustoon. Näyttelyistä pidettiin yllä koululaisten vierailu- ja tapahtuma-aineistoja. SMY:n Metsän Oppimispolku-opetusohjelmaa sekä muuta SMY:n julkaisemaa materiaalia on vuoden aikana aktiivisesti markkinoitu opettajille. Metlan Punkaharjun reittioppaita on jaettu opettajille postituksissa ja vierailujen yhteydessä. Metsähallituksen kotisivuja on käytetty retkeilyjen ja luokkaretkien suunnittelussa. Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmiä sekä muita lapsia vieraili koko vuonna n. 7500 henkilöä, joista suurin osa touko- ja elokuussa. Ryhmille annettiin ilmaisia puolen tunnin opastuksia noin 200 kertaa. Syksyllä osallistuttiin Jyväskylän museolehtoripäiville. Työnäytöksiä varten edelleen kartutettiin ja kehitettiin museokokoelmien ulkopuolista käyttöeli demonstraatiokokoelmaa useilla esineillä. 3.4. Tutkimustoiminta ja julkaisut Tutkimustoimintaa tehtiin lähinnä Luston kokoelma- ja näyttelyhankkeiden yhteydessä, lehtiartikkeleita ja julkaisuja varten, antamalla erilaista asiantuntija-apua sekä vastaamalla kyselyihin ja selvityspyyntöihin. Vuosilusto 2002 2003 julkaistiin alkuvuodesta yhdessä Metsähistorian Seuran kanssa. Lusto ja Metsähistorian Seura tekivät yhdessä myös 10-vuotisjuhliensa merkeissä vuonna 2004 aloitteen Metsien käytön historian kirjoittamisesta. Hanketta suunniteltiin ja valmisteltiin eteenpäin kertomusvuonna.
14 4. PALVELUT 4.1. Asiakaspalvelu Luston näyttelyjen kävijämäärä v. 2005 oli 32 149 henkilöä. Edelliseen vuoteen nähden nousua on 1 %. Toukokuu oli huomattavan hiljainen, mutta kesäkauden kävijämäärä kasvoi 2 000 vieraalla. Sesongin pidentäminen ja kesän ulkopuolisten sesonkien kasvattaminen on haaste, johon tarvitaan matkailualueen voimakkaita yhteisiä ponnistuksia. Luston kausittaiset kävijämäärät 1998-2005 40000 35000 30000 25000 20000 15000 Koko vuosi kesä-elokuu tammi - kesä heinä - joulu 10000 5000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kävijät kuukausittain: tammikuu 124 (museo suljettuna 10.1 31.1.) helmikuu 609, maaliskuu 657, huhtikuu 418, toukokuu 2668, kesäkuu 8847, heinäkuu 9045, elokuu 5599, syyskuu 1597, lokakuu 911, marraskuu 1006, joulukuu 668. Lisäksi asiakkaita, jotka eivät ostaneet pääsylippua, kävi auditorion iltatilaisuuksissa, ulkotapahtumissa, myymälässä ja ravintolassa yhteensä muutamia tuhansia. Tapahtumista eniten väkeä oli paikalla Metsäkulttuuripäivillä kesäkuun puolessa välissä, noin 4 500 vierasta. Luston kuukausikohtaiset kävijämäärät 2002-2005 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2002 2003 2004 2005
15 Vanha Asema, kävijät 12 000 10 377 10 000 9 172 8 000 7 673 7 654 7 644 7 192 6 000 4 000 5 246 4 655 3 994 2 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Luston Vanhalla Asemalla kävi kesän aikana 3 994 vierasta, joka on 661 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta Vanhan Aseman näyttelytoiminnan rooli on laskenut Luston näyttelytoiminnan rahoituksen suhteellisesti vähentyessä. Luston kävijät ryhmittäin 2005 Vapaalippu; 1449; 4 % Kausilippu; 643; 2 % Tapahtumaja kokouskävijä 5202; 16 % Reilu-lippu; 4139; 13 % Aikuinen; 10639; 34 % Opiskelija ; 1684; 5 % Eläkeläinen; 4178; 13 % Lapsi ; 4294; 13 % Kävijöistä noin 1/5 on lapsia ja nuoria, 1/4 ryhmämatkailijoita, 13 % eläkeläisiä, 6 % perhekävijöitä ja 15 % Metsäkulttuuripäivien kävijöitä. Retretin kanssa yhteistä REiLU pääsylippua käytti 13 % kävijöistä. Vierailijoista 30 % käytti ravintolan palveluja ja 40 % teki ostoksia museokaupassa.
