METSÄSTÄJÄLIITON VUOSI 2012 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry
Suomen Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 Julkaisija: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Toimitus: Kai Tikkunen Taitto: Mainostoimisto Visumark Oy Paino: PunaMusta Oy 2013 Kannen kuva: Hannu Huttu Nuoret olivat yksi vuoden 2012 teemoista. 2 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Alkusanat Kohti kasvua! Suomen Metsästäjäliitto on harvoja kansalaisjärjestöjä, jonka jäsenmäärä on melkein koko historiansa ajan ollut kasvussa. Myös tänä toimintavuotena liitto kasvatti rivejään lähes puolellatoista tuhannella uudella metsästäjällä, mikä nosti jäsenmäärämme likimain 158 000 metsästäjään. On selvää, että metsästyksen ja samalla myös Suomen Metsästäjäliiton tulevaisuus on pitkälti nuorten käsissä. Siksi on elintärkeää saada jatkossakin uusia metsästyksestä kiinnostuneita nuoria mukaan antoisan harrastuksen pariin. Yksi vuoden 2012 keskeisistä teemoistamme oli juurikin nuoret. Muun muassa heidän tarpeitaan silmälläpitäen toteutimme Aloittelevan metsästäjän ABC -oppaan, joka antaa arvokkaita vinkkejä eränkäynnin alkuaskelille. Lisäksi kehitimme yhdessä Metsähallituksen ja riistakeskuksen kanssa aloittelevan metsästäjän paketin, joka jaettiin ilmaiseksi kaikille vuoden sisällä metsästyskortin suorittaneille. Liitto kasvatti 91. toimintavuotensa kuluessa reilusti myös koulutuspanostustaan. Vuoden keskeisiä hankkeita oli piirikouluttajaorganisaation rakentaminen, jonka ansiosta piirit voivat entistä helpommin kouluttaa alueensa metsästäjiä. Lisäksi Metsästäjäliiton kansainväliset edunvalvontamahdollisuudet paranivat kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Liiton puheenjohtaja Lauri Kontro valittiin ensin pohjoismaisen metsästäjäjärjestö Nordisk Jägarsamvirkenin puheenjohtajaksi sekä eurooppalaisen metsästäjäjärjestö FACE:n varapuheenjohtajaksi. Molemmat valinnat ovat historiallisia, sillä Suomi on nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisten metsästäjäjärjestöjen johdossa. Kansainvälinen edunvalvontatyö tulee koko ajan tärkeämmäksi, sillä suomalaiseen metsästykseen vaikutetaan enenevässä määrin EU-tasolta. Haluan kiittää kaikkia Metsästäjäliiton jäseniä, jäsenseuroja ja piirejä liiton toimintaa kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja jatkuvan kasvun mahdollistamisesta! PANU HIIDENMIES toiminnanjohtaja Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 3
Sisältö ALUKSI Alkusanat...3 Puheenjohtajalta...5 Nuorten vuosi...6 IHMISIÄ Jäsenistö...8 Hallinto...10 Henkilökunta...12 Piirit...14 TOIMINTAA Kotimainen edunvalvonta...16 Kansainvälinen edunvalvonta...18 Koulutus... 20 Metsästysammunta... 22 Viestintä...24 Julkaisut... 26 Verkkopalvelut... 28 TALOUTTA Eräkontti... 30 Liiton talous...32 Tuloslaskelma... 34 Tase... 35 4 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Puheenjohtajalta Liity liittoon Metsästäjäliitto kasvaa, mikä on hyvä uutinen. Metsästäjäliittoon liittyi viime vuonna jälleen paljon uusia seuroja ja uusia henkilöjäseniä. Mitä vahvempi yhteinen järjestömme on, sitä paremmin voimme vaikuttaa myös metsästystä koskeviin asioihin. Metsästäjäliitto on metsästäjien oma etujärjestö. Usein kysytään, miksi Metsästäjäliittoon pitää kuulua, eikö metsästäjälle riitä pelkkä metsästyskortin eli riistanhoitomaksun maksaminen? Kun yhteiskunta on muistanut metsästysharrastusta koko ajan myös muilla maksuilla, metsästyksen kasvaneet kustannukset ovat näkyneet rivimetsästäjän kukkarossa. Mihin Metsästäjäliittoa vielä tarvitaan? Asiaa kannattaa miettiä. On totta, että metsästyksen kustannukset ovat kasvaneet. Samaan aikaan metsästysharrastukseen kohdistuu yhä uusia paineita, viimeisimpänä ympäristöministeriön suunnitelma rajoittaa metsästystä peräti 700 000 hehtaarin alueella Natura-mailla. