Palvelujen suhdanteet 1/2014



Samankaltaiset tiedostot
Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi

Matti Paavonen 1

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Palvelujen suhdanteet 2/2014

Palvelujen suhdanteet 4/2012

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Matti Paavonen 1

Matti Paavonen

Palvelujen suhdanteet 4/2014

Palvelujen suhdanteet 2/2013

Palvelujen suhdanteet 1/2013

Palvelujen suhdanteet 3/2013

Palvelujen suhdanteet 3/2014

Matti Paavonen 1

Palvelujen suhdanteet 4/2013

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää

PALVELUJEN SUHDANTEET

PALVELUJEN SUHDANTEET

Kasvunmahdollisuudet parantuneet

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Palvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Matti Paavonen 1

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

PALVELUJEN SUHDANTEET

PALVELUJEN SUHDANTEET

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

PALVELUJEN SUHDANTEET

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Media-ala kaipaa tuottavuusloikkaa

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

PALVELUJEN SUHDANTEET LOGISTIIKKA INFORMAATIO JA VIESTINTÄ YRITYS- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VIIHDE JA VIRKISTYS MUUT PALVELUT

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Talouskatsaus

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Kaupan näkymät 2/2010

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Talouden näkymät

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Pikkujoulumyynti laskee Laskusuhdanne jatkuu

EK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Teknologiateollisuuden Talousnäkymät Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Taloudellinen katsaus

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Suhdannetilanne vahvistunut yhä

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Transkriptio:

Palvelujen suhdanteet 1/214 Logistiikka Informaatio ja viestintä Yritys- ja asiantuntijapalvelut hallinto- ja tukipalvelut Viihde ja virkistys Kiinteistöala Muut palvelut Kotimarkkinoiden kehitys Suomen talouden kannalta ratkaisevaa > Yksityisten palvelujen liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä muun talouden alamäki jatkui. > Veronkiristykset ja huono työllisyystilanne heikentävät kotimarkkinoiden kasvua. > Ruplan heikkeneminen vähentää vientiä Venäjälle, mutta Euroopan elpyminen lisää vientiä unioniin. > Suurten talouksien, EU:n ja USA:n, kasvuodotukset luovat pitkästä aikaa toiveikkuutta ulkomaankaupan näkymiin.

Sisällys Kasvu kangertelee, muttei katkea... 1 Palvelut kasvavat hitaasti, mutta nopeimmin... 2 Logistiikka... 3 Informaatio ja viestintä... 4 Yritys- ja asiantuntijapalvelut... 5 Hallinto- ja tukipalvelut... 6 Viihde ja virkistys... 7 Kiinteistöala, huolto ja kunnossapito sekä muut palvelut... 8 Palvelualojen työantajat PALTA on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. PALTAn jäseniä ovat 1 65 yritystä ja yhteisöä, jotka yhteensä työllistävät Suomessa noin 15 työntekijää. PALTA on EK:n suurimpia jäsenliittoja. Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.5.214 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksensa neljä kertaa vuodessa. Seuraavat katsaukset julkaistaan 19.8.214 ja 18.11.214. Lisätietoja Ekonomisti Matti Paavonen, puhelin 2 595 531 matti.paavonen@palta.fi Toimitusjohtaja Riitta Varpe, puhelin 4 534 5353 riitta.varpe@palta.fi

