SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ PUHDASTA ELINVOIMAA IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ PUHDASTA ELINVOIMAA IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä elämä Satakunnassa 2035. Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Valittuja kehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakunta- ohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti, rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin painopisteiden yhteydessä. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Satakuntaan ja Vakka-Suomeen on laajapohjaisessa valmistelussa laadittu yhteistä kalatalousohjelmaa, jolla on osallistuttu hakuun EU:n meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalousryhmäksi. Vuodesta 2014 alkaen Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa Central Baltic -ohjelmassa. kokonaisuudessa. Vuonna 2014 käynnistyneen seutukaupunkien pilottiohjelman pk-teollisuuden teeman vetäjä on Rauma. Toteuttamiseen osallistuvat Satakunnasta myös Huittinen, Kankaanpää ja Pohjois- Satakunnan kehittämiskeskus. Rauman seutukunta on äkillisen rakennemuutoksen alue vuoden 2016 loppuun asti. TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä ja toimivat yrittäjinä. PL1 houkutteleva yrittäjyys PL2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu P3 Uusiutuva teollisuus TL2 PUHDASTA ELINVOIMAA Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. P4 Vahva elintarvikeketju P5 Vetovoimainen Satakunta TL3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet. P6 Arjen palvelut ja turvallisuus P7 Hyvät yhteydet Satakuntaliitto on jäsen Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla sekä kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Nämä verkostot ovat satakuntalaisten toimijoiden tukena kun ne haluavat hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma. Kansallisessa Innovatiivisen kaupunkiseudut ohjelmassa Pori on kumppani Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut LNG Satakunnan korkeakoulutus VT 8 Pori-Hki raideyhteys satamat Selkämeren kansallispuisto Perustienpidon rahoitus

SATAKUNNAN KEHITTÄMISEN VOIMAVARAT & RAJOITTEET KEHITTÄMISPOTENTIAALI elämystalous (ml. matkailuala) merituulivoima elintarviketuotannon viennin lisääminen arktinen osaaminen cleantech-teollisuus oil& gas kysynnän kasvu, nesteytetty maakaasu (LNG) ICT-teknologia, robotiikka VOIMAVARAT RAJOITTEET VOIMAVARAT RAJOITTEET OSAAMISTEKIJÄT kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-, automaatio-,metalli-ja energiaklusteri tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab-konseptit) vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta maaseudun kehittäjien yhteistyö monipuolinen koulutustarjonta erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen RAKENNETEKIJÄT toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli- ja konepajateollisuus) on työllistävin monipuolinen teollisuuden toimialarakenne teollisuuden vientipainotteisuus satamat, lentokenttä varuskunnat verkostoituminen Euroopassa alueiden väliset kansainväliset yhteistyösopimukset ylimaakunnallinen yhteistyö monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö kansallispuistot pohjavesivarat elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat. liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) vaihtoehtoiset asuinympäristöt vahvat, toimivat paikallisyhteisöt ikääntynyt työvoima työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa puutteita liikenneyhteyksissä alemman tieverkon heikko kunto työperäinen maahanmuutto vähäistä vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen

TOIMINTALINJA 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Satakunnan vahva teollisuus on monipuolistunut, mutta menettänyt työpaikkoja, ja työpaikkojen ennustetaan vähenevän suurteollisuudessa edelleen. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä syntyvät alueen elinvoimalle keskeiset uudet työpaikat. Satakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa uhkaa koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä. Erityisesti nuorten kohdalla yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisen seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliit. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu.

PAINOPISTE 1 HOUKUTTELEVA YRITTÄJYYS Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Yhdessä yritystoimintaa palvelevan kaavoituksen ja joustavien lupakäytäntöjen kanssa nämä luovat perustan myönteiselle yrittäjyysilmapiirille. Satakunnassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Yrittäjyyskasvatusosaamisen kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja yrityskiihdyttämötoiminta. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä omistajanvaihdoksia tuetaan. Rakennemuutoksen seurauksena työttö- myysuhan alla olevat nähdään potentiaalisina yrittäjinä. Kattavat yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä. Yrityskiihdyttämö, -hautomo ja -tuunamotoimintojen vahvistaminen parantavat yrittäjyyden ja yritysten kasvun edellytyksiä. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Vastuu yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämisestä on yrityksillä ja kunnilla. Toimintaa tukevat ELY-keskuksen palvelut ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden toteuttamat kehittämishankkeet. TOIMENPITEITÄ MITTARIT/ TAVOITESEURANTA SAMK RAHOITUSLÄHTEITÄ yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla yrittäjyysaktiivisuus (yrittäjien osuus työssäkäyvistä) on vähintään maan keskitasolla kasvuyritysten määrä lisääntyy EAKR Toimintalinja 1 Maaseuturahasto ja Leader Central Baltic prioriteetit 1 ja 4 OKM TEM, Tekes SAMK

