Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Outamonjärven ja Lohjanjärven alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista,

Etelä-Suomi Päätös Nro 5/2011/4 Dnro ESAVI/355/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 ASIA HAKIJA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Outamonjärven ja Lohjanjärven alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja Lohjan kaupunki HAKEMUS Suunnitelma Lohjan kaupunki on 13.4.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa paineviemärin ja vesijohdon rakentamiseen Outamonjärven ja Lohjanjärven alitse Outamon, Lylyisten ja Paloniemen kylissä Lohjan kaupungissa sekä lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hanke liittyy alueelliseen vesihuoltohankkeeseen, jossa Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan Saukkolan jätevedenpuhdistamot lakkautetaan ja alueiden jätevedet johdetaan siirtoviemäreillä Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohdot turvaamaan kuntien vedenhankinta. Rakennettavien vesihuoltolinjojen yhteispituus on noin 45 km. Paineviemäri rakennetaan 250 PEH-10 ja vesijohto 160 PEH-10 muoviputkesta. Putket painotetaan 100 %:n betonipainotuksella ja asennetaan vähintään 1,5 m:n syvyyteen keskivedenkorkeudesta mitattuna. Mikäli putket joudutaan asentamaan ristikkäin aikaisemmin asennettujen putkien tai muiden vesistössä olevien rakenteiden kanssa, rakennetaan risteyskohtaan suojarakenne, joka estää putkia hankautumasta toisiaan vasten. Outamonjärven alituksen pituus on noin 2 380 m ja vesisyvyys enimmillään noin 13 m sekä Lohjanjärven alituksen pituus noin 1 860 m ja vesisyvyys enimmillään noin 7,5 m. Sukeltaja varmistaa johtojen asettumisen pohjaan. Alitukset merkitään rannoille tauluilla. Hankkeen valmistuttua lakkautetaan Outamon vastaanottokodin jätevedenpuhdistamo Outamonjärven etelärannalla ja sen jätevedet johdetaan siirtoviemäriin puhdistamon lähelle rakennettavan pumppaamon kautta. Toinen pumppaamo rakennetaan Outamonjärven ja Lohjanjärven väliselle salmelle Lohjanjärven itärannalle. Pumppaamoiden automatiikkaan sisältyy vesimäärän mittaukset. Pumppaamot varustetaan myös vastapainemitta- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

uksella, joka antaa hälytyksen jos vastapaineeseen tulee suuria muutoksia. Lisäksi Outamonjärven ja Lohjanjärven rantautumiskohtiin tulee siirtoviemäriin virtausmittaukset. Virtausmittaukset ovat vertailevia ja yhteydessä pumppaamoautomatiikkaan. Myös vesijohtoihin tulee virtausmittaukset ennen vesistönalitusta alituksen molemmin puolin. Outamonjärvi sijaitsee Lohjan kaupungissa Lohjanjärven pohjoispäässä ja se kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen. Outamonjärvi on yhteydessä Lohjanjärveen Outamonsalmen (Lylyistensalmen) kautta ja se on peruskartan mukaan samassa tasossa (35,6 m) Lohjanjärven kanssa. Outamonjärveen laskee lisävesiä Hormajoen kautta Hormajärvestä. Outamonjärvi on pinta-alaltaan vajaat 200 hehtaaria ja syvyydeltään enimmillään 13 m. Vedenlaatututkimusten perusteella Outamonjärven tila on varsin hyvä. Rehevöitymisasteeltaan se on selvästi Lohjanjärveä alhaisempi. Kuitenkin alusveden happitilanne on ollut ainakin ajoittain heikko, johon osasyynä saattaa olla järven suojainen sijainti. Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja sen pinta-ala on yli 88 km 2, keskisyvyys lähes 13 m ja suurin syvyys lähes 55 m. Lohjanjärvi sijaitsee Lohjan kaupungin sekä Karjalohjan ja Karjaan kuntien alueella. Järvi on osa Karjaajoen vesistöä ja siihen laskee muun muassa Hiidenvesi. Lohjanjärvessä esiintyy vuosittain havaittavia, runsaita ja erittäin runsaitakin leväkukintoja. Isoselän alue voidaan luokitella hyväksi tai keskireheväksi, kun taas Maikkalanselkä on selvästi rehevä. Kokonaisuutena Lohjanjärven tila on kuitenkin varsin hyvä. Happitilanne on pääosin hyvä, vaikka happi väheneekin säännöllisesti loppukesällä rehevimpien alueiden syvänteissä. Outamonjärvellä harjoitettu kalastus on lähinnä virkistyskalastusta ja arvion mukaan vakituisesti kalastavia ruokakuntia on kymmenkunta. Lohjanjärvellä kalastajien määrä on selvästi suurempi. Lohjanjärven kalakantoja on hoidettu kalanpoikaistutuksin. Siika, taimen ja kuha ovat tärkeimmät istukaslajit. Molempiin järviin on istutettu myös rapua ja täplärapua. Hankkeella ei ole vaikutusta järvien tilaan tai käyttöön eikä vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Hankkeella ei ole pysyvää vaikutusta alueen vesiliikenteeseen. Rakennustyön aikaiset haitat, kuten veden samentuminen ja veden laadun heikentyminen, ovat paikallisia ja tilapäisiä. Hankkeen myötä Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan Saukkolan jätevedenpuhdistamot jäävät pois käytöstä, mikä vähentää kuormitusta Lohjanjärven Karjalohjanselällä, Kirmusjärvessä ja Musterpyynjärvessä. Kuormitus lisääntyy Lohjanjärven Isoselällä, mutta Lohjan Pitkäniemen nykyaikaisemman jätevedenpuhdistamon ansiosta kokonaiskuormitus jää aiempaa pienemmäksi. Outamonjärven ja Lohjanjärven läheisten hajaasutusalueiden jätevedenkäsittely paranee, sillä Outamon vastaanottokodon jätevedenpuhdistamo jää pois käytöstä ja sen jätevedet johdetaan Pitkäniemen puhdistamolle. Myös alueen kiinteistöillä on mahdollisuus liittyä suunniteltuun siirtoviemäriin, mikä vähentää kuormitusta. 2

HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Johtojen rantautumiskohdat sijaitsevat Lohjan kaupungin Outamon kylässä Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä Toivoniemi RN:o 1:50 sekä Paloniemen kylässä AA:n omistamalla kiinteistöllä Pajulahti RN:o 1:413, BB:n omistaman kiinteistön Lehtola RN:o 1:227 ja CC:n kuolinpesän omistaman kiinteistön Marjala RN:o 1:228 rajalla sekä Lohjan kaupungin omistamalla kiinteistöllä Paloniemen sairaala RN:o 1:325. Johdot kulkevat vesialueella Outamo-Varolan osakaskunnan hallinnoimalla Lohjan kaupungin yhteisellä vesialueella RN:o 876:6:0, Lylyisten yhteisen vesialueen osakaskunnan hallinnoimalla Lylyisten kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1, Paloniemen yhteisen vesialueen osakaskunnan hallinnoimalla Paloniemen kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:2, Paloniemen kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:4 sekä Paloniemen kylän vesialueella (rauhoituspiiri) RN:o 876:1. Hakija on perustellut hakemusta töidenaloittamisluvan myöntämiseksi sillä, että rakentamistoimenpiteet voidaan ennallistaa eikä hankkeesta aiheudu vesien käytölle tai luonnolle pysyvää haittaa. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lohjan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 26.7.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut lausuntonaan seuraavan. Uudenmaan ELY-keskus on antanut 17.6.2010 lausunnon alueellisen vesihuoltosuunnitelman ympäristövaikutusselvityksestä. Lausunnossaan ELY-keskus on Outamonjärven ja Lohjanjärven vesistönalitusten osalta katsonut, että tulisi selvittää myös muita linjausvaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia. Kyseinen Lohjanjärven alue ja Outamonjärvi sisältyvät kumpikin ekologisessa luokituksessa Lohjanjärven keskiosan vesimuodostumaan, joka on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Järvillä on merkitystä virkistyskäytön kannalta. Lohjanjärvellä on muun muassa yleisiä uimarantoja. Hakija on täydentänyt hankkeen ympäristövaikutusten arviointia selvittämällä muun muassa suojaputken käyttöä viemärin vesistönalituksissa. arvioimalla viemäröinnin aiheuttamaa riskiä vesistölle sekä Outamonjärven kasvillisuusselvityksellä ja hentonäkinruohon kartoituksella. 3

Hakemuksen mukaisissa vesistönalituksissa vesihuoltolinja kaivetaan sedimentin pinnan alle Outamonjärvessä noin 80 90 m:n ja Lohjanjärvessä noin 330 340 m:n matkalla. Kaivutyöstä aiheutuu väliaikaista veden samentumista ja jonkin verran ravinteita saattaa liueta ja sekoittua kiintoaineen mukana veteen. Suunnitelluista vesistönalituksista saattaa aiheutua vältettävissä oleva riski Outamonjärven veden laadulle. Mikäli vedenalainen viemäriputki rikkoutuu, vuotoa saattaa varojärjestelmistä huolimatta olla vaikea havaita ja puhdistamatonta jätevettä pääsee valumaan vesistöön. Outamonjärven pienialaisuus, niukkaravinteisuus ja huono veden vaihtuvuus pitkän ja kapean salmen kautta Lohjanjärvelle lisää mahdollisten päästöjen haittoja. Jätevesipäästöt saattavat aiheuttaa huomattavaa haittaa Outamonjärven vesiluonnolle, veden laadulle sekä järven käyttäjille. Vesistönalitusten rajoittaminen vain välttämättömään pituuteen vähentää riskiä. Hakemuksen mukaisessa linjausvaihtoehdossa vesistönalitukset ovat tarpeettoman pitkiä. Lisäksi hakemuksen mukaisessa linjauksessa pumppaamo sijaitsee Outamonjärven rannassa. Pumppaamon mahdollisista ylivuodoista aiheutuu vesistökuormitusta Outamonjärveen. Hakijalta tulisi vaatia lisäselvitystä muistutuksen liitteenä olevassa asiakirjassa "Sammatti Lohja linjan vaihtoehtovertailu" mukaisen vaihtoehdon VE2 toteutuskelpoisuudesta ja ympäristövaikutuksista muutettuna siten, että vesihuoltolinja ei kulje lainkaan Outamonjärven kautta, vaan alittaa Lylyistensalmen. Ehdotetulla linjauksella myös pumppaamo olisi mahdollista sijoittaa kauemmas Outamonjärven rannasta. Viitaten vesilain 2 luvun 3 :ään hankkeen luvan myöntämisen edellytykset tulisi tarkastella vertaamalla hakemuksen mukaista linjausta edellä esitettyyn linjausvaihtoehtoon. Mikäli hankkeelle myönnetään vesilain mukainen lupa, lupamääräyksissä tulisi ottaa huomioon vesilain säännösten lisäksi seuraavat seikat. Vesistönalitukset on suoritettava 1.9. 30.4. välisenä aikana vesiluonnolle ja vesistön käytölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Mikäli työt suoritetaan jääpeitteisenä aikana, jääpeitteeltään heikentynyt alue on merkittävä asianmukaisesti. Hakijan on ilmoitettava välittömästi ELY-keskukselle odottamattomista tilanteista töiden aikana. Mikäli edellä edellytetyt selvitykset tehdään, hankkeelle voidaan myöntää töidenaloittamislupa. 2) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut lausuntonaan seuraavan. Hakemusta on täydennettävä tarkemmalla riskienarvioinnilla etenkin Outamonjärven alittavan viemärin osalta. Riskienarvioinnissa on arvioitava miten paljon pahimmassa tapauksessa jätevettä voi vuotaa järveen ja mitkä tällaisen vuodon vaikutukset olisivat. Lisäksi hentonäkinruohokartoituksen tutkimusalueen laajuuden riittävyys on varmistettava kyseiseen kasviin perehtyneeltä asiantuntijalta. 4