16 Kävijät lääneittäin+ulkomaat vuonna 2005 Ahvenmaan lääni 0 % Lapin lääni 1 % Oulun lääni 3 % Ulkomaat 15 % Etelä-Suomen lääni 35 % Itä-Suomen lääni 31 % Länsi-Suomi lääni 15 % Lääneittäin eniten kävijöitä oli Etelä-Suomen läänistä 35 % ja Itä-Suomen läänistä 32 %. Ulkomaalaisia kävijöitä oli 15 %, joista mm. saksalaisia kävijöitä 25 %, espanjalaisia 9 %, venäläisiä, italialaisia ja amerikkalaisia 7 % ja hollantilaisia 6 %. Ulkomaalaiset kävijät vuonna 2005 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Saksa Espanja USA Italia Venäjä Alankomaat Englanti Sveitsi Ranska Ruotsi Norja Australia Belgia Kanada Itävalta Muut Tyypillinen kävijäprofiili on suomalainen, keskimääräistä korkeammin koulutettu keskiikäinen toimihenkilöperhe pääkaupunkiseudulta. Perhe on lasten kanssa lomalla kiertomatkalla Itä-Suomessa, on kuullut Lustosta tuttavaltaan tai kokenut Luston yleisesti tunnetuksi.
17 Opastukset Maksullisia opastuksia tehtiin näyttelyihin 172 ja puulajipuistoon 8. Koululaisia ja opiskelijoita vieraili Lustossa noin 5 600 ja puolen tunnin koululaisopastuksia tehtiin noin 200. Auditoriossa järjestettiin Punkaharjun kunnan yhteistyönä Kino Lusto elokuvatoimintaa kevät- ja syyskaudella, esityskertoja oli 15. Kävijöitä elokuvissa oli yhteensä 458 henkilöä, keskimäärin 30 kävijää per näytös. 4.2. Tiedotus ja markkinointi Luston markkinointiviestinnässä näkyi näyttelyiden ja tapahtumien ohella laajennushankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuminen. Vuoden 2006 kevättalveen jatkuvan EU-rahoitteisen Metsäkulttuurihankkeen tuella kehitettiin edelleen sekä MetKu:n että Luston muiden palveluiden markkinointiviestintää. Tiedotusta ja markkinointia suunnattiin aiempaan tapaan matkailevan suuren yleisön ohella erityisesti metsäsektorin organisaatioille ja metsänomistajille. Tiedotus Näyttelyistä, tapahtumista, laajennushankkeesta sekä merkittävistä lahjoituksista järjestettiin tiedotustilaisuuksia. Tiedotusvälineille toimitettiin tekstejä, kuvia ja juttuaiheita sekä annettiin haastatteluja. Lustossa kävi useita koti- ja ulkomaisten tiedotusvälineiden toimittajia ja Luston henkilökunta kirjoitti eri aihepiireistä artikkeleita ammatti- ja aikakauslehtiin. Julkisuutta saatiin alueen ja valtakunnan yleismedioissa sekä aikakausi- ja ammattilehdissä. Kankaalla-näyttely toi uudenlaista näkyvyyttä mm. osana muotoilun vuotta. Näyttelyistä, tapahtumista ja muista merkittävistä uutisista kerrottiin myös radiossa sekä muutaman kerran TV:ssä Itä-Suomen alueuutisissa. Tiedotusaineistojen jakelut hoidettiin lähes kokonaan sähköpostilla ja tiedotuskuvat olivat saatavilla verkossa. Laajennushankkeen etenemistä ja taustaa esiteltiin omalla sivukokonaisuudella. Markkinointi Vuoden 2005 vuosiesite tehtiin suomen-, ruotsin-, englannin-, saksan-, venäjän- ja ranskankielisenä. Näitä toimitettiin metsäorganisaatioihin, näyttelyihin, matkanjärjestäjille ja matkailukohteisiin. Erikoisnäyttelyistä ja tapahtumista tehtiin erilliset julisteet sekä Metsäkulttuuripäivistä iso banderolli. Metsäkulttuuripäivistä tehtiin Itä-Savon ja Länsi-Savon väliin liite, joka toimi myös tapahtuman käsiohjelmana. Syksyllä tehtiin suomenkielinen vuoden 2006 kalenteriesite.
