(5) I TIEDOT RAHASTOSTA (jäljempänä Rahasto) on osakeindeksirahasto, jota hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy (Rahastoyhtiö). Rahasto on sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto (UCITS). Rahaston sijoitustavoite Rahaston sijoitustoiminnassa pyritään saavuttamaan vertailuindeksiä vastaava tuotto hajauttamalla Rahaston varat sijoitusrahastolain ja Rahaston sääntöjen mukaisella tavalla. Rahasto pyrkii seuraamaan mahdollisimman tarkasti vertailuindeksin koostumusta ja kehitystä. 2 Rahaston sijoituspolitiikka Rahasto sijoittaa pääasiassa Rahaston vertailuindeksissä (OMX Helsinki Benchmark CAP GTR -tuottoindeksi) mukana olevien yhtiöiden osakkeisiin ja osakesidonnaisiin arvopapereihin. Rahasto tekee pääasiassa suoria osakesijoituksia. Muuten indeksirahaston sijoitukset voidaan toteuttaa osake- ja indeksijohdannaisten avulla. Rahasto voi hyödyntää sijoitustoiminnassaan myös indeksiosuusrahastoja (ETF, Exchange-Traded Fund). Rahasto voi sijoitustoiminnassaan käyttää myös johdannais-, lainaus- ja takaisinostosopimuksia saavuttaakseen lisätuottoja ja/tai tehostaakseen salkunhoitoa. Rahaston perusvaluutta on euro. Rahaston vertailuindeksi on OMX Helsinki Benchmark CAP GTR - tuottoindeksi. Indeksi kuvaa Suomen osakemarkkinoiden keskimääräistä kurssikehitystä osingot mukaan lukien (GTR). Vertailuindeksin päivittäisenä arvona käytetään indeksin ns. intraday-pistelukua kello 7.00 eli samaan aikaan kuin rahasto-osuuden arvo lasketaan. 3 Rahaston riskiprofiili Rahastosijoittamiseen liittyvät yleiset riskit Sijoittamiseen liittyy aina riski, jolla tarkoitetaan sijoituksen tuottoon liittyvää epävarmuutta. Käytännössä riski tarkoittaa mahdollisuutta saada sijoituksesta odotettua huonompaa tai parempaa tuottoa, ja myös mahdollisuutta menettää sijoitetut varat osaksi tai kokonaan. Rahastoihin sijoittavan on lisäksi otettava huomioon, että rahasto voidaan sulauttaa toiseen rahastoon, jakaa useammaksi rahastoksi tai lakkauttaa. Kaikille rahastoille on yhteistä, että rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Rahaston arvonvaihtelua mitataan yleisesti volatiliteetilla. Mitä suurempi on rahaston vuotuinen volatiliteetti, sitä suurempi on rahaston arvonvaihteluun liittyvä riski. Sijoittaja voi rahasto-osuuksia lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän siihen alun perin sijoitti eikä rahaston tuottohistoria ei ole tae tulevasta tuotosta. Rahastot pienentävät yksittäiseen sijoitukseen liittyvää riskiä hajauttamalla sijoitukset useaan sijoituskohteeseen rahaston sijoituspolitiikan mukaan. Rahastoon kohdistuu kuitenkin aina markkinariski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston yksittäisten sijoitusten hinnat muuttuvat yleisen markkinakehityksen seurauksena. Rahastoon voi kohdistua likviditeettiriski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei onnistu suunnitellussa ajassa eikä toivottuun hintaan. Tämä voi vaikuttaa rahasto-osuuden kehitykseen, mikäli rahaston sijoituksia joudutaan realisoimaan epäsuotuisaan aikaan. Likviditeettiriskiä voi esiintyä poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jolloin esimerkiksi tietyillä arvopapereilla ei käydä aktiivisesti kauppaa tai niiden osto- ja myyntinoteerausten välinen ero on suuri tai ne puuttuvat kokonaan. Rahasto-osuuksien lunastus voi tällöin kestää tavallista pidempään ja lunastukset voidaan tietyissä tilanteissa keskeyttää. Selvitysriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että arvopaperikaupan vastapuoli ei toimisi sovittujen ehtojen mukaisesti, vaikka toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on suurempi mannerten välisissä arvopaperi- ja valuuttatransaktioissa, sillä kauppojen selvitys voi tapahtua eri aikavyöhykkeillä. Kehittyvillä arvopaperimarkkinoilla selvitysriski on yleensä suurempi kuin kehittyneillä markkinoilla. Rahastosijoittamiseen saattaa liittyä operatiivisia riskejä, joita voi aiheutua esimerkiksi ulkoisista tekijöistä ja teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset. Force Majeure -riskeillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. Force Majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat. Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin tai rahaston mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa. Tämän seurauksena Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Rahastoluokkaan liittyvät yleiset riskit Sijoitusrahastot on jaettu sijoituskohteiden perusteella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, korkorahastoihin ja muihin rahastoihin. Erityyppisillä rahastoilla on omaisuusluokalleen tyypillisiä riskejä. Rahaston sisältämä omaisuusluokkariski on sitä korkeampi, mitä enemmän sijoitukset on keskitetty tiettyihin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin tai korkosijoituksiin. Yhdistelmärahastoissa omaisuusluokkariskiä pyritään pienentämään hajautuksella useisiin eri omaisuuslajeihin. Yksittäisiin omaisuuslajeihin sijoittavissa rahastoissa yksittäisen omaisuuslajin tulevaisuudennäkymien muutoksen vaikutus rahaston arvoon voi olla huomattava. Osakkeisiin sijoittavaan rahastoon liittyy aina osakemarkkinoiden riski eli riski sijoituksen markkina-arvon vaihteluista yleisen markkinakehityksen seurauksena. Rahasto-osuuden arvo voi vaihdella voimakkaasti lyhyellä aikavälillä. Yksittäisen osakemarkkinan vaikutusta kokonaismarkkinariskiin voidaan vähentää hajauttamalla sijoitukset esimerkiksi maantieteellisesti. Pitkä sijoitusaika kasvattaa positiivisen tuoton todennäköisyyttä ja pienentää negatiivisen tuoton todennäköisyyttä. Kansainvälisiin sijoituksiin voi kohdistua kyseisten maiden markkinoille ominaisia riskejä. Erityisesti kehittyvillä markkinoilla läpinäkyvyys, tehokkuus, likviditeetti, markkinainfrastruktuuri, oikeusjärjestelmän luotettavuus ja lainsäädäntö ovat usein puutteellisia kehittyneisiin markkinoihin verrattuna, ja näistä syistä aiheutuvat voimakkaat markkinaliikkeet ovat mahdollisia. Tietyille markkinoille keskittyvän rahaston sijoituksiin sisältyy markkinan kehittyneisyyteen liittyvää riskiä. Tietylle maantieteelliselle alueelle keskittyvän rahaston sijoituksiin liittyy maantieteellinen riski. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että tietyn maantieteellisen alueen tulevaisuudennäkymien muutoksien vaikutus rahaston sijoituskohteiden arvoon voi olla huomattava ja että alueelle kohdistuvien sijoitusten arvonkehitys voi poiketa huomattavasti osakemarkkinoiden yleisestä arvonkehityksestä. Markkina-arvoltaan suurten yhtiöiden osakkeita pidetään yleisesti pienempien yhtiöiden osakkeita vähäriskisempinä sijoituskohteina. Lisäksi niiden tuotonvaihtelu on historiallisesti ollut matalampi. Osakemarkkinoille sijoittavaan rahastoon sisältyy sijoituskohteiden kokoon liittyvää riskiä, joka aiheutuu lähinnä rahaston kohdemarkkinasta ja sijoitustyylistä. Tietylle sektorille tai toimialalle sijoittavaan rahastoon liittyy sektori- tai toimialariski. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että tietyn sektorin tai toimialan tulevaisuudennäkymien muutosten vaikutus rahaston sijoituskohteiden arvoon voi olla huomattava ja että tietylle toimialalle kohdistuvien sijoitusten