5 Vesistönalitusten osalta on selvitettävä tarkemmin muita linjausvaihtoehtoja. Viemäröinnin vesistöalitusten pituus on minimoitava vesistöihin kohdistuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. Näin tulee toimia erityisesti Outamonjärven osalta, joka on erityisen herkkä jätevesien haittavaikutuksille. Outamonjärven huono vedenvaihtuvuus pitkän ja kapean salmen kautta Lohjanjärvelle lisää mahdollisten päästöjen haittoja. Outamonjärvi on luonteeltaan sellainen vesistö, jossa suorat jätevesipäästöt saattavat aiheuttaa huomattavaa ja kohtuutonta haittaa Outamonjärven luonnolle, järven veden laadulle sekä järven käyttäjille ja vesialueen omistajille. Hakijan on selvitettävä tarkemmin linjausvaihtoehtoa, joka kulkee Paloniemestä suorinta tietä Partioniemen kannaksen kautta Lylyistenniemelle ja niemen halki peltoja pitkin länteen ja sieltä pienen kannaksen tyven läpi Outamonsalmen alitse Outamonniemen kautta Outamon vastaanottokodin pienpuhdistamolle suunnitellulle pumppaamolle. Vesistöalitusten lyhenemisen lisäksi tämä linjaus palvelee paremmin haja-asutusalueen kiinteistöjen ja Lylyistenniemellä sijaitsevien kahden yrityksen lomakeskuksen pienpuhdistamojen liittymistä runkoputkeen. Tämä vastaa parhaiten myös Lohjan kaupungin tulevia maankäytön tarpeita. Suojaputkiratkaisua on vielä tutkittava ja kustannusselvityksessä on arvioitava myös tulopuolta liittymisja vesimaksutuloilla. Nämä voivat vaikuttaa oleellisesti kokonaiskustannuksiin ja sitä kautta toteutettavaan vaihtoehtoon. Lupa-asiaa ei tule ratkaista ennen kuin hakemusta on täydennetty edellä esitetyin tavoin ja eri vaihtoehtoratkaisuja on selvitetty tarkemmin. Ympäristölautakunta on myös ilmoittanut varaavansa mahdollisuuden antaa hakemuksesta uuden lausunnon, mikäli esitetyt lisäselvitykset vaaditaan tehtäviksi. Mikäli lupaviranomainen katsoo, että lupa voidaan hakemuksen selvitysten perusteella myöntää, tulee toteutukselta vaatia parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja käytäntöjä, joita ovat muun muassa mahdollinen suojaputkiratkaisu, kestävät materiaalit, reaaliaikaiset virtausmittaukset, tehokkaat hälytysmenettelyt ja säännöllinen putkiston kunnon tarkkailu. 3) Lylyisten yhteisen vesialueen osakaskunta on esittänyt seuraavat vaatimukset. 1) Luvan saajan on maksettava viemärilinjaa varten saamastaan pysyvästä käyttöoikeudesta Lylyisten yhteisen vesialueen osakaskunnan omistamaan vesialueeseen 2,5 euroa/metri. 2) Jos rantautumiskohdissa joudutaan kaivamaan putkea matalassa rantavedessä pohjamaan sisään, on tästä maksettava erillisenä korvauksena 100 euroa/rantautumispaikka. 3) Putki on painotettava pallomaisilla sileillä ulokkeettomilla painoilla, joissa ei ole kiinnityspulttien päitä. 4) Putket on merkittävä myös vesialueelle esimerkiksi Liikenneviraston väyläyksikön keltaisella viitalla. 5) Kalataloudellisesta vahingosta on maksettava korvausta, mikäli pallomaisia painoja ei käytetä, muistutuksessa lähemmin selostetulla tavalla.

6) Rakentamisaikainen seuranta on järjestettävä ja toimitettava seurannan tulokset myös osakaskunnalle. 7) Sukeltajan on tarkistettava putkilinja silmämääräisesti vuotojen varalta vähintään kerran viidessä vuodessa ja painekokeella vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Perusteluinaan osakaskunta on ilmoittanut seuraavan. 1) Vesialueet ovat yksityistä omaisuutta. Vesihuoltolinjan asentaminen vesialueelle ei kuulu vesistön yleiskäyttöoikeuteen. Kunnalla ei ole subjektiivista oikeutta vesistön käyttöön ilman lupaa. Vaaditaan vesialueen omistajan lupa tai viranomaisen lupapäätös, jossa lupaviranomainen myöntää luvanhakijalle pysyvän käyttöoikeuden vesialueeseen. Käyttöoikeus on aina korvattava. 2) Rantautumiskohdissa putket joudutaan kaivamaan maahan. Tästä aiheutuu ravinteiden liukenemista ja veden samentumista. 3) Pallomaiset painot tekevät kokonaisrakenteen matalaksi ja ne eivät tartu pyydyksiin. Painoissa ei ole teräviä kulmia ja pulttien päät muttereineen ovat upotettuja. 4) Rannoille asetettavat taulut eivät riitä, koska niiden perusteella ei pysty paikantamaan putken tarkkaa sijaintia. Putki on merkittävä myös vesistöön. 5) Kalatalousvahingot on korvattava, jos pallomaisia painoja ei käytetä eikä putkilinjaa merkitä. 6) Seurantaa on tehtävä erityisesti rakennusaikana ja ilmoitettava seurantatulokset osakaskunnalle. 7) Siirtoviemärissä on jätevettä, minkä vuoksi on tarkkailtava, ettei putki vuoda. 4) Paloniemen yhteisen vesialueen osakaskunta on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin Lylyisten yhteisen vesialueen osakaskunta kohdassa 3). 5) Outamo Varolan yhteisen vesialueen osakaskunta on esittänyt vesija viemärilinjauksen muuttamista siten, että se kulkisi Outamon oppilaskodista suoraan Lylyistenniemeen, josta runkolinjana maitse kohti Paloniemeä. Johtolinja palvelisi näin alueen nykyistä ja tulevaa asutusta. Suunniteltu linjaus Outamon oppilaskodista Naskisaaren pohjoispuolitse Lylyisiin ei palvele ketään ja on riskialtis. Jos suunniteltu linjaus kuitenkin jää voimaan, on osakaskunnan vesialueella olevasta putkesta maksettava korvausta 2,5 euroa/johtometri. Lisäksi viemäriputken on oltava kaksoisputkea ja putkien painojen on oltava pyöreitä. Jos painot ovat teräväkulmaisia tai niissä on ulkonevia pultteja, korvausta on maksettava korotettuna. Rannan läheisyydessä, missä putki joudutaan kaivamaan pohjaan, on korvausta maksettava 100 300 euroa kaivumatkasta riippuen, koska kaivutyö aiheuttaa pitkäaikaista veden samentumista, joka haittaa kalastusta ja rannankäyttöä. Viemärilinja on lasku- ja nou- 6