Kasvu kangertelee, muttei katkea Maailmantalous kasvaa, Suomen seurannee perästä. Ulkomaankauppaan kohdistuvat odotukset ovat pitkästä aikaa toiveikkaat. Venäjän taantuma jäänee Euroopan palautumisen varjoon, mutta toimialoittaiset erot ovat suuria. Maailmantalous EU:n kokonaistuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa neljättä neljännestä peräkkäin. Myös työttömien määrän lasku ja yksityisen kulutuksen sekä investointien kasvu ovat jatkuneet. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo kolme vuotta. Yritysten ja kuluttajien kohonneet odotukset ennakoivat kasvun jatkuvan molemmissa talousjäteissä. Välittömiä negatiivisia vaikutuksia Suomen talouskasvulle tuottavat lähinnä Venäjän talouden alamäki sekä kotimaan yksityisen kulutuksen ongelmat. Ukrainan kriisi ja Venäjän taantuma Kokonaistuotannon kehitys Suomessa ja muualla maailmassa *) lukuina osuus Suomen viennistä. 18 16 14 12 98 96 94 92 9 28 = 8 9 1 11 12 13 14 Suomen tavaravienti unioniin on kohonnut samaan tahtiin EU:n kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorin kanssa. 7 %* USA 52 %* EU28 8 %* Venäjä Suomi Venäjän talouden kasvuennusteita on kevään aikana jouduttu korjaamaan muutamalla prosenttiyksiköllä alaspäin. Suurin vaikutus Suomen talouteen on kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä alkaneella ruplan voimakkaalla heikkenemisellä. Suomen vienti Venäjälle romahtanee saman verran kuin ruplan kurssi (noin -2 %), mikä aiheuttaa Suomen tavaravientiin suoraan noin kahden prosentin pudotuksen. Toisaalta EU-viennin kiihtyminen realistiseen kahdeksan prosentin kasvuun nostaisi Suomen koko tavaravientiä noin viisi prosenttia. Euroopan näkymien paraneminen kompensoi siis hyvin Venäjän heikkoa kehitystä. Vaikka kriisi kärjistyisi kauppasodaksi, olisi sen Suomen BKT:ta heikentävä vaikutus luultavasti prosentin luokkaa. Vaikutukset toki vaihtelisivat suuresti yritysten ja maakuntien välillä. Venäjän johdon valintojen ennakoiminen on hankalaa: eurooppalaisesta näkökulmasta järjetönkin ratkaisu saattaa olla hyvin linjassa Venäjän pitkän aikavälin strategian kanssa. Taloudellisesta näkökulmasta Venäjällä on kuitenkin erittäin suuret kannustimet ratkaista Ukrainan kriisi lähikuukausien aikana. Kauppasodasta aiheutuisi Venäjälle finanssikriisiin verrattavissa oleva syvä taantuma. Entä sitten Kiina? Kiinan taloudesta on kevään aikana kuultu aikaisempaa enemmän huolestuttavia uutisia. Kiinan talouskasvun pysähtyminen lamauttaisi tehokkaasti koko maailmantalouden. Maan johdolla pitäisi kuitenkin olla riittävästi resursseja suurempien taloudellisten vaikeuksien välttämiseksi. 4 Vienti, 3kk lka % odotukset, pisteluku 125 3 115 2 1 15 95-1 85-2 -3 75-4 65 Suomen EU-vienti Tulevaisuuden odotukset EU28, t-3 (oa) Suomen tavaraviennin EU:iin ennakoidaan kasvaneen* 1. neljänneksellä yhtä paljon kuin venäjänviennin vähenneen*. Mrd. EUR 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Talouden perustunnusluvut % 213 II/13 III/13 IV/13 I/14 BKT (nelj.vuosi) -1,4,, -,3 -,4 BKT (vuosimuutos) -1,4-1,4 -,8 -,6 -,8 Tavaravienti (vuosim.) -1,5-1,8-3,9 2,8-4,7 Palveluvienti (vuosim.),8-4,5 7,8-3,6 5,5 Ostovoima -,6 -,3 -,1 -,4 -,6 Työttömyysaste 8,2 8,1 8, 8,4 8,5 Työlliset (vuosim.) -1,1 -,7-1,5-1, -,6 +,2 Mrd. EU28 Venäjä -,2 Mrd. PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214 1

