KHT-TUTKINTO 1.9.2013

1 (55) Tilintarkastuslautakunta KHT-TUTKINTO 1.9.2013 2-OSA TILINTARKASTUSKERTOMUS JA TILINTARKASTAJAN MUU RAPORTOINTI (8 tuntia), 100 pistettä Ratkaise seuraavat tehtävät (1 2) voimassa olevien säädösten sekä hyvän tilintarkastustavan ja hyvän kirjanpitotavan perusteella. Tehtäviin voi vastata ajantasaisen KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Kansainväliset tilintarkastusalan standardit 2012 -teoksen mukaisesti. Vastauksissa tilintarkastajan raportit voi laatia ajantasaisen KHT-yhdistys Föreningen CGR ry:n julkaiseman Tilintarkastajan raportointi 2012 -teokseen sisältyvien mallien mukaisesti. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tehtävissä esiintyvät yritykset, henkilöt ja tunnistetiedot ovat kuvitteellisia. Tehtävän pohjana on käytetty osia todellisten listayhtiöiden IFRS-tilinpäätöstiedoista. Tehtävään on lisätty taustatietoja, virheitä ja puutteita, joilla kuitenkaan ei ole mitään tekemistä kyseisten yritysten, eikä niiden tilinpäätöstietojen kanssa. Tehtävien yhteydessä esittämättömillä hallinto- ja kirjanpitoasiakirjoilla tai tehtävissä mainituilla, mutta esittämättömillä liitteillä ei ole merkitystä tehtävien ratkaisussa. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tilinpäätöslukuja on esitetty joissakin kohdissa pyöristettyinä. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, mille viikonpäiville päivämäärät sijoittuvat. Tehtävästä on poistettu tiettyjä osia, jotka mainitaan tehtävässä erikseen. Poistetuilla osilla ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun. Arvostelussa ei anneta pisteitä tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman (tai rahoituslaskelman), liitetietojen tai tehtävien taulukoiden teknisiä yhteenlaskutoimituksia koskevista seikoista. Vastatessasi voit luottaa siihen, että tehtävän taustatiedoissa esitetyt asiat (s. 2) pitävät paikkansa. Tehtävässä emoyrityksen tuloslaskelma, tase ja liitetiedot on esitetty tuhansina euroina. Tällä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun. Tehtävässä emoyrityksen tuloslaskelma ja tase sekä liitetiedot on esitetty joiltain osin kirjanpitoasetuksen vähimmäiskaavavaatimuksia suppeampana. Arvostelussa ei anneta pisteitä emoyrityksen tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen esityslaajuutta koskevista seikoista. Vastausten arvostelussa voi saada plus- ja miinuspisteitä. Tehtävissä vaadituissa raporteissa olevista kielioppi- tai kirjoitusvirheistä sekä esitystapaa koskevista virheistä voi saada miinuspisteitä. Tehtävissä IFRS:n (International Financial Reporting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa kirjanpitolain 7 a -luvun mukaisten kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. FAS:n (Finnish Accounting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa Suomen voimassa olevan kirjanpitolain mukaan laadittua muuta tilinpäätöstä kuin lain 7 a -luvussa tarkoitettua kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätöstä. Käytä tehtäviin vastatessasi tietokoneen työpöydältä KHT-tutkinto -kansiosta löytyviä vastauspohjia. Tehtävät tallennetaan käyttämällä tallennusnimessä vastaajan tunnistenumeroa ja tehtävän otsikkoa. Esimerkiksi kokelas, jonka tunnistenumero on 123456 tallentaa vastauksensa seuraavasti: 123456_2-osa Tehtävä 1 123456_2-osa Tehtävä 2 jne. Tehtävämonistetta ei tarvitse palauttaa.