sukohdissa merkittävä selkeästi. Järvessä vesisyvyyden ollessa alle 6 m on putkilinja merkittävä esimerkiksi poijuilla tai reimareilla. Kaksoisputken käyttö on tarpeellista, koska Outamonjärvi on tällä hetkellä erittäin puhdasvetinen ja viemäriputken rikkoutuminen saastuttaisi järven pitkäksi aikaa, koska veden vaihtuvuus Outamonjärvestä muihin vesistöihin on erittäin hidasta. 6) DD:n perikunta (Outaranta RN:o 1:70, Lahdennummi, Lohja) on ilmoittanut, että Outamonjärvi on vesisyvyydeltään varsin matala. Outamonjärvi on yhteydessä pitkää salmea pitkin Lohjanjärveen, mutta virtaama on niin olematon, että Outamonjärvi on käytännössä itsenäinen pieni järvi. Järvi on erittäin haavoittuvainen saasteille ja aineille, jotka aiheuttavat rehevöitymistä. Viemäriputkessa kulkeva jätevesi on tällaista. Suunniteltu putkilinjaus kulkee lähes koko järven poikki ja on siten suuri riski järven puhtaudelle varsinkin, kun linjaus rakennetaan yksiputkisena. Putken rikkoutuessa jätevesi pääsee valumaan suoraan järveen. Valvonta vastapaine/virtausmittauksen avulla on riittämätöntä, sillä vahinko on jo ehtinyt tapahtua, kun putken rikkoutuminen havaitaan. Outamonjärven alitus on toteutettava jollakin vikasietoisella tekniikalla, esimerkiksi kaksoisputkijärjestelmällä ja kunnollisilla valvontalaitteilla, jolloin kumman tahansa putken rikkoutuminen havaitaan, mutta jätevettä ei pääse vuotamaan vielä järveen. 7) EE ja FF (Peiponpiha RN:o 1:449, Paloniemi, Lohja) ovat ilmoittaneet, että he eivät pidä järkevänä runkoviemäriputken rakentamista suunnitellun linjauksen mukaisesti Outamonjärven alitse, koska viemäriputki näin toteutettuna aiheuttaa liian suuren riskin Outamonjärven vedenlaadulle tulevaisuudessa. Jos viemäriputki kulkee pitkän matkan järven pohjassa, sen vaikutuspiirissä olevat monet rantakiinteistöt eivät pysty liittymään halutessaan viemärijärjestelmään. Jos viemäriputki jostain syystä sattuisi vuotamaan, rantakiinteistöt saisivat ainoastaan haittoja osakseen, varsinkin jos Outamonjärven virkistyskäyttöä jouduttaisiin vuodon takia rajoittamaan. Suunnitellulle putkilinjaukselle Outamonjärven alituksen osalta on esitettävissä varteenotettava vaihtoehto, jonka mukainen linjaus Outamonjärven osalta kulkisi etelämpänä esimerkiksi Outamonsalmen kohdalta Lylyisiin ja sieltä edelleen maitse Paloniemeen. Tällöin useammalla kiinteistöllä olisi mahdollisuus liittyä runkoviemäriin. Ainakin Outamon oppilaskoti, HUS:in virkistysalue ja Partioniemi olisi hyvä saada liitettyä runkoviemäriputkeen. Nykylinjauksen ja vaihtoehtolinjauksen osalta on suoritettava kustannuslaskelmat siten, että otetaan huomioon myös putkilinjauksen vaikutuspiirissä olevat rakennetut kiinteistöt nyt ja tulevaisuudessa. Kustannuslaskelmien ja muiden ympäristövaikutusselvitysten perusteella tulee näistä kahdesta vaihtoehdosta toteuttaa kokonaisuuden kannalta edullisempi vaihtoehto. 7

Vesistöalitukset herkissä kohteissa kuten Outamonjärvessä on toteutettava käyttäen parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa. Runkoviemäriputki on tällöin rakennettava käyttäen kaksiputkijärjestelmää asianmukaisine valvontalaitteineen. Yksiputkijärjestelmän heikko puoli on se, että putken rikkoutuessa jätevesi pääsee virtaamaan esteettä järveen. Kokonaisuudessaan hanke on erittäin kannatettava ja muistuttajat toivovat, että työt voidaan aloittaa mahdollisimman sujuvalla aikataululla. 8) GG (Lirutöyry RN:o 4:6, Paloniemi, Lohja), HH (Lahdennummi RN:o 1:71, Paloniemi, Lohja) ja II (Pajulahti, RN:o 1:413, Paloniemi, Lohja) ovat vaatineet, ettei viemäri- ja vesijohtoja saa asentaa hakemuksen mukaisesti Outamonjärven alitse, koska on olemassa ympäristön, vesiensuojelun ja vesistön käyttäjien kannalta parempi vaihtoehto. Putket tulee asentaa Paloniemestä Partioniemen kannakseen, sieltä Lylyisten niemeen ja niemen peltoalueen läpi Outamonsalmeen, josta suoraan niemen kannaksen halki Outamon puhdistamoon. Tällöin vesistöalituksia tulee mahdollisimman vähän ja runkoputki palvelee parhaiten myös tulevia käyttäjiä. Outamonjärven alueella kukaan ei voi liittyä runkoputkeen, joten se ei siellä palvele tavoitteitaan. Sen sijaan Lylyistenniemi on jo nyt suhteellisen tiheästi asuttu ja sen asuinkanta on kasvussa. Lisäksi niemellä on kahden lomakeskuksen pienpuhdistamot, jotka voidaan paremmin uuden vesiasetuksen perusteella vaatia liitettäväksi runkoputkeen, jos putki kulkee kohtuullisen läheltä kyseisiä kiinteistöjä. Lupahakemukseen tulee siis vaatia myös yllä esitetyn uuden linjauksen mukainen toteutusvaihtoehto. Mikäli viemärille ja vesijohdolle katsotaan voitavan myönnettävän lupa hakemuksen mukaisesti Outamonjärven alitse, tulee lupaehtoihin kirjata ehdoton vaatimus kaksoisputkirakenteesta viemärin osalta. Rakenteet ja valvontalaitteet tulee olla sellaiset, että yhden putken rikkoutuessa automaattihälytys reagoi hälytyksellä. Tällöin jätevettä ei vielä pääse järveen ja vika saadaan korjattua. Yksiputkijärjestelmässä vuodon tapahduttua pääsee aina jätevettä järveen ja pienissä virtausvaihteluissa automatiikka ei toimi ja vettä saattaa valua järveen hyvinkin huomattavia määriä. Kaksoisputkijärjestelmiä ja siihen liittyviä valvontalaitteita on jo käytössä ja uusissa luvissa tulee vaatia parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Tätä puoltaa Outamonjärven hyvä ekologinen tila sekä veden laatu ja kirkkaus. Outamonjärvi karuna kirkasvetisenä järvenä ei kestä ylimääräisiä suoria jätevesipäästöjä vahingon sattuessa. Outamonjärven veden vaihtuvuus on heikkoa kapean ja pitkän salmen takia. Outamonjärvessä on myös hyvä kala- ja rapukanta. Myös nämä seikat puoltavat kaksoisputken käyttämistä. Outamonjärveen ei pääse puhdistamattomia jätevesiä, eikä sellaista tule tapahtua tulevaisuudessakaan. Tilanne olisi toinen, jos puhuttaisiin luontaisesti rehevästä, savisameasta ja hyvin vastustuskykyisestä järvestä, jollainen on esimerkiksi Lohjanjärvi. Outamonjärvi on yksi Lohjan parhaista vesistöistä ja karuna järvenä se on myös herkkä ympäristövaikutuksille. 8