Palvelut kasvavat hitaasti, mutta nopeimmin Yksityisten palvelutoimialojen tuotannon määrä kasvoi hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Liikevaihdon ja tuotannon kasvun odotetaan jäävän kuluvana vuonna vaisuksi. Heikko työllisyyskehitys ja veronkorotukset painavat yksityistä kulutusta. Tulevaisuudessa kilpailu käydään tehtävätasolla. Suomen tehtävänä on varmistaa, että korkean lisäarvon tehtävät ja tekijät pysyvät Suomessa. Palvelualojen merkitys korostuu tässä työssä. Tuomo Rönkkö / Maintpartner Oy, hallituksen puheenjohtaja Palveluyritysten tulevaisuudenodotukset ovat yhä nolla-tasolla ja tuotannon määrän kasvu pysähdyksissä. Liikevaihto kasvoi 1. neljänneksellä Kehnoa viimeistä neljännestä seurasi palvelualoilla vähemmän huono ensimmäinen neljännes. PALTAn ennusteessa ennakoidaan yksityisten palvelutoimialojen¹ liikevaihdon kasvaneen tammi-maaliskuussa noin kaksi prosenttia ja tuotannon määrän noin prosentin. Työllisten määrä pysyi edellisvuotisella tasolla. 9 Tuotannon muutos, % Odotukset 35 Odotukset odottavalla kannalla 6 3-3 -6-9 25 15 5-5 -15-25 Palvelualojen odotukset eivät ole viime kuukausina juuri kohonneet. Lähikuukausien myyntiodotukset ovat kaikilla päätoimialoilla kuitenkin hieman edellisneljännestä korkeammalla tasolla. Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa -12 2 1-1 -2-3 -4-5 135 125 115 15 Vuosimuutos, % Teollisuus 25= Palvelutuotannon muutos Rakentaminen Palvelujen odotukset, t-3 (oa) Teollisuutta lukuun ottamatta ensimmäisen neljänneksen tuotantomäärien muutokset pysyivät talouden päätoimialoilla nollan tuntumassa. Kauppa Palvelut Kuluttajien ostovoima Palkkasumman, hintatason, ostovoiman ja työllisyyden kehitys Suomessa (kausitasoitettu). 95 213-35 I/214* Palkkasumma Kuluttajahinnat Kuluttajien ostovoima Työlliset Suomen reaalitalouden kehitystä kuvaavista indikaattoreista ei ole tällä hetkellä nähtävissä dramaattisia uutisia nollan kummallekaan puolelle. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työllisyys heikkeni vaikkakin aiempaa hitaammin ja kokonaistuotanto supistui hieman edellisneljänneksestä. Ulkomaankaupan odotukset ovat toki nousseet ja teollisuuden uudet tilauksetkin kasvoivat alkuvuonna ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan. Kotimarkkinoille kuluva vuosi muodostuu vaikeaksi, koska kuluttajien ostovoima ei kasva. Työllisyyden kasvu ei tuo vetoapua, joten koko talouden palkkasumma kasvaa vain hädin tuskin inflaatiota nopeammin. Veronkorotusten jälkeen ei yksityisen kulutuksen voi odottaa tänä vuonna kasvavan. Kulutuskysynnän, julkisen kysynnän sekä investointien heikkenemisen vuoksi palvelujen kasvun odotetaan olevan loppuvuonnakin hidasta. Tehokkuus, innovaatiot ja työllisyys Teollisuuden rakenneongelmien vuoksi Suomen talouskasvu jää tulevaisuudessa aiempaa hitaammaksi. Väestön ikääntymisen tuomat paineet kolkuttavat jo ovella. Lisäksi velankasvu rajoittaa ennen pitkää talouden pelivaraa. Näistä kolmesta syystä julkisen talouden uudistuksille on pakottava tarve. Heikkojen kasvunäkymien vuoksi on veronkorotukset pidettävä minimissään. Julkisella sektorilla on siis pystyttävä jatkossa tuottamaan enemmän vähemmällä. Taikasanat ovat tehokkuus ja innovaatiot. Lisäksi työllisyysastetta on aktiivisesti pyrittävä nostamaan. 2 PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214 ¹ ) Yksityiset palvelut ilman kaupanaloja.

Logistiikka Maaliikenne, Vesiliikenne, Ilmaliikenne, Varastointi ja muu logistiikka Ulkomaankaupan alamäki jatkui ja logistiikan liikevaihto supistui. Tuotanto kasvoi hieman. Tulevaisuudenodotukset ovat jonkin verran parantuneet ulkomaankaupan näkymien piristyessä. Suomen ulkomaankauppa kamppailee edelleen kovien haasteiden kanssa. Kansainväliset kuljetukset, huolinta-ala ja logistiikka ovat täysin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Haasteena on myös Venäjän taloudellinen tilanne ja Krimin kriisin siihen tuomat lisämausteet. Näemme jo nyt että epävarmuus on hiljentänyt sekä vientiä että transitoliikennettä Venäjän suuntaan. Bengt Westerholm / Oy Beweship Ab, toimitusjohtaja Matkustajaliikenteen matkat kotimaassa eivät ole kasvaneet, mikä johtuu kuluttajien varovaisuudesta ja työllisyystilanteesta. Myönteisiä merkkejä näkyy tavaraliikenteessä, jossa sekä kotimaan että Venäjän-liikenteen kuljetetut tonnit ovat olleet Q1:llä kasvupainotteisia. Päivi Minkkinen / VR-Yhtymä Oy, divisioonajohtaja Logistiikan liikevaihto supistui vuoden ensimmäiselläkin neljänneksellä. 125 115 15 25 = 95 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Logistiikka-alan liikevaihto Heikko liikevaihtokehitys näkyy kaikilla toimialoilla. 15 9 25 = 8 18 17 Työlliset x Ilmaliikenne Maaliikenne Posti- ja kuriiritoiminta Varastointi ym. Vesiliikenne Logistiikka-alan työllisten määrä (ml. julkinen sektori ym.) on vähentynyt taantuman aikana tasaisesti. Ulkomaankauppa ei kasvanut vieläkään Suomen tavaraviennin (-5 %) ja tavaratuonnin (-5 %) arvo jäi tammi-maaliskuussa edellisvuotta pienemmäksi, mutta vienti Euroopan unioniin kasvoi kolme prosenttia. Maailmantalouden parantuneet kasvunäkymät ovat hyvä uutinen ulkomaankaupan ja logistiikkapalvelujen näkökulmasta. EU:n osuus Suomen viennistä on vajaa 6 prosenttia, joten Euroopan kasvun toivotaan kompensoivan Venäjän taantuman vaikutukset. Kotimaan ammattitieliikenteen tavarankuljetus supistui viime vuonna 1 prosenttia, mutta kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 14 prosenttia vuodentakaiseen nähden. Liikevaihto ja tuotanto supistuivat yhä PALTAn ennusteessa logistiikkapalvelujen liikevaihdon arvon ja tuotannon määrän ennakoidaan supistuneen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vajaan prosentin edellisvuoteen nähden. Henkilöstömäärän ennakoidaan supistuneen ensimmäisellä neljänneksellä hieman vuodentakaiseen nähden. Tulevaisuudenodotuksissa pientä piristymistä EK:n suhdannebarometrin tulosten perusteella logistiikkayritysten tulevaisuudenodotukset ovat yhä pessimistiset, vaikka myyntiodotukset kääntyivätkin pieneen kasvuun ja suhdannenäkymät ovat kohentuneet. Toimialan kasvu jäänee kuluvana vuonna hieman nollan alapuolelle. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 213 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14 H Kuljetus ja varastointi -1,4 -,8-1,3-2,2 -,8 49 Maa- ja rautatieliikenne -,6,,3-1,1,5 5 Vesiliikenne, -2,6-2, 2,4-2, 51 Ilmaliikenne -1,4 1, -1,8-4,6-5, 52 Varasto ja muut -3,2-2,2-3, -4,3,5 53 Posti- ja kuriiritoim. -1,4 -,1-1,6-3,1-2, 15 Ennustenuolien selitteet kasvu kiihtyy kasvuvauhti ei muutu kasvu hidastuu 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Logistiikka-alan työlliset Trendi PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214 3