2 Taustatiedot Sellu Oyj on vuodesta 2010 lähtien Nasdaq OMX Helsinki Nordic -listalla julkisesti noteerattu osakeyhtiö. Sellu Oyj:n ja sen tytäryritysten tilikausi on 1.7. 30.6. Tehtävässä termeillä Sellukonserni ja Sellu tarkoitetaan emoyhtiö Sellu Oyj:n ja sen tytäryritysten muodostamaa konsernia. Termillä Sellu Oyj tarkoitetaan emoyritystä. Konsernin tilinpäätös on laadittu soveltamalla IFRS-standardeja. Emoyrityksen tilinpäätös on laadittu noudattaen suomalaista kirjanpitokäytäntöä (FAS). Vuodesta 2010 lähtien yrityksen tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö Tarkka Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut alusta alkaen KHT Teppo Tarkka. Tarkastustiimiin kuuluvat sinun lisäksesi Tiina Terävä ja Petri Perusteellinen, jotka ovat laatineet yhteenvedon tarkastustyössään tekemistä havainnoista. Sinun tehtävänäsi on laatia KHT Teppo Tarkalle ehdotus tilintarkastuskertomukseksi tarkastamasi tasekirjan, tilintarkastajien yhteenvedon ja muun tarkastuksessa käytettävissä olevan aineiston perusteella. Tehtävä 1 (80 pistettä) Mitä virheitä ja/tai puutteita on Sellu Oyj:n kirjanpidossa, toimintakertomuksessa, tilinpäätöksessä, konsernitilinpäätöksessä ja/tai hallinnossa? Esitä mahdollisten virheiden ja/tai puutteiden rahamäärä, laatu ja yksityiskohtaiset perustelut johtopäätöksillesi. Esitä myös, miten virheet ja/tai puutteet voidaan korjata. Ota vastauksessasi kantaa siihen, miten kukin havaitsemasi virhe tai puute vaikuttaisi tilintarkastajan raportointiin, ellei virhettä tai puutetta korjata. Laadi vastauksesi työpapereiden muotoon seuraavan mallin mukaisesti siten, että työpapereista ilmenee tarkastettu asia, tarkastushavainto ja sen perusteltu arviointi sekä virheen ja/tai puutteen korjausmenettely. Esitä myös, pitääkö havainto tuoda esiin tilintarkastajan raportoinnissa, onko se tilintarkastuslain 15 :n mukaiseen tilintarkastuskertomukseen otettava asia vai onko se muussa tilintarkastajan raportoinnissa esitettävä asia, ellei virhettä tai puutetta korjata.

3 VASTAUSMALLI Sellu Oyj:n tilintarkastus, tilikausi 1.7.2012 30.6.2013 Päiväys: 1.9.2013 Tarkastaja: 123456 (tunnistenumero) Tarkastettu asia Tarkastushavainto, perusteltu arviointi ja korjausmenettely Vaikutus raportointiin (Kerro mitä, missä ja miten raportoidaan, jos virhettä tai puutetta ei korjata) 1. Esimerkkivastaus 2. Toimintakertomus Esimerkkivastaus Toimintakertomuksessa ei ole esitetty selostusta siitä, että yrityksestä on tullut konsernin emoyritys tilikauden aikana OYL 8:7.1:n mukaisesti. Korjausmenettely: Toimintakertomusta on korjattava siten, että siihen lisätään osakeyhtiölain edellyttämä tieto. Esimerkkivastaus Mikäli virhettä ei korjata, asia on raportoitava kirjallisesti hallitukselle. Tehtävä 2 (20 pistettä) Laadi Sellu Oyj:n tilintarkastajan allekirjoitettavaksi täydellinen ja 1.9.2013 päivätty tilintarkastuskertomus edellyttäen, että yrityksen kirjanpitoa, hallintoa ja tilinpäätösasiakirjoja ei muuteta miltään osin. LIITE 1. Sellu Oyj:n tasekirja 1.7.2012 30.6.2013 LIITE 2. Hallituksen pöytäkirja 28.6.2013 Hallituksen pöytäkirja 13.8.2013 Hallituksen pöytäkirja 28.8.2013 Yhteenveto tilintarkastuksesta Koronvaihtosopimus Hybridilainan ehdot

4 Liite 1. SELLU OYJ TASEKIRJA 1.7.2012 30.6.2013 Sellu Oyj Haketie 10 00300 Helsinki Y-tunnus 1234567-8

5 SELLU OYJ Tilinpäätös 1.7.2012 30.6.2013 Hallituksen toimintakertomus 6 Konsernin tuloslaskelma 10 Konsernin laaja tuloslaskelma 10 Konsernin tase 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 14 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 15 Tunnusluvut 29 Tunnuslukujen laskentakaavat 29 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 33 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 41 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 41 Tilinpäätösmerkintä 41 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista 42

