Uudet pientaloasunnot Asukkaiden kokemuksia asuntomessutalojen toimivuudesta ANNE MALIN ANNELI REISBACKA SARI LISKI-MARKKANEN Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 HELSINKI 2005 KOTITALOUS
Uudet pientaloasunnot Asukkaiden kokemuksia asuntomessutalojen toimivuudesta Anne Malin Anneli Reisbacka Sari Liski-Markkanen Työtehoseura raportteja ja oppaita 20 ISBN 951 788 377 3 ISSN 1458 7858 HELSINKI 2005
TYÖTEHOSEURA PL 28 (Melkonkatu 16 A) 00211 HELSINKI Tekijä(t) Anne Malin, Anneli Reisbacka, Sari Liski- Markkanen Julkaisun nimi Uudet pientaloasunnot - Asukkaiden kokemuksia asuntomessutalojen toimivuudesta Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Marraskuu 2005 Toimeksiantaja Kauppa- ja teollisuusministeriö Tutkimuksen nimi Uudet pientaloasunnot - Asukkaiden kokemuksia asuntomessutalojen toimivuudesta Tiivistelmä Työtehoseuran kotitalousosastolla tehtiin Kauppa- teollisuusministeriön toimeksiantona selvitys asuntomessutalojen toimivuudesta keväällä 2005. Selvitys toteutettiin postikyselynä ja asuntopohjien analyysillä viidellä viimeisellä asuntomessualueella: Tuusula 2000, Kajaani 2001, Kotka 2002, Laukaa 2003 ja Heinola 2004. Asukkaat olivat kokonaisuutena hyvin tyytyväisiä asuntoihinsa, mutta arvioivat silti kriittisesti asuntoja omien asumiskokemustensa perusteella ja toivat esille ongelmakohtia ja parannusehdotuksia. Asuntojen pohjaratkaisujen muunneltavuuteen ja kulkuyhteyksiin ja reitteihin kannattaa suunnitteluvaiheessa kiinnittää entistä enemmän huomioita. Eteisen yhteydessä oleva vaatehuone parantaa usein kovin ahtaiden eteisten toimivuutta. Säilytystilan vähäisyys ja istuintilan puute ovat yleisiä ongelmia eteisissä. Portaiden alla oleva tila kannattaa hyödyntää sijoittamalla sinne esimerkiksi vaatehuone tai siivouskomero. Kuistit ja tuulikaapit, joihin on sijoitettu säilytyskalusteita, ovat myös toimivia ratkaisuja. Pesutilojen varustetaso kannattaa mitoittaa tilan koon ja asukkaiden määrän mukaan. Pesutilojen yhteydessä on hyvä olla erillinen pukeutumistila (pukuhuone). Pukeutumistila on usein ajateltu sijoitettavaksi vaatehuoltotilaan, mutta käytännössä edes penkille ei ollut varattu tilaa. Erillinen vaatehuoltotila kannattaa suunnitella kaikkiin pientaloihin. Tilaratkaisut ja tilavaraukset pyykinpesulle ja kuivaukselle olivat hieman puutteellisia. Vaatehuone, joka oli sijoitettu vaatehuoltotilan yhteyteen, toimi hyvin liinavaatteiden ym. puhtaan pyykin säilytyksessä. Vaatehuoltotilaan toivottiin usein sijoitettavaksi myös harrastusvälineiden kuivatus ja säilytys. Niille olisi kuitenkin hyvä varata oma erillinen tilansa. Keittiöt olivat kooltaan tilavia ja melko toimiviakin, mutta isoihin keittiöihin tarvitaan apuvesipisteitä. Esimerkiksi saarekekeittiöt olivat melko yleisiä. Lieden ja vesipisteen sijaitessa eri puolilla keittiötä aiheutti se selviä turvallisuusriskejä. Makuuhuoneet olivat pieniä, erityisesti lasten käyttöön tarkoitetut huoneet olivat kooltaan jopa 7-8 m². Kuitenkin leikkija säilytystilaa tarvitaan runsaasti. Suositeltavaa on että makuuhuoneiden koko on yli 10 m². Oleskelutilat olivat usein kooltaan melko isoja ja niitä saattoi olla asunnossa useampia. Kalustettavuutta helpottaa jos ehjää seinää on riittävästi. Oleskelutilojen kokoa suhteessa esimerkiksi makuuhuoneiden kokoon kannattaa miettiä asunnon suunnitteluvaiheessa. Talotekniikan osalta kannattaa kiinnittää huomiota lämmityksen säätömahdollisuuteen huonekohtaisesti. Lattialämmitys on suositeltava ratkaisu kosteissa tiloissa. Ilmanvaihto on tärkeä sekä keittiön että eteisen kosteuden ja hajujen poistossa. Piha-alueiden valaistusta oli lisätty kulkuyhteyksien ja turvallisuuden parantamiseksi. Avainsanat Pientalon toimivuus, asumiskokemukset, talotekniikka ISBN 951 788 377 3 ISSN 1458 7858 Yksikkö Työtehoseura, kotitalousosasto PL 13, 05201 Rajamäki puh. (09) 2904 1200 Kieli suomi Sivuja 27 Myynti Työtehoseura PL 28, 00211 HELSINKI puh (09) 2904 1200 http://www.tts.fi Hinta vain verkkoversiona http://www.tts.fi/tts/julkaisut/tr.htm
