OULUN ERÄ- JA KENNELKERHO R.Y.:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI 1 Yhdistyksen nimi on Oulun Erä- ja Kennelkerho ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan kerhoksi. Kerhon virallinen kieli on suomi. Pöytäkirja- ja rekisteröintikielenä käytetään suomea. Kerho voi olla jäsenenä eri järjestöissä seuran intressien mukaisesti. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU 2 - Kerhon tarkoituksena on yhdistää toiminta-alueensa vapaa-ajankalastajat ja muita kalavesien hoitoa ja kalastuskulttuuria edistävät henkilöt ja toimia yhdyssiteenä heidän ja vapaa-ajankalastajapiirin välillä, - kehittää vapaa-ajankalastusta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria, - edistää kalavesiin liittyvää luonnon- ja ympäristönsuojelua, luonnon virkistys- ja moninaiskäyttöä ja luontoliikuntaa sekä - huolehtia toiminta-alueensa vapaa-ajankalastajien ja kalastuksen eduista. - edistää Kenneltoimintaa alueellisesti ja valtakunnallisesti - kehittää riistanhoitoa ja metsästyskultuuria - kehittää metsästysammuntaa. 3 Tarkoituksiensa toteuttamiseksi kerho - toimii yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirin kanssa, kenneltoiminnan parissa ja kennelpiirin kanssa sekä metsästyksen parissa etupäässä Oulussa ja sen ympäristössä innostaakseen jäseniään yhteistoimintaan riistanhoidon ja järkiperäisen metsästyksen hyväksi - edistää jäsentensä ja kaikkien vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia, kenneltoimintaa ja metsästystä sekä kalavesien ja metsänhoitoa opastamalla ja neuvomalla, - tekee vapaa-ajankalastusta, kenneltoimintaa ja metsästystä tunnetuksi niin nuorten kuin varttuneidenkin parissa järjestämällä kilpailuja, tiedotus- ym. vastaavia tilaisuuksia ja julkaisemalla harrastukseen liittyvää materiaalia, - perehdyttää jäseniään kalastus- ja ympäristönsuojelulainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ja kestävän käytön mukaisen kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestämisessä, kenneltoiminnan osalta perehdyttää jäseniään kenneltoimintaan liittyvissä kysymyksissä sekä metsästyksen osalta metsästykseen liittyvissä kysymyksissä. Toimintansa tukemiseksi ja kehittämiseksi kerho voi - ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, - toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä ja - omistaa, ylläpitää ja vuokrata toimintaa varten tarpeellisia kiinteistöjä, vesialueita sekä virkistyskalastus- ja retkeilyvälineitä jäsentensä käyttöön ja
- järjestää kalastus- ja retkeilytilaisuuksia sekä erilaisia kilpailuja. JÄSENET 4 Kerhon varsinainen jäsen voi olla henkilö, joka on ilmoittanut haluavansa jäseneksi ja joka hyväksyy kerhon tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta kerhon hallitus kahden jäsenen suosituksesta. Kannattavaksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea kerhon tarkoitusta ja toimintaa. Kerholla voi olla kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen. Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voi kerhon kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut seuran toimintaa sekä kutsu- sekä vapaajäseniä, jotka kerhon kokous hyväksyy hallituksen esityksestä. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN 5 Jäsenellä on oikeus erota kerhosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta kerhon kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen kerhosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on kerhoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään kerhossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kerhoa tai ei enää täytä laissa tai kerhon säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen päätöksen tekoa hallituksen tulee varata asianomaiselle tilaisuus antaa selitys asiassa. Eroavan tai erotetun jäsenen on suoritettava eroamisvuoden jäsenmaksu, jos se on erääntynyt maksettavaksi ennen jäsensuhteen päättymistä. Jäsenellä on oikeus viedä hallituksen erottamispäätös kerhon kokouksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun ilmoitus erottamisesta on jäsenelle lähetetty. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU 6 Kerhon varsinaiset jäsenet suorittavat liittymismaksun sekä vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous. Kannattavat jäsenet maksavat vuosittain syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille kuin myös kannattavana jäseninä oleville henkilöille ja yhteisöille. Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet ja vapaajäsenet eivät suorita jäsenmaksua. HALLITUS 7
Kerhon asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu kerhon syyskokouksessa valitut puheenjohtaja(t) ja 9 muuta varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi ja hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Erovuorossa on vuosittain kolmasosa hallituksen jäsenistä, jotka kahtena ensimmäisenä vuonna valitaan arpomalla. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi alkaa välittömästi valinnan tapahduttua. Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 8 Hallituksen tehtävänä on - johtaa kerhon toimintaa ja hoitaa ne asiat, jotka lain tai näiden sääntöjen perusteella kuuluvat hallitukselle, - kutsua koolle kerhon kokoukset, valmistella esitettävät asiat ja toimeenpanna kokouksen päätökset, - pitää jäsenluetteloa kerhon jäsenistä ja toimittaa jäsenluettelo pyydettäessä keskusjärjestöille, - ottaa ja vapauttaa kerhon toiminnan hoitamista varten tarvittavat toimihenkilöt, - suunnitella ja valmistella kerhon toimintaa ja asettaa sitä varten tarpeellisia toimikuntia ja jaostoja, jotka toimivat hallituksen alaisuudessa. KERHON NIMEN KIRJOITTAMINEN 9 Kerhon nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä jonkun henkilön kirjoittamaan kerhon nimen yksin. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS 10 Kerhon tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle. KERHON KOKOUKSET 11
Kerho pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kerhon kevätkokous pidetään tammitoukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun kerhon kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) kerhon äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Kerhon kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kunniajäsenillä ja -puheenjohtajilla on oikeus osallistua kokoukseen ja käyttää puheoikeutta, mutta ei äänioikeutta. Kerhon kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut määräenemmistö läsnä olevista. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. KERHON KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN 12 Hallituksen on kutsuttava kerhon kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostitse tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä VARSINAISET KOKOUKSET 13 Kerhon kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Kerhon syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle 6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet sääntöjen 7 :n mukaan sekä
edustajat eri yhdistyksien ja liittojen kokouksiin, joihin kerho jäsenenä kuuluu 7. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli kerhon jäsen haluaa saada jonkin asian seuran kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu koolle. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA SEURAN PURKAMINEN 14 Päätös sääntöjen muuttamisesta ja kerhon purkamisesta on tehtävä kerhon kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai kerhon purkamisesta. Kerhon purkautuessa käytetään kerhon varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Kerhon tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 15 Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan kerhon toiminnassa voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä. Ylimääräinen kokous on hyväksynyt nämä säännöt 1. päivänä syyskuuta 2010.