1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

1 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 1 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Kts. myös Pohjanmaan maakuntaliiton strategia (www.obotnia.fi) Kts. myös Vaasan shp:n järjestämissuunnitelma (www.vshp.fi) Kts. myös K5 kuntayhtymän hyvinvointikertomus (tulossa www.kviisi.fi vuoden 2013 aikana) Kts. myös Kaskisten kaupunkistrategia sekä talous- ja toimintasuunnitelma 2013 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan ja edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Myös useat muut lait ottavat kantaa kuntien hyvinvoinnin edistämiseksi (mm. Suomen perustuslaki, kuntalaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki, jätelaki, laki kuntien kulttuuritoiminnasta, yhdenvertaisuuslaki, pelastuslaki, lastensuojelulaki, liikuntalaki, tuleva sosiaalihuoltolaki ja tuleva vanhustenhuoltolaki). Kunnan lakisääteinen velvoite on laatia hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa ja sen toteutumisesta on raportoitava vuosittain. Hyvinvointikertomus on osa kunnan vuosikellon mukaista strategista johtamista ja päätöksentekoa. Se auttaa kuntaa hahmottamaan kunnan hyvinvoinnin vahvuudet ja heikkoudet. Lisäksi kunnassa on oltava hyvinvoinnin edistämisen rakenteet. Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan kaikkien hallinnonalojen perustehtävä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kuntalaisten oma vastuu hyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta omaan lähiyhteisöön on tärkeätä. Hyvinvoinnin edistämisessä onkin kyse monialaisesta, poikkisektoriaalisesta tiedolla johtamisesta, joka tapahtuu tiiviissä vuoropuhelussa eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Hyvinvoinnin edistäminen kannattaa, sillä se tuottaa kustannussäästöjä. Huomattavaa kuitenkin on, että pelkkä hyvinvointikertomuksen laatiminen ei riitä, vaan sen tuottama tieto on toimeenpantava päivittäiseksi työkaluksi niin luottamushenkilöille, viranhaltijoille kuin eri alan asiantuntijoille. Jokaisen kunnan työntekijän perustehtävänä on omalla asiantuntija-alueellaan hyvinvoinnin edistäminen. Se onkin sisällytettävä jokaiseen palvelukohtaamiseen. Hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuuteen investoimista kunnassa. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2012 kaupungin ensimmäisen hyvinvointikertomuksen. Kaupunginjohtaja nimesi vuodeksi 2013 uuden hyvinvointityöryhmän ja hyvinvoinnin edistämistä koordinoivan henkilön, joka käy raportoimassa kaupungin johtoryhmälle. Uuden valtuustokauden hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vuoden 2013 alussa. Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ky (K5) palkkasi 50 % työpanoksella HTT Kristiina Strandmanin koordinoimaan ja tukemaan K5 kuntien (Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö) hyvinvointikertomusprosessia vuonna 2013. K5 kuntayhtymä laati huhtikuussa sopimuksen THL:n kanssa osallistumisesta pilottialueena Kuntatuki- hankkeeseen (Hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisen kuntatuki), jossa vuoropuheluun

2 perustuvissa monialaisissa työpajoissa edistetään hyvinvointikertomusprosessin etenemistä kunnissa ja tuetaan kuntien monialaista tiedolla johtamista. Hankkeen työpajatyöskentelyn tuotoksena valmistuu vuoden 2014 alussa Opas kuntien monialaisen hyvinvoinnin johtamisen tueksi. THL:n erityisasiantuntija, TtT Heli Hätönen toimii hankkeen vetäjänä. Kuntatuki hanke on osa Innokylän ja THL:n tekemää yhteistyötä Pohjanmaan BoWer verkoston kanssa. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille ja erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Se tarkoittaa ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat muun muassa terveys ja toimintakyky, elinolosuhteet, elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. (Lähde: www.thl.fi) Tämän kertomuksen tilastotiedot on kerätty eri tietokannoista. Tietojen oikeellisuudesta vastaavat kyseiset tietokannat. Tilasto-osuus on tämän kertomuksen liitteenä. Kertomus on kirjoitettu suomeksi ja kielenkääntäjän toimesta käännetty ruotsiksi. Kaste-hankkeessa kehitetty Sähköisen hyvinvointikertomuksen tietokanta on ollut päälähde (käyttöoikeudet tietokantaan ja sähköisen hyvinvointikertomuksen työalustaan on kaupungin johtoryhmän jäsenillä), jota on täydennetty mm. Sotkanetin, Hyvinvointikompassin, Tilastokeskuksen, Kelan, Pohjanmaa lukuina tietokannan, THL:n eri tietokantojen, kuntien