ALKUSANAT... 4 1 ASUNTOMESSUTALOJEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTIA... 5 1.1 Aineisto ja käytännön toteutus...5 1.2 Asuntojen taustatietoja...6 2 ASUNNON ERI TILOJEN ARVIOINTIA... 7 2.1 Asukkaiden asumiskokemukset...7 2.2 Eteinen...11 2.3 Wc-tilat...14 2.4 Sauna- ja pesutilat...14 2.5 Vaatehuoltotila...15 2.6 Keittiö...17 2.7 Makuuhuoneet ja vaatehuoneet...19 2.8 Olohuone...21 2.9 Piha-alueet...21 2.10 Varastot...21 2.11 Muuta...21 3 TALOTEKNISET RATKAISUT... 22 3.1 Ilmanvaihto...22 3.2 Lämmitys...22 3.3 Valaistus...23 3.4 Lvis- ratkaisut...23 3.5 Ääni...23 4 ASUNNON TURVAJÄRJESTELMÄT... 24 5 YHTEENVETO... 25 KIRJALLISUUTTA... 26 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 3
ALKUSANAT Kuluttajanäkökulman varmistaminen asuntomarkkinoilla on yksi valtioneuvoston kuluttajapoliittisesta ohjelmasta tekemän periaatepäätöksen painopistealueista. Asumisen laatua kehitettäessä tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä. Liian usein unohdetaan asunnon käyttäjä, kuluttaja. Keskeisessä asemassa on asunnon käyttäjän tarpeiden ja niiden muuttumisen huomioon ottaminen jo asuntoja suunniteltaessa Kuluttajapoliittisen ohjelman kuluttajanäkökulmaa asumisessa käsittelevä työryhmä piti tärkeänä kuluttajien mielipiteiden kartoittamista asumiseen liittyen. Työtehoseura selvitti kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta asukkaiden kokemuksia asuntomessutalojen eri tilojen ja teknisten ratkaisujen toimivuudesta viiden asuntomessualueen pientalojen osalta. Kuluttajanäkökulman huomioon ottamista tulee vahvistaa asuntojen suunnittelussa, rakentamisessa ja rahoitusvaihtoehtojen kehittämisessä sekä lisätä asumiseen ja asunnon hankintaan liittyvää neuvontaa ja tietoa. Asumiseen liittyviä ratkaisuja ja kehittämissuunnitelmia tehdään monella eri tasolla ja vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Toivottavaa olisi, että tässä selvityksessä esille tulleet kuluttajien toiveet otetaan huomioon asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Helsingissä marraskuussa 2005 Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen Ylitarkastaja, edellä mainitun ryhmän puheenjohtaja Kauppa-ja teollisuusministeriö 4 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
1 ASUNTOMESSUTALOJEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTIA 1.1 Aineisto ja käytännön toteutus Työtehoseuran kotitalousosastolla tehtiin Kauppa- teollisuusministeriön toimeksiantona selvitys asuntomessutalojen toimivuudesta keväällä 2005. Selvitys toteutettiin postikyselynä ja asuntopohjien analyysillä viidellä asuntomessualueella: Tuusula 2000, Kajaani 2001, Kotka 2002, Laukaa 2003 ja Heinola 2004. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 130 kpl alueiden pientaloihin, etupäässä omakotitaloihin sekä muutamiin pari- ja erillistaloihin. Kyselyn mukana lähetettiin asunnon pohjakuvasta kopio, johon asukkaita pyydettiin merkitsemään mahdollisesti rakennusaikana tai myöhemmin tehdyt muutostyöt. Vastauksia saatiin 51 kpl eli vastausprosentti oli 39,2 % Osoitetietojen hankinnassa saatiin apua Suomen Asuntomessuorganisaatiolta. He antoivat kuntien yhteyshenkilöiden nimiä. Yhteyshenkilöiltä saatiin messutalojen katuosoitteita ja osa osoitteista pääteltiin pelkkien karttatietojen perusteella. Osoitteissa ei käytetty nimiä, ainoastaan asuntomessukohteen numeroa, nimeä ja katuosoitetta. Kaikkia tyhjillään olevia taloja ei pystytty näin ollen erottelemaan, vaan kysely jaettiin myös asumattomiin kohteisiin. Postin asiakaspalvelu informoi kunkin alueen jakeluesimiehiä etukäteen, että Työtehoseurasta on tulossa kirjekysely ilman asukkaiden nimitietoja. Taulukko 1. Lähetettyjen ja vastattujen kyselyiden alueellinen jakauma: Paikkakunta lähetetty kpl vastauksia kpl Tuusula 27 11 Kajaani 23 9 Kotka 30 12 Laukaa 24 9 Heinola 26 10 YHTEENSÄ 130 51 Asuntomessutalojen toimivuutta