TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 3/2013 (674) TEKSTIILIEN HUOLTO JA HOITO Pyykinpesukoneen ja kuivauslaitteen valinta Tutkija Tarja Marjomaa, TTS Energiamerkki on kodinkoneiden valinnan lähtökohta. Energiatehokkuuden lisäksi kannattaa tutustua pesukoneiden ja kuivausrumpujen käyttöominaisuuksiin. Monissa koneissa voidaan muunnella muun muassa pesulämpötilaa, linkousnopeutta ja ohjelmasisältöä esimerkiksi ohjelmoimalla lisää vettä pesuihin ja huuhteluihin tai lyhentämällä ohjelman kestoa. Kuvat: TTS Hyvä pyykinpesukone pesee pyykin puhtaaksi ja on turvallinen sekä helppokäyttöinen. Pesukoneen valinta ja merkkikohtainen vertailu on helpompaa, jos on perillä koneiden ominaisuuksista ja niiden merkityksestä käytännön pyykinpesuun. Valintatilanteessa kannattaa perehtyä myös asennus- ja sijoitusohjeisiin. Energiatehokkuus on tärkeä valintakriteeri, sillä pesukoneiden tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät sähkön ja veden kulutukseen. Pyykinkuivaus on pienissä tiloissa hankalaa. Ripustuskuivauksen vaihtoehtona on koneellinen kuivaus kuivausrummussa, kuivauskaapissa tai kuivaavassa pesukoneessa. Kuivauslaitteen valintaa kannattaa miettiä omien tarpeiden kannalta ja huomioida muun muassa laitteen sijoituspaikka ja asennusedellytykset. PYYKINPESUKONE Sijoituspaikka Pyykinpesukoneen toiminnan, kestävyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi kone sijoitetaan kuivaan, hyvin ilmastoituun, lämpimään ja lattiakaivolliseen tilaan. Kosteassa tilassa kone ruostuu ja sen kumitiivisteeseen voi pesiytyä hometta. Kone on suojattava aina roiskevedeltä. Pesukone asennetaan säätöjalkojen avulla vaakasuoraan, jolloin se käy tasaisesti ja pysyy paikoillaan. Koneessa voi olla liikuttelua helpottavat siirtopyörät. Pyykinpesukonetta ei saa sijoittaa tavalliselle hyllylle,josta se voi linkousvaiheessa pudota lattialle tai hylly voi hajota koneen painon alla. Joihinkin koneisiin on saatavana lisävarusteena korotusalusta. Koneen tulo- ja poistoletkujen asennuskorkeudessa on oltava tarkana, jos kone sijoitetaan korotetulle alustalle. Sähkö-, vesi- ja viemäriliitäntä Sulakkeeksi riittää 10 A, jos koneen liitäntäteho on alle 2,3 kw. Suurempi liitäntäteho tarvitsee 16 A:n sulakkeen. Pesukone liitetään lähimpään suojamaadoitettuun pistorasiaan. Lyhyt liitosjohto vaihdetaan tarvittaessa pidempään. Jatkojohto on aina väliaikaisratkaisu. Kone liitetään kylmään veteen ja tarkistetaan etteivät liitosjohto ja vesiletkut jää venytykseen, taitokselle tai puristuksiin koneen
MUISTA POISTAA KULJETUSTUET Pyykinpesukoneen kuljetustuet pitävät pesualtaan paikoillaan kuljetuksen aikana. Ne poistetaan käyttöohjeiden mukaisesti kuljetuksen jälkeen. Tukien paikoilleen unohtuminen vaurioittaa konetta, koska pesuallas ei pääse liikkumaan ja vaimentamaan koneeseen kohdistuvaa rasitusta muun muassa linkousvaiheessa. Tuet kannattaa säilyttää, sillä niitä voi tarvita myöhemmin. taakse tai alle. Liitosten vedenpitävyyttä seurataan säännöllisesti. Koneen poistoletkua ei saa jatkaa, vaan se vaihdetaan tarvittaessa pidempään. Maksimipituus on konekohtainen, tavallisesti 2 4 metriä. Vesijohtoverkoston painevaihtelut eivät yleensä vaikuta pesukoneen toimintaan. Omasta kaivosta pumpattaessa vedenpaine saattaa olla niin alhainen, että koneen vedenotto häiriintyy. Poistoletkun sijoituskorkeus tarkistetaan käyttöohjeesta. Letku on turvallista asentaa kiinteästi pesualtaan viemärikalusteeseen tai seinässä olevaan viemäriputkeen. Lapon välttämiseksi on poistoletkun korkeimman kohdan oltava korkeammalla kuin ylin vesipinta koneessa. Pesualtaan kautta viemäriin lasketut likavedet voivat valua pyykinpesukoneeseen, jos poistoletku on liian matalalla. Lattianrajassa olevan letkun kautta vesi poistuu koneesta jatkuvasti. Muutamissa koneissa letkun voi