omien tietokantojan ja Pohjanmaan ATH-tutkimuksen tiedoilla. Tekstissä on merkitty se tietokanta, josta tieto on otettu. Lisäksi on käytetty kunnissa jo olemassa olevaa tietoa, esimerkiksi kuntien strategiat, ohjelmat, hankkeet sekä talous- ja toimintasuunnitelmat. Seuraavaksi Kristiinankaupungin kaupunginjohtajan katsaus edellisen valtuustokauden hyvinvointipolitiikasta: Jokainen kaupungin keskus yhdessä kaupungin päättäjien kanssa on toiminnallaan edistänyt kaupungin asukkaiden hyvinvointia valtuustokaudella 2009-2012. Perusturvakeskus: Perusturvakeskuksen toiminta on toteutettu lautakunnan vahvistaman strategian mukaisesti. Painopistealueet ovat olleet lapset, nuoret ja nuoret aikuiset sekä ikääntyvä väestö. Varhaista puuttumista on painotettu ja työtapana on laaja seulonta sekä panostusten kohdistaminen sinne, missä tarvetta on todettu. Perhekeskus perustettiin (huhtikuussa 2012) lasten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevien tahojen yhdistämiseksi. Fyysinen läheisyys on helpottanut eri ammattiryhmien yhteistyötä ja selkiyttänyt toimijoiden välisiä rajapintoja. Moniammatillinen työskentely on tehostanut kohderyhmän ongelmien ja haasteiden tunnistamista ja käsittelyä. Koulukuraattorin palkkaaminen oli tervetullut lisä keskuksen palveluvalikoimaan ja se paransi yhteyksiä koululaisiin/nuoriin.

3 Kaupungin demografinen kehitys on haasteellinen. Ikääntyvän väestön huolenpidon turvaamiseksi tarvittavien käytäntöjen kehittäminen on tärkeä asia, joka myös myötävaikuttaa taloudellisen kantokyvyn ylläpitämiseen. Seniorineuvolan, kotihoidon, yöpartiotoiminnan ja omaishoidon panostusten tavoitteena on ylläpitää asukkaiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia asua omassa kodissa mahdollisimman kauan. Panostukset geriatriseen kärkiosaamiseen ovat ajankohtaisia - kuntayhtymä K5 suunnittelee alueellista geriatrista keskusta Kristiinankaupunkiin. Perusturvan rakennemuutos jatkuu ja tällöin kehitetään kotiin suunnattavia palveluja. Samanaikaisesti kustannusvastuu määritellään uudelleen, jolloin suurempi vastuu annetaan yksilöille. Tällöin resursseja voidaan vapauttaa kaupungin muiden velvollisuuksien hoitamiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin laajentamiseen. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus:sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen toiminnalla on kasvava merkitys elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kansalaisopiston toiminta luo viihtyisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävää terapiaa sekä luovia aktiviteettejä kaupungin kaikille ikäryhmille. KO panostaa tietoisesti terveys- ja liikuntakursseihin. KUNNIG i Väst ja OSAAVA K 3 -hankkeiden puitteissa on järjestetty henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. KO on myös järjestänyt yleisiä keskustelutilaisuuksia kaupungin strategia-asiakirjasta, Cittaslow-liikkeestä ja lähidemokratiasta. Liikunta- ja nuorisosektori on edistänyt asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia vapaa-ajanharrastuksiin ja virkistykseen. Uimahalli on tärkeä asukkaiden viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Eri ikäryhmät ovat löytäneet oman toimintansa uimahallissa. Monet uudet terveysliikunnan kampanjat ja hankkeet ovat lisänneet asukkaiden osallistumista, ja erityistarpeita omaaville ryhmille on kehitetty panostuksia. Kaupungin nuorisoneuvosto on ollut tärkeä areena vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden edistämiseksi ja nuoria on kuultu parlamenteissa, työpajoissa ja kyselyissä. Erilaisten yhteistyöhankkeiden puitteissa on järjestetty hankkeita ja tapahtumia, joissa on kiinnitetty huomiota nuorten terveyteen. Ylisektoriaalinen yhteistyö on aloitettu koordinoivan verkoston avulla. Hyvän kotoutumisen, suvaitsevaisuuskasvatuksen, kulttuurisen moninaisuuden sekä aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi on toteutettu hanke Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla sekä järjestetty kansainvälisiä kahviloita ja tapahtumia. Kaupungin aktiivinen ja monipuolinen kulttuuri- ja taidetoiminta lisäsi osaltaan asukkaiden aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Taide-elämykset, kokemukset ja itsensä toteuttamismahdollisuus rakensivat osaltaan myönteistä ilmapiiriä. Kolmannen sektorin toimijoita, yleishyödyllisten yhdistysten, vapaaehtoisten ja erilaisten harrastuspiirien toimintaa tuettiin ja luotiin toimintaedellytyksiä hyvinvointia edistävään toimintaan.