arvioidaan tässä sekä asukkaiden mielipiteiden että asiantuntijoiden tekemän asunnon pohjakuvien analyysien pohjalta. Asuntopohjien analyysissa on käytetty Työtehoseuran kotitalousosastolla aikaisempien asuntotutkimuksien pohjalta tehtyä arviointikonseptia (liite1) sekä meneillään olevien muiden tutkimushankkeiden tuloksia. Työtehoseura on mukana käyttäjälähtöisessä talotekniikkaan liittyvässä tutkimushankkeessa ASTAT (Asumisen talotekniikka järjestelmät, palvelut ja asiakkuudet), jota tehdään yhteistyössä TTY:n, VTT:n, TKK:n ja TAIK:in kanssa. ASTAT-tutkimuksessa Työtehoseura ja TTY ovat tehneet asukashaastatteluja sekä kerros-, rivi- että pientaloasukkaille n. 50 kotitaloudessa. Aineistoa käsitellään samanaikaisesti tämän tutkimuksen kanssa, joten tässä raportissa viitataan osittain myös ASTATtutkimukseen. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 5
Asunnon toimivuutta on arvioitu tiloittain: eteinen, wc- ja peseytymistilat, vaatehuoltotilat, keittiö, olohuone ja oleskelutilat, makuuhuoneet ja vaatehuoneet sekä muut säilytystilat, terassit, parvekkeet, kuistit, varastot ja piha-alueet. Lisäksi on pyritty analysoimaan talotekniikkaa ja turvallisuutta omina ryhminään. Kyselyn tuloksista ei ole aineiston pienuuden vuoksi käytetty prosenttilukuja, vaan vastaukset ovat toimineet asuntopohjien laadullisen arvioinnin tukena ja syventäjinä. Aineistosta on pyritty nostamaan niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joilla voidaan kehittää ja parantaa asumista entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Tässä raportissa olevat pohjakuvat ovat peräisin asuntomessuluetteloista. 1.2 Asuntojen taustatietoja Asuntomessualueen asunnot olivat pääosin suuria 150-199 m² kokoisia omakotitaloja. Niissä huoneiden lukumäärä vaihteli 3-8 h + k välillä. Suurin osa asunnoista oli kooltaan 4 h + k. Kerrosluku vaihteli yhdestä kahteen ja puoleen. Talouksien koot olivat pieniä, pääosin kahden tai kolmen hengen talouksia. Lapsia oli vajaalla puolella vastaajista. Noin puolet vastanneista oli asunut talossaan 3-5 vuotta. Lähes kaksi kolmasosaa oli ollut mukana jo talon suunnitteluvaiheessa ja moni vastaaja kertoikin, että talo oli suunniteltu alusta alkaen yhdessä arkkitehdin kanssa omien toiveiden ja tarpeiden pohjalta. 6 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
2 ASUNNON ERI TILOJEN ARVIOINTIA 2.1 Asukkaiden asumiskokemukset Asukkaat olivat yleensä tyytyväisiä omiin asuntoihinsa, mikä oli ymmärrettävää, koska he olivat itse osallistuneet suunnitteluun. Tutkimuksen kannalta on arvokasta se, että he arvioivat silti kriittisesti asuntojaan oman asumiskokemuksensa perusteella ja toivat esille ongelmakohtia sekä tekivät parannusehdotuksia nykyisiin asuntoihinsa. Asunnon hyvinä puolina pidettiin toimivia tilaratkaisuja, tilavaa keittiötä, ruokahuonetta, eteistä ja teknistä tilaa, hyviä kodinkoneita, valoisuutta, aurinkokennojen hyödyntämistä veden lämmityksessä kesäaikana, vaivatonta lämmitystä, toimivia terassi-, parveke-, autokatos-, varasto- ja piharatkaisuja ja alueen rauhallista sijaintia, kuten kotia puiston reunassa, järven rannalla sekä keskellä kaupunkia. Toisaalta asunnon puutteina koettiin tuulikaapin tai kuistin puuttuminen, eteisen toimimattomuus (kaaos johtuen lukuisista harrastusrepuista ja välineistä), liian pienet makuuhuoneet (lasten huoneet niin pieniä, ettei aikuisen sänky tahdo mahtua), vaatehuoltotilan puuttuminen (kurahuolto, ulkovaatteiden kuivausmahdollisuus), vaatehuoneen ja yleensä säilytystilan puuttuminen, lämmitetyn varastotilan puuttuminen (harrastusvälineet). Talotekniikan osalta nousi esille lämmön säätömahdollisuuden puuttuminen (huoneiston lämpeneminen kesällä ja aurinkoisella säällä, lattialämmityksen säätö), äänieristys, puutteellinen valaistus sekä sisä- että ulkotiloissa ja pistorasioiden liian pieni määrä. Kulkuyhteydet asunnon tilasta toiseen olivat tärkeitä. Asukkaat eivät kokeneet hyvinä sellaisia ratkaisuja, joissa