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa jokaisen on valvottava etujaan. Jos Metsästäjäliitto ei olisi toiminut, metsästyksen maksut olisivat vielä paljon korkeammat kuin ne nyt ovat. Vaikka emme ole saavuttaneet kaikkea, olemme saavuttaneet paljon. Metsästäjäliittoa kuunnellaan eduskunnan valiokunnissa, eri hallinnonalojen asiantuntijatyöryhmissä, julkisissa kuulemisissa ja viestintävälineissä. Metsästäjäliitto edustaa Suomea myös kansainvälisesti. Me toimimme Suomea koskevissa asioissa myös Brysselissä, josta useimmat uudet määräykset ovat kotoisin. Ei pidä siis kysyä, miksi Metsästäjäliittoon kuulutaan, vaan miksi kaikki seurat ja metsästäjät eivät siihen kuulu? Metsästäjäliiton tekemä työ tukee kuitenkin viime kädessä jokaista metsästäjää. Jotta olisimme entistäkin vahvempia, meidän on jatkettava jäsenhankintaa. Jokainen uusi jäsen tuo liitolle lisää voimaa. Muista kysyä kanssametsästäjältäsi, tuleeko hänelle Jahti-lehti. Jos ei tule, kehota häntä liittymään liittoon. LAURI KONTRO puheenjohtaja Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 5
Nuorten vuosi Metsästyksen tulevaisuus on nuorten käsissä Useissa metsästysseuroissa ollaan huolissaan ukkoontumisesta. Eikä syyttä, sillä väki vanhenee, eikä seuratoiminnasta eläkkeelle jääneiden tilalle saada värvättyä uutta verta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää saada lisää nuoria kiinnostumaan metsästyksestä sekä helpottaa heidän pääsyään antoisan harrastuksen pariin. Näistä syistä Suomen Metsästäjäliitto päättikin valita vuoden 2012 erityisteemaksi nuoret. Liiton nuorisotyöryhmä ideoi lukuisia metsästyksestä kiinnostuneille nuorille suunnattuja tapahtumia ja projekteja. Myös monet seurat ovat alkaneet panostaa yhä enenevässä määrin nuorisotoimintaan. Metso-nuortenleirien suosio jatkui Metsästäjäliiton tärkeimpien koulutustapahtumien joukkoon kuuluvat lapsille ja nuorille suunnatut Metso-leirit. Niillä harjoitellaan esimerkiksi tunnistamaan riistalajeja, opetellaan turvallista aseenkäsittelyä ja ammuntaa, hoidetaan riistaa ja viihdytään samanhenkisessä seurassa. Useimmilla leireistä voi suorittaa myös metsästäjätutkinnon. Metso-leirejä on järjestetty jo 16 vuoden ajan ja niille osallistuu vuosittain satoja eränkäynnistä kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Vuonna 2012 järjestettiin yksitoista Trofeet kiinnostivat Sallan Metso-leirin osallistujia. Kuva: Anna Grenfors 6 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Metso-leiriä ympäri Suomea. Näiden lisäksi piireissä järjestettiin pienempiä metsästysaiheisia leirejä. Vuoden 2012 Metso-leireille osallistui yhteensä 391 lasta ja nuorta. Tukea leireille saatiin totuttuun tapaan Maa- ja metsätalousministeriöltä, Nammo-Lapualta ja Sakolta. Perhepäivä toi positiivista julkisuutta metsästykselle Nuorisotyöryhmä ideoi Perhepäivä-tempauksen, jossa 225 metsästysseuraa eri puolilla maata järjesti erähenkisen päivän oman alueensa asukkaille. Tempaus järjestettiin Metsästäjäliiton ja riistakeskuksen haastamana. Elokuun 18. päivänä järjestettyihin tapahtumiin osallistui yli 10 000 kävijää. Lähes jokainen tempaukseen osallistunut seura oli tyytyväinen omaan tapahtumaansa, ja suurin osa olisi valmis järjestämään tapahtuman uudelleen. Runsaasti tietoa uusille metsästäjille Kaupungistumisen ja luonnosta vieraantumisen myötä erätaidot eivät kovinkaan usein siirry enää isältä pojalle. Siksi on tärkeää tarjota metsästyksestä kiinnostuneille nuorille jo alkuvaiheessa mahdollisimman paljon oleellista tietoa ja apua. Näin he eivät turhaudu heti alkumetreillä ja vaihda johonkin helpommin lähestyttävään harrastukseen. Tätä silmälläpitäen nuorisotyöryhmä toteutti yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa Aloittelevan metsästäjän ABC -opasvihkosen. Lisäksi Metsästäjäliitto, riistakeskus ja Metsähallitus lähettivät kaikille viimeisen vuoden aikana metsästäjätutkinnon suorittaneille erähenkisen tietopaketin. Aloittelevan metsästäjän ABC:n lisäksi mukana oli muun muassa turvalliseen ja eettiseen metsästykseen liittyviä ohjeita sekä tietoa uuden metsästäjän metsästysmahdollisuuksista. Materiaalipaketista on tarkoitus tehdä pysyvä, jokasyksyinen perinne. Perhepäivä keräsi runsaasti väkeä erähenkisen yhdessäolon pariin. Kuva: Milla Niemi Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 7