4 Kirjasto, ml. sivukirjastot ja lainauspisteet sekä kirjastoautopalvelut, oli tärkeässä asemassa kansalaisen tietohuollon, viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Kirjastossa tarjottiin myös kulttuuripalveluja, kirjailijavierailuja, opiskelutiloja ja mm. verkkopalveluja. Pääkirjaston viihtyvyyteen tehtiin parannuksia vuoden 2012 aikana. Museotoimi lisäsi museaalisen tiedon saavutettavuutta tuottamalla äänimaisemia museoista, (mahdollista kuunnella verkossa). Museotoimi tuotti myös sisältöä kotona asuville muistisairaille ja Hyvinvointi Tv:n lähetyksiin sekä useita kokonaisuuksia laitoksissa asuville muistisairaille ja heidän läheisilleen. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus sai korkean arvosanan henkilöstöanalyysissä (2012), mikä osoittaa, että toimintaa arvostetaan ja että se on tärkeä asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Tekninen keskus:tekninen keskus on valtuustokaudella 2009-2012 luonut avoimemman suhteen kuntalaisiin ja viihtyisämmän ympäristön. Kauden aikana on tarkistettu asema-, yleis- ja rantakaavoja kunnan vakituisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyisyyden parantamiseksi. Leppäsalmen ja Antilan alueet tarjoavat mahdollisuuksia merenläheiseen asumiseen. Selkämeren sairaalaa on korjattu vaiheittain ja sen myötä perusturvakeskus on saanut paremmat tilat ja koko hoitotoiminta on keskitetty yhteisiin tiloihin, mikä helpottaa asukkaiden asiointia. Kantakaupunkiin on rakennettu uusi uimahalli Kristiinankentän ja Kristiinahallin viereen, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaikenikäisille. Sen sijoittuminen muiden liikuntalaitosten ja koulujen läheisyyteen helpottaa urheilukeskuksen käyttöä ja tarjoaa kerrannaisvaikutuksia. Antilassa asuvien lasten koulutien turvallisuus on parantunut kevyen liikenteen väylän rakentamisen myötä, ja tavoitteisiin sisältyy useampia kevyen liikenteen väyliä liikenneturvallisuuden turvaamiseksi. Tulevaisuuden haasteista mainittakoon kaupunginsilta ja rautatiensilta, jotka ovat vaaratekijöitä pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Viheralueilla on raivattu vesakkoa, mikä on lisännyt kaupungin asuinalueiden ja ympäristöjen siisteyttä. Uusi matonpesulaituri Leppäsalmella otettiin hyvin vastaan. Metsähallitus peruskorjaa vuosina 2013-14 lähellä kaupunkia sijaitsevaa Tiilitehtaanmäen luontopolkua, mikä lisää asiakkaiden luonnossa liikkumismahdollisuuksia. Koulutuskeskus:Hyvinvoinnin edistämistä on koko perusopetuksessa toteutettu Kiva Kouluohjelman puitteissa, joka pyrkii vähentämään ja ehkäisemään kiusaamista. Perusopetuksen ja lukion terveystieto antaa opiskelijoille tietoja ja välineitä oman terveyden hoitamiseksi. Nuorille jaetaan valistusta monipuolisesti ja se näyttää esim. vähentävän tupakointia ja lisäävän terveellisiä elämäntapoja. Liikuntatunneilla pyritään hakemaan jokaiselle sopiva liikuntaharrastus. Kouluruokailussa otetaan huomioon terveellinen ravinto.