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 6 LIIKETOIMINTA Sellu Oyj on selluteollisuuden konsultointiin erikoistunut yhtiö. Palvelujamme ovat liiketoimintastrategioihin, prosesseihin ja käyttöön liittyvä neuvonta, uusiin investointihankkeisiin liittyvät palvelut ja olemassa olevien tehtaiden uudistamispalvelut. Suunnittelemme asiakkaillemme ratkaisuja, jotka luovat lisäarvoa koko heidän investointiensa elinkaaren ajan. Toimialan investointiasteen laskun vuoksi yhtiö perusti yhdessä paikallisen paperitehtaan kanssa vuonna 2010 Saksaan tytäryhtiön. Tytäryhtiö alkoi rakentaa uutta huippumodernia selluteknologiaa hyödyntävää sellutehdasta Saksaan, jossa sijaitsevat Euroopan suurimmat sellumarkkinat. Tytäryhtiön vähemmistöosakas ostaa noin 20 prosenttia tehtaan tuotannosta ja loput myydään ulkopuolisille. Tehtaan tuotantokäyttö alkoi vuoden 2012 alussa. Tehdasinvestointi sisältää varsinaisen sellutehtaan lisäksi talteenottolaitoksen ja biopolttoainetehtaan. Erilaisten teknisten syiden vuoksi investointi oli tilikauden päättyessä vielä kesken. Tavoitteena olevaa tuotantomäärää ei ole vielä saavutettu. Sellu Oyj:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Konsultointiin erikoistuneita myyntikonttoreita yhtiöllä on Venäjällä, USA:ssa ja Singaporessa. Saksan tytäryhtiön pääkonttorin yhteydessä toimii myös myyntikonttori, josta markkinoidaan kaikki sen tuottama sellu. LIIKEVAIHTO Sellu-konsernin liikevaihto tilikaudella 1.7.2012 30.6.2013 oli 271,7 (edellisellä tilikaudella 154,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 76,2 prosenttia. Kasvu selittyy lähes yksinomaan Saksan tehtaan käynnistymisellä. Saksaan rakennetun sellutehtaan vieressä oleva paperitehdas on tytäryhtiön vähemmistöosakas 20 prosentin omistusosuudella. Nestemäisen sellun (tuubisellun) toimitukset paperitehtaalle alkoivat vuoden 2012 alkupuolella. Vaikka sellutehdas on saavuttanut vasta noin 40 prosenttia käyttöastetavoitteestaan, valmistuskustannukset ovat uudella tekniikalla olleet ennakoidulla tavalla 10 prosenttia pienemmät kuin vanhalla tekniikalla. Merkittävimmät säästöt liittyvät kemikaaleihin ja valmistusprosessin nopeutumiseen. Lisäksi tuubisellun toimituksissa säästetään kuivatuskustannukset. Myös paperitehdas on raportoinut saaneensa ennakoidut 10 prosentin säästöt, kun se on pitkäkuituisemman sellun ansiosta voinut käyttää aikaisempaa enemmän lyhytkuituista kierrätyspaperia. Valmistusprosessin sivutuotteena syntyvän mustalipeän käsittely uudessa biodieselyksikössä on onnistunut ennakoitua paremmin. Tuotteen laatu on ylittänyt odotukset, ja uusia toimitussopimuksia on tehty useita. Hintataso on myös hieman korkeampi kuin kilpailevilla tuotteilla. Venäjällä päättyi joitakin sellutehtaiden modernisointihankkeita, mikä näkyy liikevaihdon laskuna. USA:ssa vastaavasti aloitettiin yhden uuden tehtaan suunnitteluprojekti ja kaksi modernisointiprojektia, mikä kasvatti liikevaihtoa. Singaporessa kasvu on ollut suhteellisen tasaista. Sellu Oyj:llä on vakiintunut asiakaskunta. Asiakaskunta on siirtänyt investointejaan viime vuosina heikon markkinatilanteen vuoksi. Tilikaudella 1.7.2012 30.6.2013 yhtiö myi konsultointipalveluita kaikille merkittäville selluntuottajille Euroopassa. Projektit olivat aikaisempaa pienempiä, mikä näkyy liikevaihdon laskuna. Tilikauden päättyessä tilauskanta oli 3,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiön kapasiteettia sitoutui myös tytäryhtiön tehdasprojektiin. TULOS Sellu-konsernin liiketappio/-voitto oli -55,7 (4,6) miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos yhteensä oli -69,3 (-3,5) miljoonaa euroa. Konsernin kannattavuus heikkeni tilikauden aikana merkittävästi. Kannattavuus heikkeni eniten Saksassa. Tappion syynä ovat tehdashankkeen tekniset ongelmat, joiden vuoksi tuotannon määrä