toiseen tilaan jouduttiin kulkemaan useamman muun tilan kautta. Muutamissa asunnoissa kulkuyhteys pesutiloihin ja saunaan kulki keittiön, vaatehuoltotilan ja wc:n läpi (kuvat 1 ja 2). Seuraavassa tarkastellaan kahta asunnon kokonaisratkaisua A (117,6 m²) ja B (161,5m²), joissa kulkuyhteys esimerkiksi pesu- ja saunatiloihin oli ratkaistu eritavalla. Asunnot ovat tilojen (eteinen, keittiö + ruokailutila, olohuone, kodinhoitotila ja pesutilat) neliöiltään suunnilleen samankokoiset paitsi, että B asunnossa oli lisäksi yläkerta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 7
Kuva 1. Asunto A, jossa astiantuntijoiden näkökulmasta katsottuna on toimiva pohjaratkaisu. A-asunnossa tuulikaapin yhteyteen oli suunniteltu pieni vaatehuone, johon on mahdollista sijoittaa lasten naulakko ja harrastusvälineitä (kypärät, luistimet, mailat jne.). Hallissa on runsaasti naulakkotilaa aikuisten vaateille. Lisäksi naulakko oli sijoitettu takan toiselle puolelle, mikä on vaatteiden kuivatuksen kannalta hyvä ratkaisu. Hallissa on myös tilaa sijoittaa istuin ja peili. Eteisestä on suora yhteys wc-tiloihin, keittiöön ja vaatehuolto + pesutiloihin, mikä on hyvä ratkaisu tavaroiden kuljetuksen kannalta. Tässä pohjaratkaisussa keittiö + ruokailutila on toimiva kokonaisuus. Liesi ja vesipiste ovat samalla seinällä, työpöytätilaa on runsaasti ja kylmäsäilytyslaite on sijoitettu hyvin ja sen lähellä on laskutilaa. Vaatehuoltotila toimii myös saunan pukuhuoneena. Sinne on varattu penkkitilaa pukeutumista varten. Pyykinpesulle ja kuivaukselle on varattu tilaa, mutta 8 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
pyykin käsin pesulta puuttuu allas. Pesuhuoneeseen sijoitettu allas olisi voitu sijoittaa vaatehuoltotilaan. Pesuhuone ja sauna ovat suhteessa asunnon kokoon sopivan kokoisia ja ikkunalla varustettuja tiloja. Olohuone on hyvin yhteydessä keittiöön ja siellä on ehjää seinäpinta-alaa kalustamista varten. Kuva 2. Asunto B, jossa astiantuntijoiden näkökulmasta katsottuna kulkuyhteys eteisestä pesutiloihin voi olla hankala. B-asunnossa tuulikaapissa ja eteisessä on huomattavasti vähemmän säilytystilaa kuin A-asunnossa. Myös tähän eteiseen on mahdollista sijoittaa istuin ja peili. Eteisestä on kyllä suora yhteys keittiöön ja wc-tiloihin, mutta vaatehuoltotilaan ja pesutiloihin joudutaan kulkemaan keittiön läpi, mikä ei ole hyvä ratkaisu. Keittiö + ruokailutila muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka on yhteydessä olohuoneeseen. Keittiössä liesitaso on sijoitettu saarekkeeseen, mikä on yhdessä työskentelyn kannalta hyvä ratkaisu. Saarekkeesta puuttuu kuitenkin apuvesipiste, joka tekee siitä käytännössä vaarallisen, kun kiehuvan kuumaa vettä ruvetaan kuljettamaan keittiön toiselle puolelle altaiden luo. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 9
Vaatehuoltotila on iso sekä valoisa ja toimii myös saunan pukuhuoneena. Tilan neliömäinen muoto mahdollistaa hyvin penkin ja pyykinpesuun tarvittavien kalusteiden sijoittamisen. Pesuhuone ja sauna ovat tilavia, mutta wc-tilaan kulkeminen pesuhuoneen kautta ei ole onnistunut ratkaisu. Wc-tilaan kulkeminen vaatehuoltotilasta olisi ollut toimivampi ratkaisu. Olohuone on tilava, mutta sen kalustaminen voi olla haastava tehtävä. Kyselyyn vastanneiden asunnot olivat tilavia asukaslukuun nähden ja omiin tarpeisiin suunniteltuja. Eniten tyytymättömyyttä kuitenkin aiheuttivat vähäiset muuntelumahdollisuudet ja tilavaraukset tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Tämä ei ole pelkästään tilakysymys, vaan on erityisen tärkeää tiedostaa jo suunnitteluvaiheessa. Yhtenä esimerkkinä oli asunto, jossa pienestä (2h+ k + s, 55 m²) asunnosta oli saatu viihtyisä ja toimiva koti (kuva 3). Asunnossa oli yhdistetty eteinen ja tuulikaappi (3,5 m²), pieni keittiö ja vaatehuoltotila, tilava vaatehuone (3,8 m²) ja makuuhuone (12,4 m²) sekä pesutilat ja sauna. Sen sijaan neliöiltään kolme kertaa isommasta asunnosta (149,5 m²) puuttui vaatehuoltotila kokonaan ja asukkaat olivat tehneet sen viherhuoneeseen (kuva 4). Kuva 3. Esimerkki neliöiden tehokkaasta käytöstä (55 m²). 10 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