laittaa suoraan lattialle. Turvajärjestelmät Pyykinpesukoneessa on vähintään kuivakäynti-, ylikuumenemis- ja ylitäyttösuojat, takaisinvirtauksen esto ja luukun turvasalpa. Turvajärjestelmä sulkee koneen vesiventtiilin ja mahdollisesti käynnistää koneen poistopumpun, jos kone ottaa liikaa vettä. Kuivakäyntisuoja estää koneen käynnistymisen, jos koneeseen ei tule vettä. KONEEN TÄYTTÖTAPA Pyykinpesukoneen sijoituspaikka asettaa vaatimuksia sen ulkomitoille ja täyttötavalle. Edestä täytettävä pesukone Konetta ei kannata ylitäyttää. Pesutulos kärsii, jos pyykki ei mahdu liikkumaan pesurummussa. Pesukoneiden täyttömäärä lasketaan tavallisesti täyttösuhteella 1:10 tai jopa 1:7. Paras pesutulos saavutetaan täyttösuhteella 1:13, jolloin rummussa on 13 litraa tilaa pyykkiloa kohden. Valmistajan ilmoittama täyttömäärä on usein ylimitoitettu. Ulkomitat ovat yleensä noin 60 x 60 cm ja korkeus on noin 85 cm. Pienimmissä koneissa syvyys on noin 33 cm, leveys 50 cm ja korkeus alle 70 cm. Koneen ympärille tarvitaan tilaa syvyys- ja leveyssuunnassa 95 120 cm, jotta luukku avautuu kunnolla ja käyttäjälle jää työskentelytilaa. Täyttöluukun avautumissuunta vaikuttaa käytön joustavuuteen. Pesukoneen luukun saranointia ei voi muuttaa, joten avautumissuunta tarkistetaan ostovaiheessa. Oikeanpuoleista saranointia suositellaan silloin, kun kone sijoitetaan oikealle nurkkaan tai sen vasemmalla puolella on esimerkiksi likapyykkikaappi tai kuivausrumpu. Luukun suositeltava avautumiskulma on 180º. Istualtaan työskentelevän henkilön kannalta luukun avaamisen on oltava helppoa ja täyttöaukon alareunan etäisyyden lattiasta vähintään 45 cm. Iso, viisto täyttöaukko helpottaa käyttöä. Lasiluukun kautta voi seurata pesuaineen annosmäärän sopivuutta ja pesuohjelman eri vaiheita. Kone voidaan sijoittaa työpöydän alle. Koneen sivuille jätetään muutama milli tilaa, jottei se tärise kalusteita vasten linkousvaiheessa. Koneen kansi toimii työtasona tai sen päälle voi sijoittaa liitossarjan avulla kuivausrummun. Päältä täytettävä pesukone Mahtuu pienempään tilaan kuin edestä täytettävä kone. Ulkomitat ovat konekohtaiset; leveys vaihtelee välillä 40 45 cm, syvyys 60 62 cm ja korkeus 85 90 cm. Koneen eteen tarvitaan käyttötilaa syvyydeltään noin 80 cm ja leveydeltään 70 120 cm. Kannen avaamiseen tarvitaan tilaa yläpuolelle 50 70 cm. Ulkokannen jousitus estää sormien väliin jäämisen. Käyttäjän ei tarvitse kumartua niin alas kuin edestä täytettävää konetta täyttäessään. Täyttöaukon sopiva etäisyys lattiasta on 75 80 cm, mutta vähintään 70 cm. Koneen luukun avaaminen voi vaatia monta työliikettä, joka on heikkovoimaiselle hankalaa. Koneeseen voi yleensä vielä käynnistämisen jälkeen lisätä pyykkiä. Tämä on mahdollista myös joissakin edestä täytettävissä koneissa, sillä vettä on niin vähän, ettei se valu ulos täyttöluukusta. Päältä täytettävässä koneessa on yleensä liikuttelua helpottavat siirtopyörät. Täyttömäärä Täysien koneellisten peseminen on energiatehokasta, joten kannattaa miettiä minkä kokoisen koneen tarvitsee. Pyykinpesukoneista suurin osa on täyttömäärältään 6 7 kg, mutta jotkut jopa 11 kg. Pienimpien koneiden täyttömäärä on 3,5 kiloa. Valmistajan ilmoittama täyttömäärä on usein liian suuri käytännön pesutilanteeseen. Pesutulos huonontuu, jos pyykki ei mahdu kunnolla liikkumaan pesurummussa. Pesukoneiden täyttömäärä lasketaan tavallisesti täyttösuhteella 1:10 tai jopa 1:7. Optimaalisin pesutulos saavutetaan täyttösuhteella 1:13, jolloin rummussa on 13 litraa tilaa pyykkiloa kohden. Edestä täytettävä kone on sopivasti täytetty, kun kädet mahtuvat ranteita myöten suorina rummun sisään. Siliäväksi käsitelty- 2