Jäsenistö Metsästys sopii mainiosti koko perheen yhteiseksi harrastukseksi. Kuva: Hannu Huttu Yksi suurimmista kansalaisjärjestöistä Vuoden 2012 aikana Metsästäjäliittoon liittyi 27 uutta metsästysseuraa, ja liitto kasvatti rivejään lähes 1 500 uudella metsästäjällä. Vuoden lopussa liittoon kuului 2 632 metsästysseuraa ja lähes 158 000 jäsentä. Metsästäjäliitto onkin Suomen suurin metsästäjien edunvalvontajärjestö, mutta samalla myös yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Metsästysseurojen liitto Suurin osa jäsenistä kuuluu Metsästäjäliittoon oman metsästysseuransa kautta, onhan liitto ennen kaikkea metsästysseurojen edunvalvontajärjestö. Vain alle 1 100 jäsenistä on henkilöjäseniä. Metsästysseurat ovat miesvaltaista porukkaa. Naisten määrä on kuitenkin kasvussa niin Metsästäjäliiton jäsenistössä kuin ylipäätään metsästäjien joukossa. Jäsenmäärä piireittäin Piiri Jäsenmäärä Joista Jäsenmäärän Jäsenseurojen 1.12.2012 henkilö- muutos 2012 määrä 2012 jäseniä Etelä-Häme 8 101 15 6 154 Kainuu 4 738 0 115 94 Keskipohja 2 955 404 197 25 Keski-Suomi 8 955 46 71 183 Kymi 17 202 17 196 285 Lappi 7 380 116 176 130 Oulu 6 296 55 217 68 Pohjanmaa 17 214 0 248 119 Pohjois-Häme 7 330 61 91 163 Pohjois-Karjala 15 595 22 24 226 Pohjois-Savo 18 200 20 71 351 Satakunta 13 814 12 45 180 Svenska Österbotten 1 222 21 58 64 Suur-Savo 12 312 0 154 248 Uusimaa 7 711 251 15 232 Varsinais-Suomi 8 844 42 431 110 YHTEENSÄ 157 869 1 082 1 447 2 632 8 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Metsästäjäliiton jäsenmäärä 1921 2012. Liiton jäsenmäärä on lähes aina ollut nousujohteinen. Vuoden 1962 notkahdus johtui metsästyslain muutoksesta. Tällöin perustettiin lakisääteinen Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Metsästäjäliiton luultiin jäävän tarpeettomaksi. Metsästäjäliitto palvelee jäseniään Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenilleen etuja ja palveluja, joihin ovat oikeutettuja kaikki jäsenet, niin metsästysseuran kautta liittyneet kuin henkilöjäsenet. Osa palveluista on suunnattu metsästysseurojen toiminnan tukemiseen, sillä liitto on perustettu erityisesti metsästysseuroja varten. Liiton jäsenmaksu pysyi edelleen edullisena. Jäsenmaksu oli vuonna 2012 piiristä riippuen kymmenen euron molemmin puolin metsästysseurojen kautta liittyneille jäsenille. Henkilöjäsenten maksu oli korkeampi. Liitolle piirit tilittivät kunkin jäsenen maksusta kuusi euroa viisikymmentä senttiä. Edut ja palvelut jäsenen näkökulmasta: Jahti-lehti 5 kertaa vuodessa neuvontapalvelut koulutukset metsästäjille metsästysammunnan kilpailut ja koulutukset vakuutukset yhteistyökumppaneiden tarjoamat alennukset esimerkiksi polttoaineesta, vakuutuksista ja kotisivupalveluista Metsästysseurojen näkökulmasta: verkossa toimiva jäsenrekisteri neuvontapalvelut koulutukset seurojen toimijoille oppaat ja mallisäännöt vakuutukset, esimerkiksi seuratoimintaan ja talkoisiin jäsenten palkitsemismahdollisuudet jäsenkortti Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 9