18 Osallistuttiin alueen yhteisiin matkailuesitteisiin, kuten Savonlinnan Matkailu Oy:n Lomaseutu-esitteeseen ja Punkaharjun kesäesitteeseen sekä valtakunnalliseen Look at Finland esitteeseen. Markkinoinnissa toimittiin kiinteässä yhteistyössä erityisesti Punkaharjun muiden matkailuyritysten sekä Savonlinnan Matkailu Oy:n kanssa. Uutuutena otettiin käyttöön Luston ja Retretin REiLU-yhteislippu. Suoramarkkinointipostituksin markkinoitiin erityisesti Metsäkulttuuripäiviä sekä keväällä että loppusyksystä seuraavan vuoden tapahtumaa. Postituksia tehtiin sekä omasta osoiterekisteristä että yhteistyössä Savonlinnan Matkailu Oy:n kanssa. Kantapuukokoelmatietokannasta lähetettiin laaja suoramarkkinointipostitus mainos- ja kuvatoimistoihin sekä suurimpiin sanomalehtiin. Luston verkkopalveluja Internetissä pidettiin yllä suomeksi ja suppeammassa muodossa lisäksi englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi. Lisäksi oltiin mukana kuluttajille tarkoitetussa LomaSuomen maksullisessa Internetpalvelussa, matkailun ammattilaisten käyttämässä PROMIS-järjestelmässä sekä lukuisissa verkossa ilmestyvissä maksuttomissa näyttely- ja tapahtumakalentereissa. Lusto oli Metsäkulttuurihankkeen tuella mukana tammikuussa Matkamessuilla Savonlinnan Matkailun osastolla yhdessä Retretin, Lomaliiton ja Kruunupuiston kanssa ja Metsäviikolla Lahdessa maaliskuussa Lustolla oli oma standi. Lustolla oli esittelypiste myös UPM:n ja Nordean Elävä Puu -tapahtumassa Helsingissä helmikuussa ja Metsäliiton metsäpäivillä Espoossa lokakuussa. StoraEnson koko perheen metsäpäivässä Vantaalla syyskuussa oli esittelypiste työpajoineen. ELMA-messuilla marraskuussa Lusto oli mukana Metsäkulttuurihankkeen tuella omalla osastolla. Lustoa markkinoitiin myös lukuisten matkanjärjestäjien tapaamisten ja vierailujen kautta. Muihin matkailualan myyntitapahtumiin toimitettiin esitteitä sekä retkipaketteja Savonlinnan Matkailun kautta. Alueen kesä- ja talvimatkailulehdissä esiinnyttiin yhteistyössä Punkaharjun muiden matkailukohteiden kanssa ja valtakunnallisissa ilmoituksissa mm. Verkostovetohankkeen ja Itä-Savon kuntayhtymän kanssa.