jä tekstiilejä ja hienopyykkiä laitetaan koneeseen puolet edellisten määrästä. Päältä täytettävässä koneessa pyykkiä on sopiva määrä, kun rummussa olevan pyykin ja täyttöluukun väliin jää 5 10 cm tyhjää tilaa ja kämmenet mahtuvat vaatteiden päälle. Energiamerkintä Energiamerkki ja tuoteseloste helpottavat pesukoneiden välistä vertailua. Uudistetussa energiamerkissä otetaan huomioon pesut 60 ja 40 ohjelmilla, täydellä ja puolitäytöllä. Vuosikulutus perustuu 220 pesukertaan. A+++ -luokan pesukoneet ovat vähintään 32 % energiatehokkaampia kuin A-luokan koneet. Pesutulosta ei ilmoiteta erikseen, sillä koneelta edellytetään automaattisesti A-luokan pesutulosta. Merkissä ilmoitetaan energiatehokkuusluokan lisäksi painotettu vuotuinen energiankulutus kilowattitunteina ja vedenkulutus litroina. Koneen nimelliskapasiteetti ilmoitetaan kilogrammoina 60 tai 40 asteen vakiopuuvillaohjelmalla täydellä täytöllä riippuen siitä, kumpi on pienempi. Lisäksi ilmoitetaan linkoustehokkuusluokka sekä koneen äänitaso pesu ja linkousvaiheessa, db(a) re 1 pw. Käytännössä äänen voimakkuuteen vaikuttavat koneen vedenotto- ja poistovaihe, täyttömäärä ja pesurummussa pestävä pyykki. Ääntä lisäävät koneen sijoittaminen epätasaiselle alustalle, ympäristön akustiset tekijät ja resonanssiäänet, jos kone koskettaa kalustetta tai seinää. Ekosuunnitteluvaatimusten mukaan 1.12.2013 jälkeen valmistettavien pyykinpesukoneiden pitää olla vähintään A+ -luokkaa ja niissä on oltava 20 asteen pesuohjelma, joka näkyy myös koneen ohjelmanvalitsimessa. PESUOHJELMAT Pesuohjelmisto on konekohtainen ja ohjelmien sisältö selviää käyttöohjeista. Usein ohjelmasisältöä voi muunnella esimerkiksi säätämällä pesuveden lämpötilaa, ohjelmoimalla lisää vettä pesuihin ja huuhteluihin, lisäämällä huuhtelukertoja, muuttamalla linkousnopeutta ja koneen käyntirytmiä sekä lyhentämällä ohjelman kestoa. Pesuohjelma muodostetaan silloin käyttäen ohjelmanvalitsinta yhdessä muiden valitsimien kanssa. Pesukone voi ehdottaa esimerkiksi linkousnopeutta, aikaa ja lämpötilaa sen mukaan millainen perusohjelma on pestävien tekstiilien materiaalin mukaan valittu. Ohjelmien suuri määrä ei aina merkitse niiden käytännöllisyyttä. Pesuohjelman valinta on työlästä, jos ohjaustaulun merkinnät ovat epäselviä tai ohjelmien käyttötarkoitus ja sisältö eivät selviä käyttöohjeesta. Perusohjelmat Esipesu tapahtuu kylmällä tai 30 40 asteisella vedellä. Sen pituus vaihtelee kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Esipesua käytetään likaiselle pyykille. Valko- ja kirjopesu tapahtuu yleensä matalalla vesipinnalla ja normaalilla mekaanisella käsittelyllä 30 95 asteen lämpötilassa, joka valitaan pestävän vaatteen mukaan. Joissakin koneissa voidaan valita korkea vesipinta. Huuhtelukertoja on tavallisesti 2 3, joissakin koneissa 5. Ohjelma päättyy loppulinkoukseen ja mahdolliseen pöyhintään. Hienopesuohjelman ero kirjopesuun on kevyempi mekaaninen käsittely suuremmalla vesimäärällä ja pienemmällä täyttömäärällä. Kerralla pestään vain puoli koneellista. Pesuveden lämpötila on 30 40 astetta. Huuhtelukertoja on tavallisesti kolme ja pyykki jää viimeiseen huuhteluveteen odottamaan lyhyttä loppulinkousta tai tyhjennyspumppausta, jolla estetään pyykin rypistyminen. Erikoisohjelmat Uusissa koneissa on automatiikkaa, jossa kone ottaa vettä pestävän pyykin vedenimemiskyvyn mukaan ja voi määrittää myös ohjelman keston. Vajaatäytöllä koneen sähkönkulutus on pestyä pyykkierää kohden pienempi, mutta pyykkikiloa kohden suurempi kuin täydellä täytöllä. Pika- ja erittäin lyhyet ohjelmat sopivat kevyesti likaantuneelle pyykille ja pienille pyykkimäärille. Pesuaika on lyhyt ja huuhteluja on vähemmän kuin perusohjelmissa. Linkous tapahtuu usein perusohjelmaa pienemmillä kierroksilla ja on lyhyempi, joten pyykki jää märemmäksi ja lisää koneellisen kuivauksen sähkönkulutusta. Sähkön- ja vedenkulutukset ovat yleensä hieman pienemmät kuin perusohjelmilla, mutta myös täyttösuositus on usein vain