on jäänyt ennakoitua alhaisemmaksi. Muu kustannustaso oli mitoitettu merkittävästi korkeammalle tuotantovolyymille. Toisaalta ylimääräisiä kustannuksia on aiheutunut 5 miljoonaa euroa erilaisten vaihtoehtojen tutkimisesta ja testaamisesta teknisiä ongelmia ratkaistaessa. Noin puolet kyseisistä ylimääräisistä kustannuksista on aktivoitu. Tuotekehitysmenot olivat yhteensä 3,8 (1,8) miljoonaa euroa eli 1,4 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot on pääosin kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Uuden selluntuotantomenetelmän edelleen kehittämiseen liittyvät kulut, 2,5 miljoonaa euroa, on kirjattu kuluksi. Muita kehittämishankkeita, yhteensä 1,3 miljoonaa euroa, on aktivoitu. Emoyhtiö odottaa saavansa rojaltituloja tytäryhtiöltä ja muilta uutta tuotantomenetelmää hyödyntäviltä yrityksiltä. Veroina on huomioitu katsauskauden tulosta vastaava vero. Tilikauden tulos oli -69,3 (-3,5) miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä on esitetty konsernin viiden vuoden tunnusluvut. 7 RAHOITUS JA INVESTOINNIT Sellu-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 840,5 (389,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 24,3 (55,3) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 282,3 (63,9) prosenttia. Konsernilla oli tilikauden lopussa pankkilainaa 371,0 (153,7) miljoonaa euroa. Sellu Oyj on uudelleenneuvotellut pankkilainansa huhtikuussa 2013. Pankkilainojen kovenanttiehtojen perusteena on tulos verojen jälkeen ja omavaraisuusaste. Kovenanttiehtojen tarkasteluhetki on puolivuosittain. Ehdot eivät täyttyneet tilinpäätöshetkellä, mutta yhtiö on saanut elokuussa 2013 pankeilta suostumuksen, että rikkoutuminen ei johda lainojen irtisanomiseen. Emoyhtiön tilikaudella liikkeelle laskemaa hybridilainaa koskeva lainasopimus on voimassa toistaiseksi. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 20.9.2012 vahvistaa omaa pääomaa 55 621 000 eurolla laskemalla liikkeelle 5 562 100 uutta osaketta. Osakemerkinnöistä saatu hinta, 10 euroa/kpl, kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella -121,5 (-26,8) miljoonaa euroa ja investointien rahavirta -373,8 (-86,6) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat 374,0 (100,0) miljoonaa euroa. HENKILÖSTÖ LIIKETOIMINTA ALUEITTAIN Konsernin liiketoiminnan johtaminen ja taloudellinen seuranta on jaettu päämarkkinoiden perusteella tulosyksiköihin Suomi, Venäjä, USA, Saksa ja Singapore. Nämä ovat myös raportoitavat segmentit. Liikevaihdosta 8,0 (8,4) miljoonaa euroa tuli Suomesta, 4,7 (5,2) miljoonaa euroa Venäjältä, 5,6 (4,8) miljoonaa euroa USA:sta, 251,0 (133,8) miljoonaa euroa Saksasta ja 2,4 (2,0) miljoonaa euroa Singaporesta. Segmenttien operatiivinen tulos yhteensä oli -69,3 (-0,5) miljoonaa euroa. Segmentin operatiivinen tulos oli Suomessa 1,9 (1,8) miljoonaa euroa, Venäjällä 0,4 (1,2) miljoonaa euroa, USA:ssa 0,7 (2,0) miljoonaa euroa, Saksassa -72,6 (-8,7) miljoonaa euroa ja Singaporessa 0,3 (0,2) miljoonaa euroa.

8 Suomi Tulosyksikkö Suomen liikevaihto oli 8,0 (8,4) miljoonaa euroa. Segmentin operatiivinen tulos oli 1,9 (1,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Liikevaihto laski 4,7 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtui siitä, että Saksan tytäryhtiön investointiin liittyvät tekniset ongelmat edellyttivät emoyhtiön konsulttihenkilöstöltä panostusta tuotekehitykseen. Venäjä Tulosyksikkö Venäjän liikevaihto oli 4,7 (5,2) miljoonaa euroa, ja segmentin operatiivinen tulos 0,4 (1,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski heikon markkinatilanteen vuoksi 9,6 prosenttia, ja tulos heikkeni edellisvuodesta. USA Tulosyksikkö USA:n liikevaihto oli 5,6 (4,8) miljoonaa euroa, ja segmentin operatiivinen tulos oli 0,7 (2,0) miljoonaa euroa. Tulos heikkeni edellisellä tilikaudella päättyneen tavanomaista parempikatteisen projektin vuoksi. Markkinanäkymät USA:ssa ovat selvästi positiivisemmat kuin Euroopassa, minkä vuoksi kasvun odotetaan jatkuvan. Saksa Tulosyksikkö Saksan liikevaihto oli 251,0 (133,8) miljoonaa euroa, ja segmentin operatiivinen tulos -72,6 (-8,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminta ei ole käynnistynyt täysin investoinnin teknisten ongelmien vuoksi. Pääosa niistä on kuitenkin nyt ratkaistu. Alkaneella tilikaudella liikevaihdon odotetaan nousevan selvästi ja kannattavuuden olevan positiivinen. Singapore Tulosyksikkö Singaporen liikevaihto oli 2,4 (2,0) miljoonaa euroa. Segmentin operatiivinen tulos oli 0,3 (0,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 20,0 prosenttia, ja tulos parani edellisvuodesta. Kasvun Aasian markkinoilla odotetaan jatkuvan, mikä vahvistaa kasvuodotuksia myös yhtiön liiketoiminnalle. KATSAUS MARKKINAKEHITYKSEEN Tilikauden 2013 loppupuolella Euroopan ja Amerikan markkinoilla on jo havaittavissa merkkejä orastavasta kasvusta, sillä pitkäkuituisen havusellun tonnihinta Euroopassa kohosi jo noin 1 000 USD:iin. Yleiseen talouskehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta, eikä euromaiden elvytyspäätöksillä ole toistaiseksi ollut käänteen tekevää vaikutusta. Pitkittyessään talouskehityksen epävarmuus voi vaikuttaa negatiivisesti asiakkaiden investointipäätöksiin joko hidastaen päätöksentekoa tai supistaen investointisuunnitelmia. Myös Saksan tytäryhtiön tehdasinvestoinnin tavoitteiden saavuttaminen voi vaikeutua. MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA Tilikaudella ei tapahtunut muutoksia konsernirakenteessa. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA HALLINTO Sellu Oyj:n konsernihallinnointiohje noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Hallinnointikoodi on nähtävillä osoitteessa www.cgfinland.fi