Kuva 4. Esimerkki isosta asunnosta (149,5 m²), josta puuttui vaatehuoltotila. 2.2 Eteinen Eteisen toimivuuteen oltiin yleensä tyytyväisiä. Tyytymättömyyttä herätti eteisen liian pieni koko, vaatekaappien koko ja määrä sekä riittämättömyys ulkovaatteille, pistorasioiden puute, istuimelle ei ollut tilaa ja lapset eivät ylettyneet naulakoihin. Myös kuivauskaapin sijoittaminen eteiseen koettiin hankalaksi ja jopa mahdottomaksi. Lisäksi muunneltavuuteen ja tilavarauksiin tulevaisuuden varalta oltiin tyytymättömiä. Harrastusvälineiden säilytys tuotti ongelmia yli kolmasosalla vastanneista. Tilaa ei ollut riittävästi ja niinpä monet säilyttivätkin harrastusvälineet muissa tiloissa, kuten varastossa tai vaatehuoltotilassa. Lisäksi asukkaat olivat tehneet kylmistä varastoista lämpimiä varastoja. Vaatehuoneen sijoittaminen eteisen yhteyteen koettiin hyvänä ratkaisuna. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 11
Asukkaat toivoivat eteisiin selkeämpää tilankäyttöä, lisää säilytystilaa, kaappeja ulkovaatteille ja kengille, portaiden alla olevan tilan käyttöä säilytystilana, kurasyöppöä sekä valokatkaisijoita useampaan kohtaan kulkureitin varrelle. Asunnon pohjakuvien analyysissä eteisen ja tuulikaapin kohdalla arvioitiin eteisen yhteyttä asunnon muihin tiloihin, mahdollisuutta sijoittaa lapsille ja aikuisille omat naulakot oikealle käyttökorkeudelle, säilytystilojen määrää sekä mahdollisuutta sijoittaa eteiseen istuin ja peili. Lisäksi mietittiin, missä oli mahdollisuus säilyttää ja huoltaa harrastusvälineitä. Pohjakuvien mukaan tilajärjestelyihin vaikuttivat koon lisäksi tilan muoto ja ovien sekä ikkunoiden määrä. Tuulikaappi, joka oli vähintään 4,5 m² koettiin tilavaksi ja sinne oli yleensä mahdollisuus sijoittaa säilytystiloja. Eteisessä tilan toimivuuteen vaikutti enemmän se, kuinka paljon siellä oli ehjää seinäpinta-alaa, kuin neliömäärä (mielellään > 10 m²). Eteisissä ja tuulikaapeissa oli yleensä liian vähän säilytystilaa sekä ulkovaatteille että harrastusvälineille. Harvassa eteisessä oli mahdollisuutta sijoittaa istuinta ja peiliä. Kuvassa 5 kuistin yhteyteen on suunniteltu lämmin vaatehuone ulkovaatteille ja harrastusvälineille ja eteiseen naulakkotilaa ulkovaatteille. Sen sijaan kuvassa 6 ei ole suunniteltu kuistille eikä eteiseen minkäänlaisia säilytyskalusteita tai naulakoita ulkovaatteille ja kengille. Kuva 5. Toimiva eteisratkaisu, jossa kuistiin on yhdistetty vaatehuone. 12 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
Kuva 6. Esimerkki eteisratkaisusta, josta säilytyskalusteet ja tila istuimelle puuttuvat. Kaksikerroksisissa taloissa oli harvoin hyödynnetty portaiden alla olevaa tilaa säilytykseen. Niissä taloissa, joissa se oli tehty, asukkaat kokivat sen positiivisena (kuva 7). Kuva 7. Vaatehuone on sijoitettu portaiden alla olevaan tilaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 13
2.3 Wc-tilat Wc-tiloihin oltiin tyytyväisiä, vaikka ne olivat melko pieniä. Asukkaiden toiveina oli mm. saada lisää säilytystilaa, yleisvalaisin kattoon ja halogeenit tulisi korvata hehkulampulla - tai loisteputkivalaisimella häikäisyn estämiseksi. Toiveena oli lisäksi omat lattialämmön säädöt, jotka eivät ole yhteiset eteisen kanssa. Wc-tilat koettiin sopivan kokoisina, kun ne olivat yli 3 m² kokoisia ja pieninä, jos ne olivat alle 2 m². Asukkaiden mielestä eteisestä tulee olla suora yhteys wc-tiloihin. Asiantuntijoiden analyysin mukaan wc:n suora yhteys eteiseen on tärkeä. Asunnon koon ja asukkaiden määrän mukaan wc-tiloja on hyvä sijoittaa lähelle makuuhuoneita sekä pesutiloja. Pesualtaan yhteyteen tulee suunnitella toimintojen vaatimaa lasku- ja säilytystilaa, pistorasioita ladattaville laitteille, iso peili altaasta ylöspäin (sopii lapsille ja aikuisille) ja hyvä yleisvalaistus sekä peilivalaistus. Rakenteissa tulee huomioida tukitankojen kiinnitysmahdollisuus. Mikäli wcistuin sijaitsee kylpyhuoneessa tai saunan pesuhuoneessa sen yhteydessä tulee olla käsienpesuallas, kaikissa asunnoissa näin ei ollut. 