2 (5) arvonkehitys voi poiketa huomattavasti osakemarkkinoiden yleisestä arvonkehityksestä. Rahastoon sisältyy välitöntä valuuttariskiä, mikäli se sijoittaa muihin kuin euromääräisiin arvopapereihin. Rahastoon sisältyvä välitön valuuttariski on sitä suurempi, mitä enemmän rahastossa on muissa kuin euroissa tehtyjä sijoituksia, koska sijoituskohteiden valuutan arvon heikkeneminen vaikuttaa negatiivisesti ja vahvistuminen vastaavasti positiivisesti rahasto-osuuden arvoon. Aktiivisesta salkunhoidosta aiheutuvaa riskiä kutsutaan aktiiviriskiksi. Aktiivisella salkunhoidolla tarkoitetaan yleensä aktiivista näkemyksen ottamista sijoituskohteiden positiivisesta tai negatiivisesta kehityksestä, ja sillä pyritään saavuttamaan vertailuindeksiä parempi tuotto. Aktiiviriskin seurauksena rahasto-osuuden arvonkehitys voi poiketa vertailuindeksin arvonkehityksestä. Vastaavasti passiivisella salkunhoidolla tarkoitetaan pysyttäytymistä mahdollisimman pitkälti vertailuindeksin mukaisissa sijoituksissa pyrkien saavuttamaan vertailuindeksin mukainen tuotto. Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit Aktiiviriski Sijoituskohteiden kokoon liittyvä riski 3 Kohdemarkkino iden kehittyneisyyteen liittyvä riski Volatiliteetti Rahasto on aloittanut toimintansa.2.2008, joten sille ei voida vielä laskea volatiliteettia. On kuitenkin todennäköistä, että rahasto-osuuden volatiliteetti on hyvin lähellä vertailuindeksin volatiliteettia. Rahaston sijoituksiin liittyvän riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (keskihajonta). Luku on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 2 kuukauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 250 kaupankäyntipäivää vuodessa. Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 2 kuukauden tuottohistoria. Volatiliteetit päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. Volatiliteetin ja muiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa (Tunnuslukujen laskentaperiaatteet). 4 Rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuoton kehitys Rahasto on aloittanut toimintansa 7.9.2008. Rahaston vertailuindeksi on OMX Helsinki Benchmark CAP GTR - tuottoindeksi, jossa osingot ovat mukana (GTR). Tuottoluvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. Valuuttariski 2 5 M aantieteellinen riski Sijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja voi sijoituksensa lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän alun perin siihen sijoitti. Rahasto ei ole sijoittajien korvausrahastosuojan eikä talletussuojan piirissä. To imialariski Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit on kuvattu yllä olevassa kuvassa seuraavan asteikon mukaisesti: = matala 2 = maltillinen 3 = keskimääräinen 4 = melko korkea 5 = korkea Rahasto keskittyy sijoituksissaan Suomeen, joka on osa ns. kehittyneitä markkinoita. Markkinan kehittyneisyydestä johtuva riski arvioidaan Rahastossa matalaksi. Rahasto keskittää sijoituksensa yksittäiseen maahan, joten sen maantieteellinen riski arvioidaan korkeaksi. Rahaston varat sijoitetaan pääasiassa keskisuurten yritysten osakkeisiin. Keskisuurten yritysten osakkeita pidetään suurten yhtiöiden osakkeita hieman riskisempinä sijoituskohteina ja niiden tuotonvaihtelu on historiassa ollut korkeampi, minkä vuoksi sijoituskohteiden kokoon liittyvä riski arvioidaan Rahaston kohdalla keskimääräiseksi. Rahaston sijoitukset on varsin hyvin hajautettu eri toimialojen kesken. Joillakin toimialoilla on kuitenkin jonkin verran muita merkittävämpi osuus, minkä vuoksi Rahaston toimialariskiä voi pitää maltillisena. Rahaston välitön valuuttariski arvioidaan matalaksi. Rahaston sijoituspolitiikka on passiivinen ja Rahaston aktiiviriski arvioidaan matalaksi eli voidaan pitää todennäköisenä, että rahastoosuuden arvon kehitys ei juuri poikkea vertailuindeksin kehityksestä. 