puoli koneellista. Pikaohjelmat kestävät lyhimmillään 15 minuuttia. Lyhyt ohjelma puhdistaa hetken päällä olleen vaatteen, muttei korvaa peruspesuohjelmaa. Pidennetty ohjelma on tarkoitettu likaiselle pyykille. Siitä käytetään myös nimityksiä energiansäästöohjelma tai energiamerkin vertailuohjelma. Hyvän pesutuloksen saavuttamiseksi mekaanista käsittelyä on pidennetty esimerkiksi 20 minuuttia. Joissakin koneissa on liotusohjelma. Siliävien tekstiilien pesuohjelmassa vettä on yleensä pesuvaiheessa hieno- tai kirjopesuohjelman mukaisesti ja mekaaninen käsittely vastaa normaalia. Vaatteita pestään kerrallaan enintään puoli koneellista ja linkoustehoa on rajoitettu. Pesulämpötila on 40 95 astetta. Lyhyt loppulinkous on parempi kuin se, että pyykit ripustetaan kuivumaan linkoamatta. Konepestäville villatekstiileille tarkoitetun ohjelman mekaaninen käsittelyaika on lyhyt ja vettä on runsaasti. Joissakin pesukoneissa pesurumpu ei pyörähdä ympäri, vaan keinuu edestakaisin. Pesuveden lämpötila on 30 tai 40 astetta. Ohjelmaan voi sisältyä lämpötilarajoitus, jolloin vesi ei kuumene yli 40 asteiseksi, vaikka näin olisi erehdyksessä valittu. Koneessa voi olla erikoispesuohjelmia vuodevaatteille, farkuille, urheilu- ja ulkovaatteille, vauvanpyykille, tummille vaatteille, kauluspaidoille, kangaskengille jne. Pyykkärin on hyvä miettiä, kannattaako esimerkiksi farkkuja pestä erikseen vai onko kirjopesu sopivalla pesuaineella järkevämpää. Yöohjelma toimii tavallisesti siten ettei kone linkoa pyykkiä, mutta huuhtelee sen useampaan kertaan ja jättää viimeiseen huuhteluveteen. Höyryohjelmassa syntyvä höyry tunkeutuu tekstiilikuituihin ja sen luvataan parantavan pesutulosta. Joissakin koneissa höyry raikastaa tekstiilit ja sileyttää kuivaa pyykkiä. Höyryyn perustuvan allergiaohjelman mainostetaan tappavan pölypunkit ja bakteerit jo 60 asteessa. Otsonointiteknologiaa käyttävien pesukoneiden väitetään raikastavan pyykin myös ilman vettä tai pesuainetta. Puolueettomia testituloksia näistä teknologioista on vähän, joka kannattaa pitää mielessä mainoksia silmäillessä. Ekosuunnitteluvaatimusten mukaan 1.12.2013 jälkeen valmistettavissa pyykinpesukoneissa on oltava 20 asteen pesuohjelma kevyesti likaantuneelle pyykille. Tekniikka sekä entsyymien ja pesuaineiden kehitys ovat tuoneet markkinoille kylmässä vedessä toimivia pesuaineita, joista ei toistaiseksi ole puolueetonta tutkimustietoa. Yleensä puuvilla vaatii 60 asteisen pesun, jotta esimerkiksi ihorasva irtoaa kuidusta. Koneen huuhteluohjelmat Suomessa on pehmeä vesi, jonka kyky sitoa pesuainetta on huonompi kuin kovalla vedellä. Yleensä koneen pesuohjelmiin kuuluu vain 2 3 huuhtelua, joka ei riitä poistamaan pesuainejäämiä pyykistä. Koneen erillinen huuhteluohjelma on tärkeä ominaisuus, jota tarvitaan pesuaineen yliannostuksen, huonon huuhtoutuvuuden sekä yliherkkyyssyiden vuoksi. Usein pesuohjelmiin voidaan myös lisätä huuhtelukertoja tai huuhteluveden määrää. Huuhteluiden välillä on yksi tai useampia linkouksia, jotka tehostavat veden ja pesuai- 3
neen poistumista.jotkut koneet kontrolloivat huuhtelutulosta vaahdon perusteella ja ottavat tarvittaessa lisää huuhteluita. Monet koneet linkoavat valko- ja kirjopesuissa pesuveden pois koneesta ennen huuhteluihin siirtymistä. Tässä välilinkouksessa pesuaineen zeoliitti kiinnittyy tiukasti huokoiseen tekstiilikuituun, josta sen pois huuhtominen on vaikeaa. Allergisen henkilön pyykille suositellaan täysin liukenevaa pesuainetta eli fosfaattipitoista jauhtetta tai nestemäistä pesuainetta. Suihkupesu ja suoravetotekniikka Suihkupesussa pesu- ja huuhteluvedet suihkutetaan pyykkien päälle ja vettä kierrätetään koneessa pumpun avulla. Ohjelmaan voi kuulua pesuvaiheessa tapahtuvia lyhyitä linkouksia. TTS:n tutkimusten mukaan pesuainetta tarvitaan tavanomaista