2.4 Sauna- ja pesutilat Sauna ja pesutilojen osalta noin viidesosalla oli ongelmia vesi- ja viemäriliitännöissä sekä lattian kallistuksissa. Muunneltavuus ja tilavarausmahdollisuudet tulivat esille myös sauna- ja pesutilojen osalta. Muita toiveita olivat mm. saada erillinen pukutila, isompi löylytila ja pesuhuone, puukiukaan lisäksi sähkökiuas, istuin, lisää säilytystilaa, poreamme, höyrykaappi, alapesusuihku saunassa olevan wc-istuimen yhteyteen, parempi valaistus ja ovi tai verho kodinhoitotilan ja pesutilan välille. Saunan ja pesutilojen yhteyteen toivottiin pientä (>4,5 m²) erillistä pukuhuonetta, jonne pääsee suoraan yhteisistä tiloista. Asukkaat kokivat huonona ratkaisuna sen, että pesutiloihin (saunan pesuhuoneeseen) kulku tapahtui jonkin muun huoneen läpi. Pesutiloihin ja saunaan kulku oli osassa asuntoja hankala, koska sinne jouduttiin kulkemaan makuuhuoneen tai keittiön ja vaatehuoltotilojen kautta. Yhdessä asunnossa pesuhuoneeseen pääsi ainoastaan makuuhuoneen kautta ja toisessa asunnossa pesuhuoneeseen mentiin suoraan olohuoneesta, mikä ei tuntunut kovin toimivalta ratkaisulta. Joissakin asunnoissa vaatehuoltotila toimi pukuhuoneena, mutta sinne ei mahtunut sijoittamaan istuinta. Pesuhuone koettiin sopivan kokoiseksi, kun se oli > 4,5 m². Sinne haluttiin sijoittaa suihku ja istuinpenkki. Wc-istuimen ja altaan sijoittamista pesutiloihin kritisoitiin silloin, kun ne oli sijoitettu suoraan oven eteen. Myös kahta suihkua pidettiin pienissä (< 4 m²) pesuhuoneissa turhana. Pohjakuvien analyysissä kiinnitettiin huomiota siihen, miten wc- ja peseytymistoiminnot oli erotettu toisistaan. Asunnossa on kuitenkin hyvä olla yksi wctila, jossa on niin väljä mitoitus, että sinne pääsee tarvittaessa myös pyörätuolilla tai rollaattorilla. Kaikkiin pesutiloihin ei ollut mahdollisuutta sijoittaa istuinpenkkiä, koska pesutila oli joko liian pieni (< 4 m²) tai siellä oli liian monta ovea, jotka rikkoivat ehjän seinäpinta-alan. 14 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
Kuvassa 8 on toimiva kokonaisratkaisu pukuhuoneesta, wc- tilasta, pesuhuoneesta ja saunasta. Pukuhuoneessa on sekä säilytystilaa pyyhkeille ja kylpytakeille että istuintilaa pukeutumiseen. Pukuhuoneesta pääsee myös wc-tiloihin. Pesuhuone ja sauna ovat kooltaan tilavia (4,5 m²) ja niissä molemmissa on ikkunat. Kuva 8. Esimerkki toimivista pesutila-, sauna-, pukuhuone- ja wc-ratkaisuista. Kuvassa 9 on kokonaisratkaisu pesutiloista, jossa pukuhuone on vaatehuoltotilan yhteydessä. Pesutilaan on neljä ovea (vaatehuoltotilasta, eteisestä, olohuoneesta ja saunasta), jotka hankaloittavat tilan käyttöä. Lisäksi pesutilaan on suunniteltu wc-istuin ja käsienpesuallas suoraan olohuoneeseen menevää ovea vastapäätä. Ratkaisua olisi helpottanut, jos olohuoneeseen ei olisi ollut ovea ja suihkun ja wc:n paikkaa olisi vaihdettu. Kuva 9. Esimerkki ahtaasta pesutilaratkaisusta. 2.5 Vaatehuoltotila Vaatehuoltotiloissa pyykin jälkikäsittelylle varatun tilan ja kurahuoltopisteen puute koettiin ongelmallisena. Vaatehuoltotiloissa oli pyykinpesukoneen ja kuivauslaitteiden lisäksi paljon erilaisia kodinkoneita, kuten mankeleita, silityskoneita, prässejä, ompelukoneita ja saumureita. Edestä täytettäviä pyykinpesuko- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 15