Vedenlaatuselvityksissä on todettu, ettei Outamon vastaanottokodin jätevedenpuhdistamon purkuputken lähialueella ole mahdollisia bakteereja lukuun ottamatta huomattavia vedenlaatueroja verrattuna muualla Outamonjärvellä vallitsevaan tilanteeseen. Vedet ovat käsiteltyjä ja niiden määrät vähäisiä verrattaessa runkoputkiviemärin mahdollisiin vuotohaittoihin. Viemärissä kulkee käsittelemätön jätevesi ja sen määrä on huomattava. Hakijan on maksettava vesilain normaalien käytäntöjen mukaiset korvaukset putken rakentamisaikaisista haitoista sekä putken aiheuttamasta pysyvästä haitasta vesialueelle. Putki on myös merkittävä niiltä osin, kuin se saattaa haitata kalastusta ja vesillä liikkujia. Hakemus on monilta osin puutteellinen. Ennen kuin lupa-asia ratkaistaan, on hakemusta täydennettävä ympäristövaikutusten arvioinnilla. Hakemuksesta puuttuu kokonaan muun muassa luontoselvitys. Outamonjärven ja sen rantojen kasvistosta ei ole tehty selvityksiä. Outamonjärveen laskee laskupuro Hormajärvestä, josta tavataan erityistä suojelua vaativaa kasvilajia, hentonäkinruohoa. Outamonjärven veden laatu on sellainen, että lajia voi hyvinkin olla myös siellä. Tästä syystä on tutkittava lajin esiintyminen Outamonjärvessä sukellustutkimuksella. Samalla on tehtävä koko Outamonjärven alituksen osalta luontokartoitus. Hakemuksen vesistötiedot ovat myös puutteelliset. Hakemuksen mukaan viimeisimmät tiedot Outamonjärven veden laadusta ovat vuodelta 2002. Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö on kuitenkin teettänyt Outamonjärven vedenlaatuselvityksiä ainakin vuosina 2005, 2008 ja 2009. Hakemusta on täydennettävä puuttuvilla tiedoilla ja vedenlaatutiedoista on laadittava yhteenveto ja arvioitava hankkeen vaikutuksia ja riskejä Outamonjärven veden laatuun ja luontoon. Lisäksi hakemuksesta puuttuvat kustannustiedot koskien hankkeen toteuttamista erilaisilla rakenteellisilla vaihtoehdoilla kuten kaksi- tai yksiputkijärjestelmällä tai uudella edellä esitetyllä linjausvaihtoehdolla. Tieto on tarpeellinen arvioitaessa hankkeen vaikutuksia ja riskejä asianosaisille ja järven tilaan. Hakemusta on myös tältä osalta täydennettävä. Töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole laillisia perusteita, eikä sitä tulisi myöntää. Hanke on ollut vireillä ainakin vuodesta 2007 lähtien, jolloin on jo esitetty mahdollinen Outamonjärven alitusvaihtoehto. Lupaprosessi olisi ollut mahdollista panna vireille ajoissa, jolloin myös mahdolliset valitukset olisi voitu aikataulullisesti käsitellä hyvin normaalin valitusmenettelyn kautta. Hakemus on monilta osin varsin puutteellinen ja asianosaisilla tulee olla mahdollisuus ottaa asiaan kantaa, kun hakemuksen puutteet on täydennetty, ja tiedetään paremmin hankkeen ympäristövaikutuksista ja eri toteutusvaihtoehdoista. Tämä tarkoittaa mahdollista valituskierrosta asiasta tai sitä, että hakemus laitetaan täydennettynä uudelleen nähtäville. Hakemuksessa ei ole myöskään millään tavalla perusteltu tarvetta töidenaloittamisluvan myöntämiselle. 9

9) JJ (Ristlakia RN:o 4:5, Paloniemi, Lohja) on vaatinut, ettei viemäriputkea tule sijoittaa lainkaan Outamonjärveen, vaan toteuttaa asennus maitse niin, että asennus mahdollistaa alueen kiinteistöjen liittymisen kyseiseen runkoputkeen. Jätevesien viemäriputken tulee olla kaksoisvaippaputki. Viemärilinjausta tulisi muuttaa niin, että se kulkee Lylyistentien tuntumassa ja mahdollistaa näin useiden kiinteistöjen liittymisen viemäri- ja vesijohtoverkkoon. Vesistön alituksen on tapahduttava kapean Lylyistensalmen poikki Outamon jätevedenpuhdistamoon. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty minkäänlaista kustannusvertailua. Hakijan on maksettava muistuttajalle vesilain mukainen korvaus putken rakentamisen aikaisista haitoista ja pysyvästä haitasta. Putki on merkittävä asianmukaisesti maastoon. Töitä ei tule aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska hankkeen yleissuunnitelma on ollut esillä jo vuonna 2007. Hakemuksen puutteista johtuen vesialueen omistajilla tulee olla lainmukainen oikeus normaaliin valitusmenettelyyn. 10) KK (Peippola RN:o 2:58, Lylyinen, Lohja) on katsonut, että periaatteessa pienten jätevedenpuhdistamoiden lakkauttaminen ja jätevesien johtaminen suuriin käsittely-yksiköihin on kannatettava hanke. Pitkän alitusputken rakentaminen Outamonjärven alitse voi kuitenkin aiheuttaa riskin vesiluonnolle, vaikka uusinta tekniikkaa, kuten kaksoisputkia ja hälytystekniikkaa, käytettäisiin. Olisi perusteltua rakentaa pitkä Outamonjärven alitus maa-alueiden kautta niin pitkälti, kuin mahdollista. Tällöin myös moni hajaasutusalueen kiinteistö voisi helpommin liittyä vesi- ja viemäriverkostoon. Outamonjärvi on pinta-alaltaan melko pieni, mutta se on paikallisesti merkittävä vesilintujen pesimä- ja levähdysjärvi. Tavattavia lajeja ovat muun muassa kuikka, kaakkuri, uikku, koskelo, kyhmyjoutsen ja kanadanhanhi. Kalasto on myös monipuolinen. Lajeja ovat kuha, siika, ahven ja hauki. Rapukanta on kasvussa. Outamonjärvellä on suuri merkitys lomaasukkaiden kesämökkijärvenä. Rakentamista ei tulisi aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ja ennen muiden linjausvaihtoehtojen tarkempaa tutkimista. HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Linjausvaihtoehdot Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä hakemuksesta tehtyjen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Hakijaa on samassa yhteydessä kehotettu täydentämään hakemustaan selvittämällä linjausvaihtoehdon VE2 toteutuskelpoisuutta ja ympäristövaikutuksia siten muutettuna, että vesihuoltolinja alittaa Lylyistensalmen, mutta ei kulje Outamonjärven kautta. Hakija on ilmoittanut selityksenään ja hakemuksen täydennyksenä seuraavan. Vesihuoltolinjan suunniteltu sijainti perustuu Hiiden alueen vesihuollon alueelliseen yleissuunnitelmaan ja Airix Ympäristö Oy:n vuonna 2007 laati- 10