vähemmän. Suihkupesulla voidaan tarkoittaa myös toimintoa, joissa vettä kierrätetään pesurummun rei itettyjen olakkeiden ja takaseinän avulla. Pesuolakkeeseen kerääntyy vettä pesualtaasta. Olakkeen pyörähtäessä rummun liikkeen mukana ylös, vesi valuu rei istä vaatteiden päälle. Suoravetotekniikalla toimivassa koneessa moottori pyörittää pesurumpua ilman vauhtipyörää ja käyttöhihnaa, joten kuluvia osia on vähemmän. Näistä pesukoneista on käyttökokemuksia melko lyhyeltä ajalta. Linkoustuloksen merkitys Mitä vähemmän vettä pyykissä on, sitä nopeammin ja pienemmällä sähkönkulutuksella se kuivuu kuivausrummussa tai -kaapissa. Pesukoneen linkouskierrosten noustessa 1000 kierroksesta 1600 kierrokseen minuutissa pyykinkuivaukseen kuluu 25 prosenttia vähemmän sähköä. Taulukko 2. Nykykoneet linkoavat vähintään 1000 kierrosta minuutissa, jolloin puuvillan jäännöskosteus on 60 70 prosenttia. Linkoustulokseen vaikuttaa rummun pyörimisnopeuden lisäksi rummun halkaisija, vaatteiden materiaali ja määrä sekä linkousohjelman rakenne. Pitkä ja tehokas linkous voi rasittaa tekstiilejä ja tiukkaan lingotun pyykin oikominen on työlästä. Valintatilanteessa on hyvä tarkistaa, voiko linkousnopeutta säätää, millaiset ovat eri ohjelmien maksimilinkoukset ja linkousohjelmat sekä onko koneessa erillisiä linkousohjelmia. Lyhyt linkous tarkoittaa paitsi lyhennettyä linkousta mahdollisesti myös alhaisia kierroksia. Lyhyt linkous sopii hienoja villapyykille sekä siliäville tekstiileille. Suuri kierrosnopeus asettaa koneen rakenteille, muun muassa jousitukselle vaatimuksia, jotka lisäävät koneen hintaa. KONEEN KÄYTTÖ JA HOITO Käyttöohjeet Käyttöohje on tärkeä työkalu koneen käytön opastuksessa ja turvallisessa käytössä, joten siihen kannattaa tutustua jo myymälässä. Pesuohjelmien sisältökuvaukset ja kulutusluvut ovat oleellista tietoa, sillä niillä vaikutetaan pesutulokseen ja energiatehokkuuteen. Käyttöohjeessa on oltava riittävästi tietoa käyttöturvallisuusriskeistä, kuten esimerkiksi virheellisen liitännän ja sijoituspaikan aiheuttamista vaaratilanteista ja seurauksista. Ohjelmanvalitsimet ja -merkinnät Ohjelmanvalitsimien käteen sopivuutta, voiman tarvetta, ohjelmavalintaa ja keskeyttämistä sekä uudelleenohjelmointia kannattaa kokeilla. Näkövammaisilla valitsimien käyttöä hankaloittaa kohomerkintöjen puuttuminen. Elektroniset valitsimet ovat helppoja ja kevyitä käyttää, mutta joskus ne ovat turhan pieniä ja liian lähellä toisiaan. Selkeät ohjelmamerkinnät ja ohjaustaulun käyttöinformaatio helpottavat ohjelman valintaa. Koneen näyttöruutu näyttää tietoja valitusta ohjelmasta ja opastaa esimerkiksi avaamaan pesuhanan tai kertoo rummussa olevan pyykin painon. Koneessa voi olla vianilmaisujärjestelmä ja ajastin, jolla käynnistymistä voidaan siirtää. Pesukonetta ei saa jättää päälle ilman valvontaa. Pesuohjelman seurantamahdollisuus, (esimerkiksi ohjelmanvalitsimen asennosta ja symboleista, näyttöruudusta, merkkivaloista tai värikoodeista), kertoo pesuohjelman keston, mikä ohjelmanvaihe on menossa tai paljonko aikaa on jäljellä. Pesuainekotelo, sihdit ja pumppu Pesuainekotelon sisällä on osastot esipesu-, pesu- ja huuhteluaineelle. Koteloiden koko vaikuttaa annostelun helppouteen. Edestä täytettävän koneen pesuainekotelon voi irrottaa puhdistusta varten, mutta päältä täytettävän koneen kotelo on kiinteä. Jos koneessa on nukkasihti, se pitää voida puhdistaa ilman työkaluja. Muussa tapauksessa puhdistetaan poistopumpun roskaloukku. Valintatilanteessa kannattaa kokeilla sihdin/roskaloukun kannen avaamista. Jatkuva matalien pesulämpötilojen käyttö aiheuttaa koneeseen likakertymiä, jotka toimivat bakteerien alustana. Kone alkaa haista ja haju tarttuu myös vaatteisiin. Joissakin koneissa on automaattinen puhdistusohjelma. Pesurumpu ja -allas Pesurumpu on ruostumatonta