Informaatio ja viestintä Media-ala, Televiestintä ja Tietojenkäsittelypalvelut Liikevaihto kasvaa, henkilöstömäärä ei. Televiestinnän alamäki näyttää pysähtyneen. Erot alatoimialojen rakenteissa ja kehityksessä ovat suuria. Peliteollisuuden merkitys koko palvelualan kannalta kasvaa. Digitalisaatio muuttaa vahvasti nykyisiä toimintamalleja, esim. verkkokaupan merkitys kasvaa erittäin nopeasti. Suomalaiset kuluttajat ovat omaksuneet uudet digitaaliset palvelut nopeasti, mutta vasta edelläkävijät suomalaisista yrityksistä ovat laajemmin digitalisoineet toimintaansa. Useimmilla yrityksillä on digitaalisissa palveluissa merkittävä käyttämätön tuottavuuspotentiaali. Veli-Matti Mattila / Elisa Oyj, toimitusjohtaja Tietojenkäsittelypalvelujen suotuisa kehitys on pitänyt informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihdon kasvussa. 125 115 15 25 = 95 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 18 25 = Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto Toimialoittaiset erot kehityksessä ovat rakenteellisista syistä suuria. 8 9 6 3-3 -6-9 Liikevaihdon muutos, % Tietojenkäsittelypalvelut Audiovisuaaliset palvelut Kustannustoiminta Televiestintä Yritysten optimististen tulevaisuudenodotusten perusteella voidaan alan liikevaihdon odottaa kasvavan ripeästi myös lähikuukausina. Odotukset Liikevaihto, 3kk lka Luottamusindikaattori, t-4 35 25 15 5-5 -15-25 Suurin osa toimialasta laskusuhdanteessa Informaatio- ja viestintäpalvelujen liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa lähes kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Toimialan tuotantomäärä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä niin ikään kuusi prosenttia vuodentakaiseen nähden. Tietojenkäsittelypalveluja lukuun ottamatta alan muut toimialat ovat kehittyneet viime vuosina mollivoittoisesti. Pelialaa edustavan Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen näkee peliteollisuuden menestykselle useita syitä: Toimialan kannalta tärkeintä on ollut globaalimarkkinoilla tapahtuvien muutosten hyödyntäminen. Arvoketjuissa ja liiketoimintamalleissa tapahtuneet murrokset, kuten digitaalinen jakelu ja free-to-play -mallin käyttöönotto, ovat mahdollistaneet myös suomalaisten pelistudioiden markkina-aseman ja arvoketjuposition parantumisen. Tietotekniikka-alaa edustavan Teknologiateollisuuden suhdannekatsauksessa ennakoidaan tietojenkäsittelypalvelujen kasvun jatkuvan: Tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto kasvaa, työllisyys supistuu Liikevaihdon kasvu keskittyy muuta toimialaa vähemmän työllistäviin yrityksiin. Näin ollen koko informaatio- ja viestintäpalvelujen työllisten määrän arvioidaan supistuneen viime vuonna noin prosentin eli vajaalla tuhannella henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Lähitulevaisuuden odotukset parantuneet Alan yritysten odotuksia kuvaavan luottamusindikaattorin saldoluvut ovat kohonneet viime kuukausina selvästi. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 213 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14 J Informaatio ja viestintä 2,2 2,8 2,2 2,3 5,7 58 Kustannustoiminta -4,6-3,2-4,9-5,7-5,5 59 Musiikki ja ohjelmatuotanto -4,2 1,2-5,3-5,6 3, 6 Radio- ja televisitoim. -3,9 -,2-3,9-7,5 1,5 61 Televiestintä -3,7-5,9-5,1,7 2, 62+63 Tietojenkäsit.palv. 1,6 11,8 12,6 8,5 12,9 4 PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214