5 Kouluissa järjestetään ulkoilu- ja urheilupäiviä. Perusopetuksen kerhotoiminnalla (valokuvauskerho, seikkailukerho, uimakerho, terveelliset välipalat) pyritään lisäämään koulujen viihtyvyyttä ja luomaan mielekästä toimintaa oppilaille kouluajan ulkopuolella. Osaava K 3 -hankkeen puitteissa on kouluyksikköjen koko henkilöstölle tarjottu koulutusta, jonka teemana on ollut mm. työ- ja muu hyvinvointi, ääniergonomia sekä Yhteistä hyvää - päivä erilaisine harjoituksineen. Lisäksi jokainen kouluyksikkö on saanut pienen taloudellisen tuen oman ohjelman laatimiseksi työkyvyn turvaamista ja parantamista varten. Henkilöstön monipuolinen kouluttautuminen on tukenut työntekijöiden jaksamista ja todennäköisesti vaikuttanut sairauspoissaoloihin vähentävästi. Hallintokeskus:Hallintokeskus on katsonut, että kaupungin hallinto toimii moitteettomasti, taloutta hoidetaan tehokkaasti, toiminta on avointa ja organisaatiota johdetaan demokraattisesti. Hyvinvointikertomuksessa havaitut puutteet huomioidaan kaupungin palveluiden jatkosuunnittelussa resurssien mahdollistamalla tavalla. Riitta El-Nemr Kaupunginjohtaja

6 2 HYVINVOINTITIETO VALTUUSTOKAUDEN 2013-2016 SUUNNITTELUN POHJAKSI 2.1 YHTEENVETO KUNNAN ELINVOIMAISUUTTA JA VÄESTÖÄ KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 1) Merellisen idyllinen puutalokaupunki, Kristiinankaupunki, perustettiin vuonna 1649 Pietari Brahen toimesta. Kristiinankaupunki sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Porin, Vaasan ja Seinäjoen keskipisteessä. Kuviossa 1 on Kristiinankaupungin sijainti kartalla. Kristiinankaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään ja Turun yliopistosairaalan ERVA-alueeseen sekä Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon (K5) kuntayhtymään. Kristiinankaupunkilaisista asuntokunnista 88,9 % (koko maa 54,4 %) asuu rivi- ja pientaloissa. Asuntokunnista 18 % (koko maa 30,4 %) asuu vuokra-asunnoissa. Kesämökkien lukumäärä on 1377 (Tilastokeskus 31.12.2011). Vaasaan 101 km Poriin 96 km Seinäjoelle 117 km Kuvio 1. Kristiinankaupungin sijainti (www.kristiinankaupunki.fi)

7 VAHVUUDET Asuinympäristö: Maaseutumainen ja turvallinen asuinympäristö, jossa asuminen vielä edullista ja väljää kaiken ikäisille perheille. Valittavana merellinen puutalokeskusta tai vireät maaseututaajamat. Noin 100 kilometrin etäisyydellä kolme lentokenttää ja rautatieasemaa. Alueen kesämökkien ja mökkiläisten suuri määrä vilkastuttaa kaupunkia ja tuo asiakkaita kunnan kauppoihin ja muihin palveluihin. Elinkeinoelämä: Palvelut, maa- ja metsätalous (erityisesti perunan viljely ja kasvihuoneviljely (kurkku, tomaatti) teollisuus. Pienyrittäjyys korostuu. Väestö: Väestömäärä on vähentynyt kahden edellisen valtuustokauden aikana ja väestömäärän ennustetaan tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenevän edelleen vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin työttömyysaste on melko matala verrattuna koko maahan. Väestö on melko tervettä, sillä sairastavuusindeksi on parempi verrattuna koko maahan, mutta on noussut verrattaessa vuoteen 2005 ja on K5 kuntien toiseksi korkein. Myös erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on lisääntynyt verrattaessa vuoteen 2005. Vahva sosiaalinen pääoma. Kaupunkilaisten tuloerot pienemmät verrattuna koko maahan, mutta ovat kääntyneet hienoiseen nousuun. Kaupungin talous: Kaupungin vuosikate on vielä plussalla (2011), mutta valtiovarainministeriön ennuste talouden kehittymisestä antaa aiheen huolestumiselle. HEIKKOUDET Asuinympäristö: Julkiset liikenneyhteydet koetaan huonoiksi koko K5 kuntayhtymän alueella. Ympäristön esteettömyys ei toteudu. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat kääntyneet lievään nousuun. Väestö: Väestörakenne on haasteellinen, sillä 75 vuotta täyttäneiden määrä on korkea ja nousee tilastokeskuksen ennusteen mukaan edelleen. Demografinen huoltosuhde on korkea ja on noussut kahden edellisen valtuustokauden aikana ja se tulee ennusteiden perusteella heikkenemään edelleen. Kunnan väestön koulutustaso on noussut tasaisesti, mutta on edelleen matalampi verrattuna koko maahan (K5 kuntien alhaisin). Väestön tuloerot kasvamassa. Väestön terveyserot ja hyvinvointierot kasvamassa. POSITIIVINEN SKENAARIO Turvallinen, laadukas ja viellä edullinen esteetön CittaSlow kaupunki saa uusia asukkaita muualta. Työntövoimaa muualle ei ole. Osa kesämökkiläisistä muuttaa ympärivuotisiksi asukkaiksi kuntaan. Väestömäärän vähentyminen pysähtyy ja se saadaan kääntymään kasvuun. Kaupungin yrittäjämäinen toimintatapa lisää yritysten määrää. Tämä tuo tullessaan työpaikkoja ja myös uusia asukkaita ja säilyttää työttömyysasteen edelleen suhteellisen matalana. Kunnan verotulot lisääntyvät. Sairastavuus saadaan käännettyä laskuun oikein suunnatuilla hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä. Hyvinvointierojen kasvu saadaan