9 HALLITUKSEN VALTUUTUKSET Yhtiökokous ei ole myöntänyt hallitukselle valtuutuksia. OSAKE JA KAUPANKÄYNTI OSAKKEELLA OSAKKEENOMISTAJAT ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Sellun käytössä oleva ISO 9001 -laatujärjestelmä sisältää myös riskienhallinnan. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, että niihin vaikutetaan ja että niitä seurataan. Olennaisimmat riskit liittyvät konsultointiprojekteihin, joiden onnistumisella teknisesti ja aikataulullisesti on suuri merkitys asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudelle. Konsultointiprojekteissa sovitaan tyypillisesti myös sanktioista ja bonuksista, joiden toteutuminen riippuu projektin onnistumisesta. Yhtiöllä on pitkälle kehitetty projektiseuranta potentiaalisten projektiriskien tunnistamiseen ja hallinnointiin eri maissa. Yhtiön projektitoimitukset ovat tarkassa seurannassa, eikä niihin siksi liity toiminnallisia tai tilinpäätökseen vaikuttavia riskejä. Sellun taseen varoihin ei sisälly olennaista määrää liikearvoa. Sellutuotteiden tilauskanta on perinteisesti ollut vain muutamien kuukausien mittainen, mikä pienentää pidemmän aikavälin ennusteiden luotettavuutta. Tytäryhtiön tehdasinvestoinnin onnistumisella on merkittävä vaikutus konsernin liiketoiminnan kehittymiseen. Sellun pankkilainoissa on kovenanttiehtoja, joiden rikkoutuminen voi johtaa kasvaviin rahoituskuluihin tai jopa lainan irtisanomiseen. Kovenanttiehdot perustuvat tulokseen verojen jälkeen sekä omavaraisuusasteeseen. TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tilikauden päättymisen jälkeen on päätetty järjestää osakeanti, jolla on tarkoitus kerätä uutta pääomaa 100 miljoonaa euroa. Osakeanti tulee vahvistamaan emoyhtiön ja konsernin vakavaraisuutta sekä varmistaa tytäryhtiön tehdasinvestoinnin loppuun saattamisen. Varat tullaan käyttämään sellutehtaan kapasiteetin nostamiseen tavoitetasolle sekä talteenottolaitoksen ja biodieseltehtaan viimeistelyyn. OSINKOESITYS Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.7.2012 30.6.2013 maksetaan osinkoa 2 500 000 euroa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sellu-konsernin liikevaihdon ja voiton arvioiminen on haasteellista johtuen globaalista epävarmasta taloustilanteesta ja sellutehdasinvestoinnin keskeneräisyydestä. Liikevaihdon uskotaan kuitenkin kasvavan markkinoita nopeammin ja kannattavuuden paranevan, varsinkin jos sellun maailmanmarkkinahinta pysyy normaalia korkeammalla tasolla.

10 KONSERNIN TULOSLASKELMA (IFRS) 1 000 EUR Liite 1.7.2012 30.6.2013 1.7.2011 30.6.2012 Liikevaihto 7 271 698 154 153 Liiketoiminnan muut tuotot 8 26 308 1 533 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 9 115 565 39 820 Materiaalit ja palvelut 10-340 621-90 013 Henkilöstökulut 11-18 755-16 987 Poistot ja arvonalentumiset 12-35 799-31 093 Liiketoiminnan muut kulut 13-74 122-52 813 Liikevoitto /-tappio (-) -55 725 4 600 Rahoitustuotot 14 541 800 Rahoituskulut 14-31 010-10 040 Rahoituskulut (netto) -30 469-9 240 Voitto/tappio (-) ennen veroja -86 195-4 640 Tuloverot 15 16 921 1 167 Tilikauden voitto/tappio (-) -69 273-3 474 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -65 639-2 328 Määräysvallattomille omistajille -3 634-1 146-69 273-3 474 Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio (-) (euroa/osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Luku poistettu (ei vaikutusta tehtävän ratkaisuun) Luku poistettu (ei vaikutusta tehtävän ratkaisuun) 1 000 EUR Liite 1.7.2012 30.6.2013 1.7.2011 30.6.2012 Tilikauden voitto/tappio (-) -69 273-3 474 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Rahavirran suojaukset - -6 247 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna - -6 247 Tilikauden laaja tulos yhteensä -69 273-9 721 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -65 639-8 575 Määräysvallattomille omistajille -3 634-1 146 Laaja tulos yhteensä -69 273-9 721