Yritys- ja asiantuntijapalvelut Liikkeenjohdon palvelut, Mainostoiminta ja markkinatutkimus, Tieteelliset ja tekniset palvelut sekä Muut yritys- ja asiantuntijapalvelut Liikevaihto kasvoi taas ensimmäisellä neljänneksellä. Alan kasvuvauhti jää kuluvana vuonna edellisvuosia hitaammaksi. Tulevaisuudenodotukset ovat yhä vaisut. Suhdanneherkän markkinointialan liikevaihto on kääntymässä kasvuun. Liikevaihdon kasvu nopeutui huonon viimeisen neljänneksen jälkeen Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto kasvoi tammimaaliskuussa lähes neljä prosenttia vuodentakaiseen nähden, ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Tuotannon määrä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä kolme prosenttia viimevuotisesta. Alan työllisten määrän arvioidaan niin ikään hieman kasvaneen. Yritysten erikoistuminen tuottaa kasvua Yritys- ja asiantuntijapalvelujen kasvu hidastui viime vuoden loppupuolella. Vuoden vaihteen jälkeen erityisesti liikkeenjohdon palveluiden ja muiden elinkeinoelämän palvelujen kehitys on parantunut. Yritys- ja asiantuntijapalvelujen kasvu on osa vuosikymmenen jatkunutta trendiä, jossa yritykset keskittyvät omaan ydinliiketoimintaansa ja hankkivat asiantuntija- ja tukipalveluja niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Nämä liike-elämän palvelujen tuottamiseen erikoistuneet yritykset taas tuovat talouteen aivan uutta toimeliaisuutta parantamalla tuotteitaan ja prosessejaan. Lähitulevaisuuden odotukset yhä matalalla Yritys- ja asiantuntijapalvelujen suhdannebarometrivastausten perusteella alan odotukset ovat viimeaikoina vaihdelleet voimakkaasti. Kokonaisuudessaan ilmapiiri on ollut odottava. Alan luottamusindikaattorin tämän hetkisten saldolukujen perusteella liikevaihdon kasvun ennakoidaan pysyvän nollan tuntumassa myös alkuvuoden aikana. Paljon riippuu asiakastoimialojen, kuten muiden palvelualojen ja teollisuuden kehityksestä. Muutaman vuoden kooman jälkeen markkinat näyttävät elpymisen merkkejä. Asiakas ostaa jälleen kokonaisosaamista ja haluaa tiiviin ydintiimin. Digitaalisuus ei ole enää trendi vaan itsestäänselvyys. Uusi suunta on pr-toiminnan ja mainonnan yhdistelmä eli se miten ansaittu ja ostettu media tukevat toisiaan. Tommi Laiho / Folk Finland Oy, toimitusjohtaja Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihdon kasvu hidastui vuoden 213 aikana. 15 25 = 9 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 15 Yritys- ja asiantuntijapalvelujen liikevaihto Monilla alatoimialoilla liikevaihto on kasvanut ensimmäisen taantuman jälkeen hyvää vauhtia. 25 = 18 Liikkeenjohdon 17 palv. Muut liikeelämän palv. Tekniset palv. T&k-palvelut Positiivinen huomio on, että suhdanneherkän markkinointialan liikevaihto ja tulevaisuudenodotukset näyttäisivät kääntyvän nousuun. 9 Mainonta & markkinatutk. Liikevaihdon vuosimuutokset ja ennuste vuoden kahdelle ensimmäiselle neljännekselle, % 213 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14 M Ammatillinen, tieteel. 1,5 ja tekninen toiminta 3,4 3,2,9 3,8 69+7 Liikkenjohdon palvelut 1,3 3,1 3,3 1,7 7, 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut 2, 4,7 4, -,6 3, 72 Tieteellinen t&k 7,1 11,8 3,5 1,3-8, 73 Mainonta ja markkinatutkimus -,7, 3,6 -,7 3, 74 Muut liike-elämän palvelut -,2-1,8-1,2 2, 2,5 75 Eläinlääkintäpalv. 8, 19,7 6,4-7, -8, Yritysten vaatimattomien tulevaisuudenodotusten perusteella ei voida lähikuukausina odottaa kovin nopeaa liikevaihdon kasvua. 2 Liikevaihdon muutos, % Odotukset 4 15 3 1 2 5 1-1 -5-2 -1-3 -15-4 -2-5 Liikevaihto, 3kk lka Luottamusindikaattori, t-4 PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214 5