Sataedu Sataedu PAINOPISTE 2 SATAKUNTALAINEN YHTEISKUNTATAKUU Painopisteen tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto. Satakunnan työllisyysaste on maan kärkitasoa. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin polkuja ammattiin ja työhön. Satakunnassa on vähemmän koulupudokkaita. Nuoret kouluttautuvat ammatteihin, joissa työllistyy. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Yksilöllinen ura- ja opintopolku motivoi valmistumaan ja hakeutumaan työhön. Oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut (esim. koulutussopimus) tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Kehittäminen edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin vahvistamista. Kehittäminen perustuu maakunnan osaamis- ja koulutustarpeiden huomioimiseen, mikä parantaa työvoiman saatavuutta. Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kuntien, työhallinnon ja oppilaitosten yhteinen asia, jota kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja työnantajien pitää vahvasti tukea. TOIMENPITEITÄ oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan MITTARIT/ TAVOITESEURANTA työllisyysaste on maan kärkitasoa työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuorten määrä vähenee RAHOITUSLÄHTEITÄ ESR Toimintalinjat 3, 4 ja 5 Central Baltic OKM TEM SAMK

TOIMINTALINJA 2 PUHDASTA ELINVOIMAA Puhtaalla elinvoiman toimintalinjalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tuki-jalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahan-muuttajien palveluista sekä arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Maakunnan perusteollisuus on rakentunut suurten yksiköiden ympärille. Toimialojen rajapintojen muutos tarjoaa toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita maakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee. Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen antavat maakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle vahvaa kilpailullista etua. Bioenergia ja tuulivoima sisältyvät maakunnan strategisiin valintoihin. Satakuntaan on kehittynyt vahva raakaainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä. Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. Lounais-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti vesien hoidossa ja suojelussa. Satakuntaan on syntynyt merkittävää, kansainvälistä osaamista. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia. Satakunnan vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestöennusteen suunnan muuttamiseksi, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja osaamisen kannalta. Satakunnan korkeakoulujen toiminta ja yhteistyö on maakunnan vetovoimatekijä ja kasvattaa maakunnan osaamispääomaa. Kansainvälinen toiminta lisää osaamista ja voi laajentua avaamaan uusia yhteyksiä elinkeinoelämälle ja tutkimukselle. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden uusiutuminen, vahva elintarvikeketju, sekä vetovoima.

PAINOPISTE 3 UUSIUTUVA TEOLLISUUS Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Näitä ovat mm. liiketoiminta-, myynti- ja markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja toiminnan lisääminen. Satakunnassa kehitetään uusia cleantechja ICT-teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon, materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Älykkäistä palveluista ja teollisuuden palvelutoiminnasta kehitetään tulevaisuuden palveluteollisuutta. Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. LNG (nesteytetty maakaasu) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energia- ja resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä. Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, Rauman kaupunki pk-teollisuuden uusiutumisen seutupilotin vetäjänä sekä Porin kaupunki INKA ohjelman energia- ja teollisuusratkaisuilla ovat keskeisiä toimijoita painopisteen toteuttamisessa. Maaseutuohjelman ja sen toimijoiden painopisteenä on erityisesti puupohjaisen bioenergian edistäminen. Oppilaitosten ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä uusiutumiselle. TOIMENPITEITÄ vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja tuotannosta MITTARIT/ TAVOITESEURANTA elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa energiankulutus vähenee uusiutuvan energian osuus maakunnan energiankulutuksessa ja tuotannossa kasvaa RAHOITUS- LÄHTEITÄ EAKR Toimintalinjat 1 ja 2 Central Baltic prioriteetti 1 Maaseutuohjelma Tekes (mm. INKA) Maakunnan kehittämisraha (seutukaupunkipilotti) Horisontti 2020