11 KONSERNIN TASE (IFRS) 1 000 EUR Liite 30.6.2013 30.6.2012 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 16 539 635 186 614 Aineettomat hyödykkeet 17 4 676 4 913 Muut hyödykkeet 18 6 083 5 127 Muut osakkeet ja osuudet 19 3 796 - Laskennalliset verosaamiset 29 35 059 17 600 Muut saamiset 24 1 960 1 933 Myytävissä olevat rahoitusvarat 21 1 420 591 211 216 607 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 22 198 507 100 293 Myyntisaamiset 23 41 449 42 687 Muut saamiset 24 5 320 3 506 Rahavarat 25 4 039 26 680 249 315 173 166 VARAT YHTEENSÄ 840 525 389 773 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 26 53 53 Osakeanti 26-185 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 26 349 781 290 874 Kertyneet voittovarat/tappiot 26-151 187-86 048 198 647 205 064 Määräysvallattomien omistajien osuus 6 854 10 489 Oma pääoma yhteensä 205 501 215 553 Pitkäaikaiset velat Lainat 28 514 582 140 273 Ostovelat 27 152 - Varaukset 30 7 527 604 522 262 140 877 Lyhytaikaiset velat Lainat 28 67 767 24 814 Ostovelat 27 17 052 3 368 Muut velat 27 17 118 5 161 Varaukset 30 10 825 0 112 762 33 343 Velat yhteensä 635 025 174 220 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 840 525 389 773

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (IFRS) 12 1 000 EUR Liite 1.7.2012 30.6.2013 1.7.2011 30.6.2012 Liiketoiminnan rahavirrat 6 Tilikauden voitto/tappio (-) -69 273-3 480 Oikaisut Verot -16 921-1 167 Poistot 35 799 31 093 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa -89-7 311 Korkotuotot -541-800 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset -3-347 Korkokulut 31 010 10 040 Käyttöpääoman muutos -20 018 28 028 Myyntisaamisten ja muiden saamisten vähennys (+)/lisäys (-) -18 068-1 587 Vaihto-omaisuuden vähennys (+)/lisäys (-) -98 214-43 387 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys (-) /lisäys (+) 43 541-267 Käyttöpääoman muutos -72 741-45 241-92 759-17 213 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -29 103-10 447 Saadut korkotuotot ja muut rahoitustuotot 369 887 Maksetut tuloverot - -13 Liiketoiminnan nettorahavirta -121 493-26 786 Investointien rahavirrat Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -372 299-99 813 Muiden aineellisten hyödykkeiden hankinta -1 546-53 Aineettomien hyödykkeiden hankinta -150-153 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 12 13 333 Aineettomien hyödykkeiden myynti 205 180 Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta - -120 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta - -8 007 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myynti - 8 013 Investointien nettorahavirta -373 778-86 620

13 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut vähennettynä transaktiomenoilla 55 368 - Korollisten lainojen nostot 510 077 54 953 Korollisten lainojen takaisinmaksut -92 815-25 240 Rahoituksen nettorahavirta 472 630 29 713 Rahavarojen nettolisäys/-vähennys (-) -22 641-83 693 Rahavarat tilikauden alussa 26 680 110 373 Rahavarat tilikauden lopussa 4 039 26 680

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (IFRS) Sijoitetun vapaan Määräysoman vallattomien Oma Osake- Osake- Suojaus- pääoman Kertyneet omistajien pääoma 1 000 EUR Liite pääoma anti rahasto rahasto voittovarat Yhteensä osuus yhteensä Oma pääoma 1.7.2011 53 166 6 247 290 809-83 720 213 555 9 727 225 190 Tilikauden voitto/tappio (-) 26 - - - - -2 328-2 328-1 146-3 474 Muut laajan tuloksen erät -Rahavirran suojaukset 26 - - -6 247 - - -6 247 - -6 247 Laaja tulos 2012 - - -6 247 - -2 328-8 575-1 146-9 721 14 Liiketoimet omistajien kanssa Osakeoptiot 26-19 - 65-84 - 84 Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä - 19-65 - 84 0 84 Liiketoimet omistajien kanssa - 19-65 - 84-84 Oma pääoma 30.6.2012 53 185-290 874-86 048 205 064 10 489 215 553 Oma pääoma 1.7.2012 53 185 0 290 874-86 048 205 064 10 489 215 553 Oikaisu kehittämismenojen aktivoinnista - - - - 500 500-500 Tilikauden voitto/tappio (-) 26 - - - - -65 639-65 639-3 635-69 274 Laaja tulos 2013 - - - - -65 139-65 139-3 635-68 774 Liiketoimet omistajien kanssa Osakeoptiot 26 - -185-3 539-3 354-3 354 Osakeanti 26 - - - 55 368-55 368-55 368 Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä - -185-58 907-58 722-58 722 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - -185-58 907-58 649-58 721 Oma pääoma 30.6.2013 53 - - 349 781-151 187 198 647 6 854 205 501