maan alueelliseen vesihuollon yleissuunnitelmaan. Ennen varsinaista rakennussuunnitelmaa vesihuoltolinjasta on laadittu päivitetty yleissuunnitelma. Laaditussa yleissuunnitelmassa ja vaihtoehtovertailussa on tultu siihen tulokseen, että vesihuoltolinjan sijoittaminen Outamonjärveen ja Lohjanjärveen on kustannustehokkain linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon rakennettavuuden ja haja-asutuksen liittämisen viemäriin. Valittu linjaus ottaa huomioon parhaiten myös ympäristönäkökohdat. Mikäli suunniteltu vesihuoltolinja sijoitettaisiin kokonaan maalle, niin että se ei kulkisi Outamonjärven ja Lohjanjärven kautta, nostaisi se linjan rakennuskustannuksia merkittävästi. Outamonjärven pohjoispuoliset maa-alueet ovat hyvin kallioista seutua ja Karstuntietä ympäröivät kalliot ovat luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita. Alueet ovat myös osittain Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita sekä luonnonsuojelualueita. Vaikka linjapituus ei merkittävästi kasva sen myötä, että suojelukohteet täytyy kiertää, nousee linjan yksikkökustannus huomattavasti, koska kalliolouhinnan määrä kasvaa. Linjan sijoittaminen Outamonjärven pohjoispuolelle ei myöskään edesauta Outamon oppilaskodin, HUS:n tai Stockmannin jätevedenpuhdistamoiden liittämistä viemäriin. Myöskään haja-asutusta Outamonjärven pohjoispuolella ei ole niin paljon, että vesihuoltolinjan voitaisiin katsoa palvelevan alueen asutusta. Vaihtoehtovertailun perusteella vesihuoltolinja on kannattavinta sijoittaa Outamonjärveen, koska tällä linjauksella saadaan kierrettyä kallioinen Lylyistenniemen alue. Kalliolouhinta ja Lylyistensalmen mahdollinen vedenalainen kalliolouhinta ovat merkittävä kustannustekijä vesihuoltolinjan rakennuskustannuksiin. Linjaus Outamonjärven alitse on noin 200 m lyhyempi kuin linjaus Lylyistensalmen ja Lylyistenniemen kautta, mutta rakennuskustannukset ovat kuitenkin noin 163 000 euroa halvemmat. Lisäksi rakennussuunnitelma Outamonjärven alittavasta linjauksesta on jo laadittu. Mikäli linjausta lähdetään muuttamaan, tulee rakennussuunnitelma laatia uudelleen. Nykyisessä linjausvaihtoehdossa voidaan Outamonjärven rannalle rakennettavalle pumppaamolle liittää enemmän haja-asutuksen asuinkiinteistöjä kuin vaihtoehdossa, joka kulkisi Lylyistenniemen kautta. Kiinteistöjen liittäminen viemäriin on otettu huomioon laaditussa rakennussuunnitelmassa. HUS-virkistysalueelta ja Stockmannin virkistysalueelta on mahdollista rakentaa erillinen siirtoviemäri esimerkiksi Lylyistentien vartta pitkin Outamonjärven rannalle rakennettavalle pumppaamolle. Alueellisten vesihuoltolinjojen varsinainen tarkoitus on lakkauttaa Sammatin, Karjalohjan ja Saukkolan jätevedenpuhdistamot ja johtaa jätevedet käsiteltäviksi Lohjan Pitkäniemen puhdistamolle. Vaikka linjan sijoittelussa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon linjan varrella sijaitseva hajaasutus, ei ole mielekästä näin suurella vesihuoltolinjalla kiertää jokaisen haja-asutuksen kiinteistön kautta. Siirtoviemäriin ei toiminnallisuus- ja var- 11

muussyistä tehdä suoria liitoksia viemärin kylkeen, vaan liittyminen tapahtuu jätevedenpumppaamoiden kautta. Rakentamisesta maksettava korvaus Putkien painot Vesihuoltolinjan rakentamisesta vesialueelle ei makseta korvausta, koska linjan sijoittamisesta vesistöön ei aiheudu pysyvää haittaa vesistön käytölle. Samoin rantautumiskohtien kaivutöistä aiheutuvat haitat ovat tilapäisiä ja rakentamisaikaisia. Rantautumiskohdilla mahdollisesti kaadettava puusto korvataan metsänhoitoyhdistyksen arvion perusteella. Lohjanjärvellä ja Outamonjärvellä ei harjoiteta ammattikalastusta. Harjoitettu kalastus on pääosin virkistyskalastusta. Pallopainojen käytölle ei ole tarvetta ja niiden käyttäminen lisäisi vesihuoltolinjan rakentamiskustannuksia huomattavasti. Vesihuoltolinjan rakentaminen vesialueelle ei aiheuta kalataloudellista vahinkoa, josta tulisi maksaa erillistä korvausta. Järvien pohja on pääasiassa pehmeää pohjasedimenttiä, johon putket painoineen uppoavat nopeasti vesialueelle upottamisen jälkeen. Vesihuoltolinjan merkintä vesistössä Vesihuoltolinjan vesistönalituksen merkinnät perustuvat vesikulkuväylien merkitsemisestä annettuun asetukseen (30.11.1979/846). Vesistönalituskohta merkitään vesistöalituksesta varoittavalla taululla, jonka koko määräytyy vesialueen leveyden mukaan (Merenkulkuhallituksen määräys (21.05.1997, 8/0097). Merenkulkuhallituksen määräyksen lisäksi ei ole tarvetta merkitä vesihuoltolinjan sijaintia järvissä muulla tavoin. Rakennus- ja käytönaikainen seuranta Vesihuoltolinjan rakennusaikaisesta valvonnasta vastaa Uudenmaan ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Käytönaikaisesta seurannasta vastaa Lohjan kaupunki. Rakennustyön jälkeen putken asennus vesistössä tarkastetaan sukeltamalla ja putken tarkka sijainti vesistössä mitataan. Paineviemärille ja vesijohdolle suoritetaan lisäksi painekoe. Sukellustarkastuksen ja painekokeiden raportit toimitetaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungille. Kaikki rakentamisaikaiset laaturaportit ovat saatavilla Lohjan kaupungilta erikseen pyydettäessä. Vesihuoltolinjan käytönaikaisille tarkastuksille ei ole tarvetta. Jätevesien riski valua putkistosta vesistöön on vähäinen. Vesijohtoon rakennetaan virtausmittarit vesistönalituksien molemmille puolille. Paineviemärissä molemmin puolin vesistönalitusta virtausmittaus sijoittuu joko pumppaamoon tai erilliseen virtausmittauskaivoon. Pumppaamoiden kaukovalvontaan tulee vertaileva virtausmittaus ja seuranta, jolla vuotoja valvotaan. Mahdollisen vuodon sattuessa pumppaus keskeytetään ja vuotokohta paikannetaan sekä tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Mahdollisen vuodon aiheuttama järveen päässyt jätevesimäärä on niin vähäinen verrattuna jär- 12