Hallinto ja tukipalvelut Työvoiman välitys, -vuokraus ja rekrytointi, Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, Vuokraus- ja leasingtoiminta, Turvallisuuspalvelut, Kiinteistönhoito, maisemanhoito ja siivous, Hallintoja tukipalvelut liike-elämälle Liikevaihdon arvo ei kasvanut ensimmäisellä neljänneksellä. Tuotannon määrä supistui. Tulevaisuudennäkymät ovat piristyneet vain hieman. Työnvälitystoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui. Maksaminen on taantuman aikana heikentynyt ja maksuajat ovat pidentyneet. Tämä todistaa, että pitkittynyt reaalitalouden epävarmuus alkaa vaikuttaa luotolliseen kaupankäyntiin. Maksamisen ratkaisujen ja myyntisaatavien hallinnan ulkoistustrendi on näiden haasteiden vuoksi vahvistunut. Turkka Kuusisto / Lindorff Oy, toimitusjohtaja Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihdon kasvu pysähtyi vuonna 213. 18 17 15 25 = 9 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto Erityisesti työnvälityspalvelujen liikevaihto on kasvanut 2-luvulla hyvää vauhtia. 25 = 26 Työllistämistoiminta 24 22 Turvallisuuspalvelut 2 Kiinteistöpalvelut 18 Vuokrauspalvelut 8 2 15 1 5 Liikevaihdon muutos, % -5 Matkatoimistot ja matkanjärj. Hal. & tukipalv. liike-elämälle Yritysten pessimististen tulevaisuudenodotusten perusteella jää myynnin kasvu lähikuukausina nollan tuntumaan. Odotukset 5 4 3 2 1 Liikevaihdon kasvu pysähdyksissä, tuotanto miinuksella Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihto jäi tammi-maaliskuussa edellisvuotiselle tasolle, ennakoidaan PALTAn ennusteessa. Tuotannon määrä supistui ensimmäisellä neljänneksellä kolme prosenttia vuodentakaiseen nähden. Työllisten määrän arvioidaan jääneen edellisvuotiselle tasolle. Työllistämistoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihtokehityksessä ei ole viimeiseen vuoteen juuri näkynyt merkkejä paremmasta. Turvallisuuspalvelujen liikevaihto näyttäisi kääntyneen jopa poikkeuksellisesti laskuun. Hintapuhdistettuna turvallisuuspalvelujen tuotantomäärä supistui jopa viisi prosenttia vuodentakaiseen nähden. Elinkeinoelämän kannalta huomattavaa on, että voimakkaasti suhdanteisiin reagoivan työvoiman vuokrauksen ja rekrytoinnin liikevaihdon kasvu edellisvuotiseen nähden jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Alkuvuoden kasvunäkymät vielä vaisut Hallinto- ja tukipalvelujen näkymiä kuvaava luottamusindikaattori upposi vuodenvaihteen tienoilla pakkasen puolelle, mutta nousi huhtikuuhun mennessä plussalle. Alan myyntiodotuksetkin ovat pohjakosketuksen jälkeen kohonneet hieman plussalle. Hallinto- ja tukipalvelujen liikevaihdon kasvun ennakoidaan jäävän alkuvuonna nollan tuntumaan. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 213 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14 N Hallinto- ja tukipalv. -,2 -,5,3 -,4,3 77 Vuokraus- ja leasingtoiminta -2,1-1,6-3,9 -,9 4,5 78 Työnvälityspalvelut -1,3-3,2,3 2, 2, 79 Matkatoimistot,1-2,2 -,1-3,2-3, 8 Turvallisuuspalvelut 3,2 4,5 2,8,4-2, 81 Kiinteistöpalvelut,9 1,5 3,2 -,4-2, 82 Muut hallinto- ja tukipalvelut -,3,4-1,,8 5,5-1 -15 Liikevaihto, 3kk lka Myyntiodotukset, t-4-1 -2 6 PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214

