LAVETTI 101 Tykistön ampumaharjoitus 2011 Rovajärvi 16. - 26.5.2011
Harjoitusjoukot! Tervetuloa Tykistöprikaatin komentajan johtamaan tykistön ampumaharjoitukseen (TAH 2011) Rovajärvelle. Valtakunnallisia harjoituksia pidetään Rovajärvellä toistaiseksi vuosittain vain toukokuussa. Tarve olisi joukkotuotannon 2 HUOMIO! LAVETTI 101 Sisällysluettelo sivu 3. Tykistön tarkastajan tervehdys 4. TAH 2011 Yleisohjelma ja tykkimiehen kolmio 5. Harjoituksen johtajan tervehdys 6. Taisteluosasto 31 7. Taisteluosasto 32 8. Taisteluosasto 33 9. 2 Mekanisoitu taisteluosasto 10. Tykistökoulu 11. Rovajärven ampuma-alue 12. Kirkollinen työ 13. Pyhä Barbara 14. Ruokalistat 15. Ruokalistat 16. Rovajärven ampuma-alueen historia KAIKKIA HARJOITUSJOUKKOIHIN KUULUVIA ON KIELLETTY KOSKEMASTA MAASTOSTA LÖYTYVIN RÄJÄHTEISIIN TAI NIIDEN OSIIN!!! HUOMIO! (koulutuksen), tutkimus- ja kehittämistoiminnan, henkilökunnan oikeuksien ja pätevyyksien eli suorituskyvyn kehittämisen kannalta kahteen vuosittaiseen harjoitukseen. Maavoimille tämä harjoitus on siten erityisen merkityksekäs ja voidaankin puhua maavoimien vaikuttamisen harjoituksesta. Harjoitus ei ole vain tykistöleiri, vaan laaja ja vaativa usean aselajin toimialan ja järjestelmän yhteistoimintaharjoitus. Näistä otan esille mm. viesti- ja johtamisjärjestelmät johtamispaikkoineen, maavoimien tiedustelu, erikoisjoukkoja ja Rajavartiolaitoksen joukot, huoltojärjestelmän osia sekä kranaatinheittimistö- ja muita jalkaväkijoukkoja. Tykistöjärjestelmän koulutus etenee nousujohteisesti koulutusjärjestelmän mukaisesti. Olen edellyttänyt, että ennen Rovajärvelle tuloa ryhmätason ja yksiköiden toiminta osataan lähes automaatiotasolla. Tehtävien toteuttamisessa korostan palvelusturvallisuuden noudattamista. Harjoitusjoukkojen on ymmärrettävä turvallisen toiminnan elementit, varomääräykset on opetettu ja harjoiteltu. Osaaminen on todennettuvalmistavissa kovapanosammunnoissa. Ensimmäisen viikon aikana harjoitellaan taisteluosaston taktisissa puitteissa osana ylemmän johtoportaan toimintaa. Tämän harjoitusvaiheen jälkeen joukkojen on hallittava pataljoonan tulenkäyttö, pataljoonan komentopaikan toiminta sekä kranaatinheitinkomppanian ja patteriston tilanteenmukainen toiminta. Osaamisen tasoa mitataan koulutuksellisen suorituskyvyn arvioinnilla. Harjoituksen toisella viikolla harjoitellaan tykistöjärjestelmän toimintaa osana prikaatin taistelua, jota tuetaan ylemmän johtoportaan toimenpitein. Samalla se on aselajien yhteistoimintaharjoitus. Harjoitusvaiheen lopussa harjoitusjoukkojen on hallittava usean tuliyksikön tulenkäyttö niin tulenjohtotoiminnassa kuin ammunnanhallinnassa, eri viestijärjestelmien rajapinnat ja liittyä yhtymän viestiverkkoon sekä eri johtoportaiden johtamistoiminta eri komentopaikoilla. Harjoitusjakso päättyy koulutustarkastusammuntaan. Itsenäisen Suomen tykistöllä on hieno historia, joka velvoittaa meitä pitämään yllä tykkimieshenkeä ja ammattitaitoa. Rovajärvellä pidettävät harjoitukset mahdollistavat aselajien ja toimialojen kouluttamisen sekä