5 Sijoittajakohderyhmä Rahasto sopii tuottohakuiselle sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa Suomen osakemarkkinoille Rahaston vertailuindeksiä mukaillen ja joka sietää sijoituskohteiden voimakastakin arvonvaihtelua. Osakerahastot sopivat parhaiten pitkäaikaiseen sijoittamiseen. suositeltava vähimmäissijoitusaika on 7 vuotta. Sijoittajalla on oltava riittävät tiedot rahastosijoittamisesta ja Rahastosta ymmärtääkseen miten Rahasto sopii hänelle. Sijoittajan tulee perehtyä tässä esitteessä mainittuihin Rahaston ja rahastosijoittamisen ominaisuuksiin ja riskeihin, sekä ymmärtää ja hyväksyä ne. Rahastoa koskevat yksityiskohtaiset tiedot löytyvät Rahaston säännöistä. II TIEDOT RAHASTOSIJOITTAMISESTA Palkkiot, kulut ja minimimerkintä Merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkiot Rahaston merkinnästä ja lunastuksesta ei peritä merkintä- ja lunastuspalkkiota. Sen sijaan sijoittajalta peritään merkinnän ja lunastuksen yhteydessä 0, %:n suuruinen, Rahastolle maksettava palkkio, jolla katetaan Rahaston kaupankäyntikuluja. Vaihto Rahastosta toiseen Rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon tai päinvastoin ei ole mahdollinen. Rahasto-osuuksien vaihto tuotto-osuuksista kasvuosuuksiin ja päinvastoin on maksuton. Minimimerkintä on 00 000 euroa. Asiakkaan kokonaisasiakkuus huomioon ottaen palkkioiden ja minimisijoituksen määrästä voidaan neuvotella. Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti Nordean henkilökuntaan kuuluvat henkilöt mukaan lukien määräaikaiset ja Nordeasta eläkkeelle jää-
3 (5) neet voivat Suomessa merkitä, vaihtaa ja lunastaa kaikkien Suomessa hallinnoitavien Nordea-rahastojen sekä tiettyjen Suomessa myytävien Nordean SICAV -rahastojen osuuksia ilman merkintä-, vaihto- ja lunastuspalkkioita. Näitä palkkioita ei peritä myöskään Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeen (NIM) asiakkailta tai Nordea Private Bankingin tietyiltä asiakkailta (PB). Rahastoja koskevissa toimeksiannoissa NIM:n ja PB:n asiakkaita palvelee oma asiakasvastaava yhteyshenkilö; rahastotoimeksiannot toteutetaan ilman palkkioita vain tietyissä merkintäpaikoissa. Rahastoyhtiö voi halutessaan päättää, että Rahastossa voi jatkossa olla eri kohderyhmille tarkoitettuja, esim. hallinnointipalkkioltaan ja/ tai minimimerkintäsummaltaan toisistaan poikkeavia osuussarjoja, joissa kussakin voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia (osuuslaji). Osuustodistuksen antamisen ja toimittamisen yhteydessä ei veloiteta käsittelykuluja. Omistusoikeuden rekisteröinti asiakkaalta toiselle, on maksuton. Kulloinkin voimassa olevat palkkiot on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa (Palkkiot), www.nordea.fi. Muut osuudenomistajan maksamat kulut Hallinnointipalkkio vähennetään päivittäin rahasto-osuuden arvosta, eli hallinnointipalkkio on otettu huomioon rahasto-osuuden arvossa, eikä sitä veloiteta osuudenomistajalta erikseen. Rahaston hallinnointipalkkio on 0,40 % p.a. Rahaston arvosta ja se sisältää korvauksen säilytysyhteisölle. Muut sijoitusrahaston maksamat kulut Rahasto on aloittanut toimintansa 7.9.2008, joten TER-lukua eli kulu-jen kokonaissuhdetta tai sijoitussalkun kiertonopeutta ei ole voitu vielä laskea. Luvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. TER-lukuun sisältyvät kaikki hallinnointipalkkiot mukaan lukien mahdollinen tuottosidonnainen palkkio sekä muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan. Merkinnän ja lunastuksen yhteydessä perittävät kaupankäynti-kulupalkkiot eivät ole mukana rahaston TER-lukua laskettaessa. Nämä tunnusluvut lasketaan kaksi kertaa vuodessa ja ne