neita oli huomattavasti enemmän kuin päältä täytettäviä koneita. Kuivausrumpu tai kuivauskaappi oli lähes jokaisella taloudella, osalla oli jopa molemmat laitteet. Vaatehuoltotilan pieni koko (n. 5 m²) aiheutti ongelmia monille. Eniten toivottiin lisää säilytystilaa ja kuivatustilaa harrastusvälineille, lisää liikkumatilaa, kurahuoltopistettä, tilaa pyykkinaruille, liukuovea vaatehuoltotilan ja eteisen välille, parempaa kaappien sijoittelua, vaatehuoltotilan erottamista ovella takkahuoneesta ja tilan muuttamista huonemaisemmaksi. Vaatehuoltotilaan ei haluttu myöskään liian montaa ovea hankaloittamaan toimivuutta. Vaatehuoltotila koettiin tilavana, kun se oli kooltaan yli 10 m². Vaatehuoltotilaan haluttiin sijoittaa pyykkihuollon lisäksi kurahuolto ja harrastusvälineiden huolto ja säilytys. Saunan ja pesutilan pukeutumistila haluttiin erottaa omaksi tilaksi. Pohjakuvien analyysissä tarkasteltiin sitä, millaiset tilat on järjestetty likapyykin säilytykselle, pyykin käsin ja konepesulle, pyykinkuivaukselle ja tuulettamiselle sekä pyykin jälkikäsittelylle, siivousvälineille ja liinavaatteille. Lisäksi tarkasteltiin, mitä mahdollisuuksia vaatehuoltotilassa oli kuravaatteiden ja harrastusvälineiden huollolle ja säilytykselle. Melkein kaikissa asunnoissa oli erillinen vaatehuoltotila, jossa oli tilavaraus likapyykin säilytykselle ja pyykinpesulle. Suurimmalla osalla oli myös koneellinen kuivauslaite (kuivausrumpu tai kuivauskaappi tai molemmat). Sen sijaan pyykin jälkikäsittelylle, kurahuollolle ja harrastusvälineiden kuivaukselle ei ollut useinkaan minkäänlaista tilaa. Vain muutamassa asunnossa vaatehuoltotilan yhteyteen oli suunniteltu erillinen vaatehuone, jossa pystyi säilyttämään kaikki liina- ja vuodevaatteet. Kuvassa 10 vaatehuoltotilan (12 m²) yhteydessä on vaatehuone liinavaatteille, kurahuoltopiste, pukeutumistila ja kalusteet ja koneet pyykin pesuun ja kuivaukseen. Lisäksi tilassa on työpöytätilaa ompelulle. Kuva 10. Toimiva vaatehuoltotila, jonka yhteydessä on vaatehuone. 16 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
Kuvassa 11 vaatehuoltotila on pieni (6 m²) ja kapea. Sieltä on kolme ovea; wc-tiloihin, keittiöön ja ulos terassille. Tilaan on sijoitettu ainoastaan pyykinpesukone ja lämminvesivaraaja. Pyykin käsin pesulle ja kuivaukselle ei ole tiloja. Kuva 11. Vaatehuoltotila, josta puuttuu mm. pyykinpesuallas ja pyykinkuivaustila. 2.6 Keittiö Yleisesti ottaen keittiöiden toimivuuteen oltiin tyytyväisiä. Kylmäsäilytystilan ja muun säilytystilan vähäisyys koettiin puutteena. Äänet koettiin keittiössä ongelmallisena erityisesti silloin, kun keittiöstä oli avoin yhteys ruokailutilaan tai olohuoneeseen. Keittiö, jossa oli ruokailutila, koettiin pienenä, jos se oli alle 15 m² ja tilavana, jos se oli yli 20 m². Kolmasosa vastanneista koki keittiössä olevan ahtaita kohtia. Yleisimmät ongelmakohdat olivat astianpesupöydän ja lieden ympäristöt. Keittiöissä oli myös paljon viihde-elektroniikkaa, kuten radioita, tv:tä ja tietokoneita. Viidesosa vastanneista kaipasi lisää tilaa kodinkoneille, erityisesti kylmälaitteille. Pienkoneille varattuun tilaan oltiin tyytyväisiä, vaikka muissa tutkimuksissa on tullut esille, että pienkoneiden säilytys tuottaa ongelmia keittiöissä. Keittiöihin toivottiin lisää säilytystilaa, tilaa viinikaapille, keittiön ja ruokailutilan väli voisi mahdollisesti olla hieman umpinaisempi, avoimia säilytyshyllyjä voisi olla keittiökaapistojen yläpuolella koriste-esineille, 1-osainen astianpesuallas koettiin epäkäytännölliseksi, jääkaappi haluttiin pois takan vierestä (muuri välissä) ja erään vastaajan toiveena oli uusia koko keittiö. Asukkaat olivat lisänneet keittiöön uunin, pöytäkaappeja ja valaistusta. Keittiö on erityisesti paikka, jossa tulevaisuuden tarpeet ja varautumiset on hyvä ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon. Suunnittelijan on hyvä jättää tilavarauksia ja liitäntämahdollisuuksia eri kotitalouskoneille, valaisimille ja apuvesipisteille, vaikka asukkaat eivät nyt niitä vielä haluakkaan. Jälkikäteen muutostyöt ovat kalliita. Pohjakuvien analyysissä tarkasteltiin tilan toimivuutta työpisteiden ja toimintojen mukaan, kuten aamu- ja iltapalan valmistus, lämpimän ruoanvalmistus, astioiden pesu ja jätehuolto ja ruokailu. Keskeinen työtaso sijaitsee lieden tai liesitason ja altaan välissä (600-1000 mm). Yllättävän monessa asunnossa liesi ja vesipiste oli sijoitettu eri puolille keittiötä tai saarekeratkaisussa liesitaso oli rakennettu ilman vesipistettä. Liedellä kuitenkin tarvitaan vettä ja sieltä kaadetaan kiehuvan kuumaa vettä. Jos vesipiste sijaitsee eripuolella keittiötä, joudutaan esimerkiksi perunakattilan vesi kuljettamaan kulkuväylän yli. Tämä on turvallisuusriski, joka tehdään päivittäin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 17