Hallinto Päätökset kokeneissa käsissä Metsästäjäliitossa korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Vuonna 2012 kevätliittokokous pidettiin Riihimäellä kesäkuussa ja syysliittokokous Tampereella joulukuussa. Liittokokous päättää suuret linjat Liittokokouksissa esimerkiksi valitaan hallitus, tehdään valtakunnallisia esityksiä ja hyväksytään toimintasuunnitelma ja budjetti sekä kuluneen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Liittokokouksissa kuuluu myös jäsenten ääni, sillä kokouksissa käsitellään myös yksittäiseltä jäseneltä tai jäsenseuralta lähtöisin olevia esityksiä. Jäsenistön sanansaattajana ovat Metsästäjäliiton piirit. Päätöksiä tehtäessä kullakin piirillä on käytössään jäsenistönsä mukainen äänimäärä. Liittohallitus valvoo toteuttamista Liittohallituksen tehtävänä on vastata liittokokouksen tekemien päätösten toteuttamisesta. Liittohallitus muun muassa hoitaa liiton omaisuutta, päättää keskustoimistolle palkattavasta henkilökunnasta ja ohjaa sekä tukee piirihallitusten toimintaa. Liittohallituksen jäsenten hallituspaikka on kaksivuotinen. Vuoden 2012 alussa liittohallituksessa aloitti kaksi uutta edustajaa Sirkka Kyrö ja Timo Säkkinen. Erovuorossa ollut jäsen Juha Sormunen jätti liittohallitustyön. Toimikunnat ja työryhmät hallituksen apuna Liittohallitus voi nimittää avukseen asioiden valmistelu- ja kehittämistöihin työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia. Vuonna 2012 Metsästäjäliitossa toimi yksi valiokunta, kuusi toimikuntaa ja viisi työryhmää. Näistä keskeisimmässä roolissa oli työvaliokunta, joka muun muassa valmisteli järjestöpoliittiset asiat sekä henkilöstöja talousasiat. Liittohallitus 2012 Lauri Kontro Helsinki puheenjohtaja Arto Purmonen Outokumpu varapuheenjohtaja Jorma Hacklin Jokioinen Martti Hahtola Mikkeli Hannu Ilomäki Peräseinäjoki Pekka Julkunen Rautavaara Kalevi Korhonen Rovaniemi Juha Lehtinen Harjavalta Juha Lukkanen Lieksa Pauli Partanen Tikkakoski Sirkka Kyrö Lumijoki Timo Säkkinen Suomussalmi 10 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Kuva: Teemu Simenius Syysliittokokous Tampereella. Edessä vasemmalta Reijo Holmi ja Timo Lähdekorpi; keskellä Jorma Hacklin ja Tero Saarikko; takana Juha Haapamäki ja Kalevi Korhonen. Työvaliokunta ja toimikunnat 2012 Työvaliokunta Lauri Kontro, puheenjohtaja Arto Purmonen Panu Hiidenmies, sihteeri Koulutustoimikunta Pauli Partanen, puheenjohtaja Markku Kejonen Raine Luomanen Marjo Mäenpää Heikki Taskinen Ere Grenfors, sihteeri Julkaisutoimikunta Martti Hahtola, puheenjohtaja Esko Lehtola Johanna Tenovirta Aku Ahlholm, sihteeri Metsästyskulttuuritoimikunta Juha Lehtinen, puheenjohtaja Juha K. Kairikko Jukka Peltonen Panu Hiidenmies, sihteeri Metsästysampumatoimikunta Jorma Hacklin, puheenjohtaja Reijo Holmi Juhani Voutilainen Veli-Pekka Seppänen Veijo Karvonen Pekka Karhunen, sihteeri Riistanhoitotoimikunta Juha Sormunen, puheenjohtaja Mikael Wikström Anssi Lilja Heikki Järvinen Teemu Simenius, sihteeri It-toimikunta Pekka Julkunen, puheenjohtaja Jaska Salonen Jari Ruohotie, sihteeri Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 11
Henkilökunta Toimiston joukkue Metsästäjäliiton keskustoimistolla työskennellään koko maan mittakaavassa. Keskustoimistolta hoidetaan esimerkiksi huomattava osa edunvalvontatyöstä, valtakunnallisesta viestinnästä sekä materiaalien ja palveluiden tuottamisesta piireille ja jäsenistölle. Vuonna 2012 jatkettiin edelleen liiton kehittämistyötä. Yksi tärkeimmistä kehittämisalueista oli koulutustoiminta, jonka parissa keskityttiin tänä vuonna piirikouluttajaorganisaation kehittämiseen. Uutta verta lehdentekoon ja Eräkonttiin Lehden toimituskunnassa tapahtui muutos, kun toimitussihteeri Aku Ahlholm siirtyi uusien haasteiden pariin, ja Mika Moksu ryhtyi hoitamaan hänen tehtäviään lehden numerosta 3/2012 alkaen. Myös Eräkontin rivit vahvistuivat, kun Max Suominen tuli taloon juhannuksen jälkeen. Hänen päävastuualueekseen tuli yhtiön verkkokaupan kehittäminen. Hanketyöntekijä Jussi Partanen oli jälleen ruodussa helmikuun alusta vuoden loppuun. Tänä aikana hän toteutti muun muassa Aloittelevan metsästäjän ABC -oppaan. Lisäksi Laura Kammonen aloitti suurpetoyhdyshenkilönä FACE:n toimistolla 22.10. alkaen. Liiton