ilmoitetaan vuosikertomuksessa ja puolivuotiskatsauksessa, jotka julkaistaan Rahastot Nyt - palvelussa, www.nordea.fi. Sijoitukset indeksiosuusrahastoihin (ETF, Exchange-Traded Funds) Rahaston vuotuisen hallinnointipalkkion lisäksi rahasto-osuuden arvon kehitykseen vaikuttavat Rahaston sijoituskohteena olevien indeksiosuusrahastojen varoista veloitetut hallinnointipalkkiot. Rahasto ei maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan ETF-rahastoihin. Indeksiosuusrahaston osuuksilla käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. Pörssinoteerattuja rahasto-osuuksia ostettaessa ja myytäessä maksetaan siten normaalit kaupankäyntipalkkiot, jotka ovat mukana Rahaston kaupankäyntikuluissa. Tässä esitteessä esitetyissä TER-luvuissa indeksiosuusrahastojen varoista veloitetut hallinnointipalkkiot eivät ole mukana. Rahaston TER-luvun, kiertonopeuden ja muiden tunnuslukujen laskentaperusteet sekä mahdolliset kaavat on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. 2 Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastusaika, -paikka ja -tapa Rahasto-osuuksia voi sekä merkitä että lunastaa Suomessa euro- ja kappalemääräisenä. Merkintä ja lunastus toteutetaan toimeksiantopäivänä laskettavaan osuuden arvoon, jos merkintä- tai lunastustoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä ennen kello seitsemäätoista (7.00) Suomen aikaa. Suomen aikaa kello 7.00 tai sen jälkeen Rahastoyhtiössä rekisteröityjen toimeksiantojen merkintä- tai lunastuspäivä on seuraava pankkipäivä. Muina kuin pankkipäivinä vastaanotettujen toimeksiantojen toteuttaminen siirtyy seuraavaan pankkipäivään. Merkinnöissä maksu veloitetaan merkintäpäivää (=toimeksiantopäivä) seuraavana yönä. Lunastuksesta saatavat varat ovat asiakkaan käytettävissä lunastuspäivää (=toimeksiantopäivä) seuraavana päivänä. Rahatapahtuman arvopäivä on aina merkintä-/lunastuspäivä. Jos varat lunastamiseen on hankittava myymällä arvopapereita Rahastosta, tulee myynnin tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Rahasto-osuuden lunastusarvo määräytyy lunastuksen toteuttamispäivän arvon mukaan ja lunastushinta maksetaan tällöin toteuttamispäivää seuraavana päivänä. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika arvopaperien myymiselle. Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastustoimeksiantoja otetaan Suomessa vastaan jokaisena pankkipäivänä kaikissa Nordean konttoreissa ja Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeessä niiden aukioloaikoina. Sen lisäksi toimeksiantoja voi tehdä pankkitunnuksin puhelimitse Nordea Asiakaspalvelun kautta. Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai normaaliin tiedonvälitykseen liittyvien häiriöiden vuoksi. Tarkemmin merkintä- ja lunastustoimeksiantojen toteuttamisesta ja niitä koskevista poikkeuksista on määrätty Rahaston säännöissä. Rahastoa ei markkinoida muissa maissa. Tärkeää tietoa Yhdysvalloissa asuville sijoittajille Yhdysvalloissa asuvat henkilöt tai siellä toimivat yhteisöt eivät voi merkitä Nordea-rahastoja. 3 Rahasto-osuuksien tuotonjako Rahastossa on sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa, vaan kaikki tuotot sijoitetaan rahastoon kasvuosuuksien arvon kasvattamiseksi. Tuotto-osuudelle jaetaan vuotuinen tuotto. Rahaston varoista tuotto-osuuksien omistajille maksettavan tuoton määrästä ja sen jakamisesta päättää Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous vuosittain Rahaston tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Sijoitusrahaston tuotonjaossa pyritään tasaisuuteen, minkä vuoksi tuotonjako ei ole sidottu Rahaston viimeksi päättyneen tai aikaisempien tilikausien tulokseen eikä Rahaston tilikauteen. Yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuotto-osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon. Tuotto maksetaan tuottoosuuden omistajalle Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, kuitenkin viimeistään yhden () kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavissa Internetistä www.nordea.fi/rahasto sekä Rahastoyhtiöstä sen aukioaikoina sen jälkeen, kun kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty. Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Tuotto-osuuksille jaettavaa tuottoa vastaava pääomitus kasvuosuuksille tapahtuu osuussarjoittain ja siten, että kasvuosuuksien suhteellinen osuus rahaston koko pääomasta kasvaa eikä kasvuosuuksien arvo muutu tuottoosuuksille tulevan tuotonjaon seurauksena. Tuotonjako vaikuttaa vähentävästi tuotto-osuuden arvoon, minkä seurauksena rahasto-osuuden arvo saattaa laskea alle sen merkintähinnan.
4 (5) 4 Rahasto-osuuksien arvon julkistaminen Rahasto-osuuden arvo lasketaan ja julkaistaan jokaisena pankkipäivänä. Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Nordean konttoreista, Nordean verkkopankin Markkinatietopalvelusta, Rahastot Nyt -palvelusta Internet-osoitteessa www.nordea.fi sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä. Tämän lisäksi rahasto-osuuksien arvonkehitystä voi seurata teksti-tv:ssä. 5 Sijoitusrahaston ja osuudenomistajan (Suomessa yleisesti verovelvollinen, luonnollinen henkilö) verotus (verovuosi 2009) Erilaisten osuussarjojen osalta tämä osio on samansisältöinen kaikkien rahastojen yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä riippumatta siitä, onko rahastossa kasvu- tai tuotto-osuuksia vai molempia. Sijoitusrahaston verotus Sijoitusrahastot ovat pääosin verovapaita yhteisöjä Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ovat tuloverosta vapaita yhteisöjä. Rahasto ei maksa veroa luovutusvoitoistaan Suomessa tai Suomesta saaduista osingoistaan ja korkotuloistaan. Ulkomailta saaduista osinko- ja korkotuloista sijoitusrahasto maksaa kyseisen maan ja Suomen välisen verosopimuksen mukaisen lähdeveron. Osuudenomistajan verotus Rahastosta saatavat tuotot Rahastosijoittaja voi saada luovutusvoittoa luopuessaan rahasto-osuuksista lunastuksen yhteydessä. Rahasto-osuuden arvo voi myös laskea, ja mikäli sijoittaja tällöin luopuu rahasto-osuuksistaan, muodostuu hänelle luovutustappiota. Luovutusvoitosta/-tappiosta ja niiden laskemisesta on tarkemmin kohdassa Esitäytetty veroilmoitus. Rahasto-osuuksille voidaan maksaa myös verotettavaa vuotuista tuottoa, mikäli sijoittajan osuudet ovat tuotto-osuuksia. Rahastojen tuotot verotetaan pääomatuloina Vuotuinen tuotto sekä rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä syntyvä luovutusvoitto ovat Suomessa asuvalle yksityishenkilölle ja kuolinpesälle pääomatuloja, joista rahasto-osuuden omistajalta peritään yleensä 28 %:n vero. Ennakonpidätys Rahastoyhtiö perii tuotto-osuuksille kertyvästä vuotuisesta tuotosta veron suoraan ennakonpidätyksenä tuotonmaksun yhteydessä. Rahasto-osuuksien lunastuksesta syntyvistä luovutusvoitoista ei peritä ennakonpidätystä. Osuudenomistajan tulee täydentää veroilmoitukseensa rahasto-osuuksien luovutuksesta mahdollisesti syntyneet luovutusvoitot, mikäli ne eivät ole siinä esitäytettynä. Esitäytetty veroilmoitus Rahastoyhtiö ilmoittaa rahasto-osuuksien omistustiedot vuosittain veroviranomaisille. Osuudenomistaja saa verottajalta esitäytetyn veroilmoituksen, johon rahastoyhtiön ilmoittamat tiedot on täytetty. Verottaja laskee valtaosan kotimaisten rahasto-osuuksien luovutusvoitoista tai -tappioista esitäytetylle veroilmoitukselle. Poikkeuksena ovat esimerkiksi perintönä