Keittiössä työskentelee tänä päivänä useita henkilöitä yhtaikaa, jolloin se vaikuttaa keittiön mitoitukseen, vesipisteiden määrään ja työpisteiden sijoitukseen. Tiloiltaan ja mitoiltaan tilavissa keittiöissä voisi olla apuvesipiste, joka helpottaisi yhtäaikaista työskentelyä keittiössä. Vain muutamassa keittiöratkaisussa oli käytetty apuvesipistettä, vaikka se keittiöiden koon puolesta olisi sopinut useaan keittiöön, erityisesti keskilattialle sijoitettujen liesitasojen viereen. Kotitalouskoneiden sijoittaminen keittiöön vaikuttaa sekä keittiön toimivuuteen että koneiden energiankulutukseen. Pohjakuvista tarkasteltiin erityisesti kylmäsäilytyslaitteiden sijoittelua keittiössä, koska ne ovat päällä jatkuvasti. Kylmäsäilytyslaitetta ei saa sijoittaa minkään lämmönlähteen lähelle. Suurimmassa osassa asunnoista laitteet oli sijoitettu hyvin. Muutamissa asunnoissa kylmäsäilytyslaite oli sijoitettu astianpesukoneen, uunin tai takan viereen, joka lisää laitteiden sähkönkulutusta huomattavasti. Kuvassa 12 on toimiva keittiön ja ruokailutilan kokonaisratkaisu. Liesi ja vesipiste on sijoitettu toiminnallisesti hyvin, kylmäsäilytyslaitteet ovat lähellä eteistä ja kaukana lämmönlähteistä. Lisäksi keittiö ja ruokailutila on erotettu mukavasti toisistaan saarekkeella, jossa useamman henkilön on mukava työskennellä yhdessä. Kuva 12. Toimiva keittiö ja ruokailutila Kuvassa 13 on muuten hyvin samanlainen ratkaisu kuin edellisessä keittiössä, mutta lieden lähellä ei ole vesipistettä. Tämä tekee yhdessä työskentelyn hankalaksi ja jopa vaaralliseksi. 18 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005)
Kuva 13. Esimerkki keittiöstä, josta puuttuu apuvesipiste. 2.7 Makuuhuoneet ja vaatehuoneet Makuuhuoneiden toimivuudessa eniten ongelmia tuotti makuuhuoneiden pieni koko (<10 m²). Huoneiden pieni koko on tullut esiin myös muissa aiemmissa tutkimuksissa. On hyvin yleistä että yksi makuuhuone on isompi, mutta loput makuuhuoneista, yleensä lasten huoneet ovat hyvinkin pieniä. Aikuisten makuuhuone on hyvä olla vähintään 13 m² ja alle 10 m² makuuhuoneita tulee välttää. Vaatehuoneita oli lähes kaikissa asunnoissa. Niitä pidettiin tarpeellisina ja niiden ilmanvaihtoon oltiin tyytyväisiä. Vaatehuone koettiin hyvänä ratkaisuna eteisen, vaatehuoltotilan ja makuuhuoneiden yhteydessä. Vaatehuone koettiin liian pienenä, jos se oli alle 2 m² ja hyvän kokoisena, jos se oli yli 4 m². Asukkaat toivoivat liukuovia kaappeihin, isompia lastenhuoneita, isompaa vaatehuonetta, ikkunaa vaatehuoneeseen, lisää kaappeja ja muuta säilytystilaa. Ikkunoita ei haluttu sijoitettavaksi nurkkaan, jotta rullaverholla pystyy peittämään ikkunan kunnolla. Pohjakuvien analyysissa kiinnitettiin huomiota makuuhuoneiden kokoon ja kalustettavuuteen. Alle 10 m² makuuhuoneisiin oli vaikea saada mahtumaan säilytyskomeroita, sänkyä ja kirjoituspöytää. Lasten makuuhuoneet olivat usein melko pieniä (noin 10 m²), kuitenkin niissä pitäisi olla tilaa leikkimiseen, toisaalta koululaisten huoneissa tarvitaan tilaa ystäville. Työtehoseuran meneillään olevassa ASTAT-tutkimuksessa on tullut esille myös se, että aikuistalouksissakin pieniin makuuhuoneisiin tarvitsisi mahtua parisänky tai levitettävä vuodesohva vieraita varten. Makuuhuoneista oli melko hyvä yhteys hygieniatiloihin, jota pidettiin myös tärkeänä. Niihin makuuhuoneisiin, joiden koko oli >15 m², oli mahdollisuus sijoittaa tarvittaessa myös vauvan sänky. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 20 (2005) 19