8 kääntymään laskuun. Kuntalaisten kohonnut koulutustaso on hyvä vakuutus pahojen päivien varalle, mm. lama-aikana, jolloin työpaikoista käydään kova kilpailu. UHKASKENAARIO Väestörakenteen muutos vähentää edelleen kaupungin verotuloja, lisää palvelutarvetta ja kustannuksia. Sairastavuusindeksi jatkaa nousuaan aiheuttaen edelleen palvelutarpeen ja kustannusten kasvua. Korkeasti koulutetut kuntalaiset muuttavat sinne, missä on koulutusta vastaavaa työtä. Osaamispääoma valuu näin muualle. Alueen melko alhainen koulutustaso muuttuu työllisyyden heiketessä uhaksi ja vaikeudeksi työllistyö. Kunnan talous painuu miinuksille. 2.2 YHTEENVETO LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 2) VAHVUUDET Elinolot: Maaseutumainen turvallinen asuinympäristö lapsiperheille. Paljon liikunta- ja musiikkiharrastusmahdollisuuksia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden määrä on pieni, mutta on hivenen noussut. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on vähentynyt jonkin verran kahden edellisen valtuustokauden aikana. Pienyrittäjämäinen elinkeinoelämä ja perheyritykset mahdollistavat kotikuntaan työllistymisen nuoren aikuistuessa. Elintavat ja riskitekijät: 8-9.luokkalaisten tupakointi on vähentynyt kahden edellisen valtuustokauden aikana. Terveydentila: Lapset ja nuoret voivat pääosin hyvin, mutta näkyvissä on hyvinvointi- ja terveyserojen kasvua. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15 vuotiaiden määrä on laskenut kahden edellisen valtuustokauden aikana. 8-9. luokkalaisten vaikean masentuneisuuden kokeminen on saatu kääntymään laskuun. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: Vahva sosiaalinen pääoma perintönä, mutta uudenlaiset elämäntavat (sosiaalinen media) ovat tuomassa uudenlaista yksinäisyyttä ja eristäytymistä. Lasten ja nuorten elämänlaatu on pääosin hyvä, mutta erot siinä ovat kasvamassa. HEIKKOUDET Elinolot: Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on kääntynyt uudestaan nousuun. Asiantuntijatiedon perusteella tämä koskee erityisesti maahanmuuttajien lapsiasuntokuntia. Näkyvissä on lapsiperheiden taloushaasteita, sillä pienituloisuusaste on noussut ja myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kääntynyt uuteen nousuun vuoden 2009 jälkeen. Uudenlainen kallis elämäntyyli tuo perheille myös taloudellisia haasteita ja menojen kattaminen tuloilla käy vaikeaksi. Huolestuttavaa on, että 8-9. luokkalaisista noin 19 % kokee vanhemmuuden puutetta. Tämä tulos korreloi työikäisten kokemusta siitä, että

9 he joutuvat laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen korreloi tätä tulosta. Yli 60 % 8-9. luokkalaisista kokee, että koulun fyysisissä työoloissa on puutteita. Korkeasti koulutetut nuoret muuttavat muualle töiden perässä. Elintavat ja riskitekijät: Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 vuotiaiden määrä on pysynyt melko vakiona kahden edellisen valtuustokauden aikana ollen edelleen noin 9 %. Nuorisotyöttömien määrä K5 kuntien korkein (10 %). Humalahakuinen juominen 8-9. luokkalaisten keskuudessa yleisempää kuin koko maassa (noin 21 %). 8-9. luokkalaisten ylipaino on edelleen noususuunnassa (noin 22 %). Määrä on K5 kuntien korkein. Asiantuntijatiedon mukaan on myös vastakohta tälle, eli anoreksian tyyppiset ongelmat, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Pilkistää pientä laittomien huumeiden kokeilua. Asiantuntijatiedon perusteella ollaan huolissaan lasten ja nuorten vähäisestä liikunnan harrastamisesta (tässäkin on marginaali on niitä jotka liikkuvat erittäin paljon ja on niitä, jotka eivät liiku lainkaan). Terveys: Lähes 14 % 8-9. luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun kahden edellisen valtuustokauden aikana. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: 8-9. luokkalaisista noin 3 % kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Määrä on saatu vuoden 2009 jälkeen reiluun laskuun. Noin 9 % 8-9. luokan oppilaista on koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Määrä on kääntynyt nousuun ja on mennyt yli koko maan arvon. POSITIIVINEN SKENAARIO Turvallinen, laadukas, maaseutumainen ja vielä edullinen esteetön asuinympäristö sekä perintönä saatu vahva sosiaalinen pääoma tukee lapsien ja nuorten, mukaan lukien vammaisten lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä. Päiväkotien ja koulujen fyysinen ympäristö saadaan korkeatasoiseksi, joka entisestään tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Kristiinankaupungista löytyy työpaikka tai etätyömahdollisuus myös korkeasti koulutetuille. Maahanmuuttajalapset ja nuoret löytävät paikkansa yhteisössä ja työllistyvät kaupungin yrityksiin, palvelualalle, maatalouteen tai perustavat oman yrityksen. Lasten ja nuorten ylipaino, tupakointi ja humalahakuinen juominen sekä masentuneisuuden kokemukset ja koulukiusaamisen problematiikka saadaan kääntymään oikein suunnatuilla, vaikuttavilla hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä laskuun, joten tulevaisuudessakin nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia työikäisiä. Syrjäytyminen saadaan ennaltaehkäistyä ja hyvinvoinnin marginaalit kaventumaan. Palvelutarve sekä kustannukset kääntyvät laskuun. UHKASKENAARIO Perheiden taloudelliset ongelmat, vanhempien työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat, vanhempien lisääntyvät mielenterveyden ongelmat, vanhempien lisääntyvät päihdeongelmat lisäävät lasten ja nuorten vanhemmuuden puutteen kokemusta ja

10 turvattomuutta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten syrjäytyminen kääntyy kasvuun. Heikkouksissa esille nostettuja marginaalisia ilmiöitä ei saada käännettyä laskuun, vaan ne lisääntyvät, joten nuorten toimintakyky ja sairastavuus (sekä fyysinen että psyykkinen) kääntyvät nousuun, joka johtaa palvelutarpeen lisääntymiseen ja kustannusten kasvuun. Tulevaisuuden työikäisten terveys- ja hyvinvointierot ovat suuret. Varhainen eläköityminen yleistyy. Kustannukset kasvavat. 2.3 YHTEENVETO TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTIA KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 3) VAHVUUDET Elinolot: Maaseutumainen, turvallinen, laadukas ja vielä edullinen asuinympäristö perheille. Työttömien määrä on laskenut, ja on edelleen pysynyt koko maan määrää alhaisempana. Vaikeasti työllistyvien 15-64 vuotiaiden määrä on pysynyt vakiona ja on edelleen pysytellyt hivenen koko maan määrän alapuolella. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä alhainen. Elintavat ja riskitekijät: Vahva sosiaalinen pääoma (sosiaalinen verkosto laaja, pidetään aktiivisesti yhteyttä kodin ulkopuolisiin ihmisiin ja osallistutaan). Laittomien huumeiden käyttö alueella vielä vähäistä, mutta kannabiksen käyttö pilkistää ATH-tutkimuksen perusteella. Terveys: Väestö Kristiinankaupungissa on melko tervettä, mutta sairastavuusindeksi on lähtenyt nousuun vaikkakin se on vielä alle koko maan tason. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä vähentynyt vuodesta 2008 lähtien, mutta on edelleen noin 17 %. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: ATH-tutkimuksen perusteella K5 alueen asukkaat luottavat koko maata enemmän oman kunnan päätöksentekoon ja julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Itsemurha-ajatuksia esiintyy ATH-tutkimuksen perusteella vähemmän verrattuna koko maahan. Työkyky: Myös työkyvyssä väestön välisiä eroja on niitä joiden työkyky on hyvä ja niitä, joiden työkyky on erittäin huono. HEIKKOUDET Elinolot: Työmatkat muodostuvat pitkiksi, jos työtä ei ole omassa kunnassa. Julkiset liikenneyhteydet koetaan huonoksi koko K5 alueella. ATH-tutkimuksen perusteella noin 40 % kokee vaikeuksia kattaa menoja tuloilla K5 alueella. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt uuteen nousuun (lähes 17 %). Elintavat ja riskitekijät: Noin 24 % ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia K5 alueella. Makean syöminen päivittäin on yleisempää verrattuna koko maahan. Yllättävän moni ilmoittaa