tiedustelu-, johtamis- ja tulenkäyttöjärjestelmän harjoituttamisen riittävän laajalla alueella, ohjesääntöjen mukaisilla etäisyyksillä, vaativissa olosuhteissa ja riittävän pitkäkestoisesti. Harjoitus on yksi lenkki pitkässä ketjussa, joka on kaikille osallistujille elämys ja tykkimieshenkeä vahvistava kokemus. Hyödynnetään tämä mahdollisuus täysimääräisesti ja pidetään huolta ympäristöstä. Positiivinen vire syntyy oikealla asenteella ja sopivalla huumorilla sekä toisia tukemalla kaveria ei jätetä täälläkään! Muistakaa kaikessa toiminnassa epäsuoran tulenkäytön perushyveet: piiru, metri ja sekunti. Näiden täsmällisellä noudattamisella pystymme yllättävään, nopeaan, tarvittaessa keskitettyyn, oikea-aikaiseen ja tarkkaan tulenkäyttöön. Toivon kaikille onnistunutta ja turvallista harjoitusta! TYKISTÖN TARKASTAJA Eversti Aki Sihvonen 3
TAH 2011-yleisohjelma Ma Rovajärven leiristä maavoimien vaikuttamisen harjoitukseksi Rovajärvi-sanalla on tuttu kaiku niille tuhansille ja taas tuhansille asevelvollisille, joiden jalka on tallannut perinteikkäitä tykistöllisiä maastoja Lapissa. Rovajärvi alueena syntyi, kun aiempi tykistön ampumaharjoitusalue Perkjärvi jäi sotiemme jälkeen uuden rajan taakse. Tykistön 4 TYKKIMIEHEN kolmio m v x km Peittämällä jonkun suureen, saat laskukaavan kyseistä suuretta varten. Esim 1: 150 piirua (v) on 1,5 km:n päässä 225 metriä. Esim 2: 100 metriä on yhden kilometrin päässä 100 piirua (v). ampumaharjoituksia on järjestetty Rovajärvellä vuodesta 1949 lähtien - siis nyt jo yli 60 vuoden ajan. Vuorossa on ainoa vuoden 2011 tykistön ampumaharjoituksista. Harjoitus kestää vain kymmenen vuorokautta. Ajallinen kesto on vain murto-osa siitä, mitä kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt alkava maavoimien vaikuttamisen harjoitus on ensisijaisesti tammikuun 2011 saapumiserän tärkein koulutustapahtuma. Tämä koulutusvaihe toteutetaan kovilla ampumatarvikkeilla. Ampumaharjoituksessa ammutaan pääosin sodan ajan joukoilta poistetulla, mutta kunnoltaan ensiluokkaisessa kunnossa olevalla kalustolla. Tämä on osoitus kyvystämme kustannustehokkaasti hävittää käytöstä poistettua materiaalia. Tuskin missään maassa asevelvolliset saavat ampua niin paljon kovia tykistön laukauksia kuin Suomessa. Pohjois-Suomessa olosuhteet ovat vaativat, sään nopeat vaihtelut, tiestön ja maaston kantavuus poikkeavat siitä, mihin pääosa harjoitusjoukoista on tottunut. Olosuhteet edellyttävät jokaiselta ja erityisesti johtajilta oikeaa asennetta ja ammattitaitoa. Kaluston kunnossapidon ja säältä suojaamisen tulee olla jatkuvaa. Nämä seikat asettavat erityisiä vaatimuksia kaluston ja henkilöstön jokahetkiselle taistelukelpoisuuden ylläpidolle. Harjoituksessa osaava henkilökunta ja kaikki esimiestehtävissä toimivat tarkkailevat joka hetki alaistensa ja omaa toimintakykyään sekä puuttuvat heti havaitsemiinsa epäkohtiin. Tykistöjärjestelmän kokonaisuuden harjoittelu vaatii riittävän laajan ampumakenttäalueen ja sellainen on Suomessa vain Rovajärvellä. Harjoituksen nimen mukaisesti Rovajärvellä