tai lahjana saatujen rahasto-osuuksien lunastukset, joiden hankintahinnat eivät ole rahastoyhtiön tiedossa, ja joita näin ollen ei ole verottajalle voitu ilmoittaa. Jos veroilmoituksen tiedoissa on puutteita tai jos osuudenomistaja haluaa todellisen hankintahinnan sijasta käyttää hankintamenoolettamaa, hän voi tehdä tarvittavat korjaukset esitäytettyyn veroilmoitukseen käyttäen apuna rahastoraporttia, jonka rahastoyhtiö vuosittain lähettää asiakkailleen. Rahasto-osuuksien myynnistä saatava luovutusvoitto voidaan ilmoittaa joko laskemalla todellinen luovutusvoitto tai käyttämällä luovutusvoiton laskemisessa hankintameno-olettamaa. Todellinen luovutusvoitto lasketaan vähentämällä lunastushinnasta merkintähinta (hankintahinta) sekä rahasto-osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta aiheutuneet kulut. Vaihtoehtoisesti osuudenomistaja voi laskea luovutusvoiton käyttämällä todellisen merkintä-/lunastushinnan (kuluineen) sijaan hankintameno-olettamaa. Mikäli rahasto-osuudet on omistettu alle 0 vuotta, hankintameno-olettama on 20 % lunastushinnasta. Vähintään 0 vuotta omistettujen rahasto-osuuksien osalta hankintameno-olettama on 40 % lunastushinnasta. Luovutusvoitot ovat verovapaita, mikäli vuoden aikana tehtyjen luovutusten yhteenlaskettu luovutushinta on korkeintaan 000 euroa. Luovutustappioita ei voi vähentää, mikäli verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat korkeintaan 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden hankintamenot ovat samalla yhteensä enintään 000 euroa. Silloin kun yhteenlasketut luovutushinnat ovat yli 000 euroa, saa lunastuksessa syntyneen tappion vähentää luovutusvoitoista, jotka syntyvät kuluvan verovuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana. Kun vain osa rahasto-osuuksista luovutetaan, määräytyy luovutettujen osuuksien hankintahinta pääsääntöisesti siten, että ensiksi hankitut osuudet katsotaan luovutetuiksi ensiksi. Sijoittaja voi lunastaessaan myös yksilöidä luovuttamansa osuudet esimerkiksi niiden hankintaerien numeroilla. Tällöin hankintahinta määräytyy kyseessä olevien hankintaerien perusteella. Vaihdettaessa saman rahaston kasvu- ja tuotto-osuuksien välillä verotettavaa tuloa ei realisoidu. Vaihdettaessa saman rahastoyhtiön hallinnoimaan toiseen rahastoon voi realisoitua verotettavaa luovutusvoittoa tai -tappiota. Muut tiedot verotuksesta Rajoitetusti verovelvollisen saamaan sijoitusrahaston tuottoon sovelletaan lähdeverolakia. Lähdeveron suuruus on 28 %, ellei verosopimuksissa ole sovittu alemmasta verokannasta. Rahasto antaa tuoton maksamisesta vuosi-ilmoituksen veroviranomaisille. Luovutusvoitto verotetaan saajan asuinvaltiossa. Yksittäisen sijoittajan saamien tuottojen ja luovutusvoittojen verokohtelu määräytyy sen mukaan, minkä maan verolakeja häneen sovelletaan. Verokohtelu määräytyy viimekädessä asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan, ja se voi tulevaisuudessa muuttua. Mikäli sijoittaja on epävarma verotuksellisesta asemastaan, kehotetaan häntä hakemaan asiantuntijalta veroneuvontaa. III MUUT TIEDOT Rahastoyhtiö Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on valtioneuvoston toimiluvalla sijoitusrahastotoimintaa harjoittava, Suomen kaupparekisteriin merkitty rahastoyhtiö. Rahastoyhtiön kotipaikka on Helsinki. 2 Rahastoyhtiön käyttämät asiamiehet Rahastoyhtiöllä on oikeus käyttää sijoitusrahastotoiminnan hoitamisessa ulkopuolisia hallinnointi- ja neuvontapalveluita, kuten esimerkiksi salkunhoito-, kirjanpito- ja tietotekniikkapalveluita, sekä merkintä- ja lunastustoimeksiantojen vastaanottamispalveluita. Rahaston salkunhoitaja Rahaston salkunhoitajina voivat toimia Nordea Investment Management AB (rekisteröintimaa Ruotsi) ja/tai sen suomalaiset tai tanskalaiset sivuliikkeet. Rahastoyhtiö on Rahaston osalta ulkoistanut seuraavat toiminnot Nordea Investment Management AB, Suomen sivuliikkeelle: Fund Administration, Business Control ja Compliance. Rahastoyhtiön ohella Rahaston markkinointia hoitaa finanssipalvelukonserni Nordea.