Viihde ja virkistys Kulttuuri- ja viihdetoiminta, Kulttuurilaitosten toiminta, Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut, Urheilutoiminta, huvi- ja virkistyspalvelut Liikevaihdon kasvu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä, mutta tuotannon määrä supistui. Henkilöstön määrän kasvu jatkui. Uusia yrityksiä toimialalle syntyy yli tuhat vuodessa. Liikevaihdon kasvu jatkui Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna neljä prosenttia. PALTAn ennusteessa liikevaihdon ennakoidaan kasvaneen tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia ja tuotannon määrän supistuneen noin kaksi prosenttia vuodentakaiseen nähden. Työllisten määrän kasvun arvioidaan alkuvuonna hidastuneen, mutta yritysten henkilöstön määrän arvioidaan yhä kasvaneen. Yli 1 uutta yritystä vuonna 213 Viihde- ja virkistyspalveluyritysten määrä kasvaa Suomessa huomattavasti toimialojen keskiarvoa nopeammin. Viime vuonna alalle syntyi 1 137 uutta yritystä, joista 597 oli urheilu-, huvi- tai virkistyspalveluja tuottavia yrityksiä. Viihde- ja virkistyspalveluyritysten työllisten määrä on vuoden 2 jälkeen kasvanut runsaalla 6 henkilöllä eli yli kahdella kolmanneksella. Ripeintä kasvu on viime aikoina ollut liikuntapalveluja tarjoavilla toimialoilla. Toimialan yrityskannasta suurin työllistäjä on huvi- ja virkistyspalvelut. Liikevaihtoa tuottavat eniten rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut. Kaiken kaikkiaan viihde- ja virkistyspalvelut työllistävät vajaat 5 henkilöä. Alan työlliset ovat jakautuneet kolmeen osaan siten, että yrityssektori, julkinen sektori ja kolmas sektori työllistävät kaikki noin 16 henkilöä. Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto on kasvanut viime vuosina tasaisesti. 17 15 25 = 9 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 3 25 2 15 1 5 Työlliset X Viihde- ja virkistyspalvelujen liikevaihto Viihde- ja virkistyspalveluissa varsinkin yrityssektorin työllisten määrä on kasvanut. 2 212 2 212 Yritykset Muut sektorit Urheilu ja virkistys Rahapelitoiminta Kulttuuritoiminta Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 213 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14 Liikevaihto 4,4 7,,6 5,8 2, Hinnat 3,3 3,7 3,1 2,9 3,9 Tuotanto 1 3-2 3-2 Erityisesti urheilu-, huvi- ja virkistyspalvelujen yrityskanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. *) Lukuina yrityskannan koko ja kasvu vuodesta 25. 25 = 18 17 Urheilu, huvi- ja virkistyspalv. 4,7td d+77d%* 15 9 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Palvelut yhteensä 192td d+36d%* Koko yrityskanta 344td d+27d%* PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214 7