PAINOPISTE 4 VAHVA ELINTARVIKEKETJU Tavoitteena on kehittää maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuutta. Tavoitteena on, että elintarvikealan yritykset ovat vahvoja sekä maakunnassa että valtakunnallisesti, yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto kasvavat ja markkinoille saadaan uusia oman maakunnan raakaaineisiin pohjautuvia tuotteita. Kehittämistoimia suunnataan mm. alkutuotannon kannattavuuteen, raaka-ainetuotannon sopeuttamiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vesien suojeluun, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin ratkaisuihin, kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja teknologioihin (ml. ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat). Lähiruuan arvostus kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää. Kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa ruokaketjun merkitystä maakunnassa. Satakunnassa parannetaan osaamista alkutuotannossa ja jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön edistämiseen. Suoramyynnin, lyhyiden tuotanto- ja toimitusketjujen sekä luomutuotannon ja terveellisen ruuan markkinalähtöistä kehittämistä tuetaan. Kuluttajille suunnatun viestinnän lisäksi keskeinen keino on julkisiin hankintoihin vaikuttaminen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Hankinta- ja markkinointiosaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Jatkojalostus ja uudet tuotteet avaavat uusia markkinoita. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen ympärillä tehtävää yhteistyötä vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla. Selkämeren ja sisävesien kunnon parantamiseen panostetaan kunnostamalla mm. vesiekosysteemiä kokonaisuutena. Kunnostukseen kuuluvat kalataloudellinen kokonaissuunnittelu, kalojen nousuesteiden poisto, kalasto- ja muu eliöstöseuranta sekä valuma-alueen maankäyttö. Selkämerellä turvataan ammattikalastuksen säilyminen elinvoimaisena. Satakunnassa on kaksi elintarvikealaan keskittynyttä kehittämisorganisaatiota, Satafood ry ja Pyhäjärvi-instituutti, jotka toimivat yhteistyössä alan järjestöjen, alkutuottajien ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kanssa. TOIMENPITEITÄ tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti MITTARIT/ TAVOITESEURANTA elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä pintavesien tila paranee RAHOITUS- LÄHTEITÄ Maaseutuohjelma, Leader Meri- ja kalatalousrahasto Central Baltic prioriteetti 1,2 Horisontti 2020, EIP (ERIAFF) EAKR toimintalinja 2 YM Life+ Itämeri-ohjelma

PAINOPISTE 5 VETOVOIMAINEN SATAKUNTA Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan vetovoimaa uusien opiskelijoiden, asukkaiden, työntekijöiden, yritysten ja matkailijoiden houkuttelemiseksi Satakuntaan. Satakunnassa toimivien korkeakoulujen ja korkeakoulujen etäyksiköiden toiminnallista ja rahoituksellista asemaa vahvistetaan edunvalvonnan keinoin. Satakunnan korkeakoulujen yhteistyötä ja kansainvälisyyttä tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen. Aktivoidaan invest-in toimintaa ja kehitetään toimintamalleja, joilla hyödynnetään kansainvälisiä yrityksiä kanavina markkinoille. Uusiutuvan teollisuuden osaaminen ja arvoverkot houkuttelevat maakunnan kehittyviin teollisuuspuistoihin lisää toimijoita. Satakunnan maakuntaportaalia kehitetään keskeisenä maakunnan markkinoinnin ja tiedonvälityksen alustana yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Uusien asukkaiden ja osaavan työvoiman houkuttelemiseksi tehtyä työtä jatketaan. Kehitetään ja otetaan käyttöön maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, jotka vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään. Matkailua kehitetään tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa (2012) valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten, kulttuurin, tapahtumien Satakunta sekä elinvoimainen Satakunta kautta. Pääpaino on markkinoinnin ja myynnin, ympärivuotisuuden, tuotteistamisen, palvelujen laadun, osaamisen, infrastruktuurin sekä kansainvälisyyden kehittämisessä. Satakunnan kulttuuristrategia (2014) määrittelee kulttuurin kehittämisen päätavoitteet. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Kehittämisen kohteita ovat mm. retkeilyyn ja matkailuun liittyvät palvelurakenteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät sekä merialueen muut käyttötarpeet haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien tehostamiseen Selkämerellä. Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset. Kansallispuistojen kehittämisen avaintoimija on metsähallitus. TOIMENPITEITÄ Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaanw tuetaan kestävän matkailun kehittämistä MITTARIT/ TAVOITESEURANTA Satakorkeaan opiskelemaan hakevien määrä kasvaa tarvittavaa työvoimaa rekrytoidaan onnistuneesti ulkomailta uusia yrityksiä sijoittuu Satakuntaan Satakunnan maakuntaportaalin kävijämäärä kasvaa Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa Selkämeren kansallispuiston matkailupalvelut ovat parantuneet RAHOITUS- LÄHTEITÄ EAKR: toimintalinja 1, 2 ESR: toimintalinja 3 Central Baltic prioriteetti 1,2 Maaseutuohjelma, Leader Meri- ja kalatalousrahasto YM Life+