11 kärsivänsä unihäiriöistä (noin 30-35 % iästä riippuen). Vakituisesti liikuntaa harrastavien määrä jäi alhaiseksi ATH-tutkimuksen tulosten perusteella K5 alueella. Uusista ilmiöistä rahapelaamisen ongelma näyttäytyi K5 alueella 5 % verran. Terveys: ATH-tutkimuksessa oman terveyden koki keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi yllättävän moni (noin 30 % alemmassa ikäryhmässä ja noin 45 % ylemmässä ikäryhmässä). Sairastavuusindeksin perusteella Kristiinankaupungin väestön terveys on kuitenkin melko hyvä, mutta sairastavuus on lähtenyt nousuun ja terveyserot ovat lisääntymässä, sillä myös menetetteyjen elinvuosien määrä on lisääntynyt. Miesten menetettyjen elinvuosien määrä on koko maahan verrattuna vielä alhaisempi, mutta naisten osalta menetetään enemmän elinvuosia verrattuna koko maahan. Kristiinankaupungissa menetetään eniten elinvuosia K5 kunnista ja myös eniten verrattuna Vaasan sairaanhoitopiirin alueen kuntiin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen 40-64 vuotiaiden määrä on kahden edellisen valtuustokauden aikana lisääntynyt. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: Hieman yli puolet K5 alueen ATH-tutkimukseen osallistuvista koki elämänlaadun keskimäärin hyväksi. Onnelliseksi kokeneiden määrä oli noin 40 % vastaajista Työelämän vaativuus nousi esille, sillä noin 45 % työikäisistä joutuu laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi K5 alueella. Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet heijastuvat koko perheen hyvinvointiin. Työkyky: ATH-tutkimuksen perusteella oman työkykynsä arvioi heikentyneeksi 20-50 % iästä riippuen. Noin 20 % ilmoitti, että ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64 vuotiaiden määrä on hiukan lisääntynyt (määrä K5 kuntien korkein ja yli koko maan arvon). Mielenterveyden ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on noususuunnassa. Mielenterveyden osalta määrä on K5 kuntien korkein ja on yli koko maan määrän. POSITIIVINEN SKENAARIO Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa työttömyysluvut saadaan pidettyä matalalla tasolla. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu saadaan käännettyä laskuun. Vaikeasti työllistyville, kuten vammaisille, löytyy räätälöityjä työmahdollisuuksia. Turvallinen ja vielä edullinen asuinympäristö sekä vahva sosiaalinen pääoma kompensoivat hyvinvoinnin vajeita. Oikein kohdennetuilla, vaikuttavilla toimenpiteillä työikäisten (unohtamatta työperäisiä maahanmuuttajia) fyysinen ja psyykkinen työkyky kohenevat ja sairastavuus kääntyy laskuun. Näin työikäisten sairauslomat vähenevät. Työikäisten liikunnanharrastus saadaan kääntymään nousuun. Työn ja perheen yhteensovittamisen työkaluja otetaan käyttöön työpaikoilla. Erilaiset joustot työelämässä tukevat kokonaisvaltaisesti lapsiperheiden kaikkien jäsenten hyvin vointia. Työikäiset jaksavat työskennellä eläkeikään saakka ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei lähde enää nousuun. Terveys- ja hyvinvointierot kääntyvät laskuun.

12 UHKASKENAARIO Kansallisen tason talousongelmat heijastuvat myös Kristiinankaupungin kaupunkiin ja työttömyysluvut lähtevät kasvuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy edelleen. Työn perässä lähdetään muualle ja kaupungin verotulot vähenevät. Matalalla koulutustasolla työttömäksi jääminen vaikeuttaa työn saamista. Perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat kasvavat edelleen, joka heijastuu myös perheen lasten ja nuorten hyvinvointia huonontavasti. Työikäisten sairastavuus kasvaa, mielenterveysongelmat lisääntyvät ja päihteiden käyttö kasvaa. Sairauslomien sekä sairauseläkkeiden määrä kääntyy kasvuun. Erilaisten palvelujen tarve lisääntyy ja kaupungin kustannukset kasvavat. 2.4 YHTEENVETO IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIA KUVAAVIEN INDIKAATTOREIDEN TUOTTAMASTA TIEDOSTA (KTS. LIITE 4) Kts. myös K5 kuntayhtymän vanhustenhuollon strategia osoitteessa www.kviisi.fi (tekeillä vuonna 2013) VAHVUUDET Elinolot: Maaseutumainen, turvallinen, ja vielä edullinen asuinympäristö myös ikäihmisille (niin kauan kuin on ajokortti ja auto). Ikäihmisten taloudellinen tilanne näyttäisi olevan hiljalleen kohentumassa, sillä pelkästään kansaneläkkeen varassa elävien 65 vuotta täyttäneiden määrä on vähentynyt kahden valtuustokauden aikana. ATH-tutkimuksen mukaan noin 20 % 75 vuotta täyttäneistä auttaa toimintakyvyltään heikentynyttä puolisoaan kotona. Elintavat ja riskitekijät: Vahva sosiaalinen pääoma (sosiaalinen verkosto laaja, pidetään aktiivisesti yhteyttä kodin ulkopuolisiin ihmisiin ja osallistutaan, mutta myös niitä, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua ja ovat yksinäisiä). 