on runsaasti myös muiden aselajien ja puolustushaarojen henkilökuntaa sekä asevelvollisia. Ilman laajaa tukea ei tykistöllistä ampumaharjoitusta kyettäisi toteuttamaan ainakaan nykyisessä laajuudessa. Rovajärvelle on käsketty kertausharjoituksiin myös reserviläisiä. He toimivat omissa sodan ajan tehtävissään. Toivotan kaikki reserviläiset tervetulleeksi harjoitukseen. Maavoimien tärkein lakisääteinen tehtävä on asevelvollisten kouluttaminen puolustusvoimien reserviin. Puolustusvoimien kolmea lakisääteistä tehtävää harjoitellessamme joudumme aika ajoin turvautumaan oikeaan toimintaympäristöömme - maastoon. Rovajärven maastot tarjoavat sotilaillemme kodin seuraavat kymmenen päivää. Harjoituksen johtajana korostan palvelusturvallisuuden ottamista huomioon kaikessa toiminnassa. Toivotan kaikille harjoitukseen osallistuville opettavaista ja erityisesti turvallista harjoitusta. HARJOITUKSEN JOHTAJA Eversti Markku Myllykangas 5
Taisteluosasto 32 Taisteluosasto 31 Taisteluosasto 31 (TSTOS 31) perustetaan Kainuun Tykistörykmentin joukoista ja sen pääkouluttaja on rykmentin komentaja everstiluutnantti Janne Oksanen. Kainuun Tykistörykmentin joukoista perustetaan seuraavat joukot; Jääkäripataljoonan komentopaikka ja tulenjohto-osia, komentaja on yliluutnantti Tuomas Karjalainen ja tulenjohtokomentaja kapteeni Pasi Korjonen. Viestijaos ja tulenjohtue ovat JOTU- joukkoja. Patteristo (T-vaiheessa 9x152H55 ja J-vaiheessa 9x155K98), komentaja kapteeni Terjo Mielonen. Patteristossa on JOTU- joukkoja ja aliupseerikoulun oppilaita. K r a n a a t i n h e i t i n k o m p p a n i a (9*120TekaKRH), päällikkö luutnantti Jaakko-Matti Kaakinen. Komppaniassa on JOTU- joukkoja ja aliupseerikoulun oppilaita. Kainuun Tykistörykmentin joukot ovat aikaisemmin harjoitelleet Hoikankankaalla sekä ampumaharjoituksissa Vuosangan ja Rovajärven ampuma-alueilla. Lisäksi Kainuun Prikaati perustaa harjoitukseen prikaatin esikunnan sekä esikunta- ja viestipataljoonan. Haluamme toivottaa kaikille valtakunnalliseen vaikuttamisharjoitukseen osallistuville joukoille onnistunutta ja turvallista harjoitusta. Tykistörykmentin komentaja Everstiluutnantti Janne Oksanen Taisteluosasto 32:n muodostavat Raskaspatteristo 22, Jalkaväkipataljoona 2 sekä kranaatinheitinkomppania. Taisteluosaston pääkouluttajana toimii Satakunnan Tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Pertti Holma. Taisteluosasto 32:n ja samalla JVP 2:n komentajana toimii yliluutnantti Mikko Kallio (HKESK) ja tulenjohtokomentajana yliluutnantti Lauri Torniainen (SATTR). Raskas patteristo 22:n komentajana toimii kapteeni Hannu-Pekka Lähde (SATTR). Kranaatinheitinkomppanian päällikkönä toimii reservin aliluutnantti Martin Kangasniemi. Hänen kouluttajanaan ja KRHK:n pääkouluttajana toimii kapteeniluutnantti Ossi Väisänen (UUDPR). Satakunnan Tykistörykmentti perustaa taisteluosaston tulenjohto- ja viestipat- terin, yhden tulenjohtueen sekä raskaan patteriston, jonka kalustona on T-vaiheessa 10 kpl 152H 55 ja J-vaiheessa 10 kpl 155K83-97 kenttätykkejä. Suolaisista