TOIMINTALINJA 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinjalla turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta sekä tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Yhteiskunnan kyky huolehtia perinteisellä tavalla palveluista heikkenee. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Kuntaja palvelurakenteen muutos sekä valtion viranomaisten vetäytyminen maaseudulta ja seutukeskuksista pakottavat etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Perinteinen edustuksellinen demokratia ei enää kokonaan vastaa ihmisten osallistumisen tarpeeseen ja erilaisia paikallisia osallistamisen malleja on kokeiltava. Turvallisuuden tunne on vähentynyt niin maaseudulla kuin kaupunkikeskustoissa. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät konkreettisia ihmisten arkea uhkaavia turvallisuuden riskejä. Satakunnassa sijaitsee merkittäviä tulvariskialueita, suuria teollisuuslaitoksia, Olkiluodon ydinvoimala sekä kaksi varuskunta-aluetta, joten riskienhallintaan eri muodoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ja riskienhallinnan osaamista kasvatettu. Saavutettavuus on erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan. Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin. Alemmanasteinen tieverkko on keskeisessä roolissa ruoka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden, puutavaran, turpeen ym. kuljetusten kannalta. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet.

PAINOPISTE 6 ARJEN PALVELUT JA TURVALLISUUS Painopisteen tavoitteena on, että palvelujen saavutettavuus säilyy vähintään nykytasolla, niiden käyttäjälähtöisyys ja asukkaiden osallisuus lisääntyy, ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Satakunnassa pilotoidaan eri sektoreita (julkiset organisaatiot, yrittäjät, yhdistykset) yhdistäviä uusia erityisesti liikkuvia palveluratkaisuja. Uusien tapojen luomiseen palveluiden tuottamisessa kannustetaan myös sopimuksellisuutta edistämällä ja yhdistysten osaamista kehittämällä. Julkisten resurssien ja palveluiden kohdentamiseksi etsitään innovaatioita ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen mm. teknologiaa hyödyntämällä ja uusia palvelukonsepteja kehittämällä. Satakunnassa hyödynnetään hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöisessä palvelumuotoilussa saatuja kokemuksia ja laajennetaan kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä. Satakunnassa tuetaan asukaslähtöistä paikallista kehittämistä ja suunnittelua asuinalueilla sekä käynnistetään lähidemokratian mekanismeja, joilla asukasyhteisöt ja kunnat saadaan parempaan vuorovaikutukseen. Riskienhallintaosaamista ja turvallisuusalan suunnittelua ja koulutusta kehitetään edelleen. Maakunnallista yhteistyötä arjen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lisätään. Edistetään asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskien ennaltaehkäisyä turvallisuussuunnittelulla. Arjen turvallisuuden parantaminen on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset. TOIMENPITEITÄ erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään MITTARIT/ TAVOITESEURANTA palveluinnovaatioita ja sopimusmalleja on tehty ja otettu käyttöön (hankkeet) asuinalueiden kehittämisen ja lähidemokratian vahvistamisen hankkeita on käynnistetty maakunnallinen turvallisuuden yhteistyö on vakiintunut riskitilanteiden toteutuessa pelastus- ja varautumisjärjestelmät ovat toimineet RAHOITUSLÄHTEITÄ Maaseutuohjelma, Leader Central Baltic: prioriteetti 2 ESR: toimintalinja 5 EAKR: toimintalinja 2 YM, STM, PM