65 vuotta täyttäneiden lonkkamurtumien määrä on vähentynyt seurantajakson aikana. Terveys: Väestö Kristiinankaupungissa on melko tervettä, mutta menetettyjen elinvuosien (PYLL-indeksi) määrä on lähtenyt nousuun. Kotona asuvien ja laitoksiin sijoitettujen ikäihmisten terveyserot ovat suuret. Koettu elämänlaatu ja osallisuus: ATH-tutkimuksen perusteella K5 alueen ikäihmiset luottavat koko maata ja nuorempia ikäluokkia enemmän oman kunnan päätöksentekoon ja julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kotona asuvien ja laitoksiin sijoitettujen ikäihmisten elämänlaadussa, osallisuudessa ja hyvinvoinnissa suuria eroja. HEIKKOUDET Elinolot: Julkiset liikenneyhteydet huonot. Tämä vaikeuttaa ikäihmisten liikkumista esimerkiksi kauppaan, palveluihin, harrastuksiin ja vierailukäynneille. Kotona asuvien 75+ täyttäneiden määrä vähentynyt seurantajaksolla ja mennyt alle kansallisen laatusuosituksen

13 vuonna 2011. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä ei vielä ole yltänyt kansallisten suositusten tasolle. Omaishoidontukea saavien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen määrä on myös alle kansallisen laatusuosituksen. 75 vuotta täyttäneiden tehostetun palveluasumisen määrä on alle kansallisen laatusuosituksen. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on yli kansallisten suositusten. Tämä kaikki kertoo laitospainotteisesta vanhustenhuollon järjestelmästä kaupungissa. Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä on korkea. Ikäihmiset kokivat pääosin asuinympäristönsä turvalliseksi, mutta K5 alueella on näkyvissä jonkinlaista ikäihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa, fyysistä uhkaa, uhkailua ja kiristämistä koko maan arvoja enemmän. Noin 5 % 75 vuotta täyttäneistä ilmoitti joutuneensa väkivallan tai fyysisen uhkan kohteeksi. Noin 4 % ilmoitti joutuneensa uhkailun tai kiristyksen kohteeksi. Nämä tiedot perustuvat ATH-tutkimukseen. Elintavat ja riskitekijät: ATH-tutkimuksen perusteella myös ikäihmisten (+75 v) ryhmässä on pilkistämässä rahapelaamisen ongelma. K5 alueen ikäihmisten tapaturmariskiä kuvaavat esimerkiksi ATH-tutkimuksessa esille nousseet kaatuilutaipumus (30 % ilmoitti kaatuneensa kävellessä) ja vain 10 % ilmoitti käyttävänsä pyöräilykypärää pyöräillessä. Terveys: Ikäihmisten terveydentila on Kristiinankaupungissa pääosin hyvä, mutta ikäihmisten ryhmässä on suuria yksilöllisiä terveyseroja. On niitä, joiden terveys on erittäin hyvä, mutta on myös niitä, joiden terveys on erittäin huono. Myös ikäihmisten osalta nousee esille masennusoireilun yleisyys (noin 30 %). Unen laatu vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. ATH-tutkimuksen perusteella unettomuudesta kärsivien 75 vuotta täyttäneiden määrä on melko korkea (noin 40% ). Huolestuttavan moni K5 alueen 75 vuotta täyttäneistä kokee terveytensä vain keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (noin 65 %). Koettu elämänlaatu ja osallisuus: ATH-tutkimuksen tulosten mukaan K5 alueen 75 vuotta täyttäneistä vain noin 40 % koki elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi ja vain noin 40 % koki itsensä onnelliseksi. Toimintakyky: Ikäihmisten toimintakyvyssä on suuria yksilöllisiä eroja. On niitä joiden toimintakyky on erittäin hyvä ja niitä, joiden toimintakyky on rajoittunut esimerkiksi sairauden seurauksena. ATH-tutkimuksessa kukaan 75 vuotta täyttäneistä vastaajista ei ilmoittanut harrastavansa vakituisesti liikuntaa. Noin 20 % 75 vuotta täyttäneistä koki suuria vaikeuksia arkiaskareissa selviytymisestä ja 500 m kävelemiseen kykenemättömien määrä oli noin 25 % (ATH- tutkimus). POSITIIVINEN SKENAARIO Oikein kohdennetuilla, vaikuttavilla toimenpiteillä, asiantuntijoiden asenteiden uudistumisella, palvelurakennetta uudistamalla sekä palvelusisältöjä uudistamalla yhteistyössä ikäihmisten itsensä kanssa heidän hyvinvointinsa nousee ja heillä on mahdollisuus elää omanlaista arkea omassa kotona ja tuntea itsensä tarpeelliseksi ja osallistuvaksi ihmiseksi osana yhteiskuntaamme. Kristiinankaupungissa on mahdollista asua