pärskeistä satakuntalaisen männyn kyljessä vastaa Uudenmaan Prikaati Dragsvikista, joka perustaa taisteluosastoon kuuluvan kranaatinheitinkomppanian sekä yhden tulenjohtueen ja yhden tiedustelutulenjohtueen. Kalustona kranaatinheitinkomppaniassa on 6 kpl 120KRH92 heittimiä. Tiedustelupatteristo/TYKPR asettaa kuljettajat taisteluosaston patteristoon ja jalkaväkipataljoonaan TYKPR:n perustamiin osiin. Lisäksi Tiedustelupatteristo perustaa harjoitukseen raskaan raketinheitinpatterin päällikkönä kapt Toni Hautala ja lentotiedustelupatterin päällikkönä kapteeni Jarmo Säkkinen Osallistumme vaativaan harjoitukseen innolla ja latautuneina Satakunnan marssin sanojen mukaisesti: Miss taistossa kiivaimmin tykin jyske soi, sinikeltaisen viirin sinne viemme Karhunpojat toivottavat kaikille Tykistön ampumaharjoitukseen 2011 osallistuville harjoitusjoukoille sotaonnea vaativassa harjoituksessa Rovajärvellä! 6 7
2 Mekanisoitu taisteluosasto 8 Taisteluosasto 33 - Karjalan Pojat vahvennettuna Taisteluosasto 33:een kuuluvat Karjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Jääkäriprikaatin joukot esittelevät monipuolisesti tykistöllistä suorituskykyä TAH 2011 ampumaharjoituksessa. Taisteluosaston tuliyksiköinä toimivat kevyt raketinheitinpatteri ja kaksi kranaatinheitinkomppaniaa. Taisteluosasto 33:n pääkouluttajana toimii Karjalan Tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Pasi Pasivirta. Taisteluosasto 33:n komentajana toimii yliluutnantti Ilja Varha. Tulenjohtokomentajana toimii kapteeni Mikko Virén. Jalkaväkipataljoona 3:n muodostaa Tulenjohto- ja viestipatteri,3.jvk:n tulenjohtue/jpr, 4.JVK:n tulenjohtue/pkarpr, KRHK/PKARPR, KRHK/JPR sekä tiedustelujoukkue (-). 5. Kevyen raketinheitinpatterin päällikkönä toimii yliluutnantti Markus Vertanen. Karjalan Tykistörykmentti tukee mekanisoitua taisteluosastoa asettamalla taisteluosaston käyttöön yhden 122H63 tulipatterin, päällikkönä yliluutnantti Jukka Immonen. Vekaranjärven, Kontiorannan ja Sodankylän tykki- ja heitinmiehet toivottavat kaikille joukoille hyvää, turvallista ja koulutustuloksiltaan onnistunutta ampumaharjoitusta! KAARTI PÄÄLLE! Jääkäritykistörykmentti vastaa mekanisoitujen taisteluosastojen tulenkäyttö- ja johtamisjärjestelmän kouluttamisesta. Rykmentin koulutuskalusto on ainutlaatuista koko valtakunnassa ja kokonaisuudessaan teloilla liikkuvaa. Koulutuksessa hyödynnetään erilaisia simulaattoreita sekä sisätiloissa että maastoharjoituksissa. Pääkoulutuskalustoa ovat panssarihaupitsit, komentopaikkapanssarivaunut, tulenjohtopanssarivaunut, raskaat ja kevyet kranaatinheittimet, miehistönkuljetusvaunut sekä nykyaikaiset viestijärjestelmät viestiasemavaunuineen. Panssarihaupitsipatteri Kouluttaa panssarihaupitsiryhmiä mekanisoitujen taisteluosastojen patteristoihin Kouluttaa panssarihaupitsipatterin muita osia panssarihaupitsipatteristoihin. Panssarihaupitsipatterin koulutuskalustona on panssarihaupitsi (122 PSH 74), tykistön komentopaikka- ja mittauspanssarivaunu (MTLBU) sekä kuljetuspanssarivaunu MTLBV. Kranaatinheitinkomppania