terästä. Pesuallas on muovia tai ruostumatonta terästä. Päältä täytettävässä pesukoneessa pesualtaan ja rummun väliin voi vahingossa pudota pikkuesineitä. Jos pesurummussa ei ole tarkistusluukkua, voi rummun olake olla irrotettavissa. Olakkeen aukon kautta voidaan poistaa pesualtaan pohjalle tippuneet esineet ja tarkistaa koneeseen kerääntyneet sakkaumat. Huolto Huoltopalvelun nopea saatavuus kannattaa tarkistaa. Huolto on sitä kalliimpaa, mitä kauempaa se tilataan. Arvokilven tietoja tarvitaan tarvitaan huoltoa tilattaessa. KONEELLISET KUIVAUSLAITTEET Toimintapa ja asennusedellytykset Perinteinen, ilman avulla kosteuden kondensoiva kuivausrumpu vaatii hyvin ilmastoidun käyttötilan. Rumpu tiivistää kosteuden huoneilman avulla ja luovuttaa lämpöä ympäristöönsä. Kondenssivesi menee laitteen vedenkeruuastiaan tai poistoletkua pitkin viemäriin. Jos ilmanvaihto on huono ja käyttötila lämpenee yli 30 asteiseksi, rummun kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua. Lämpöpumppukuivausrumpu tiivistää pyykin kosteuden kylmäaineen avulla, joten käyttöympäristön lämpeneminen ei vaikuta sen toimintaan. Sähkönkulutus on 50 70 prosenttia pienempi kuin ilman avulla kosteuden kondensoivassa rummussa. Kuivauskaappi ottaa ilmaa huonetilasta, lämmittää sen ja poistaa kosteana ulos. Laite voidaan jättää palauttamaan huonetilaan tai liittää hormiin liitoskappaleen avulla, jolloin huonetilan ilmanvaihto onnistuu samasta hormista. Kaapista tulevan ilmamäärän virtausnopeus on melko pieni (11 17 l/s), joten se ei yleensä aiheuta ongelmia koneellisen ilmanvaihdon taloissa. Koneelliset kuivauslaitteet tarvitsevat sijoitustilaa noin 60 x 60 cm ja käyttötilaa sekä syvyys- että leveyssuunnassa 95 120 cm. Seinään kiinnitettävät kuivausrummut ovat syvyydeltään 32 cm. Kuivausrummut ovat 80 90 cm korkeita ja kuivauskaapit 180 190 cm korkeita. Kuivausrumpujen täyttömäärät ovat 4 9 kiloa, mutta suurin osa on noin 7 kilon koneita. Lattialle sijoitettavissa kuivauskaapeissa on ripustustilaa 16 18 metriä. Laitteen sijoituksessa on otettava huomioon luukun tai oven aukeamissuunta, joka voidaan joissakin malleissa muuttaa. Kuivaus rummuissa on säädettävät jalat, joiden sätövara on 12 30 cm, laitemerkistä riippuen. Rummun voi sijoittaa edestä täytettävän pyykinpesukoneen päälle liitossarjan avulla. Kuivausrummun käyntiääni voi yllättää. Äänekkyyttä lisää rummussa pyörivä 4
Taulukko 1. Pyykinkuivauksen kuivausaika ja energiankulutus eri menetelmillä, (pyykkimäärä 3 kg ja jäännöskosteus noin 65 %). Kuivaustapa Kuivausaika Energiankulutus Narulla kuivassa huoneilmassa 8 h 1,4 kwh (lämpöenergiaa) Kuivausrummussa ilman avulla kosteuden kondensoiva 1 h 10 min 2,1 kwh (sähköä) lämpöpumpputekniikalla kondensoiva 1 h 20 min 1,0 kwh (sähköä) Kuivauskaapissa 1 h 30 min 2,2-2,8 kwh (sähköä) Kuivaava pesukone on edestä täytettävä. Sen rumpu on mitoitettu ensisijaisesti pyykin pesuun, joten kerrallaan mahtuu kuivumaan vain puolet täyden koneellisen pyykkimäärästä. Kuivausohjelma toimii yleensä siten, että kylmän veden avulla rummussa kiertävästä kuumasta ilmasta tiivistetään pyykissä oleva kosteus vedeksi ja johdetaan poistoletkulla viemäriin. Muutamat rummut tiivistävät kosteuden huoneilman avulla. Kone soveltuu pieneen talouteen ja pieniin tiloihin. Taulukko 2. Linkousnopeuden merkitys pyykin jäännöskosteuteen ja koneelliseen pyykinkuivaukseen Pesukoneen linkouskierrokset Ilman avulla kosteuden kondensoiva kuivausrumpu, 5 kg puuvillapyykkiä Kuivausaika Jäännöskosteus Sähkönkulutus 1000 r/min 60 % 3,0 kwh n. 1 h 40 min 1200 r/min 55 % 2,8 kwh n. 1 h 35 min 1400 r/min 50 % 2,5 kwh n. 1 h 30 min 1600 r/min 45 % 2,3 kwh n. 1 h 20 min Kuivausrummun ja -kaapin ero Kuivausrumpu kuivaa pyykit nopeammin ja pienemmällä sähkönkulutuksella kuin kuivauskaappi, jota puolestaan voidaan