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 15 Tuloslaskelmaa ja tasetta koskevien liitetietojen taulukoissa 2013 tarkoittaa tilikautta 1.7.2012 30.6.2013 ja 2012 tilikautta 1.7.2011 30.6.2012, ellei toisin mainita. 1. Yrityksen perustiedot 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Seuraavassa esitetään tässä konsernitilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Laatimisperiaatteita on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 30.6.2013 pakottavasti voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädettyjen menettelyjen mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei laskelmissa ole toisin mainittu. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät (ks. liitetieto 4). Konserni on soveltanut 1.7.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja sekä IFRS-standardien tulkintoja: - Yhtiö on soveltanut uuden IAS 19 -standardin mukaista eläkevastuun laskentaa. - Seuraavilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin raportointiin: - Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisällytetään emoyrityksen lisäksi yritykset, joista konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen toimintaan. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät toimitiloihin liittyviä aktivoitavia menoja.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot seuraavien arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa: 16 Rakennukset Rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Kehittämismenot Atk-ohjelmat 20 30 vuotta 10 15 vuotta 3 5 vuotta 3 5 vuotta 5 10 vuotta 5 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Vaikutusaikaa oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksessa tapahtuneita muutoksia. Sellutehtaan keskimääräinen poistoaika on 25 vuotta. Päättyneellä tilikaudella poistosuunnitelmaa on muutettu siten, että siinä on huomioitu tehtaan toteutunut käyttöaste. Sellutehtaan poistot ovat 40 prosenttia normaalitasosta. Aineettomat hyödykkeet Tutkimus- ja kehittämismenot Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomat hyödykkeet sisältävät uuden teknologian hankinta- ja kehittämiskustannukset. Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa muodostuneet yrityskauppoihin liittyvistä käypään arvoon arvostuksista. Teknologian hankinta- ja kehittämiskustannukset poistetaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (10 vuoden aikana). Tavaramerkkien taloudellinen vaikutusaika on arvioitu 10 vuodeksi. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän/hyödykkeen tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä/hyödykkeestä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, jonka rahavirrat ovat pääosin muista yksiköistä riippumattomia, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Rahoitusvarat Konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Yhtiön johto luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

17 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset Rahoitusvarojen arvonalentuminen Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista ja sellaisista sijoituksista, jotka on tarkoitettu tuottamaan likvideille varoille talletustiliä parempaa tuottoa. Lainat Johdannaiset Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle ottaja Vaihto-omaisuus Osakepääoma Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Yrityksen hankkiessa omia osakkeita, niistä maksettu määrä sekä hankinnasta välittömästi aiheutuneet kustannukset (veroilla vähennettynä) vähennetään omasta pääomasta, kunnes yhtiön hallussa olevat osakkeet mitätöidään tai myydään. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaaviin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai jonka hyväksytystä määrästä on ilmoitettu ja joiden odotetaan olevan voimassa sillä tilikaudella, jolla omaisuuserä realisoidaan tai velka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuushyödykkeistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä rahoitusinstrumenteista.

18 Työsuhde-etuudet Eläkevastuut Yhtiö on soveltanut IAS 19 -standardin mukaista eläkevastuun laskentaa. IAS 19 -standardi astuu virallisesti voimaan vasta 1.1.2013 jälkeen alkavilta tilikausilta, mutta sitä voidaan haluttaessa soveltaa jo aikaisemmin. Eläkevastuun alentuminen 2 miljoonaa euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti. Varaukset Varaus kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin mihin varaus on alun perin kirjattu. Tuloutus Kirjattavan tuoton määrä muodostuu myydystä tavarasta tai palvelusta saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella. Tuotot sellun myynnistä kirjataan, kun tuotteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Konserni tuottaa lisäksi konsultointipalveluja. Tuotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on kokonaisuudessaan suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Tuotteiden myynti Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun yritys on toimittanut tuotteet asiakkaalle. Pitkäaikaishankkeet Kiinteähintaisten ja vastaavien pitkäaikaisten projektien tuloutus tapahtuu projektin valmistumisen mukaisesti. Kun on todennäköistä, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät kokonaistuotot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Korot ja osingot Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä. Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Liikevoitto Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin emoyhtiön hallitus. Rahoitusriskien hallinta Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on välttää tai pienentää potentiaalisia maksuvalmiusriskejä sekä vähentää hyödyke-, valuutta- ja korkomarkkinoilla tapahtuvista vaihteluista johtuvaa taloudellisen tuloksen heilahtelua ja huonoa ennustettavuutta. Yhtiön hallitus vastaa riskienhallintaperiaatteista, joissa konsernille määrätään eri toimijoiden roolit, toimintaprosessit ja noudatettavat ohjeet. Hallitus tarkastelee konsernin keskeisten rahoitukseen liittyvien riskien hallinnan periaatteita ja sopii niistä vähintään vuosittain. Konserni altistuu toimintansa seurauksena erilaisille rahoitusriskeille, esimerkiksi valuuttakurssien, hyödykkeiden hintojen ja korkojen muutosten vaikutuksille. Konsernin kannalta relevantteja ra-