Kouluttaa mekanisoidun taisteluosaston kranaatinheitinkomppaniaan kuuluvat heitinryhmät, mittausryhmät, viestiryhmät ja tulijoukkueet sekä erilliset tulitukiryhmät. Kouluttaa panssaritulenjohtoryhmiä mekanisoitujen taisteluosastojen panssarijääkäri- ja panssarivaunukomppanioihin. Yksikön koulutuskalustona on kevyt ja raskas kranaatinheitin, kuljetuspanssarivaunu (MTLBV), tykistön komentopaikkapanssarivaunu (MTLBU) sekä BMP 1-tulenjohtopanssarivaunu Panssariviestikomppania Antaa vaativaa ja monipuolista viestikoulutusta. Vastaa mekanisoitujen taisteluosastojen johtamisjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Yksikön koulutuskalustona on BTR 50-viestiasema- ja esikuntapanssarivaunu ja tykistön komentopaikkapanssarivaunu MTLBU. Lisäksi jokaisessa yksikössä koulutetaan henkilöitä huollon eri tehtäviin mm. panssarivaunujen asentajiksi Tässä harjoituksessa Mekanisoidun taisteluosaston panssarihaupitsipatteristoon kuuluu panssarihaupitsipatterin lisäksi tulipatteri Karjalan Tykistörykmentistä (kalusto: 122H63). 9
Rovajärven ampuma-alue K ö n g ä s vu o m a N o in 1 2 0 0 k m 4 0 x 3 0 k m Tykistökoulu - Kenttätykistön henkilökunnan kouluttaja - Aselajin kehittäjä TYKK on Tykistöprikaatiin kuuluva aselajikoulu, jonka päätehtävänä on kouluttaa kenttätykistön kadetteja, ammattisotilaita sekä reserviläisiä. Reserviläisiä koulutetaan tehtäväkohtaisissa ja muissa kertausharjoituksissa. TAH2011 harjoitukseen liittyen TYKK on laatinut mm harjoituksen toimeenpanokäskyn ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan käskyn (yhteistoiminnassa muiden valmistelijoiden kanssa). Ammunnanjohtajakurssin kautta TYKK on koordinoinut Taisteluosasto-vaiheen ammunnat. Koulu johtaa koulutustasonmittauksen (KTM) ja Järjestelmäharjoitus-vaiheen. TYKK vastaa harjoituksessa olevan TYKRJOPO:n kertausharjoituksen läpiviennistä. E n ijä rvi E NIJ ÄR VI TYKK osallistuu koulutustehtävänsä ohella merkittävästi kenttätykistön ja kranaatinheittimistön tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä eri ampumaharjoituksien suunnitteluun ja johtamiseen. TYKK:n johtajana toimii evl Paavo Keskiruusi. TYKK:n henkilöstöä on harjoituksessa mm seuraavissa tehtävissä: Harjoituksen johdossa/sahe Tutkimus- ja koulutusosastossa/ SAHE Ampumatoimistossa/SAHE Komento- ja huoltotoimistossa/ SAHE Pelitoiminta organisaatiossa TYKRJOPO:n kh:ssa RSRAKHPTRI:ssa Eri komentajatehtävissä Kadetteja opetussuunnitelmien mukaisissa tehtävissä. R is tila m p i H a u ta in m a a S A H E R o va m ä n n ik k ö H e in u va a ra K ie liju p p o S y yra k in m a a R o varin n e Y ksityisa lue S a rrio jä rvi Y ksityisa lue ukeutum isalue T u keu tu m isa lue T st-am pum a -alueet K okeiluam pum a -alue S uojelum etsä T st-am pum a -a luee t K o ke ilua m pum a -a lue S uo je lu m e tsä am pum a -alueen raja suo ja -a lue en ra ja a m pum a -a lue en ra ja suo ja -a lue en ra ja 10 11