5 (5) 3 Valvova viranomainen Rahastoyhtiötä ja Rahastoa valvoo Finanssivalvonta (Fiva). Käyntiosoite Snellmaninkatu 6, 0070 Helsinki tai Mikonkatu 8, 0000 Helsinki. Postiosoite PL 03, 000 Helsinki Puhelin 00 83 5 Faksi 00 83 5328 Sähköposti finanssivalvonta@finanssivalvonta.fi www.finanssivalvonta.fi 4 Rahaston tilintarkastajat Rahaston ja sitä hallinnoivan Rahastoyhtiön tilintarkastajina toimivat KPMG Oy Ab KHT-Yhteisö* sekä Marcus Tötterman**, KHT; varatilintarkastajina Paula Pasanen*, KHT, ja Riitta Pyykkö**, KHT. * rahastoyhtiön yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja ** rahasto-osuuden omistajien valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja 5 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisönä toimii J.P. Morgan Europe Limited, Helsingin sivuliike. 6 Lisätietoja Rahaston etämyyntitilanteessa Nämä tiedot on annettu Suomen kuluttajansuojalain 6 a -luvun mukaisesti. Rahastoihin liittyvät tiedot ja palvelu annetaan Suomessa suomen ja ruotsin kielellä. Peruuttamisoikeus Osuudenomistajaksi aikovalla/osuudenomistajalla ei lain mukaan ole oikeutta peruuttaa rahastotoimeksiantoa. Arvopaperilautakunnan yhteystiedot Porkkalankatu 0080 Helsinki Puhelin (09) 6850 20 Faksi (09) 6850 220 Sähköposti info@fine.fi www.fine.fi Rahastosijoituksesta aiheutuvat riitaisuudet voidaan käsitellä myös sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä osuudenomistajalla on asuinpaikka. Jollei osuudenomistajalla ole asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia. Rahastoyhtiön yhteystiedot Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy Keskuskatu 3 A 00020 NORDEA Y-tunnus 737785-9 Alv-tunnus FI7377859 Puhelin (09) 65 Telekopio (09) 65 48368 Sähköposti L2488@nordea.com Sijoitusrahaston rahastoesite, säännöt, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavissa maksutta Nordean konttoreista, Internetistä www.nordea.fi/rahasto sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä. Oikeussuojakeinoista Mikäli Rahastoyhtiön ja osuudenomistajan välille syntyy rahastosijoitukseen perustuvia erimielisyyksiä, jotka eivät ratkea neuvotteluilla, voi osuudenomistaja saattaa asian vapaamuotoisella hakemuksella arvopaperilautakunnan käsiteltäväksi. Tarkempia tietoja lautakunnan menettelystä saa seuraavista yhteystiedoista. Important information for persons residing and corporations or other entities operating in the United States The services and products of Nordea Investment Funds are not directed at and are not intended for United States residents and residents of other countries who are temporarily present in the United States, and any partnership, corporation, or entity organized or existing under the laws of the United States of America or of any state, territory, or possession thereof, or any estate or trust which is subject to United States tax regulations and this material is not an offer to provide, or a solicitation of any offer to buy or sell, products or services in the United States of America. No United States residents or residents of other countries who are temporarily present in the United States may purchase any products or services of Nordea Investment Funds, and Nordea Investment Funds will not accept an application to purchase products or services from any such person.