piirit ja jäsenseurat voivat järjestää Erätalossa omia kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Kuva: Anna Grenfors 12 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Kuva: Aku Ahlhom Metsästäjäliiton keskustoimiston ja Eräkontin henkilökunta. Kuvassa vasemmalta Marjo Mäenpää, Teemu Simenius, Jussi Partanen, Panu Hiidenmies, Ere Grenfors, Matti Tervas, Anna Grenfors, Mika Moksu, Veli-Pekka Seppänen, Katariina Korpua, Jari Ruohotie ja Jaska Salonen. Kuvasta puuttuu Sanna Visto. Metsästäjäliiton ja Eräkontin henkilökunta 2012 Vakituisessa palvelusuhteessa: Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja Teemu Simenius järjestöpäällikkö Matti Tervas talouspäällikkö Ere Grenfors koulutuspäällikkö Marjo Mäenpää koulutuspäällikön sijainen 1.3. 31.5. Jari Ruohotie it-suunnittelija Anna Grenfors järjestötiedottaja Katariina Korpua toimistovirkailija Aku Ahlholm toimitussihteeri 15.4. asti Mika Moksu toimitussihteeri 1.4. alkaen Jaska Salonen varainhankkija Veli-Pekka Seppänen Eräkontin myymäläpäällikkö Sanna Visto Eräkontin myyntiassistentti Max Suominen Eräkontin erätarvikemyyjä 25.6. alkaen Määräaikaisina tai projekteissa: Jussi-Matti Partanen hanketyöntekijä 1.2. 31.12. Laura Kammonen Suurpetoyhdyshenkilö FACE:ssa 22.10. alkaen Vieraile Erätalossa Metsästäjäliiton keskustoimisto sijaitsee Riihimäellä niin kutsutussa Erätalossa. Samassa rakennuksessa toimii myös erätarvikeliike Eräkontti, joka on avoinna arkisin klo 10 17. Tervetuloa käymään! Liiton piirit ja jäsenseurat voivat myös järjestää Erätalossa omia kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Varaa sopiva ajankohta liiton toimistolta. Katso yhteystiedot liiton verkkosivuilta tai vuosikirjan takakannesta. Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 13
Piirit Lähimpänä jäsenistöä Huomattava osa Metsästäjäliiton jäsenistölle näkyvästä käytännön toiminnasta tapahtuu liiton piireissä. Piirit järjestävät esimerkiksi koulutustilaisuuksia, nuorten Metso-leirejä ja erilaisia tapahtumia pienpetojen pyyntikilpailuista talvisiin Erätulitapahtumiin unohtamatta tietenkään vuoden ympäri pyöriviä metsästysammuntakilpailuja. Piirin toimintaa ohjaa piirihallitus, jota johtaa puheenjohtaja. Toiminnan sydämeksi voidaan kuitenkin kutsua toiminnanjohtajaa. Hän organisoi piirin toiminnan käytännön tasolla ja on yhteyshenkilö piirin jäsenille. Uusia kasvoja ja vaihdoksia Piirien toimintaan tuli kuluneena vuonna jälleen mukaan uusia kasvoja. Keski-Suomessa Anssi Lilja jätti toiminnanjohtajan paikan Jani Nuijanmaalle. Pohjanmaalla Erkki Majanen siirtyi pois toiminnanjohtajan paikalta ja hänen tilalleen valittiin Veli Kujala. Pohjois-Karjalan piirissä Juha Lukkanen siirtyi pois puheenjohtajan penkiltä ja hänen tilalleen tuli Antti Kuivalainen. Svenska Österbottenin puheenjohtaja Martin Lindgård taas vaihtui Lars Kärkiseen. Metsästäjäliiton piirit ja keskustoimisto 2. 1. Metsästäjäliiton keskustoimisto 2. Lappi 3. Oulu 4. Kainuu 5. Keskipohja 6. Pohjois-Savo 7. Pohjois-Karjala 8. Pohjanmaa 9. Keski-Suomi 10. Suur-Savo 11. Satakunta 12. Pohjois-Häme 13. Etelä-Häme 14. Kymi 15. Varsinais-Suomi 16. Uusimaa 17. Svenska Österbotten 3. 4. 17. 5. 6. 8. 9. 11. 12. 10. 15. 13. 14. 16. 1. 7. 14 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Kuva: Anna Grenfors Piirien toimihenkilöitä liiton toiminnanjohtajan kanssa Erämessuilla. Kuvassa vasemmalta alkaen Lars Kärkinen, Panu Hiidenmies, Timo Säkkinen, Pekka Julkunen, Tapio Meriluoto, Markku Kejonen, Juhani Voutilainen, Timo Tanner, Antti Kuivalainen, Sirkka Kyrö, Erkki Pentinniemi, Juha Sormunen, Veli Seikola, Jorma Hacklin, Timo Lähdekorpi, Jussi Uotila, Osmo Luotonen ja Juha Haapamäki. Metsästäjäliiton piireissä vuonna 2012 Piiri Toiminnanjohtaja Puheenjohtaja Etelä-Häme Tero Saarikko Jorma Hacklin Kainuu Juhani Voutilainen Timo Säkkinen Keskipohja