ven vesimassaan, ettei sillä ole pitkäaikaista ja pysyvää vaikutusta järven tilaan. Lohjanjärven rannalle rakennettavan pumppaamon yhteyteen tulee ylivuotosäiliö läheisen ranta-asutuksen vuoksi. Outamonjärven rannalle rakennettavan pumppaamon yhteyteen ei ole katsottu tarpeelliseksi rakentaa ylivuotosäiliötä. Outamon vastaanottokodin jätevedenpuhdistamolta on sen käytön aikana johdettu puhdistetut jätevedet ja mahdolliset ylivuodot Outamonjärveen, eikä niillä ole ollut vaikutusta järven tilaan. Vesihuoltolinjan toteuttaminen kaksoisputkella Vesihuoltolinjan suunnittelutyön yhteydessä on selvitetty vaihtoehtoa, jossa vesistön alituksessa paineviemäri asennettaisiin suojaputken sisään. Menetelmästä ei ole kokemuksia Suomessa. Varsinaisen paineviemärin ulkohalkaisija on 250 mm ja ulommaisen putken ulkohalkaisijan tulisi olla näin ollen vähintään 355 mm. Paineviemäri pitäisi asentaa suojaputkeen keskittämisrenkailla paineiskujen aiheuttamien hankausten välttämiseksi. Ottaen huomioon vesistönalitusten pituudet, putken asentaminen toisen putken sisään keskitysrenkailla on hankalaa eikä kyseiseen asennustapaan ole tunnettua menetelmää. Vesistönalituksen pelkät materiaalikustannukset vähintään kolminkertaistuisivat, jos toteutustapa olisi ylipäätään mahdollinen. Lisäksi mahdollisen vuodon paikantaminen olisi lähes mahdotonta ja vaatisi todennäköisesti koko putkisto-osuuden vetämistä pois suojaputkesta. Tämä aiheuttaisi sen, että putkiosuus olisi pois käytöstä erittäin pitkään ja tällöin tulisi ratkaista mihin jätevedet johdetaan katkoksen aikana. Rakennustyön aikaiset haitat Vesinäytteet Putken rantautumis- ja laskupaikat eivät ole vesilintujen pesimäalueita. Rantautumis- ja laskupaikat ovat asuttua aluetta. Vesistöissä tehtävät kaivutyöt ovat vähäisiä ja niistä ei katsota aiheutuvan haittaa lintujen pesinnälle. Outamonjärvessä on suoritettu sukellustutkimuksia ja kasvillisuuskartoituksia kesällä 2010. Kartoitukset on tehty putkilinjalla ja Hormajärven laskuaukon alueella. Tutkituilla alueilla Outamonjärvessä ei havaittu hentonäkinruohoa. Mikäli työt suoritetaan jääpeitteisenä aikana, jääpeitteeltään heikentyneet alueet merkitään asianmukaisesti. Lohjan kaupunki on teettänyt Outamonjärven vedenlaatuselvityksiä vuosilta 2005, 2008 ja 2009. Vuoden 2005 heinäkuussa laaditun vedenlaatuselvityksen mukaan Outamonjärven keskiosan vesi oli kirkasta ja näkösyvyys 3 m. Happipitoisuus harppauskerrokseen asti oli hyvä, mutta pohjan tuntumassa melko heikko (0,4 mg/l), kyll. aste 3 %). Hapen vähyys aiheutti 13

jonkin verran ravinteiden ja metallien (rauta, mangaani) vapautumista sedimentistä veteen. Muilta osin veden laatu oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät niukahkoa tai keskinkertaista rehevyystasoa. Levätuotantoa ilmentävä a-klorofyllipitoisuus oli pieni. Vuoden 2008 elokuussa laaditun vedenlaatuselvityksen mukaan Outamonjärven keskiosan näkösyvyys oli 2,6 m. Happipitoisuus heikkeni lämpötilan harppauskerroksessa niin, että pitoisuus oli pohjan tuntumassa 0,5 mg/l hapen kyllästysasteen ollessa 4 %. Pintaveden kokonaisravinnepitoisuudet ilmensivät lievää tai korkeintaan keskinkertaista rehevyystasoa. Syvänteen pohjalla ravinnepitoisuudet olivat pintavettä suuremmat; syvänteen niukka happipitoisuus oli käynnistänyt pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden liukenemisen veteen. Samaan aikaan tapahtui myös raudan liukenemista sedimentistä. Veden ammonium-typpipitoisuus nousi pohjan lähellä, koska happea oli vähän. Kesällä perustuotanto oli kuluttanut nitraattitypen loppuun. Muiden mitattujen ominaisuuksien perusteella Outamonjärvi oli kirkasvetinen ja vähähumuksinen, puskurikyvyltään hyvä ja pharvoltaan lievästi emäksinen järvi. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Vuonna 2009 laaditun vedenlaatuselvityksen mukaan Outamonjärven keskiosan näkösyvyys oli kesäkuussa 2,8 m ja elokuussa 4 m. Pohjan läheisen veden happipitoisuus oli kesäkuussa hyvä, mutta elokuussa heikko (0,4 mg/l). Kokonaisravinnepitoisuudet ilmensivät lähes karua vettä. Fosforin perustuotannolle käyttökelpoisin muoto (PO 4 P (np)) oli kulunut loppuun molemmilla havaintokerroilla. Typpeä oli vedessä myös ammoniummuodossa, mutta sen pitoisuudet eivät ylittäneet pintavedelle normaaleja lukemia. Myös levätuotantoa ilmentävä a-klorofyllipitoisuus oli molemmilla havaintokerroilla lähellä karun järven pitoisuuksia. Muiden mitattujen ominaisuuksien perusteella Outamonjärven vesi oli kirkasta ja humusvaikutus lievää. Sähkönjohtavuuden perusteella vedessä olevien epäorgaanisten suolojen määrä oli vähäinen, ph-arvot olivat yleisesti lievästi emäksiset. Kesän levätuotanto yleensä nostaa ph-arvoa. Ulosteperäisiä kolibakteereja tai enterokokkeja ei käytännössä ollut. Toteutettujen vesinäytteiden perusteella voidaan todeta, että vuosien varrella Outamonjärven tilassa ei ole tapahtunut muutoksia. Myöskään Outamonjärven rannalla sijaitsevalla Outamon vastaanottokodin jätevedenpuhdistamolla ei ole ollut vaikutusta järven tilaan. Outamonjärven vesistönalituksen vaihtoehtovertailu Vaihtoehto VE0 (hakemuksen mukainen linjaus): Jätevedenpumppaamo rakennetaan Outamonjärven rantaan Outamon oppilaskodin viereen. Vesihuoltolinja alittaa Outamonjärven Naskin saaren pohjoispuolelta ja nousee maihin Outamonjärven ja Lohjanjärven välisellä salmella, jonne rakennetaan toinen pumppaamo. Pumppaamon jälkeen linja alittaa Lohjanjärven ja liittyy rakennettuun viemäriverkostoon rakennetulla Paloniemen jätevedenpumppaamolla. Linjan pituus Outamonjärven rantaan rakennettavalta pumppaamolta Paloniemen pumppaamolle on noin 5 200 m. 14