Papin terveiset Tykistön ampumaharjoitukseen osallistuville Pyhä Barbara Äkkikuolemaa pelkäävien, kauppiaiden ja varkaiden suojelija Uskon, kun näen sen. Saamme usein kuulla asioita läheisiltämme, joita meidän on vaikea uskoa todeksi. Perheenjäsenemme tai työtoverimme kertovat jonkun asian olevan tietyllä tavalla, mutta me emme halua uskoa häntä ennen kuin olemme itse varmistaneet asian tilan. Minä käyn katsomassa onko asia niin kuin väität sen olevan. Kun olemme tarkistaneet asian tilan, saatamme myöntyä väitteeseen tai olla eri mieltä. Vain harvoin meiltä jää puuttumaan oma kanta. Toisen pääsiäispäivän otsikko, Ylösnousseen kohtaaminen vie meidät keskelle hämmentyneitä Jeesuksen opetuslapsia. Pääsiäisaamuna he olivat todenneet Jeesuksen haudan tyhjäksi ja törmän-neet siellä taivaallisen sotajoukon jäseniin. Enkelit olivat kertoneet heidän etsivän turhaan Jeesusta. Elävää on turha etsiä kuolleiden joukosta. Jeesus on ylösnoussut niin kuin hän teille lupasi. Emmauksen tiellä opetuslapset sitten törmäsivät ylösnousseeseen Herraansa. Omakohtainen kokemus vahvisti tapahtuneen todeksi. Usko Kristuksen ylösnousemukseen syntyi Jeesuksen opetuslasten kohdattua ristiinnaulitun opettajansa. Uskon kun näen, uskon kun koen. Näkemisen ja kokemisen tunteet ovat olleet vahvat ja vakuuttavat. Se, mitä heidän opettajansa oli opettanut, oli käynyt toteen ja opetus oli avautunut heille. Kristillinen usko on ylösnousemususkoa, joka on saanut alkunsa näiden kohtaamisten vaikutuksesta. Ilman ylösnousemusta ei tämän päivän maailmassa mainittaisi Kristuksen nimeä. Kaikkialla maailmassa on kristittyjä, joiden usko perustuu Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuuteen. Voima ja rohkeus tästä uskosta todistamiseen nousevat siitä varmuudesta, että Herra elää ja on omiensa kanssa joka päivä. Kristuksen ylösnousemukseen uskoessamme olemme osallisia kristillisestä toivosta. Kristittyinä me emme ole toivottomia kuolemankaan kohdatessa, sillä me olemme osallisia Herramme ylös-nousemuksesta. Se kantaa meidät iankaikkiseen elämään. TAH 2011 harjoituksen pappina haluan toivottaa Jumalan siunausta ja varjelusta kaikille ampumaharjoitukseen osallistuville! Sotilaspastori Juhana Saari Harjoitusjoukkoja palvelee harjoituksen pappina Sotpast Juhana Saari (16.-20.5.2011) puh. 0299 443 173 Sotpast Timo Waris (21.-26.5.2011) puh. 0299 410 172. Roomalaiskatolisen kirkon laajetessa keskiajalla se joutui sopeutumaan sellaisiin kulttuureihin, joissa oli ollut useita jumalia. Syntyi tarve kehittää alempitasoinen järjestelmä. Sellaiseksi muodostettiin virallinen pyhimyskultti. Yhteisöillä, ammattikunnilla, perheillä, yksityisillä henkilöillä, sotilailla jopa eläimillä oli suojeluspyhimyksiä. Tykkimiesten suojeluspyhimyksen tarve oli kaikkein suurin. Keskiaikaiset tykit sijoitettiin taistelussa etulinjaan, missä ne ensimmäisinä joutuivat vastustajan hyökkäyksen kohteeksi. Tykit olivat toimintavarmuudeltaan epäluotettavia. Akateemikko Mika Waltarin keskiaikaa käsittelevistä kirjoista löytyy tällainen kohta: Niillä on luontainen taipumus saatanallisesti haljeta lauetessaan eikä vielä ole keksitty kylliksi vahvoja pyöriä niiden liikuttelemiseksi