Enni Annunen Seppo Tuomainen Keski-Suomi Jani Nuijanmaa Pauli Partanen Kymi Erkki Pentinniemi Juha Sormunen Lappi Juha Haapamäki Kalevi Korhonen Oulu Asko Lampinen Sirkka Kyrö Pohjanmaa Veli Kujala Hannu Ilomäki Pohjois-Häme Jussi Uotila Pauli Nyström Pohjois-Karjala Markku Kejonen Antti Kuivalainen Pohjois-Savo Marja Hyvärinen Pekka Julkunen Satakunta Reijo Holmi Timo Lähdekorpi Suur-Savo Tapio Meriluoto Martti Hahtola Svenska-Österbotten - Lars Kärkinen Uusimaa Pertti Oksanen Timo Tanner Varsinais-Suomi Osmo Luotonen Veli Seikola Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 15
Kotimainen edunvalvonta Suurpedot ja aselakiuudistus kotimaan edunvalvonnan kärjessä Metsästäjien asioiden ajaminen eli edunvalvonta on Metsästäjäliiton tärkein tehtävä, ja tätä työtä hoidetaan ottamalla osaa eräalaa koskevaan päätöksentekoon. Riippumattomana, tunnettuna ja suurena kansalaisjärjestönä liitolla on hyvät vaikutusmahdollisuudet. Metsästäjäliiton merkitys edunvalvojana kasvoi entisestään, kun eduskunta muutti Metsästäjäin Keskusjärjestön Suomen riistakeskukseksi keväällä 2011. Käytännössä metsästyksen edunvalvonta on nyt kokonaan liiton harteilla. Suurpetojen teholaskennoilla tarkempi kuva petokannoista Kiista kasvavista suurpetomääristä jatkui tänäkin vuonna. Kuten aiempinakin vuosina, Metsästäjäliitto vaati kasvavien suurpetomäärien harventamista ja luotettavampaa kannanarviointia. Metsästäjäliitto toivoi suden poikkeuslupamäärän lisäämistä kaikilla tihentymäalueilla koko maassa. Lisäksi liitto esitti, että suurpetojen teholaskennat otettaisiin käyttöön kaikissa maakunnissa talvella 2013. Niiden avulla petokannoista saataisiin tarkempi kuva. Ne lisäisivät myös luottamusta kannanarvioita kohtaan. Metsästäjäliitto auttaa mielellään vapaaehtoisten laskijoiden värväämisessä. Metsästäjäliitto mukaan aselakityöryhmään Sisäasiainministeriö perusti aselakityöryhmän valmistelemaan aseen säilytyspykäliä, luonnostelemaan ampumaratalakia sekä pohtimaan jousi- ja ilma-aseiden luvanvaraisuuden tarvetta sekä lääkärin ilmoitusvelvollisuuden muotoa. Työryhmässä oli mukana ministeriön, poliisin ja puolustusvoimien lisäksi ase- ja metsästysalan järjestöjä. Tosin aluksi ainoaksi metsästäjäedustajaksi valittiin Suomen Riistakeskus. Metsästäjäliitto ajoi kuitenkin voimakkaasti osallistumisensa puolesta muistuttaen liiton edunvalvontaroolin korostumisesta Riistakeskuksen perustamisen jälkeen. Lopulta liitto otettiin mukaan työryhmään, ja sen edustajaksi valittiin Järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Liitolla oli työryhmässä tärkeä rooli huolehtia metsästykseen liittyvien asioiden huomioimisesta. Erityisesti aseen väliaikainen säilytys metsästysretkellä, pienten ampumaratojen tärkeys metsästysseuroille ja ampuminen metsästysoikeusalueella edellyttivät metsästysasiantuntemusta. 16 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Kuva: Hannu Huttu Suurpetojen teholaskentojen avulla petokannoista saataisiin tarkempi kuva. Metsästäjäliiton antamat lausunnot 2012: suden metsästyksestä poikkeusluvin, maa- ja metsätalousministeriölle metson, teeren, pyyn ja riekon metsästyksen kieltämisestä eräissä maakunnissa ja kunnissa metsästysvuonna 2012 2013, maa- ja metsätalousministeriölle poikkeuslupien rajoittamisesta, maa- ja metsätalousministeriölle eläinten käyvistä arvoista, maa- ja metsätalousministeriölle metsästyslain muuttamisesta, maa- ja metsätalousvaliokunnalle valtioneuvoston asetusluonnoksesta metsästysasetuksen muuttamiseksi, maa- ja metsätalousministeriölle 2012 2013 karhun metsästystä koskevasta asetuksesta, maa- ja metsätalousministeriölle metsäkanalintujen hoitosuunnitelman luonnoksesta, maa- ja metsätalousministeriölle aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeesta, aseturvallisuuden sisäiselle kehittämishankkeelle poikkeusluvilla sallittavasta ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2012 2013, maa- ja metsätalousministeriölle merihanhen metsästyksen kieltämisestä Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kunnissa metsästysvuosina 2012 2015, maa- ja metsätalousministeriölle metsästyslain muuttamisesta, maa- ja metsätalousministeriölle hallin, itämerennorpan ja euroopanmajavan asetusluonnoksista, maa- ja metsätalousministeriölle poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2012 2013, maa- ja metsätalousministeriölle metsähanhen, metson ja riekon metsästyksen kieltämistä, maa- ja metsätalousministeriölle metsäkanalintujen hoitosuunnitelmasta, maa- ja metsätalousministeriölle 2012 2020 luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta, ympäristöministeriölle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2013, valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Eviran ohjeluonnoksesta laitoksen hyväksymiseksi, Eviran valvontaosaston hygieniayksikölle Metsästäjäliiton antamat esitykset 2012: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, Suomen riistakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle: Metsästäjäliitto esittää suurpetojen teholaskentoja koko maahan Seuraa Metsästäjäliiton edunvalvontatyötä Metsästäjäliiton keskeisimmät lausunnot ja esitykset julkaistaan tiivistettyinä Jahti-lehdessä sekä kokonaisina liiton verkkosivuilla. Edunvalvonnan ja metsästyspolitiikan käänteistä raportoidaan Jahti-lehden lisäksi liiton kotisivujen uutispalstalla, Facebook-sivuilla ja uutiskirjeessä. Tutustu näihin tarkemmin osoitteessa www.metsastajaliitto.fi Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 17
Kansainvälinen edunvalvonta Metsästykseen vaikutetaan yhä enemmän EU-tasolla Metsästäjäliitto ajaa suomalaisten metsästäjien etua myös kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen edunvalvonnan merkitys kasvaa kaiken aikaa, sillä tänä päivänä suurin osa uusista laeista tulee EU:n kautta. Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen näkyi vuonna 2012 selvästi myös keskustoimiston työskentelyssä. Tiedonvälitys Brysselin ja liiton keskustoimiston välillä kiihtyi entisestään. On erittäin tärkeää päästä vaikuttamaan EU:ssa valmisteltaviin metsästykseen vaikuttaviin säädöksiin jo suunnitteluvaiheessa. Vaikutusmahdollisuudet ovat nimittäin huomattavasti rajallisemmat, mikäli direktiivien sanelemia säädöksiä ollaan jo soveltamassa Suomen lakeihin. Onneksi Suomen Metsästäjäliitto on nyt hyvässä asemassa kansainvälisen edunvalvonnan suhteen. Suomelle paikka FACE:n hallituksessa Metsästäjäliitto hoitaa kansainvälistä edunvalvontaa eurooppalaisen metsästäjäjärjestön FACE:n ja pohjoismaisen NJS:n jäsenenä. Lisäksi liitto on kansainväliseen metsästysampumaurheilujärjestön FITASCin jäsen. Liitto sai ensimmäistä kertaa historiansa aikana NJS:n puheenjohtajuuden ja varmisti paikkansa FACE:n hallituksessa, kun liiton puheenjohtaja Lauri Kontro valittiin näihin tehtäviin. Kontro valittiin kaiken lisäksi myös FACE:n varapuheenjohtajaksi. 18 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Kuva: Hannu Huttu Suomalaiseen metsästykseen ja aselainsäädäntöön vaikutetaan yhä enemmän EU-tasolla. Mitä enemmän Metsästäjäliitolla on jäseniä, sitä paremmin saamme äänemme kuuluville. Metsästäjien edunvalvojat Euroopassa FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä, joka ajaa metsästyksen ja metsästäjien etua Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. FACE:en kuuluu metsästäjäjärjestöjä 36:sta Euroopan maasta, ja niiden kautta yli 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää. Metsästäjäliiton edustaja istuu FACE:n hallituksessa. Pohjoismaissa NJS (Nordisk Jägersamvirke) on pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelin. Järjestö edustaa yhteensä lähes 600 000 metsästäjää Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Islannissa. NJS