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Vaihtoehto VE2: Jätevedenpumppaamo rakennetaan Outamonjärven rantaan kuten vaihtoehdossa VE0. Vesihuoltolinja alittaa Lylyistensalmen ja kulkee Lylyistenniemen kautta maitse Lohjanjärven rannalle Lylyisiin rakennettavalle jätevedenpumppaamolle. Lylyistenlahden ja Ruolahden kautta vesihuoltolinja liittyy vaihtoehdon VE0 mukaiseen linjaukseen ja kulkee Paloniemen pumppaamolle. Linjan pituus Outamonjärven rantaan rakennettavalta pumppaamolta Paloniemen pumppaamolle on noin 5 500 m. Vaihtoehdon VE0 rakentamiskustannukset ovat noin 633 000 euroa ja vaihtoehdon VE2 796 000 euroa. Kustannuseroja tuo lähinnä kalliolouhinnan ja vesistöalituksen osuus. Molemmissa vaihtoehdoissa Outamon alueen kiinteistöt on mahdollista liittää siirtoviemäriin Outamonjärven rantaan rakennettavan pumppaamon kautta. Vaihtoehdossa VE0 myös Outamonjärven ja Lohjanjärven väliselle salmelle rakennettavan pumppaamon alueella sijaitsevat kiinteistöt on mahdollista liittää siirtoviemäriin. Vaihtoehdossa VE2 pumppaamo Lylyisissä ei juurikaan hyödytä haja-asutuksen kiinteistöjen liittymistä viemäriin. 15 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Lohjan kaupungille luvan rakentaa paineviemäri ja vesijohto Outamonjärven ja Lohjanjärven alitse hakemussuunnitelman mukaisesti Lohjan kaupungissa. Aluehallintovirasto myöntää Lohjan kaupungille pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittaviin osiin Lohjan kaupungin Lylyisten kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1, Paloniemen kylän vesialueesta (rauhoituspiiri) RN:o 876:1, Paloniemen kylän yhteisistä vesialueista RN:ot 876:2 ja 876:4 sekä Lohjan kaupungin yhteisestä vesialueesta RN:o 876:6:0. Hankkeesta ja myönnetyistä vähäisistä pysyvistä käyttöoikeuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Paineviemäri ja vesijohto on upotettava vesialueen pohjaan suunnitelman mukaisesti ja painotettava siten, että ne pysyvät tyhjinäkin paikoillaan. Siellä, missä vesisyvyys keskivedenkorkeudesta mitattuna on enintään 1,5 m, johdot on upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitettävä luonnollisen pohjan tasoon. Johtojen painotuksessa on käytettävä sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 2) Rakentamistyöt on tehtävä 1.9. 30.4. välisenä aikana siten, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

3) Luvan saajan tulee selvittää suunnitelman mukaisella työalueella mahdollisesti olevat muut johdot ja kaapelit. Työt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 4) Johdot rakenteineen on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 5) Johtojen sijainti on merkittävä asianmukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 6) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 8) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä johtojen lopullista sijaintia vesialueella osoittava kartta koordinaattitietoineen, pituusleikkauspiirustus sekä selvitys johtojen merkintätavasta. 16 Perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Hankkeesta saatavana hyötynä aluehallintovirasto on ottanut huomioon alueen vesihuollon järjestämisen. Edunmenetyksinä aluehallintovirasto on ottanut huomioon kalastukselle aiheutuvat haitat ja työnaikaiset haitat. Kalastukselle aiheutuvia haittoja on vähennetty määräämällä, että johtojen painotuksessa on käytettävä sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita, ja että rakennustyöt on tehtävä 1.9. 30.4. välisenä aikana siten, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Työnaikaiset haitat, kuten veden samentuminen, vedenlaadun heikentyminen ja vesiliikenteen rajoittuminen ovat paikallisia ja tilapäisiä. Aluehallintovirasto katsoo, ettei hankkeesta aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Korvattavuuden arvioinnissa aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että kalastukselle aiheutuvia haittoja on vähennetty lupamääräyksin, että myönnetyt käyttöoikeudet aiheuttavat vain vähäisiä rajoituksia vesialueen käytölle ja että hankkeen vaikutukset vesialueella muutoinkin ovat vähäisiä.

17 Ottaen huomioon vesilain 2 luvun 3 :n säännös on johdot ensisijaisesti sijoitettava maalle, jos tämä ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä on mahdollista. Johtolinjauksen sijoittaminen hakemussuunnitelman mukaisesti Outamonjärven alitse on esitetyn kustannusvertailun, hajaasutuksen vesihuoltojärjestelmään liitettävyyden ja olemassa olevan hankesuunnitelman perusteella teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista. Hakija rakentaa seurantajärjestelmän mahdollisten putkivuotojen varalta, mikä vähentää hankkeesta ympäristölle aiheutuvia riskejä. Hanke ei vaikuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Lohjan kaupungille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi tai valmistamiseksi. Luvassa tarkoitetut työt ovat kokonaisuudessaan sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Muistutuksiin, vaatimuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen Aluehallintovirasto hylkää muistuttajien vaatimukset paineviemärin Outamonjärven alittavan osuuden rakentamisesta maa-alueelle viitaten lupapäätöksen perusteluihin. Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksen osalta, ettei lautakunnalle ole ollut tarpeen varata tilaisuutta lausua täydennetystä hakemuksesta, koska asiassa saatu selvitys on ollut riittävä asian ratkaisemiseksi ja ottaa muistutuksen muilta osin huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto viittaa Lylyisten yhteisen vesialueen osakaskunnan, Paloniemen osakaskunnan sekä Outamo Varolan osakaskunnan muistutusten osalta lupamääräyksiin 1) ja 5) sekä luparatkaisun perusteluihin. Rakentamisaikaisesta valvonnasta vastaavat vesilain mukaiset valvontaviranomaiset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Erillinen seurantaohjelma ei ole tarpeen.

Aluehallintovirasto hylkää KK:n, JJ:n sekä GG:n, HH:n ja II:n vaatimukset töidenaloittamisluvan epäämisestä viitaten töidenaloittamislupaa koskevan päätöksen perusteluihin. Aluehallintovirasto katsoo JJ:n sekä GG:n, HH:n ja II:n muistutusten osalta lisäksi, ettei hankkeesta aiheudu Outamonjärven rantakiinteistöille vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Hakemuksessa ja sen täydennyksessä on esitetty riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Hakemuksen täydennys ei ole muuttanut hakemusasiaa siten, että muutetusta hakemuksesta olisi tullut antaa tieto julkisella kuulutuksella. Lupamääräyksen 2) mukaan rakentamistyöt on tehtävä 1.9. 30.4. välisenä aikana, jolloin vesialueen virkistyskäyttö on vähäistä. Aluehallintovirasto viittaa muistutusten muilta osin lupamääräyksiin, lupapäätöksen perusteluihin sekä hakijan muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta antamaan selitykseen. 18 KÄSITTELYMAKSU 945 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen johtoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 700 euroa. Maksu on peritty 35 % taulukon mukaista maksua suurempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lohjan kaupunki Jäljennös päätöksestä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

19 Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-355-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Lohjan kaupungin ilmoitustauluilla.

20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/tv