käyttää kuivauspaikkana myös ilman lämpöä, ovi auki. Kuivauskaapissa pyykki ripustetaan kuivausvarsille, rumpukuivauksessa ripustamisen vaivaa ei ole. Kaapissa voidaan kuivata mitä tahansa tekstiilejä, myös kastuneita vaatteita, kenkiä ja työvaatteita. Kuivausrumpu on tarkoitettu puhtaiden vaatteiden kuivaamiseen. Rummussa ei suositella kuivattavaksi pellavaa, villaa, silkkiä eikä elastaania sisältäviä tekstiilejä. pyykki. Esimerkiksi metallinapit aiheuttavat voimakasta ääntä. Kuivausrumpu häiritsee muuta oleskelua, jos se on avoimessa tilassa. Sähköliitäntä Koneellisten kuivauslaitteiden liitäntätehot ovat 0,6 3,5 kw. Yli 2,3 kw:n tehoinen laite tarvitsee 16 ampeerin sulakkeella suojatun pistorasian. Tätä pienempitehoiselle laitteelle riittää 10 ampeerin sulake. Pyykinpesukoneelle ja kuivauslaitteelle on hyvä olla omilla sulakkeillaan suojatut pistorasiat, jolloin niitä voi käyttää samanaikaisesti. Liitosjohto vaihdetaan tarvittaessa pidempään. Jatkojohto on aina väliaikaisratkaisu. KUIVAUSRUMPU Energiamerkintä Kuivausrummun energiamerkintä uusiutui 29.5.2013. Energiamerkinnän tiedot perustuvat puuvillapyykin kuivaamiseen 60 prosentin jäännöskosteudesta 0 prosenttiin eli kaappikuivaksi. Käytännössä 60 prosentin jäännöskosteus saavutetaan noin 1000 kierrosta linkoavalla pesukoneella. Lähes kaikki uudet pyykinpesukoneet linkoavat tätä tehokkaammin, jolloin sähkön kulutus voi olla jopa kilowattitunnin pienempi kuin energiamerkissä ilmoitetaan. Vuosikulutus perustuu 160 kuivauskertaan, jossa on otettu huomioon täysi- ja puolitäytöllä kuivaaminen. Merkissä ilmoitetaan energiatehokkuusluokan lisäksi painotettu vuotuinen energiankulutus kilowattitunteina, kuivausrumputyyppi sekä kuivausaika ja koneen nimelliskapasiteetti kilogrammoina täydellä täytöllä. Merkinnässä ilmoitettava laitteen kondensointitehokkuus kertoo kuinka paljon pyykistä haihtuneesta vedestä on tiivistynyt vedenkeruuastiaan. Lisäksi ilmoitetaan koneen äänitaso db(a) re 1 pw. Ekosuunnitteluvaatimusten mukaan 1.11.2013 jälkeen valmistettavien kuivausrumpujen pitää olla vähintään energialuokkaa A ja 1.1.2015 jälkeen valmistettavien kuivausrumpujen tulee olla vähintään energiatehokkuusluokkaa A+. Kuivausohjelmat Kuivausrummun kuivaustapahtumassa on kolme vaihetta; kuivaus, jäähdytys ja pöyhitä/rypistymisen esto. Kuivausvaiheessa pyykki kuivataan valitulla ohjelmalla, korkeassa tai matalassa lämpötilassa. Jäähdytysvaiheessa (10 20 min) rummussa kiertää kylmää ilmaa, jolla estetään pyykin rypistyminen. Mikäli pyykkiä ei oteta pois kuivausohjelman päätyttyä, seuraa rypistymisen estovaihe (20 180 min), jolloin rumpu pyörähtelee automaattisesti tietyin väliajoin. Automaattiset kuivausohjelmat jättävät pyykkiin halutun jäännöskosteuden kuten kaappi-, silitys- tai mankelikuiva. Automaattiohjelmien toiminta perustuu pyykin jälkikosteuden elektroniseen mittaamiseen. Laite pysähtyy, kun valittu kuivausaste on saavutettu. Jälkikäsittely helpottuu, kun pyykki ei kuivu liian kuivaksi ja sähköä ei kulu tarpeettomasti. Kuuma ja pitkä rumpukuivaus voi vaurioittaa pyykkiä, rypistää sen ja hankaloittaa jälkikäsittelyä. Täydellisen tasainen kuivaustulos saavutetaan harvoin, sillä pyykki koostuu usein eripaksuisista tekstiileistä. Ohjelmanimikkeiden mukaiset kuivaustulokset, (silityskuiva, kaappikuiva jne.), eivät aina ole keskenään vertailukelpoisia. Esimerkiksi mankelikosteus saattaa tarkoittaa kuumamankelointiin eli silityskoneella silittämiseen sopivaa kosteutta. Puuvillaohjelmalla maksimikuivauslämpötilat rummun keskellä ovat 70 80 astetta ja siliävien ohjelmalla 50 60 astetta. Käyttökelpoiset ohjelmat löytyvät kokeilemalla ohjelmavaihtoehtoja ja tunnustelemalla vaatteiden kuivuutta kuivaamisen aikana. Rummuissa on myös ajan valintaan perustuvia kuivausohjelmia. Kuivausaika valitaan eri