paitsi seuraa metsästyspolitiikkaa Pohjoismaissa, se myös markkinoi pohjoismaista eränkäyntikulttuuria Euroopassa. Metsästäjäliitto on NJS:n aktiivinen jäsen ja Suomi tällä hetkellä puheenjohtajamaa. Suomessa Suomen Metsästäjäliitto on suomalaisten metsästäjien edunvalvoja kotimaassa sekä FACE:n ja NJS:n jäsenenä Euroopassa. Metsästäjäliitto on vapaa kansalaisjärjestö, joka voi riippumattomuutensa vuoksi hyvin ottaa kantaan metsästystä koskevaan politiikkaan. Suuren jäsenmääränsä ja pitkien perinteidensä vuoksi liitolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 19
Koulutus Entistä paremmin koulutettuja metsästäjiä Koulutus on Metsästäjäliiton ja sen piirien keskeisimpiä tehtäviä. Koulutuksia järjestetään niin metsästäjien kuin metsästysseurojenkin tarpeisiin. Vuosi 2012 oli erityisteemaltaan nuorison kouluttamisen vuosi. Teemaan liittyen nuorisotyöryhmä ideoi Aloittelevan metsästäjän ABC -oppaan. Siitä ja nuorille suunnattujen Metso-leirien koulutustarjonnasta kerrotaan enemmän Nuorten vuosi -osiossa. Keskeisiä hankkeita oli myös koulutusuudistus, johon liittyivät piirikouluttajaorganisaation rakentaminen ja koulutusmateriaalin tuottaminen. Lisäksi Metsästysammunnan ABC -opas käännettiin vuoden aikana ruotsiksi. Koulutuksissa kävi yli viisi tuhatta metsästäjää Vuoden 2012 aikana liitossa järjestettiin 161 koulutustilaisuutta, joihin osallistui lähes 5 200 henkilöä. Tähän ei ole laskettu messuja eikä vastaavia yleisötilaisuuksia. Osallistujien ja tapahtumien määrä kasvoi jopa 75 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Runsaasti piirikouluttajia metsästysammuntaan Uuden piirikoulutusorganisaation ansiosta voidaan kouluttaa entistä enemmän metsästäjiä ympäri Suomea. Vuonna 2012 järjestettiin kuusi piirikouluttajakurssia. Ensimmäisellä niistä käytiin läpi liiton koulutusmateriaalin käyttöä koulutuksessa Metso-leireillä opeteltiin myös turvallista aseenkäsittelyä. Kuva: Anna Grenfors 20 Metsästäjäliiton vuosikirja 2012
Tervetuloa koulutuksiin! Metsästäjäliiton piirit järjestävät omilla alueillaan monenlaista koulutusta seuratoiminnasta metsästysammuntaan ja riistanhoitoon. Piirien valikoimaan saattaa kuulua myös esimerkiksi riistaruokien valmistusta, naismetsästäjille suunnattuja kursseja sekä tietysti nuorten koulutuksia. Seuraa koulutustarjontaa Jahti-lehden Piirit ilmoittavat -sivuilta tai tiedustele tulevia koulutuksia suoraan omasta piiristäsi. Katso yhteystiedot osoitteesta www.metsastajaliitto.fi sekä piirikouluttajan tehtäviä. Metsästysammunnan ABC -piirikouluttajakursseja järjestettiin Miehikkälässä, Jyväskylässä, Keminmaassa ja Nilsiässä. Kursseja pidettiin palautteen perusteella onnistuneina ja niiden kautta saatiin merkittävä määrä lisää piirikouluttajia. Trofeemittausta ja pienpetopyyntiä Kevättalven aikana järjestettiin ns. jokamiehen trofeemittauskoulutus Etelä-Hämeen, Satakunnan, Suur-Savon ja Oulun piireissä. Kouluttajana toimi CIC:n hyväksymä trofeetuomari, riistamestari Vesa Paldanius. Liiton toimistolta käytiin myös vuoden aikana pitämässä piireissä metsästysammunta-, seuratoiminta- ja pienpetopyyntikoulutuksia. Myös yrityksille, medialle sekä muille keskeisille sidosryhmille suunnattua metsästysammuntakoulutusta järjestettiin vuoden aikana kahdesti. Toiminnanjohtajapäivillä paljon tärkeää asiaa Talven toiminnanjohtajapäivät järjestettiin Kajaanissa Riistapäivien yhteydessä. Aiheina olivat liiton ajankohtaisasioiden lisäksi toiminnanjohtajien tehtävät ja riistakeskusuudistus. Syksyn toiminnanjohtajapäivät järjestettiin Satakunnassa Merikarvialla. Keskeisessä osassa olivat muun muassa edunvalvonta, koulutusuudistus ja liiton toimintojen kehittäminen. Pienpetopyyntikurssilla tutustuttiin muun muassa supikoiran metsästykseen. Tehokas pienpetopyynti on arvokasta riistanhoitotyötä. Kuva: Hannu Huttu Metsästäjäliiton vuosikirja 2012 21