hoitusriskejä ovat myös maksuvalmiuteen, rahoitusinstrumentteihin, uudelleenrahoitukseen sekä luottoihin ja vastapuoliin liittyvät riskit. Rahoitusriskejä hallitaan siltä osin kuin sen katsotaan olevan perusteltua taloudellisesti ja kilpailunäkökohdat huomioon ottaen. Yleisenä periaatteena on varmistua siitä, että kaikki rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimenpiteet tukevat konsernin toimintaa. Valuuttakurssiriski Valtaosa konsernin toteutuneista ja suunnitelluista investoinneista ja lähes kaikki sen toimintamenot ovat euromääräisiä. Joidenkin tuotteiden ja palveluiden hinnat määräytyvät kuitenkin USA:n dollareina, joten konserni altistuu valuuttakurssiriskille. Myös dollarimääräiset pankkitilit ja dollarimääräiset johdannaissopimukset altistavat konsernin USA:n dollarista johtuvalle valuuttariskille. Näin ollen euron ja dollarin välisen vaihtokurssin muutokset voivat vaikuttaa konsernin tulokseen. Yhtiöllä tai konsernilla ei ole todettu muita olennaisia rahoitusriskejä. Käypien arvojen määrittäminen Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat Muut rahoitusvarat ja velat Kirjanpitoarvot lyhytaikaisille rahoitusinstrumenteille, jotka sisältävät rahavarat, myyntisaamiset, ostovelat ja siirtovelat, eivät merkittävästi eroa käyvistä arvoista. 19 4. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti joudutaan tekemään tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Seuraavassa on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Hankittujen varojen käyvän arvon määrittäminen IFRS 3 -standardi edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin, ja ne edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Tuloutus Konserni käyttää projektin valmistumisen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti kuin johdon arvion mukaan on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää tappioiden käyttöaikana. Johdon arvio tulevaisuuden verotettavasta tulosta perustuu konsernin strategiaan ja tuleville vuosille tehtyihin budjetteihin. Varaukset Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Projekteihin liittyvät odotettavissa olevat tappiot kirjataan välittömästi kun on todennäköistä, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät kokonaistuotot. Lisäksi varaus tehdään, mikäli seuraavalla tilikaudella on odotettavissa operatiivisia tappioita jostain erityisestä ja poikkeuksellisesta syystä.

5. Segmentti-informaatio 20 Segmentti-informaatio perustuu johdon sisäisiin raportteihin, joita Sellu Oyj:n hallitus käyttää päätöksenteossa. Hallitus seuraa liiketoimintaa maantieteellisten alueiden mukaisesti. Toimintasegmentit muodostuvat maittain. Sellu Oyj:n raportoitavat segmentit ovat maantieteelliseen jakoon perustuvat Suomi, Venäjä, USA, Saksa ja Singapore. Segmentti-informaatio 1.7.2012 30.6.2013 Hallitus arvioi toimintasegmenttien tulosta segmentin operatiivinen tulos -luvun perusteella. Mikäli toimintasegmentin tulos vaikuttaa johdon palkitsemiseen, kyseisen segmentin tulosta laskettaessa segmenttien väliset tapahtumat oikaistaan tapahtuneiksi markkinahintaan. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahavarojen hallinnointi on keskitetty konsernin taloushallintoon. 6. Rahavirtalaskelman liitetiedot Yritysostot ja -myynnit Vuosina 2013 ja 2012 päättyvillä tilikausilla ei ole tehty yritysostoja tai -myyntejä. Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot Vuosina 2013 ja 2012 päättyneillä tilikausilla ei ole ollut merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustuloja. 7. Liikevaihto Sellumyynti 261 072 137 227 Konsultointipalvelut 10 621 16 927 Muu myynti 5 - Yhteensä 271 698 154 153 Eurooppa 261 071 137 227 Muut maat 10 627 16 927 Yhteensä 271 698 154 153 8. Liiketoiminnan muut tuotot Korvaukset omaisuusvahingosta 4 500 973 Tutkimus- ja kehittämisavustukset 206 - Muut avustukset 20 398 - Realisoituneet voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista - 367 Muut tuotot 1 204 193 Yhteensä 26 308 1 533