PAINOPISTE 7 HYVÄT YHTEYDET Painopisteen tavoitteena on, että valtatiellä 8 kaikki valtion liikennepoliittiseen selontekoon kirjatut kehittämistoimet on käynnistetty, ratayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin on päätetty nopeuttaa, lentoliikenne Helsingin ja Porin välillä toimii, alempiasteinen tieverkko kestää elinkeinoelämän kuljetukset ja tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnan alueella. Satakunnassa tehdään tiivistä edunvalvonnan yhteistyötä valtion edellä mainittuihin ja tulevaisuuden liikenneinvestointiratkaisuihin vaikuttamiseksi. Ohjelmakauden loppuun mennessä valtatiellä 8 käynnistetään parannustoimet seuraavissa Satakunnan kohteissa: Isomäen risteyssilta, Niittymaa-Pinomäki kevyen liikenteen väylä, Niittymaan liittymäjärjestelyt, Hangassuon ohituskaistat, tievalaistus välillä Laitila-Vermuntila. VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parantamista jatketaan uusilla päätöksillä. Hyödynnetään äkillisen rakennemuutoksen alueen mahdollisuudet, keskeisenä hankkeena Lakarin logistiikka-alueen toimivan yhteyden varmistava Luostarinkylän eritasoliittymä. Edistetään Porista pohjoiseen valtatiellä 8 olevien kohteiden toteutusta (mm. Söörmarkun ja Merikarvian Tuorilan liittymät sekähyvelä-söörmarkku väli). Nostetaan valtatien 2 suunnitelmavalmiutta. Vaikutetaan teidenylläpito- ja parantamishankkeiden sekä siltojen painorajoituksista johtuvia kiertohaittoja korvaavan kansallisen rahoituksen kasvattamiseen. Nopean henkilöliikenteen käynnistämisen edellyttämät Pori-Tampere ratayhteyden investoinnit (n. 100 M ) kirjataan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Edistetään muiden raideyhteyksien käyttöönottoa ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Alempiasteista tieverkkoa kunnostetaan, kiireellisenä hankkeena kantatiellä 44 tarvittavat päällystys- ja parannustyöt. Rauman meriväylän syventämisen toteutusta kiirehditään (toteutus kirjattu 2012-2015). Porin lentokentän asemaa aluerakenteessa ja liikennejärjestelmässä tehdään tunnetuksi ja edistetään lentoaseman palvelujen käyttöä. Hyödynnetään Pori-Tampere radan, Porin lentokentän, ja Porin ja Rauman satamien asemaa osana kattavaa eurooppalaista TEN-T liikenneverkkoa. Edistetään nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille. Valtatie 8, Pori-Helsinki raideyhteys, Porin ja Rauman satamat sekä perustienpidon rahoitus ovat maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeita. TOIMENPITEITÄ vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan kehitetään lähiliikennettä MITTARIT/ TAVOITESEURANTA valtatien 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne lentoyhteyksien tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori-Tampere radan henkilöliikenne) suunnitelmavalmius ja toteutustilanne Liikenneviraston ja ELY-keskuksen työohjelmissa perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta tietoliikenneyhteyksien kattavuus RAHOITUS- LÄHTEITÄ LVM, TEM Central Baltic: prioriteetti 3

MAAKUNTA- OHJELMAN SEURANTA Maakuntaohjelman seurantaa ja toteutusta palvelevat alue-ennakointi ja TKI (tutkimus, kehitys, innovaatio) -yhteistyö. Satakunnan alue-ennakoinnin vuosikello sisältää viisi säännöllistä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: Maakunnallinen alue-ennakoinnin foorumi järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät-syksy) Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Satakuntaliitto järjestää syksyllä Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. KOKO MAAKUNTAOHJELMA LUETTAVISSA WWW.SATAKUNTALIITTO.FI/MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNTALIITTO PL 260, 28101 PORI kirjaamo@satakunta.fi ISBN 978-952-5862-40-9 ISSN 0789-6824 www.satakuntaliitto.fi www.satakunta.fi www.facebook.com/satakuntaliitto www.facebook.com/satakuntafi www.issuu.com/satakuntaliitto www.youtube.com/satakuntaliitto