Kiinteistöala, huolto ja kunnossapito sekä muut palvelut Palvelut sektoreittain, Kiinteistöala, Huolto- ja kunnossapito, Järjestöt ja Muu palvelutoiminta Julkinen sektori työllistää yhä neljänneksen Suomen työllisistä. Yksityisten palvelualojen työllisten määrän kasvu on hidastunut. Peliteollisuus on ollut viime aikoina palvelujen kasvun moottori. Julkinen sektori on Suomessa yhä suuri työllistäjä Julkinen sektori työllistää Suomessa yhä yli 6 henkilöä eli neljänneksen koko maan työllisistä. Nämä henkilöt työskentelevät lähes yksinomaan palvelualoilla. Palvelualojen (pl. kauppa) henkilöstöstä 4 % työskentelee julkisella sektorilla, heistä 4 % muilla toimialoilla kuin koulutus- ja hyvinvointipalveluissa. Yksityisten palvelutoimialojen työllisten määrän kasvu hidastunut Yksityisten palvelutoimialojen (HJLMNRS) työllisten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut keskimäärin 2 prosenttia vuodessa eli runsaalla 1 henkilöllä vuosittain. Viime vuonna kasvun arvioidaan kuitenkin pysähtyneen. Kuluvana vuonna kasvun ennakoidaan jäävän vaimeaksi. Peliteollisuus tuotti puolet liikevaihdon kasvusta Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon ennakoidaan kasvaneen tammi-maaliskuussa 2,3 prosenttia vuodentakaiseen nähden. Eniten kasvua vauhditti peliteollisuuden vetämä tietojenkäsittelypalvelujen liikevaihdon kasvu. Ilman toimialan 62 kasvua yksityisten palvelutoimialojen kasvu olisi jäänyt puolet pienemmäksi eli 1,1 prosenttiin. Kasvua vastaavasti hidasti erityisesti kustannustoiminnan ja ilmaliikenteen liikevaihdon alamäki. Kumpikin näistä toimialoista hidasti yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon kasvua noin,2 prosenttiyksikön verran. Liikevaihdon vuosimuutokset sekä ennuste kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, % 213 II/13 III/13 IV/13 I/14 II/14 33 Koneiden huolto ja korjaus -6,5-8,7-6,4,1 3,1 68 Kiinteistöala 2,8 5,8 3, -1,7 6, S Muu palvelutoiminta 2,3 2,7 4,8, 3,1 94 Järjestöjen toiminta,1-1,7,3-3,6-1, 95 Kotitaloustavar. ym. korjaus 2,4 4,3 4,4 1,1 4, 96 Muut henk.koht. palvelut 3, 3,6 6,1 1,1 3, Sähkömarkkinalain uudet toimitusvarmuusvaatimukset tulevat pitkällä aikavälillä nostamaan sähköverkkoinvestointeja. Lyhyellä aikavälillä tilanne jatkuu hieman epävarmana ja odottavana. Hyvä infrastruktuuri lisää Suomen kilpailukykyä ja siksi näitä investointeja on tärkeää tukea. Juha Luusua / Eltel Networks Oy, toimitusjohtaja Kiinteistöalan, huollon- ja kunnossapidon sekä muiden palvelujen liikevaihdon kehitys. 17 25 = Kiinteistöala 15 9 8 72 7 68 66 64 62 6 58 56 Työlliset x Muut hen.koht. palv. Järjestöt Kotital.tav. korjaus Teol. koneiden huolto ja asen. Yksityisten palvelutoimialojen (HJLMNRS) työllisten määrän (kaikki sektorit yhteensä) kasvu on pysähtynyt. 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Yksityisten palvelutoimialojen työlliset (HJLMNRS) Trendi Alatoimialojen kontribuutiot yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdon kasvuun vuonna 213. 58 Kustannus 51 Ilmaliike 81 Kiinteist 5 Vesiliike 79 Matkatoim 72 Tieteelli 53 Posti- ja 75 Eläinlääk 8 Turvallis 94 Järjestöt % -,4 -,2,,2,4,6,8 1, 1,2 1,4 Negatiiviset Positiiviset 62 Tietotekn L Kiinteistö 7 Pääkontto 71 Arkkiteht 69 Liikkeenj 61 Televiest R Viihde ja 77 Vuokraus- 82 Muut hall 73 Mainonta % 8 PALTA Palvelujen suhdanteet 1/214

Toimialojen keskinäinen vertailu Liikevaihdon kehitys eri palvelutoimialoilla. 18 17 15 25 = Hallinto- ja tukipalvelut Kiinteistöala Viihde ja virkistys Yritys- ja asiantuntijap. Logistiikka 9 Informaatio ja viestintä Liikevaihdon arvo ja henkilöstön määrä eri palvelualojen yrityksissä vuonna 213 (ennuste) 4 8 12 16 2 24 Logistiikka Mrd. EUR Hallinto- ja tukipalv. Yritys- ja asiantuntijap. Informaatio- ja viestintä Kiinteistöala ja muut palvelut Viihde- ja virkistysp. x 25 5 75 125 15 Henkilöstö (x) Liikevaihto (Mrd. EUR) PALTAn ennustekehikko ja tausta-aineisto Toimialoittaiset liikevaihtoennusteet pohjautuvat ekonometrisen monimuuttujamallin tuloksiin yhdistettynä asiantuntijaarvioihin. Liikevaihdon kehitystä selittävinä muuttujina käytetään toimialoittain merkityksellisiä makrotalouden indikaattoreita sekä ennakoivia yrityskyselyitä. Ennusteiden tarkkuus paranee karkeinta toimialatasoa kohti. Ennustevirheet ovat vaihdelleet,1,5 prosenttiyksikön välillä. Suhdannekatsauksen tausta-aineistona käytetään muun muassa Tilastokeskuksen yritysrekisterin, liiketoiminnan kuukausikuvaajien, kansantalouden tilinpidon, tuotannon suhdannekuvaajan, tuottaja- ja kuluttajahintaindeksien sekä työvoimatutkimuksen tietoja. Ennakoivina indikaattoreina käytetään muun muassa EK:n ja Euroopan komission suhdannebarometriaineistoa sekä kuluttajabarometrin tietoja.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Eteläranta 1 6. krs, PL 62, 131 Helsinki Vaihde 2 595 5 www.palta.fi info@palta.fi