vaihtoehdoista, (esim. 20, 40, 60 min), tai portaattomasti, esim. 10 90 minuuttia. Rumpu pysähtyy ajan umpeuduttua riippumatta siitä, kuinka kuivaa tai märkää pyykki on. Kuivausrummuissa voi olla lisäksi erikoisohjelmia kuten: alennetun kuivauslämpötilan ohjelma pikaohjelma / tehokuivaus / lyhyt ohjelma, jossa lämmitysvastuksen teho on suurin mahdollinen, suositellaan lämpöä hyvin kestävien tekstiilien nopeaan kuivaamiseen ekstrakuiva, erittäin kuiva tai kaappikuiva+ sopivat tekstiileille, jotka kestävät hyvin lämpöä tuuletus- / sileytysohjelmaa, jossa rummussa kierrätetään viileää ilmaa, suositellaan mm. vaatteiden raikastamiseen tai ryppyjen poistamiseen villa- / pöyhintäohjelmaa suositellaan mm. villatekstiilien kuohkeuttamiseen ja kevyeen kuivaamiseen muita ohjelmia, kuten: vuodevaatteet, urheilujalkineet, urheilu, farkut, mikrokuidut, silkki, yöohjelma, höyrytoiminto, höyrysilitysohjelma, hygienia jne. 5
Hinta 6,80 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5507, ISSN 1799-5507 (Painettu), ISSN 1799-554X (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2013 Käyttöominaisuudet Valitsimia kokeiltaessa kannattaa kiinnittää huomiota voiman tarpeeseen, kohdistus- ja muiden merkintöjen näkyvyyteen ja ohjelmien valintaan. Valitettavan usein käyttöohjeissa ilmoitetaan puutteellisesti ohjelmien sisältökuvakset, kosteuspitoisuudet, kulutusluvut ja käyttösovellutukset. Kuitenkin juuri näillä tiedoilla vaikutetaan rummun suorituskykyyn ja energia talou dellisuuteen. Nukkasihti puhdistetaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Sen irrottaminen ja paikoilleen asettaminen on yleensä helppoa. Vesisäiliön tyhjentäminen voi olla lyhyelle ihmiselle hankalaa, jos rumpu on sijoitettu ylös. Valintatilanteessa kannattaa puntaroida, mitkä rummun ominaisuudet ovat itselle tarpeellisia ja mitkä eivät. Lisätoiminnoista joutuu maksamaan enemmän. merkkiääni ilmoittaa ohjelman päättymisestä tai nukkasihdin, vedenkeruuastian tai kosteudentiivistimen puhdistamistarpeesta ajastimella siirretään käynnistyminen haluttuun ajankohtaan automaattisesti puhdistuva lämmönvaihdin, (lämpöpumppurumpu) näyttöruudusta voidaan seurata jäljellä olevaa kuivausaikaa, ohjelman vaihetta, vikailmoituksia jne. automatiikan avulla käyttäjä voi ohjelmoida omia kuivausohjelmia ja muistitoiminnoilla ne jäävat koneen muistiin lapsilukolla estetään kuivausrummun käynnistäminen sisävalo helpottaa näkyvyyttä Rummun lämmöntuotosta ja ympäristöolosuhteista johtuen laite saattaa ylikuumentua, jolloin ylikuumenemissuoja laukeaa ja laite pysähtyy. Mitä tekstiilejä kuivausrumpuun? Frotee, sametti ja trikoo soveltuvat erityisen hyvin rumpukuivaukseen. Paksujen ja pehmeiden kankaiden nukka nousee pystyyn ja niistä tulee pehmeitä ja kuohkeita. Samalla kankaasta poistuu irtopöly, mistä on hyötyä pölyallergikoille. Trikoovaatteet on syytä hankkia numeroa suurempina, koska rumpukuivauksessa trikooneulos voi kutistua. Siliävistä ja tekokuitutekstiileistä kuten miesten paidoista tulee sileitä, kun kuivataan kerrallaan pieniä määriä. Lyhyt villan viimeistely- tai pöyhintäohjelma kuohkeuttaa villavaatteet säilytyksen tai pesun jälkeen. Rumpuun voi kuulua villakori, jossa tasokuivataan villavaatteita. Vaatteiden hoito-ohjemerkinnöissä ilmoitetaan rumpukuivauksen soveltuvuus. Pyykinpesukoneen energiamerkki. Kuluttaako kuivausrumpu? Kuivausrummun nukkasihtiin jää vaatteista irronnutta nukkaa, joka antaa vaikutelman siitä, että rumpu kuluttaa vaatteita. Todellisuudessa kuivausrumpu kerää vaatteista irtonukan. Suurin osa nukasta on käytön ja pesun aiheuttamaa ja ainoastaan noin kymmenesosa aiheutuu rumpukuivauksesta. Kuivausrummun energiamerkki. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland tel. +358 9 2904 1200 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi 6