tähdättäessä, vaan ne on joka kerta sidottava ja kytkettävä hirsialustaan. Silti ne aina välistä tempautuvat irti murskaten polvia, lantioita, kylkiluita, jalkoja ja kalloja, joten ne tiukan tullen aiheuttavat tykkimestarille enemmän vahinkoa kuin viholliselle. Muiden aselajien suojeluspyhimykset olivat miehiä. Tykkimiehet osoittivat jo keskiajalla hyvää makua valiten suojeluspyhimyksekseen nuoren, kauniin ja rakastettavan naisen Neitsyt Barbaran. Barbaran isä mahtava kauppias Dioscurus oli ankara kristittyjen vihaaja. Tyttärensä hän halusi suojata väärältä opilta ja sulki hänet tornirakennukseen. Kaikesta huolimatta Barbara omaksui kristinuskon. Vihastunut isä ryhtyi pitämään tytärtään vangittuna. Barbara sai rukouksen voimalla salaman iskemään tornin hajalle ja pakeni. Takaa-ajon hän keskeytti koskettamalla palmunlehvällä kalliota, joka jyristen halkesi ja syntynyt rotko katkaisi takaa-ajajien tien. Barbara saatiin lopulta kiinni, ja kun hän kidutuksista huolimatta pysyi uskossaan, hänet tuomittiin kuolemaan. Mestauksen suoritti hänen oma isänsä. Barbara kuoli marttyyrinä vuonna 303 jkr. Tykki keksittiin vasta tuhat vuotta myöhemmin. Valintaan tykistön suojeluspyhimykseksi on vaikuttanut tuo hänellä legendan mukaan ollut kyky hallita salamaa ja ukkosta. 12 13
RUOKALISTAT Ruokalistat ovat suunnitelmia. TAH2011 14 15
Rovajärven ampuma-alueen historia Perinteitä, tulivoimaa ja tiedottamista Rovahovin (SAHE:n keskuspaikka Rovamännikössä) portin pielessä on iso kivi. Siihen kiinnitetyssä laatassa on seuraava teksti: Tähän jylhään Lapin erämaahan rakensi kenraaliluutnantti Uolevi Poppius ja hänen johtamansa Suomen kenttätykistö harjoitusalueen vv 1949-1955. Suomen Kenttätykistön säätiö 5.8.1956 101. Lavetti-lehti edustaa myös perinteitä. Lehti on yksi harjoituksen johdon tiedotuskanavista. Lavetti-lehden julkaiseminen aloitettiin kesäleirillä 1974. Lehtiä julkaistiin tuolloin kolme. Ensimmäisessä kerrottiin leirin ohjelmasta, toisessa oli koonnos leiristä julkaistuista lehtikirjoituksista ja kolmannessa oli ajankulua kotimatkaa varten. 1970-luvulla lehteä julkaistiin talvileirillä 1-2 ja kesäleirillä 2-3 numeroa. Nykyisin harjoitukseen julkaistaan yksi lehti, joka siirretään myös Internettiin. 1949 Ampumakenttäalue Puolustusministeriön käyttöön - vuokrasopimus Puolustusministeriön ja Metsähallituksen kanssa 1949 Ensimmäinen ampumaleiri 1951 Harjoituspatteristojen rakentaminen aloitettiin 1958 Ensimmäinen talvileiri 1980 Kertausharjoituskeskus perustettiin 1983 Kolmen valtakunnallisen ampumaleirin leirijärjestelmä 1986 Leirialue Puolustusvoimien pääampumakenttäalueeksi 1995 Kahden valtakunnallisen ampumaleirin leirijärjestelmä Taisteluosastokokoonpanot Uusi kertausharjoituskeskus 1996 Köngäsvuoman kokeiluampuma-alue käyttöön Kielijuppo - Hautainmaa- tie käyttöön 1997 Hautainmaa - Heinuvaara- tie käyttöön Rovajärven sopimuksen uudistaminen 1998 Uuden koulutusjärjestelmän mukaiset leiriajat (toukokuu/marraskuu) 1999 Rovajärvi 50 vuotta 2004 Rovajärvi 55 vuotta 2009 Rovajärvi 60 vuotta